Valtiokonttori Tilinpäätös 2014

13.3.2015 Valtiokonttori Tilinpäätös 2014 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi

2 (95) Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 6 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuutta edistävät tulostavoitteet... 6 1.3 Toiminnan tehokkuus... 6 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 6 1.3.2 Taloudellisuutta edistävät tulostavoitteet... 14 1.3.3 Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus lukuina... 14 1.3.4 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 23 1.3.5 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 30 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta... 35 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 35 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 35 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 37 1.5.1 Henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä edistävät tulostavoitteet... 37 1.5.2 Henkilöstötunnuslukuja... 40 1.5.3 Työtyytyväisyys ja työhyvinvointi... 42 1.6 Tilinpäätösanalyysi... 43 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 43 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 47 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 55 1.6.4 Tase... 57 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 59 1.8 Arviointien tulokset... 59 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 60 2 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMAT... 61 3 TASE... 68 4 LIITETIEDOT... 70 5 Allekirjoitus... 89 6 Tilintarkastajan merkintä... 89 LIITTEET LIITE 1: Toimintokohtaisten työaikojen ja kustannusten laskentaperusteet LIITE 2: Valtiokonttorin maksullisen toiminnan suoritteiden maksullisuuden säädös ja päätösperusteet LIITE 3: Kustannusvastaavuuslaskelmat muiden säädösten perusteella maksullisista suoritteista, joiden tuotot ovat vähintään 1 000 000 euroa

3 (95) 1 Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Päättyneeseen vuoteen sisältyy Valtiokonttorin merkittävä tehtävien muutos. Valtion ITpalvelukeskus (VIP), joka synnytettiin Valtiokonttoriin vuoden 2009 alusta, sulautui 1.3.2014 lukien osaksi Valtion toimialariippumattomien ICT-palveluiden palvelukeskusta, Valtoria. Samassa yhteydessä Valtoriin siirtyi myös Valtiokonttorin oma toimialariippumaton ICT-palvelu sekä näitä vastaava osa hallinnosta. Tehtävien siirtyminen Valtoriin tapahtui ilman palvelutason häiriöitä. Kansalaispalvelut-toimialalla asiakastyytyväisyys on pysynyt hyvällä tasolla huolimatta siitä, että osaa tavoitteeksi asetetuista käsittelyajoista ei saavutettu. Toimialan palveluprosessien kehittämisessä pääpaino on ollut toisaalta valmistautuminen tapaturmalainsäädännön uudistamiseen toisaalta valmistautuminen prosessin kokonaisdigitalisointiin. Tätä tuettiin myös uudelleen organisoitumisella prosessijohtamisen tarpeita silmälläpitäen. Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen Valtiokonttoriin toteutui syksyllä voimaantulleen lainsäädännön perusteella 1.1.2015, mikä edellytti myös kertomusvuoden aikana tapahtunutta valmistautumista. Kansalaisneuvonnan toiminta on saatu hyvin palauttein käyntiin toiminnan volyymin jäädessä kuitenkin oleellisesti pienemmäksi kuin toimintaa perustettaessa tehty kysyntäarvio oli. Neuvontaan liitettiin uusia asiakasryhmiä ja palveluita vuoden aikana. Kieku-toimialalla saavutettiin merkittävä etappi: talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi maaliskuussa hankkeen siirtymistä vaiheeseen 2. Päätöksen pohjana oli noin vuoden kestänyt valmistelu- ja arviointiprosessi, jonka lopputuloksena syntyi päätösesitys ja Kiekukehityssalkku. Kertomusvuoden aikana Kieku otettiin käyttöön Valtorissa, Rajavartiolaitoksessa, ulkoasian- ja ympäristö- ja puolustusministeriöissä, Asuntorahastossa, Puolustusvoimien Rakennuslaitoksessa ja Tullissa. Loppuvuonna valmistauduttiin 1.1.2015 tapahtuneeseen Poliisihallinnon käyttöönottoon, johon liittyvät toimenpiteet toteutettiin kertomusvuoden aikana. Vuoden 2014 lopussa Kieku oli käytössä 23 kirjanpitoyksikössä ja neljässä rahastossa ja sitä käytti 20 500 virkamiestä. Kertomusvuoden alusta Kieku-toimialan tehtäväksi siirtyi Valtion IT-palvelukeskuksesta vastuu Rondo-tietojärjestelmän tuotannosta. Rondo-järjestelmän teknistä toimivuutta parannettiin vuoden kuluessa. Kehityssalkun keskeisimmät ja prioriteetiltaan korkeimmat tehtävät, jotka tähtäsivät tuottavuuden aikaansaamiseen, etenivät pääosin suunnitellusti. Painopisteenä olivat henkilöstöhallinto, hankeohjauksen kehittäminen, käyttöönottojen sujuvoittaminen sekä palvelutuotannon kehittäminen. Rahoitus-toimialalla Suomen valtion maksuvalmiudesta pystyttiin huolehtimaan läpi vuoden ilman häiriöitä. Euroalueen yleinen korkotaso laski voimakkaasti läpi vuoden siten, että euroalueen lyhyemmät korot ovat tällä hetkellä negatiivisia. Epävarmuutta markkinoilla lietsoivat geopoliittiset jännitteet, öljyn hinnan nopea lasku sekä Kreikan velkaongelmat. Taantuvan talouskehityksen olosuhteissa Suomen valtio otti vuonna 2014 uutta lainaa 5,4 miljardia euroa. Täydennettynä erääntyvien ja uudelleen rahoitettavien lainojen osuudella velanoton kokonaissumma oli reilut 16 miljardia euroa, mikä sisältää sekä pitkän että lyhyen yli vuodenvaihteen ulottuvan varainhankinnan osuudet.

