Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa

Transkriptio

1 Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa Pyrkimyksenä kirjoittaa käytännönläheinen opas opettajien ja koulun muun henkilökunnan käyttöön Kirjoitettu luokanopettajan näkökulmasta Yhteistyön keskeisyys

2 Tarkkaavaisuushäiriön diagnostiikka TH lapsen ikä huomioiden epätyypillinen tarkkaamattomuus ja/tai motorinen levottomuus/impulssiivisuus Alku ennen 7 vuoden ikää

3 Ilmenemisen muuttuminen iän myötä motorinen levottomuus ja ulospäin näkyvä impulsiivisuus vähenee lapsen kasvaessa tarkkaamattomuus ja toiminnanohjauksen ongelmat usein keskeisiä vaikeuksien aiheuttajia myöhemmin ympäristön vaatimusten muuttuminen lapsen kasvaessa, ongelmien ilmeneminen muuttuu paitsi lapsen kehitykseen myös ympäristön vaatimusten muuttumisen seurauksena

4 Koulun tukitoimien muuttuminen iän myötä tukitoimien muodot muuttuvat perusidea tukitoimissa säilyy samana = aikuisen lisääminen tilanteisiin

5 Tarkkaavaisuushäiriön ulottuvuudet Käyttäytyminen vaikeus toimia ohjeiden, sääntöjen, tavoitteiden tai tilanteiden vaatimusten mukaisesti (toiminnanohjaus) ympäristö ohjaa voimakkaasti toimintaa (palautteiden merkitys)

6 Tarkkaavaisuushäiriön ulottuvuudet Työskentely ja oppiminen vaikeus kohdistaa ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tehtävän kannalta mielekkäästi (tarkkaavaisuuden osataidot) vaikeus suunnitella ja arvioida toimintaa tehtävätilanteissa (toiminnanohjaus)

7 Tarkkaavaisuushäiriön ulottuvuudet Tunteet vaikeus hillitä tunteita ja ilmaista niitä suotavalla tavalla.

8 Tarkkaavaisuushäiriöön liittyviä ongelmia Tarkkaavaisuushäiriö on yksi komorbidimmistä häiriöistä ongelma erotusdiagnostisesti tukitoimien suunnittelussa oppimisvaikeudet emotionaaliset ongelmat käytöshäiriöt

9 Mistä ADHD johtuu? Biologisen perustan ja ympäristön vuorovaikutus geneettiset tekijät ympäristötekijät edellisten vuorovaikutus neurologiset tekijät otsalohko-hypoteesi--välittäjäaineet käyttäytymisen ehkäisy keskeinen

10 Perustat tukitoimien suunnittelulle Mikä vaikuttaa tarkkaavaisuuteen? yksilön tavoitteet tilanteessa motivaatio monella tasolla tarkasteltuna taidot/havaintovalmiudet yksilön sisäiset vaihtelevat tekijät (univelka, alkoholi, lääkitys) psyykkiset tekijät (masentuneisuus, ahdistuneisuus) ympäristön häiriötekijät (melu, lämpötila, jne.)

11 Perustat tukitoimien suunnittelulle Mikä vaikuttaa tarkkaavaisuuteen? edellisiä on syytä pohtia kunkin lapsen kohdalla kun mietitään keinoja, joilla aiotaan vaikuttaa lapsen suoriutumiseen tilanteissa KEINOJEN VALINNAN PERUSTANA ON AINA HYPOTEESIT ONGELMIEN SYISTÄ

12 Perustat tukitoimien suunnittelulle Tarkkaavaisuuden osataidot taustalla tutkimusperinne, jossa on pyritty määrittämään tarkkaavaisuuden komponentteja käytännössä lapsen ongelmia voidaan ajatella osataitoja tarkastelemalla

