Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

Transkriptio

1 Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa Timonen

2

3 Keskustelun alustuksen teemat Kansainvälisyyden käsite Kansainvälisyyden määrittelyn erilaiset näkökulmat Korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan tavoitteet Kansainvälisyyden mahdollisuudet ja haasteet Toimijoiden sitouttaminen

4 Mitä kansainvälisyys korkeakoulussa on? Kansainvälisyydestä keskustellaan korkeakouluissa erilaisista näkökulmista katsoen eikä yhtenäistä näkemystä ole syntynyt Esimerkiksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa kansainvälisyyttä määritellään neljän erilaisen puheentavan kautta (Timonen 2011) Kansainvälisyyspuhe Osaamispuhe Muutospuhe Taitopuhe Kukin näkökulma tuottaa omanlaisensa näkemyksen siitä, mitä kansainvälisyys on, mitä siihen sisältyy ja kuinka sekä kenen sitä tulisi tavoitella

5 Mitkä ovat korkeakoulun kansainvälisen toiminnan tavoitteet? Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009, asettaa tavoitteet seuraavasti: Opiskelija saa valmiudet työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä Henkilöstön osaaminen ja yhteydet parantavat tutkimuksen ja opetuksen laatua sekä tukevat opiskelijoiden kansainvälistymistä Vieraskielinen opetus on korkeatasoista, yhteistyömahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti Ulkomaisten opettajien, tutkijoiden sekä tutkintoopiskelijoiden määrä nousee vuoteen 2015 mennessä merkittävästi ja korkeakoulut ovat aidosti kansainvälisiä opiskelu- ja työyhteisöjä

6 Kansainvälisyyden mahdollisuudet ja haasteet Kansainvälisyyden mahdollisuudet ovat laajat ja tarjolla on valtavasti kanavia kehittää toimintaa Kansainvälisyyden tulisi tukea opiskelijan oppimista, henkilöstön osaamista sekä korkeakoulun kehittämistehtävää Kehittäminen edellyttää korkeakoululta hyviä verkostoja, vahvaa kehittämisosaamista sekä sitoutuneita toimijoita Korkeakoulun eri toimijat kohtaavat ja kokevat kansainvälisyyden omalla tavallaan tehtävästä ja toimenkuvasta riippuen opettajat, kv.koordinaattorit ja -hallinto, tukipalvelut, kehittäjät ja esimiehet Jaettuna haasteena resurssien riittävyys, toimijoiden jaksaminen, työnkuvien ylikuormitus ja tavoitteiden jatkuva nostaminen

7 Organisaation näkökulma Kansainvälisyyden eetos ohjaa toimintaa Yhteisen ymmärryksen etsiminen Selkeiden strategioiden ja toimintasuunnitelmien laatiminen Tavoitteiden, toimenpiteiden, laadun ja talouden tasapaino Toimijoiden mielekkäät vastuut, työnjako ja resurssit Henkilöstön osaamisen kehittäminen

8 Opettajan näkökulma Oman osaamisen päivittäminen, kyky ja halu uudistaa omaa toimenkuvaa Mahdollisuus olla osallinen kv.toiminnassa työaikarajoitteet, talouden rajoitteet, osaaminen ja jaksaminen Opettaja voi olla osallinen monin tavoin: kv.toiminnan kehittäjä, hanketoimija, vaihtoopettaja, koordinaattori, kulttuurienvälisen viestinnän opettaja, vieraskielisen koulutuksen kehittäjä. Opiskelijan ja työelämän osaamisvaateisiin vastaaminen

9 Opiskelijan näkökulma Opiskelijan oma kiinnostus ratkaisee, onko hän tavoitteen mukainen kansainvälinen korkeakouluopiskelija Opiskelijan motivaatio, kiinnostus ja osallisuus vaihtelee; esimerkiksi Timonen 2011: Ymmärrystä rakentavat oppijat Kriittiset oppijat Välinpitämättömät oppijat Suorittavat oppijat Korkeakoulu tarjoaa mahdollisuuden, opiskelija tekee päätöksen Tekijä Vuosi

10 Kuinka toimijat voidaan sitouttaa kv.toimintaan? On keskeistä kysyä, mitä strategiassa tavoiteltu aito kansainvälisyys oikein on ja miten siihen päästään Sitouttaminen edellyttää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä kansainvälisyys on ja mitä yhdessä tavoitellaan Sitouttaminen edellyttää riittäviä resursseja, eri toimijoiden välistä luottamusta sekä vastuun jakoa Kansainvälisyys muotoutuminen osaksi korkeakoulun arkipäivää edellyttää opettajan sitouttamista toimintaan yhä syvemmin, tulevaisuuden opettajan työnkuva koostuu opetuksesta, kansainvälisyydestä ja tki-toiminnasta

11 Ei oo mikään korkeakoulu, jos ei oo kansainvälinen. Eikä opiskelija, joka siellä opiskelee, opiskele korkeakoulussa, jos siinä ei oo niitä kansainvälisyyden elementtejä jollakin tavalla läsnä siinä opetuksessa ja toiminnassa. lähteet Opetusministeriö 2009: Korkeakoulujen kv.strategia , Opetusministeriön julkaisuja 2009:21 Timonen 2011: Kansainvälisty tai väisty, Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 16

12 Pohdittavaksi Miksi korkeakoulun on oltava kansainvälinen? Mitä kansainvälisyys käsitteenä tarkoittaa omassa organisaatiossasi ja omassa työssäsi? Milloin korkeakoulu on aidosti kansainvälinen ja miten se näkyy korkeakoulun toiminnassa? Mitkä tekijät heikentävät opettajan/ muun henkilöstön osallistumismahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan? Entä mitkä edistävät opettajan/ muun henkilöstön osallistumismahdollisuuksia? Marjo Piironen ja Liisa Timonen

13 Pohdittavaksi (2) Miten voidaan tukea korkeakoulun yhtenäisyyttä kansainvälisessä toiminnassa?/ Miten varmistetaan, että strategiat näkyvät käytännössä? Mitä kansainvälisyys tarkoittaa opiskelijalle? Miten voidaan tukea opiskelijan mahdollisuuksia kansainvälistyä niin, että se on muutakin kuin vaihtoja tai vieraskielisiä opintoja? Miten opiskelija voi vaikuttaa omaan kv.opintopolkuunsa? Marjo Piironen ja Liisa Timonen