4 (95) Valtion luottoluokitussuhteiden hoito siirtyi vuonna 2014 valtiovarainministeriöstä Valtiokonttoriin. Valtiokonttori vastaa luottoluokituslaitosten kanssa tehtävistä sopimuksista, luottoluokituslaitosten vierailuiden järjestämisestä ja luokituspäätösten tiedottamisesta. Vuonna 2014 Valtiokonttorin luottoluokitussuhteiden hoidon painopiste oli toiminnan vakiinnuttamisessa, sopimusneuvotteluissa ja tiedottamisen lisäämisessä Euroopan Unionin CRAregulaation periaatteet huomioiden. Valtion antolainaustoiminnassa taantuva kansantalouden kehitys sitoi toimialan työpanosta luottokannan tervehdyttämis- ja tukitoimiin. Alueellinen rakennemuutos yhdistettynä yleiseen taloustilanteeseen on kaksinkertaistanut asuntoluottokannan lainarästien (yli 90 päivän maksuviiveet) määrän 1,23 prosenttiin muutamassa vuodessa. Heikko suhdannetilanne on näkynyt myös TEKES luottojen konkurssimäärissä nousuna. Antolainaustoiminnossa painopiste on siirtynyt valtion antolainojen kokonaisvaltaiseen luottoriskien hallintaan ja valtiovelkojan roolissa toimimiseen. Talous ja henkilöstö toimialalla keskeistä kertomusvuonna oli osallistuminen valtiovarainministeriön vastuulla toteutettujen taloushallinto 2020 ja henkilöstöhallinto 2020 strategioiden viimeistelyyn ja toimeenpanon aloittamiseen. Toimeenpanoon kuuluu taloushallintostrategian ohjaus- ja seurantaryhmän työn ja taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen, Kiekun hankevaiheen päättymiseen valmistautuminen sekä strategian painopisteenä olevan menojen käsittelyn tuottavuuden kehittäminen. Tämän osalta käynnistettiin hankinnasta maksuun prosessialueen kehittämishanke (Hama). Työhön osallistui konsernitoimijoiden lisäksi kymmenkunta kirjanpitoyksikköä. Valtion tilinpäätös valmistui 9.4. joka on aikaisin ajankohta koskaan, ja tukee taloushallintostrategian tavoitetta aikaistaa valtion tilinpäätöksen valmistumista. Laskujenvälityksen osalta jatkettiin digitalisointia, menolaskuista noin 85 % saatiin vastaanotettua sähköisenä ja noin 12,5 % myyntilaskuista saatiin toimitettua suoraan vastaanottajalle. Suurin yksittäinen edistysaskel oli siirtyminen kiinteistöverojen osalta verkkolaskutusmahdollisuuteen, jota käytti hyödykseen yli satatuhatta veronmaksajaa. Henkilöstöprosessien osalta oli keskeistä rekrytointipalvelun ja siihen liittyvän valtion työnantajasivuston uudistaminen. Työtä päästiin jatkamaan markkinaoikeusvaiheen jälkeen täydellä teholla ja tavoitteena uuden palvelun laaja käyttöönotto huhtikuussa 2015. Työhyvinvoinnin moninaiset kehittämistehtävät toteutuivat hyvällä tasolla. Valtion henkilöstöpalvelut siirsi uudelleensijoitustoiminnan painopistettä enemmän alueelliseen suuntaan ja alueverkostojen toimintaa saatiin vakiinnutettua. Valtiokonttori myös toimeenpani valtiovarainministeriön johtaman Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman IPOryhmän tehtäviä järjestäen mm. 14 tilaisuutta IPO-ryhmässä määriteltyjen inhimillisen pääoman osa-alueiden merkityksen vahvistamiseksi ja työkalujen käyttöönoton edistämiseksi. Toiminnan kehittäminen ja tukitoiminnot -prosesseissa käynnistettiin juoksevan toiminnan ohella kaksi merkittävää kehittämishanketta. Toinen liittyy tiedonhallinnan kehittämiseen ja valmiuksien luomiseen kokonaan digitaaliselle asiankäsittelylle. Toinen kehittämishanke liittyy työyhteisön toimintaan. Puolitoista vuotta kestävässä ohjelmassa kehitetään koko työyhteisön toimintatapoja sekä esimiesten johtamisvalmiuksia. It-toimialalla toteutettiin useita substanssijärjestelmien kehitysprojekteja. Toimialalla toteutettiin myös uudelleenorganisointi, jossa sovellushallintapalvelut keskitettiin perustettuun uuteen yksikköön. Asiakastyytyväisyystutkimusta uudistettiin edelleen jakamalla aiemmin yhtenä kokonaisuutena toteutettu kysely palvelukohtaiseksi. Tulossopimuksessa tavoitteena oli asiakastyytyväisyyden yleisarvosana 7,5. Kertomusvuonna toteutetuissa mittauksissa tavoitetaso

5 (95) ylitettiin selvästi. Sähköisesti toteutettujen kyselyjen lisäksi toteutettiin henkilökohtainen haastattelu toimeksiantajille ja eräille sidosryhmille. Haastatteluja tehtiin n. 40. Yleisarvosanojen keskiarvoksi muodostui tässä tutkimuksessa 8+. Henkilöstön määrään ja rakenteeseen vaikutti kertomusvuonna merkittävästi henkilöstön siirto Valtorin palvelukseen. Henkilöstön määrä väheni 1.3. tapahtuneessa siirrossa noin 130:llä. Etupäässä siirrosta johtuen naisten suhteellinen osuus kasvoi n. 10 %-yksiköllä, ja alle 50-vuotiaiden osuus pieneni n. 90 henkilöllä. Sairauspäivien määrä pysyi yhteenlaskettuna vuoden 2013 tasolla, lyhyiden sairauspoissaolojen määrän laskiessa hivenen. Työtyytyväisyystuloksiset eivät parantuneet aivan tavoitellusti. Tulossopimuksen tavoitteet toteutuivat hyvin. Tulossopimuksen tavoitteista (yhteensä 56 tavoitetta) ylitettiin yksi, ja saavutettiin 55,4 % (31 kpl). Osittain saavutettujen määrä on 33,9 % ja toteutumatta jäi 8,9 % (5 kpl) tavoitteista. Toteutumatta jääneistä tavoitteista kolme liittyi substanssitehtäviin ja kaksi henkilöstön tyytyväisyyteen. Yhdestäkään tavoitteesta ei luovuttu kertomusvuonna. Tulos on hieman parempi kuin edellisvuonna saavutettu. Toimintamenomäärärahan tilanne on kertomusvuoden päättyessä hyvä. Seuraavalle vuodelle siirtyvän määrärahan määrä on seurausta ennen kaikkea toteutetuista sopeutustoimista, tietoisesta prosessien tehostamisesta ja hallinnon keventämisestä. Osansa säästöön on myös viivästyneillä rekrytoinneilla sekä vuodelle 2015 eri syistä siirtyneillä investoinneilla. Nykyisellä tehtävärakenteella voidaan arvioida, että lähivuosista selvitään ilman merkittävää resurssihuolta, ellei virastojen menoihin kohdistu tiedossa olevaa suurempia säästövaatimuksia.

6 (95) 1.2 Vaikuttavuus 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuutta edistävät tulostavoitteet Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisen tulossopimuksen toteutuminen on arvioitu Valtion tulostietojärjestelmässä (Netra) käytettävän valtion arvosana-asteikon mukaisesti. Arviointiasteikossa numero viisi voidaan antaa silloin, kun tavoite on ylitetty, numero neljä silloin, kun tavoite on saavutettu, numero kolme silloin, kun tavoite on toteutunut osittain tai tavoitteessa on edetty, numero kaksi silloin, kun tavoite ei ole toteutunut ja numero yksi silloin, kun tavoitteesta on luovuttu. Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Vakiinnutetaan ja koordinoidaan työhyvinvoinnin, työsuojelun ja uudelleensijoittumisen verkostojen toimintaa valtion hyvän henkilöstöjohtamisen tueksi. Valtiokonttori on aktiivisesti vakiinnuttanut ja koordinoinut verkostojen toimintaa, mistä osoituksena Valtiokonttori on saanut kunniamaininnan HR-koordinaattorien verkostojohtamismallilla Vuoden henkilöstöteko kilpailussa. 4 Valtion työelämäneuvottelukunta käsitteli alkuvuonna työsuojelun tahtotilaa ja eri toimijoiden rooleja, jonka pohjalta järjestettiin yhdessä työsuojeluverkoston tapaaminen lokakuussa. Vaikuttavuus Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Ennakolliset tavoitteet Arvosana Tavoite Seurantakohde Mittari 2012 2013 2014 2014 2015 2016 2017 2014 1 Velanhallinnan tulos >0 >0 >0 <0 >0 >0 >0 2 1.3 Toiminnan tehokkuus 1.3.1 Toiminnan tuottavuus 1.3.1.1 Tuottavuutta edistävät tulostavoitteet Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Toteutetaan luottojen hallinnoinnin digitalisointi vuosina 2012-2014. Vuoden 2014 aikana toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti laina-asiakkaita palveleva asiakasliittymä. Vuonna 2014 hankkeessa toteutettiin manuaalista työtä vähentävä ja riskienhallintaa parantava luottojenhallinnoinnin asiakashallintajärjestelmä sekä lainaasiakkaita palvelevan asiakasliittymän käyttöliittymä- ja tekninen arkkitehtuurisuunnittelu. Asiakasliittymän toteutus tapahtuu vuonna 2015. 3 Toteutetaan osana taloushallinnon ohjaustehtäviä Taha2020-strategian linjauksia ja selkiytetään taloushallinnon ohjausmallia referenssiryhmien ja prosessiryhmien työskentelyn, toimintamalli- ja prosessikuvausten sekä määräysten ja ohjeiden selkiyttämisen avulla.