13 Perustat tukitoimien suunnittelulle Tarkkaavaisuuden osataidot hyvä tarkkaavaisuus edellyttää tehtävän kannalta sopivaa vireystilaa havaintojen valikoivaa kohdentamista kykyä suoriutua kahdesta toiminnosta samanaikasesti kykyä vaihtaa tarkkaavuuden kohdetta joustavasti kykyä tehdä tehtäviä riittävän pitkään osataitojen avulla tarkastelu antaa vihjeitä lasten tukemiseen

14 Perustat tukitoimien suunnittelulle Toiminnanohjaus käsitteen taustalla neuropsykologinen teoria toiminnanohjaus kyky säädellä toimintaansa tilanteen vaatimusten mukaisesti kehittyy keskushermoston kypsyessä ja vuorovaikutuksessa aikuisten kanssa kehityksen tukeminen tarkoittaa jäsennyksen lisäämistä tilanteisiin samojen periaatteiden mukaan kuin lapsi muutenkin oppii toiminnanohjauksen taitoja

15 Perustat tukitoimien suunnittelulle Käsitteiden sekamelska käsitteiden avulla samaa asiaa lähestytään eri näkökulmista käsitteillä erilainen historia

16 Perustat tukitoimien suunnittelulle Käsitteiden sekamelska käytännössä: useampien näkökulmien käyttäminen antaa laajemman kuvan lapsen tilanteesta eri näkökulmat ovat harvoin ristiriidassa keskenään lomake Lapsen tarkkaavaisuuden arviointi johdattaa ongelmien tarkempaan havaitsemiseen toimii pohjana lapsen ongelmien syiden miettimiselle

17 Tarkkaavaisuushäiröisen lapsen koulunkäynnin tukeminen Lähtökohdat yhteistyö vanhemmat avustaja muut opettajat erilaiset tutkivat tahot tiedon välittäminen hyvät kysymykset lomake Lapsen koulunkäynnin tilanne ja tukitoimet koottu tutkimusten onnistumisen kannalta keskeisiä teemoja

18 Tarkkaavaisuushäiröisen lapsen koulunkäynnin tukeminen Lähtökohdat nopea puuttuminen koulu tukitoimien keskeisin paikka tukitoimien systemaattinen soveltaminen antaa lisätietoa = diagnostinen väline tehokkaita tukitoimia on olemassa tavoitteiden asettelu täytyy olla realistinen

19 Tarkkaavaisuushäiröisen lapsen koulunkäynnin tukeminen tarkkaavaisuushäiriön ja toiminnanohjauksen taitojen kehityksellisyys ongelmien näkyminen suhteessa ympäristön vaatimuksiin kaikki tukitoimet perustuvat hypoteeseihin vaikeuksien syistä oli hypoteesit sitten mietittyjä tai ei

20 Tarkkaavaisuushäiröisen lapsen koulunkäynnin tukeminen lomake Kokeilemani tukitoimet tarkkaavaisuushäiriöisen oppilaan tukemiseksi listattu erilaisia, yleisesti lapsen opiskelua ja käyttäytymistä helpottavia keinoja muistilista ohjaa miettimään omia hypoteesejaan

21 Tarkkaavaisuushäiröisen lapsen koulunkäynnin tukeminen tukitoimien pitkäkestoisuus lomake Tukitoimien seurantalomake (tai muu, esim. HOJKS-lomake) lähtökohtana on, että tukitoimet kestävät pitkään, vähintään kuukausia tukitoimien tarve vaihtelee eri vaiheissa

22 Kummi 2:ssa käsiteltävät lähestymistavat koulunkäynnin tukemiseen tilannetekijöiden muokkaamisen kautta vaikuttaminen palautteiden näkökulma tarkkaavuuden komponenttien näkökulma tarkkaavuuteen vaikuttavien tekijöiden näkökulma

23 Kummi 2:ssa käsiteltävät lähestymistavat koulunkäynnin tukemiseen peruslähtökohtana on ajatus, että eri tarkastelutavat täydentävät toisiaan tukitoimien suunnittelussa tukitoimien suunnittelua ja kuvausta on kuvattu tapausesimerkein