7 (95) Taha2020-strategian linjauksia on toteutettu seuraavin keskeisin toimenpitein: seurantakohdemallin ohjaus ja kehittäminen osana Kieku-käyttöönottoja, hankinnasta maksuun -prosessin kehittäminen ja tilinpäätöksen aikaistaminen. 4 Taloushallinnon ohjausmallin selkeyttämistä on tehty Taha2020 toimenpiteiden toteutuksen kautta. Talous- ja henkilöstöhallinnon referenssiryhmät ovat kokoontuneet suunnitelman mukaisesti ja kokouksissa on käsitelty ajankohtaisten asioiden lisäksi Kiekun kustannuslaskennan ratkaisua ja kannanottoa vaativina asioina Kiekun jakopalkkaratkaisua. Prosessiryhmien työskentelyä ja mahdollisia kehittämistarpeita on käsitelty valtiovarainministeriön ja Palkeiden kanssa. Käsittelyn tuloksena prosessiryhmien toiminnan on todettu nykyisellään tukevan prosessien yhtenäistämistä ja yhteistyössä tapahtuvaa kehittämistä. Lisäksi ohjausmallin ja yhteistyön kehittämiseksi on jatkettu Valtiokonttorin ja Palkeiden yhteistyökokouksia, joissa on käsitelty mm. eri kehityssalkkujen tilannetta. Uusia ja uudistettuja määräyksiä ja ohjeita on annettu tavanomaista enemmän. Erityistä huomiota on kiinnitetty määräysten ja ohjeiden selkeyteen ja ymmärrettävyyteen. Osa määräyksistä ja ohjeista on annettu säädösmuutosten johdosta, osalla on yksinkertaistettu taloushallinnon seurantaa. Hankinnasta maksuun prosessin ohjeistusta on kehitetty osana Hankinnasta maksuun prosessin kehittäminen -hanketta (HAMA). Koko prosessia koskeva Hankinnasta maksuun prosessin hyvät käytännöt -ohje on julkaistu tammikuussa 2015. Matkustuksen osalta on annettu määräys M2 matka- ja kuluhallintajärjestelmässä käytettävistä kululajeista. Tuki- ja ohjaustoimintojen toimintokoodeista on annettu käyttökuvaus, jolla tarkennetaan ja selkeytetään koodien sisältöä ja käyttöä. Yhteisten toimintojen kehittämistyötä jatketaan vuonna 2015. Huolehditaan osana taloushallinnon ohjaustehtäviä htv- ja tuottavuusselvityksessä havaittujen kehittämiskohteiden edistämisestä ja toteutuksesta hallinnonalakohtaisilla toimenpiteillä ja tuotetaan tarvittavaa tietoa kokonaisprosessien tuottavuudesta, kustannuksista ja muusta suorituskyvystä ohjauksen ja kehittämisen tueksi. Aktivoidaan hallinnonaloja hyödyntämään parhaita käytäntöjä jo ennen Kiekun käyttöönottoa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien prosessinomistajan vastuulle kuuluvat, eri lähteistä kootut kehittämiskohteet ja -tehtävät on koottu prosessinomistajan kehityssalkkuun, jonka avulla kehittämistehtävien toteutusta hallinnoidaan. Kehittämistehtäviä on käsitelty mm. prosessiryhmien kokouksissa. Toteutetut prosessin kehittämistoimenpiteet ovat joko koskeneet kaikkia kirjanpitoyksiköitä tai niiden toimeenpano on tehty kirjanpitoyksiköittäin. Tavoitteessa mainitut hallinnonalakohtaiset toimenpiteet eivät siis toteutuneet kattavasti. 3 Kieku-prosessien tuotannon tuottavuutta ja suorituskykyä on analysoitu Kiekuhankkeen teettämän selvitystyön pohjalta. Tämän lisäksi on jatkettu taloushallinnon tuottavuus- ja mitoitustavoitteiden määrittämistä kirjanpitoyksiköille. Työ on osoittautunut arvioitua työläämmäksi ja sisällöllisesti haasteellisemmaksi. Osana HAMA-hanketta menojen käsittelyn mittaroinnin kehittämistä on jatkettu yhteistyössä Palkeiden kanssa, työ jatkuu vuonna 2015. Kirjauksesta tilinpäätökseen prosessin seurantamittarit ovat käytössä. Parhaiden käytäntöjen hyödyntämistä on edistetty osana seurantakohteiden käyttöönottoa sekä HAMA-hanketta ja työnjaon selventämistä koskevaa selvitystä, jonka tavoitteena on myös tunnistaa hyviä käytäntöjä.

8 (95) Osallistutaan tulosohjauksen kehittämishankkeen linjausten toimeenpanoon, tietopohjan kehittämiseen ja muihin sovittaviin tulosohjauksen kehittämistehtäviin Tulosohjauksen kehittämishankkeen asettamien linjausten toimeenpanemiseksi on osallistuttu aktiivisesti tulosohjauksen sihteeristön työskentelyyn sekä valtionhallinnon yhteisen tavoiteenasetannan ja ministeriöiden hallinnonalojen strategisen ohjauksen edistämiseen. 4 Tulostietojärjestelmän sähköisen tulossopimuspohjan ominaisuuksia on kehitetty pilotoinnin yhteydessä virastoasiakkailta saadun palautteen perusteella. Lisäksi on osallistuttu ELY-keskusten tulosohjauksen kehittämistyöryhmän työskentelyyn tavoitteena järjestelmän tehokas hyödyntäminen sekä yhtenäinen ohjausmalli ELYjä ohjaaville ministeriöille. Osana tulosohjauksen koulutuksen kehittämistyötä Tulostietojärjestelmän koulutukset on siirretty HAUS:n järjestämiksi. Ohjataan Kieku-toimintamalli käyttöön kaikilla hallinnonaloilla yhteistyössä Palkeiden ja ao. hallinnonalojen kanssa sekä tuetaan hallinnonalojen käyttöönottohankkeita. o Aloitetaan vaiheen 2 toimeenpano talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti o Erä 1: YM, UM, PLM käyttöön 1.4.2014. o Erä 2: Tulli ja Poliisihallinto käyttöön 1.1.2015 mennessä. o Erän 3 (MMM, OKM, TPK) ja Erän 4 (STM, tutkimuslaitokset) osalta aloitetaan käyttöönottohankkeet siten että niiden käyttöönotto voidaan toteuttaa hyväksytyn aikataulun puitteissa vuoden 2015 aikana. Osallistutaan tarpeen mukaan mahdolliseen ministeriöiden yhteistä Kieku-tietojärjestelmän valmistelua koordinoivaan yhteistyöryhmään. o RVL:n käyttöönotto 1.4.2014 o TORIn tuotantokäytön aloittaminen 1.1.2014. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi Valtiokonttorin valmisteleman esityksen pohjalta hankkeen siirtymistä vaiheen 2 toimeenpanoon maaliskuussa 2014. 4 Kieku-toimintamallin käyttöönotot ovat edenneet suunnitellusti: Erän 1 käyttöönotto tapahtui 1.4.2014, RVL:n käyttöönotto tapahtui erän 1 yhteydessä. Erän 2 Tullin käyttöönotto tapahtui 1.10. ja Poliisihallinnon 1.1.2015. Myös erän 3 käyttöönottohanke eteni suunnitellusti. Erien 4 ja 5 käyttöönottohankkeiden aloittamisesta tehtiin päätös 23.9 strategisessa ohjausryhmässä, minkä jälkeen erä 4 aloitettiin suunnitellusti ja erän 5 valmistelut aloitettiin suunnitellusti. TORIn tuotantokäyttö aloitettiin Valtorin toiminnan käynnistymisen yhteydessä 1.3.2014. Käyttöönottohankkeiden läpiviennin riskiprofiili on muuttunut selvästi. Prosessin ja tietojärjestelmän muodostama kokonaisuus toimii jo hyvin, painopiste on siirtynyt tuottavuuden aikaansaamiseen ja muutoksen johtamiseen. Käyttöönottoerät 3-6 ovat haastavia ohjausrakenteeltaan sekä virastokentältään monimuotoisempia. Valtiokonttori on osana Kieku-käyttöönottoja aktiivisesti ohjannut seurantakohteiden suunnittelua kaikilla käyttöönottavilla hallinnonaloilla. Kieku-toimintamallin eri osa-alueiden käsittelyä on jatkettu talous- ja henkilöstöhallinnon referenssiryhmissä, joissa on myös käsitelty käynnissä olevia toimintamallin muutoksia. Toimintatapojen yhtenäistämisessä on vielä paljon tekemätöntä työtä.

9 (95) Toteutetaan Kieku-toimintamallin käyttöönoton valmistelussa vaiheeseen 2 siirtymisen edellyttämät kehittämistoimenpiteet Kieku-strategisen ohjausryhmän hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Kieku-toimintamallin vaiheeseen 2 siirtymisen edellyttämistä kehittämistoimenpiteistä laadittiin alkuvuodesta suunnitelma yhteistyössä valtiovarainministeriön prosessinomistajien, Valtiokonttorin ja Palkeiden kanssa. Kehityssalkun toimeenpano on edennyt tärkeimpien kehitystehtävien osalta suunnitelmien mukaisesti. 4 Valtiokonttori osallistuu prosessin omistajien (BO ja HO) kanssa talouspoliittisen ministerivaliokunnan raportoinnin valmisteluun alkuvuonna 2014 Kiekun ja siihen liittyvien käyttöönottojen taloudellisen, toiminnallisen ja organisatorisen tarkastelun osalta sekä riskien ja mahdollisten henkilöstövaikutusten arviointiin ja etenemisehdotuksen laadintaan. Raportointi talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle valmisteltiin yhteistyössä valtiovarainministeriön prosessinomistajien, Valtiokonttorin ja Palkeiden kanssa. Raportointiin sisällytettiin puoltoesitys vaiheeseen 2 siirtymisestä sekä ministeriöiden ohjausroolin korostamisesta. Raportoinnissa nostettiin esille myös tärkeimmät kehittämiskohteet Kieku-käyttöönottojen läpivientiin sekä tuottavuuden syntymisen näkökulmista. Kehitystoimet on koottu kehityssalkkuun, jossa olevia tehtäviä ohjataan projektimenettelyin sekä raportoidaan kokonaisuutena. 4 Kiekun käyttöönotot sekä hankkeen aikaiset järjestelmän tuotantokäytön ja ylläpidon menot toteutetaan annetun rahoituksen puitteissa. Vuosina 2008-2016 toteutuvat menot pysyvät 125 milj. euron raamissa, johon on sisällytetty aiemmin sovitut säästötoimenpiteet. o Lisäksi Kieku-hanke varautuu siihen, että Kiekun käytön korkeampaa kustannusta virastoille erityisesti palkanmaksussa voidaan joutua kompensoimaan osittain hankkeen rahoituksesta v. 2014. Kieku-hankkeen laajuutta muutettiin kattamaan Kiekun ja Optimazetilanhallintajärjestelmän yksisuuntaiset liittymät, minkä johdosta hankkeen rahoituskehykseen tuli 0,3 milj.euron lisäys. Tavoitteessa mainittu varautuminen palkkamaksun kompensointiin ei toteutunut. 3 Hankkeen rahoituskehys on tiukka, jatkuen myös vuosina 2015 2016, mikä edellyttää entistä kustannustehokkaampaa toimintaa niin tuotannossa ja tuotekehityksessä kuin käyttöönotoissakin. Kehitetään valtion henkilöstöhallinnon prosesseja ja työvälineitä valtiovarainministeriön johdolla tehtävän henkilöstöhallinnon strategiatyön linjausten mukaisesti. Ohjataan virastoja Kieku-prosessien käyttöönotossa ja käytössä tavoitteena mahdollisimman yhtenäiset toimintatavat ja sopimustulkinnat. Henkilöstöhallinnon strategia 2020 -luonnosta on käsitelty valtiovarainministeriössä. Valtiokonttori on osallistunut henkilöstöhallinnon strategiatyöhön taktiikkaryhmässä ja taustatyönä. Kehityssalkkuun on sisällytetty toimenpiteitä Kiekukäyttöönottoihin sekä henkilöstöhallinnon toimintatapoihin ja prosesseihin liittyen. 4 Yhtenäisempien toimintatapojen aikaansaamiseksi toteutettiin Esimiestyön analysointi -kysely, jonka tulokset valmistuivat tammikuussa 2014. Kyselyllä selvitettiin henkilöstöhallinnon perusprosessien toimintatapoja virastossa. Kyselyn tuloksia ja esimiehen roolia Kieku-toimintamallissa on esitelty eri ryhmissä ja tilaisuuksissa.

10 (95) Sopimustulkintojen yhtenäisyyden kehittämiseksi on osallistuttu ves-muutosten toimeenpanoon liittyvän uuden toimintamallin suunnitteluun. Tulkintojen yhdenmukaistamisella olisi mahdollista yhtenäistää sekä tehostaa prosessia ja sisältöä. Selvitetään yhdessä valtiovarainministeriön kanssa valtion henkilöstöjohtamisen tueksi tarvittavien menetelmien ja palvelujen kokonaisuuden (mm. Kaiku-palvelut, Henkilöstöpalvelut) kehittämislinjaukset ottaen huomioon valtiontalouden ja virastojen tiukkeneva taloudellinen tilanne ja Vatu -tavoitteet. Varmistetaan, että Henkilöstöpalveluiden palvelukyky asiakkaalle säilyy hyvällä tasolla. Valtiokonttori on yhdessä valtiovarainministeriön kanssa selvittänyt tavoitteessa mainittuja Valtiokonttorin palvelujen kehittämislinjauksia. Työskentelyaikaa on jatkettu ja työn tuloksena tavoiteltavat linjaukset ja johtopäätökset valmistuvat vuoden 2015 puolella. 3 Henkilöstöpalveluiden palvelukyvystä on huolehdittu keskittämällä toiminta tärkeimpiin tehtäviin ja turvaamalla nykyiset henkilöresurssit mahdollisuuksien mukaan. Jatketaan rekrytoinnin uuden järjestelmäpalvelun hankintaa, toteutusta ja käyttöönottoa sekä toteutetaan Valtiolle.fi-sivuston uudistaminen siten, että ne yhdessä muodostavat valtiontyönantajan tavoitteita vastaavan palvelukokonaisuuden. Rekrytointijärjestelmän uudistaminen käynnistettiin uudestaan markkinaoikeusprosessin jälkeen tammikuussa 2014. Samalla käynnistettiin Valtiolle.fi-nettisivuston uudistusprojekti. Projekti ei edennyt suunnitelmien mukaisesti, minkä johdosta uuden palvelukokonaisuuden käyttöönottoaikataulu jouduttiin toimittajan esityksestä siirtämään huhtikuulle 2015. 3 Palvelukokonaisuuteen kuuluvat rekrytointijärjestelmä, järjestelmän käyttötuki konsernipääkäyttäjille sekä valtiolle.fi -rekrytointisivusto. Hankkeen tavoitteena on ollut tehostaa ja selkeyttää rekrytoinnin toimintamalleja eri tilanteissa. Palvelukokonaisuus muodostaa keskitetyn valtion työnhaun foorumin, jonka avulla valtio voi myös edistää hyvää työnantajakuvaa. Vakiinnutetaan M2-järjestelmän siirron myötä muuttuneet roolit Valtiokonttorin ja Palkeiden välillä ja jatketaan valtion yhteisen matkustusprosessin sujuvuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden kehittämistä. Valtiokonttorin rooli operatiivisena prosessin omistajana ja ohjaajana on selkiytynyt Palkeiden organisoitumisen myötä sekä prosessin ohjauksen tilannepalaverien ohjaamisella strategisempaan suuntaan. Ohjausotetta on myös vahvistettu. 4 M2-järjestelmän konserniraportoinnin tietojen yhdistäminen muuhun raportointitietoon tuottavuus- ja taloudellisuusraportoinnin kehittämiseksi on käynnissä ja saataneen tuotantokäyttöön kevään 2015 aikana. Tuotetaan tehokkaasti ja laadukkaasti kansalaispalveluja. Vuonna 2014 on kiinnitetty erityistä huomioita kansalaispalvelujen korvaustoiminnan prosesseihin. Prosessien johtamisella ja muutoksilla on kyetty tuottamaan asiakkaille hyvää asiakaspalvelua olemassa olevilla resursseilla toiminnan painotuksia 3

11 (95) muuttamalla. Myös sähköistä asiointia on kehitetty erilaisin toimenpitein, jatkokehittäminen odottaa Valtiokonttori-tasoisen hankkeen valmistumista ja sähköisen arkiston käyttöönottoa. Arvioidaan Kansalaisneuvonnan toiminnan käynnistyminen suhteessa odotuksiin, tehdään arvio palvelukonseptista ja sen muutostarpeesta sekä toteutetaan markkinointi yhteistyössä yleisneuvontapalveluhankkeen kanssa todetun tarpeen mukaisesti. Kansalaisneuvonta on käynnistynyt hyvin. Yhteydenottomäärät olivat alkuvuodesta suhteellisen pieniä, mutta hankkeen lisättyä markkinointia ja palvelun laajennuttua muun muassa Väestörekisterikeskuksen varmenneneuvontaan, asiakasmäärät ovat kasvaneet. Palvelukonseptia on sovittu laajennettavan uusilla kanavilla kuten chat-palvelulla ja etäpalvelun (video) kokeilulla. Lisäksi mobiilikäytön selvitys on käynnissä. Arviointi on tehty yhdessä valtiovarainministeriön tulosohjaajien kanssa. 4 Toteutetaan Suomi.fi-portaalin kehittämissuunnitelmaa tuottamalla kahden Palveluoppaan pilotit sekä osallistumalla Kansallisen palveluarkkitehtuurityön Kansalaisen palveluympäristön kehittämiseen. Lisäksi arvioidaan Suomi.fi-portaalin, siitä syntyvän uuden Kansalaisen palveluympäristön sekä Kansalaisneuvonnan sivuston siirtoa valtioneuvoston yhteiselle julkaisujärjestelmälle laatimalla asiasta hankesuunnitelma. Palveluoppaat on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi. Suomi.fi-ryhmä on osallistunut palveluarkkitehtuuriohjelmaan erityisesti kansalaisen palvelunäkymän osalta. Julkaisujärjestelmän suhteen on sovittu menettelystä valtiovarainministeriön Julk- ICT:n kanssa. Nykyistä Suomi.fin julkaisujärjestelmää ei uusita, koska uutta palvelua ollaan rakentamassa osana kansallista palveluarkkitehtuuriohjelmaa. 4 Valmistaudutaan valtion vahingonkorvaustoiminnan osittaiseen keskittämiseen Valtiokonttoriin vuoden 2015 alusta asiaa valmistelleen työryhmän työn mukaisesti edellyttäen, että toiminnan edellyttämät voimavarat voidaan varmistaa ja lakiesitykset antaa eduskunnalle. Eduskunta hyväksyi lain valtion vahingonkorvaustoiminnasta (159/2914) ja laki tuli voimaan 1.1.2015. Valtiokonttorille siirtyvien vahingonkorvausten käsittelyprosessit on kuvattu ja henkilöresurssit organisoitu. 4 Toimitaan PM:n ja STM:n asiantuntijana sotilastapaturmalainsäädännön uudistamisessa tavoitteena lain voimaantulo vuonna 2016. Valmistaudutaan omassa toiminnassa tapaturmalainsäädännön uudistukseen. Valtiokonttori on osallistunut sotilastapaturmalain uudistamiseen valmistelemalla lakimuutokset perusteluineen. Kriisinhallinnan tapaturmavakuutuslain osalta valmistelu on aloitettu aikataulun mukaisesti. Myös siviilikriisinhallinta on kytketty mukaan asian valmisteluun. 4 Hallitus on antanut tapaturmalain muutosesityksen eduskunnan käsittelyyn. Tapaturmalainsäädännön uudistukseen on valmistauduttu. Uudistus vaatii muutoksia mm. korvausjärjestelmään. Toteutetaan STM:n veteraanipoliittista ohjelmaa Valtiokonttorille kuuluvilta osiltaan. Valtiokonttori on päivittänyt yhdessä STM:n kanssa veteraanipoliittisen ohjelman tarpeellisilta osilta. 4

12 (95) Huolehditaan Valtion IT-palvelukeskuksen toiminnasta, kunnes siirto perustettavaan virastoon tapahtuu. Valtiokonttori huolehti palvelusta ja siirto tapahtui sekä suunnitellusti että häiriöttömästi. 4 Vakiinnutetaan palveluprosesseista riippumattomien tukitoimintojen toiminta osana yhteistä hallintoa ja kehitetään sisäisten asiakkaiden palveluvaatimuksiin vastaamista yhtenäisen prosessin puitteissa lisäten samalla selkeyttä sekä sisäistä tehokkuutta. Substanssiprosesseja tukevien prosessien täsmentämistä on käyty läpi pääosin Hallinto- ja kehittäminen -toimialan sisäisenä työnä. Tällöin on edelleen täsmennetty palveluiden prosessinomaisuutta sekä tunnistettu palveluiden toisiinsa liittyviä yhteyksiä. Jokainen toimialan henkilöstö on myös itse kuvannut, mihin prosesseihin ja mihin osatehtävään niissä hän vuoden varrella osallistuu. Tämä työ on auttanut prosessien johtamisessa ja toiminnassa tunnistamaan poikkeamille alttiit prosessien kohdat. Työ on myös lisännyt koko henkilöstön ymmärrystä oman työn kokonaisuudesta ja vaikuttavuudesta tulokseen. Asiakastyytyväisyydellä mitattuna tehty työ on myös tuottanut hyvää tulosta, tyytyväisyyden noustua kauttaaltaan hallinnon palveluissa. Antolainauksen ja vahingonkorvausten talousprosesseja on käyty läpi yhdessä substanssitoimialojen ja Palkeiden kanssa tavoitteena lisätä ymmärrystä talouden vaatimuksista sekä saada prosessit toimimaan sujuvasti. Edistystä on saatu aikaan. Osana prosessien kehittämistä menojen käsittelyprosessin, henkilöstöprosessin, toimitilaprosessin sekä toiminnan ja talouden suunnittelu -prosessin jatkuvuussuunnitelmat on laadittu. Asiakirjahallinnon osalta suunnitelma on luonnosvaiheessa ja viestinnän osalta kesken. 3 Valtoriin liittyviä palveluprosesseja on viestitty ja käyty läpi sisäisesti. Palveluprosesseja on yhtenäistetty sovellushallinnan osalta. Tietohallinto on osallistunut aktiivisesti Kansalaispalvelut ja Talous ja henkilöstö -toimialojen hankkeiden ja palveluiden ohjaamiseen ja kehittämiseen. Jatketaan tiedonhallinnan esitutkimusta ja vaatimusmäärittelyä. Tavoitteena on esitutkimuksen perusteella määrittää Valtiokonttorin asianhallinnan tavoitetila sekä aloittaa tavoitetilan toteuttava toiminnan ja tietojärjestelmien kehittäminen sekä tietojärjestelmän hankinta. Vuodelle 2014 suunnitellut vaiheet asianhallinnan kehittämisestä on toteutettu suunnitellusti. Valtiokonttorissa määriteltiin mitä on viraston yhteinen tieto. Määritys mahdollistaa ja linjaa tiedonhallinnan jatkokehitystä. Tiedonohjaussuunnitelma laadittiin ja asiakirjoihin liittyvät hallinnon prosessit kuvattiin siltä osin kuin prosesseja on tarkoitus viedä hankittavan tiedon- ja asianhallinnan järjestelmän piiriin ensimmäisessä käyttöönottovaiheessa. Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri määriteltiin tasolle, jota järjestelmähankinta edellyttää. Hankinnan kilpailutusprosessin neuvottelumenettely toteutettiin ja tarjouspyyntö jätettiin joulun alla. Tietoturva-asetuksen mukainen tietojen luokittelu otettiin käyttöön ja uudet ohjeet julkaistiin Valtiokonttorin intranetissä. 4

13 (95) Varmistetaan TORI-siirtymävaiheen aikana häiriötön palvelutuotanto Valtiokonttorin toiminnassa ja Valtiokonttorin muille virastoille tuottamissa palveluissa. Tuotanto on pysynyt pääsääntöisesti siirtoa edeltäneellä hyvällä tasolla. 4 Valtiokonttori laatii energiatehokkuussuunnitelman vuoden 2014 aikana. Valtiokonttorille vuonna 2012 laadittu energiatehokkuussuunnitelma on päivitetty. 4 Toiminnallinen tehokkuus Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Ennakolliset tavoitteet Arvosana Tavoite Seurantakohde Mittari 2012 2013 2014 2014 2015 2016 2017 2014 2 Verkkolaskujen osuus laskunvälittäjän kautta kulkeneista myyntilaskuista % 6,71 9,58 15 12,5 18 25 30 3 2 Verkkolaskujen osuus laskunvälittäjän kautta kulkeneista ostolaskuista 2 Tulostietojärjestelmässä julkaistujen tulostavoitteiden julkaisuaste % 72,82 80,75 85 84 90 92 95 3 % 77 76 85 80 90 92 95 3 4 Suomi.fi:n käytettävyys (% kokonaisajasta) 99,97 99,98 99,98 100 99,98 99,98 99,98 4 2 & 3 Kiekun levinneisyysaste htv käyttöönottaneissa 1 300 14 000 17 850 20 500 40 350 63 000 63 000 5 kirjanpitoyksiköissä 5.1 Käyttöpalveluiden kriittisten sovellusten SLA (% kokonaisajasta) 99,72 99,77 99,72 99,72 99,72 4 Verkkolaskujen osuus laskunvälittäjän kautta kulkeneista myyntilaskuista oli koko vuoden keskiarvona 12,5 prosenttia. Joulukuussa saavutettiin 14,47 prosentin taso. Verkkolaskutus tuli mahdolliseksi kiinteistöverojen laskuttamisessa, tämän uuden palvelun otti käyttöönsä noin sata tuhatta veronmaksajaa. 3 Verkkolaskujen osuus laskunvälittäjän kautta kulkeneista ostolaskuista oli koko vuoden keskiarvona 83,89 prosenttia. Verkkolaskujen tavoitelukujen saavuttamista hidasti kehittämisen painopisteen ja toimenpiteiden kohdistuminen HAMAhankkeen tehtäviin. Tämän lisäksi joulukuussa jäätiin tasoon 82,96, koska virastot olivat ennen tilinpäätöstä tavanomaista joustavampia vastaanottamaan päättyvälle vuodelle kohdistuvat laskut myös muilla tavoin kuin verkkolaskuina. Marraskuussa saavutettiin historiallisesti korkein taso 86,01. Valtion tulostietojärjestelmässä julkaistujen tulostavoitteiden julkaisuaste 12/2014 - tilanteessa oli 80 prosenttia. Ministeriöille toimitettiin vuoden 2014 aikana kaksi muistutusta järjestelmän käytöstä, mutta tästä huolimatta julkaisuaste ei noussut tavoitteeseen. Suomi.fin käytettävyyden tavoite saavutettiin. 4 Kiekun levinneisyysasteen tavoite ylitettiin. 5 Kiekun piirissä oli vuoden 2014 lopulla 20 500 käyttäjää. Tavoitetta asetettaessa Tullin käyttöönottoaikataulu oli vielä avoinna ja eikä sisältynyt vuoden 2014 tavoitteeseen. Käyttöpalveluiden kriittisten sovellusten SLAn tavoite saavutettiin. 4

14 (95) 1.3.2 Taloudellisuutta edistävät tulostavoitteet Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Valtiokonttori aloittaa puolustusvoimien valuuttakaupan hoidon sovituilta osin vuonna 2014. Valtiokonttori aloitti puolustusvoimien valuuttakaupan hoidon maaliskuussa 2014. Valuuttoja on ostettu Yhdysvaltain dollari- ja Iso-Britannian puntamääräisiä maksuja varten. Myöhemmin valuuttakauppaan on tarkoitus liittää myös muut valuutat puolustusvoimien osalta sekä laajentaa toiminta myös muihin valtion kirjanpitoyksiköihin. Laajentamista varten on perustettu koordinaatioryhmä ja ensimmäisen uuden kirjanpitoyksikön kanssa on sovittu yhteistyötapaaminen helmikuussa 2015. 4 1.3.3 Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus lukuina Kustannukset ja työpanos toiminnoittain Kustannukset toiminnoittain -taulukoissa on laskettu Valtiokonttorin palveluprosessien toimintokohtaiset kustannukset. Kustannusten ja työpanoksen kohdistamisperusteet on esitelty liitteessä 1. Valtion rahoitustoiminta Kustannukset toiminnoittain Muutos (%) 1 000 2012 2013 2014 ed. vuoteen Asuntolainoitus 2 580 2 837 2 733-4 % Korkotuet ja valtiontakaukset 574 668 893 34 % Valtionvelka 6 223 5 375 5 460 2 % Yritys- ja muut lainat 837 1 075 1 222 14 % Muut toiminnot 2 25 25-1 % Yhteensä 10 215 9 980 10 332 4 % Työpanos toiminnoittain Muutos (%) htv 2012 2013 2014 ed. vuoteen Asuntolainoitus 19,8 18,1 14,9-18 % Korkotuet ja valtiontakaukset 4,6 4,4 5,3 20 % Valtionvelka 26,4 25,5 23,6-8 % Yritys- ja muut lainat 9,6 7,9 7,7-3 % Muut toiminnot 0,0 0,2 0,1-9 % Yhteensä 60,4 56,1 51,6-8 % Ei sisällä palkallista poissaoloa ja kouluksessa oloa. Asuntolainoitus Asuntolainoituksen kokonaiskustannukset ja työpanos laskivat johtuen rekrytointiviiveistä ja virkavapauksista. Tarvittavaa uusrekrytointia riskienhallintaan ja vaativien ongelmaluottoasiakkaiden hoitoon ei saatu toteutettua.

15 (95) Korkotuet ja valtiontakaukset Korkotukien ja valtiontakausten hallinnointi ja riskienhallinta on kasvava painopistealue antolainauksen toiminnassa. Työpanoksen muutos johtuu korkotukilainojen ja takauskannan kasvusta sekä Arasta Valtiokonttoriin vuoden 2014 alussa siirtyneistä takaustehtävistä. Myös kokonaiskustannukset nousivat työpanoksen ja uusien tehtävien myötä. Valtionvelka Valtionvelkaan kohdistunut työpanos laski virkavapauden ja toiminnan sopeuttamisen myötä. Yritys- ja muut lainat Yritys- ja muiden lainojen kokonaiskustannukset nousivat johtuen antolainauksen tietojärjestelmän käyttöoikeusmaksun noususta sekä henkilökustannusten kasvusta, joka taas johtui tehtävien muuttumisesta vaativammiksi asiantuntijatehtäviksi. Välitön työpanos pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Muut toiminnot Muiden toimintojen kokonaiskustannukset ja työpanos laskivat johtuen Valtorin perustamiseen liittyvän valtiovarainministeriölle tehdyn työn vähenemisestä. Talousjohtamisen tukeminen, yhteinen taloushallinto ja sen kehittäminen Kustannukset toiminnoittain Muutos (%) 1 000 2012 2013 2014 ed. vuoteen Tietotuotanto 1 803 1 493 1 421-5 % Talousprosessien ohjaus 1 439 1 865 1 781-5 % Hallinnolliset järjestelmä 1 140 Muut 567 223 200-11 % Yhteensä 3 809 3 582 4 541 27 % Työpanos toiminnoittain Muutos (%) htv 2012 2013 2014 ed. vuoteen Tietotuotanto 9,5 8,1 6,3-22 % Talousprosessien ohjaus 10,5 11,4 9,2-19 % Hallinnolliset järjestelmät 1,5 Muut 2,1 1,4 0,9-32 % Yhteensä 22,0 20,9 17,9-14 % Ei sisällä palkallista poissaoloa ja koulutuksessa oloa. Tietotuotanto Tietotuotannon välitön työaika vuonna 2014 laski edellisvuodesta. Laskua tapahtui kaikkien tietotuotannon toimintojen osalta, joita ovat keskuskirjanpito, Netra-palvelu ja Netratulostietojärjestelmä. Vastaavasti myös välittömät palkkamenot laskivat. Suurin yksittäinen muutos tapahtui keskuskirjanpito-toiminnossa johtuen yhden henkilön siirtymisestä toisiin tehtäviin sekä keskuskirjanpidon uudistamis- ja peruskorjausprojektin päättymisestä vuoden 2013 loppuun. Lisäksi Valtiokonttorin toiminnan sopeuttamiseen liittyvät muutokset

16 (95) vaikuttivat vuoteen 2014. Välittömät kustannukset kasvoivat edellisvuodesta pakollisten lisenssien uusimisten myötä. Talousprosessien ohjaus Kirjauksesta tilinpäätökseen, suunnitelmista tuloksiin ja tilauksesta perintään toimintojen välitön työaika ja sen myötä myös palkkakulut pienentyivät. Hankinnasta maksuun toiminnon osalta työpanos ja palkkakustannukset laskivat, mikä johtui suurimmalta osin talousprosessien ohjauksen henkilöstöresurssien pienentymisestä. Hankinnasta maksuun toiminnon muut menot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna johtuen lähinnä hankinnasta maksuun (HAMA) projektiin liittyvistä menoista. Hallinnolliset järjestelmät Tilha-tilaustenhallintajärjestelmä siirrettiin Valtion IT-palvelukeskuksesta Valtiokonttorin Talous ja henkilöstö toimialan vastuulle vuoden 2014 alusta. Muut Muut-toiminnoille kohdistui työaikaa vuonna 2013 projekteille, jotka päättyivät vuoden 2013 loppuun. Vuonna 2014 tähän toimintokokonaisuuteen kuuluvia projekteja oli vähemmän. Kieku ja Rondo Kustannukset toiminnoittain 2012 2013 2014 Muutos (%) 1 000 Tuotanto 4 612 3 815 3 717-3 % Käyttöönotot 3 476 5 018 6 316 26 % Tuotekehitys ja pystytys 4 094 5 862 4 002-32 % Henkilöstö ja muut kulut 4 359 5 827 5 414-7 % Rondo 764 Yhteensä 16 542 20 522 20 213-2 % Työpanos 2012 2013 2014 Muutos (%) htv ed. vuoteen Kieku 33,2 32,4 42,3 30,4 % Rondo 2,4 Yhteensä 33,2 32,4 44,7 37,7 % Ei sisällä palkallista poissaoloa ja koulutuksessa oloa. Ei sisällä Kiekussa henkilökierron kautta ja resurssisopimuksella työskentelevien henkilötyövuosia. Kiekuorganisaatio on perustettu vuonna 2011. Työpanos on kohdistettu projektiorganisaatiolle, mistä johtuen kustannusten kanssa identtistä jaottelua ei ole mahdollista raportoida. Työpanos ei sisällä Kiekussa muista virastoista tehtäväkierrossa työskentelevien henkilöiden työpanosta, joita vuoden 2014 aikana oli seitsemän henkilöä (6,25 htv). Työpanokseen ei myöskään sisälly Valtiokonttorin johdon ja joidenkin asiantuntijoiden osallistumista Kiekuhankkeeseen. Tuotanto Taulukossa on esitetty Kieku-hankkeen erillisrahoituksella katettu osuus Kiekun tuotantotoiminnasta. Hanke rahoittaa ne tuotannon kulut, joita asiakkailta perittävät käyttömaksut

17 (95) eivät kata, kun Kieku ei vielä ole täystuotannossa. Erillisrahoituksella katettavat kustannukset ovat laskeneet maksullisen tuotantotoiminnan kasvusta johtuen. Maksullisen tuotantotoiminnan kustannukset olivat vuonna 2014 3,3 milj. euroa, vuonna 2013 1,9 milj. euroa, vuonna 2012 411 000 euroa. Käyttöönotot Käyttöönottokulut sisältävät konversiot, liittymät ja järjestelmätoimittajan sekä konsulttien työt. Käyttöönottokulut ovat kasvaneet edellisvuodesta 26 prosenttia käyttöönottojen kasvusta johtuen. Vuoden 2014 aikana kahdeksan kirjanpitoyksikköä sisältäen yli 8 200 henkilötyövuotta (vuonna 2013 10 700 htv ja 2012 269 htv) otti Kiekun käyttöönsä. Konsultoinnin kustannukset laskivat hiukan vuodesta 2013. Tuotekehitys ja pystytys Tuotekehitys ja pystytys sisältävät lisenssit ja laiteympäristön kuluja sekä muutospyyntöjen aiheuttamat kulut. Tuotekehityksen ja pystytyksen kokonaiskustannukset laskivat 32 prosenttia edellisvuodesta lähes kokonaan lisenssihankinnoista johtuen. Lisenssihankintojen osuus tuotekehityksestä oli 0,7 milj. euroa vuonna on 2014, kun se vuonna 2013 oli vielä 3,6 milj. euroa. Henkilöstö ja muut kulut Henkilöstömenot sisältävät kaikkien henkilöiden palkkausmenot, jotka osallistuvat Kiekuhankkeeseen, myös tehtävänkierrossa työskentelevät henkilöt. Muut kulut sisältävät muita konsultointeja, matkakuluja, toimitilakuluja ja henkilöstön koulutuskuluja. Henkilöstö ja muut kulut ovat laskeneet edellisvuodesta 7 prosenttia. Henkilöstömenojen lasku johtuu mm. tehtävänkierrossa työskentelevien henkilöiden määrän vähenemisestä. Lisäksi muihin kuluihin käytettiin vuonna 2014 lähes 200 000 euroa edellisvuotta vähemmän. Taulukossa Työpanos esitetyt henkilötyövuodet puolestaan sisältävät vain Valtiokonttorissa palkkasuhteessa olevien henkilöiden henkilötyön. Rondo Rondo kustannukset pitävät sisällään Rondo R8 palvelu kapasiteetin kasvattamiseen liittyviä kustannuksista, Valtion laskujen kierrätys- ja arkistointijärjestelmä Rondo 7 (R7) arkistomigraation versioon Rondo 8 (R8) kustannuksia sekä Kieku-toimialan hankinnasta maksuun -prosessiin kehittämishankkeeseen liittyvät kustannukset. Rondo R8 palvelun kapasiteettia kasvatettiin sille tasolle, jolla sen toiminta voidaan taata vähintään Kiekun käyttöönottovaiheen loppuun saakka. Muut kustannukset kyseisessä toiminnossa koostuivat kaikkia organisaatioita koskevasta pienkehittämisestä, joissa järjestelmän yksittäisiä ominaisuuksia laajennettiin kaikkien virastojen käyttöön. Rondon arkistomigraatio saatiin päätökseen vuoden 2014 joulukuussa.

18 (95) Henkilöstöjohtamisen tukeminen, yhteinen henkilöstöhallinto ja sen kehittäminen Kustannukset toiminnoittain Muutos (%) 1 000 2012 2013 2014 ed. vuoteen Tietotuotanto 1 657 1 219 1 148-6 % Henkilöstöprosessien ohjaus 531 429 524 22 % Hallinnolliset järjestelmät 703 Työnantajapalvelut 2 027 1 726 1 423-18 % Muut 550 178 164-8 % Yhteensä 4 765 3 553 3 962 12 % Työpanos toiminnoittain Muutos (%) htv 2012 2013 2014 ed. vuoteen Tietotuotanto 7,5 6,3 5,8-8 % Henkilöstöprosessien ohjaus 3,0 2,7 3,4 28 % Hallinnolliset järjestelmät 0,4 Työnantajapalvelut 8,7 10,1 7,5-26 % Muut 1,8 1,1 0,7-41 % Yhteensä 21,0 20,2 17,7-12 % Ei sisällä palkallista poissaoloa ja koulutuksessa oloa. Tietotuotanto Tahti tietotuotannon välitön henkilötyö väheni vuodesta 2013, ja palkkakulut laskivat samassa suhteessa. Lasku johtuu yhden asiantuntijan eläkkeelle siirtymisestä, johon ei tehty korvausrekrytointia. Muut kuin palkkakustannukset säilyivät samalla tasolla. Henkilöstöprosessien ohjaus Matkustus-, Kieku henkilöstöhallinto-, ja rekrytointiprosessin ohjauksen välittömän työpanoksen kasvoivat etenkin rekrytointiprosessin ohjauksen osalta. Vastaava kasvu tapahtui myös palkkakustannusten kohdalla. Henkilöstöprosessien ohjauksen painopiste oli vuonna 2014 rekrytointiprosessin ohjauksessa, koska Valtion sähköisen rekrytointijärjestelmän ja Valtiolle.fi-nettisivuston kokonaisuuden uudistamishanke olivat käynnissä. Hankkeen muut menot katettiin erillisrahoituksella, jotka eivät ole mukana tällä laskelmalla. Henkilöstöprosessin ohjauksen muut menot kasvoivat johtuen matkahallintajärjestelmä M2 konserniraportoinnin kehittämisestä vuoden 2014 aikana. Hallinnolliset järjestelmät Heli-rekrytointijärjestelmä siirrettiin Valtion IT-palvelukeskuksesta Valtiokonttorin Talous ja henkilöstö toimialan vastuulle vuoden 2014 alusta. Työnantajapalvelut Kaiku-työhyvinvointi, Valtion työterveyshuollon kehittäminen ja työsuojelu -toiminnoille kohdistetut henkilötyövuodet laskivat, ja vastaavaa laskua tapahtui myös palkoissa. Muutokset johtuivat henkilövaihdoksista johtuvista rekrytointiviiveistä sekä virkavapauksista. Valtion henkilöstöpalveluiden toimintojen henkilötyö laski johtuen korvausrekrytointiviiveestä.

19 (95) Myös kaikkien työnantajapalvelutoimintojen muut menot laskivat johtuen lähinnä henkilöstöresurssien muutoksien vaikutuksesta. Muut Muille toiminnoille kohdistettu työaika pieneni edellisvuoteen verrattuna johtuen toiminnan painottumisesta henkilöstöprosesseihin. Yhteiset ICT-palvelut Yhteiset ICT-palvelut siirtyivät osaksi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoria 1.3.2014. Kansalais- ja yhteisöpalvelut Kustannukset toiminnoittain Muutos (%) 1 000 2012 2013 2014 ed. vuoteen Tapaturmat ja muut korvaukset 5 485 6 426 7 080 10 % Rikosvahingot ja syyttömästi vangitut 1 347 1 896 2 010 6 % Sotilasvamma-asioiden kuntoutus 713 977 1 058 8 % Sotilasvammakorvaukset 1 528 1 696 1 572-7 % Kansalaisneuvonta 0 1558 1 556 0 % Suomi.fi 0 1398 1 294-7 % Perintöasiat 377 464 373-20 % Maksuvapautukset 218 239 265 11 % Muut* 8 159 173 19-89 % Yhteensä 17 827 14 826 15 225 3 % * Sisältää Kevaan 1.1.2013 siirretyn valtion eläkevakuuttamisen ja sitä sivuavat tehtävät. Työpanos toiminnoittain Muutos (%) htv 2012 2013 2014 ed. vuoteen Tapaturmat ja muut korvaukset 40,1 39,3 36,4-7 % Rikosvahingot ja syyttömästi vangitut 15,5 14,0 13,4-4 % Sotilasvamma-asioiden kuntoutus 8,1 7,3 6,8-6 % Sotilasvammakorvaukset 12,5 11,4 9,1-21 % Kansalaisneuvonta 0,0 10,3 10,4 0 % Suomi.fi 0,0 6,1 5,7-8 % Perintöasiat 3,7 3,3 2,4-27 % Maksuvapautukset 2,1 1,7 1,7-1 % Muut* 16,7 0,0 0,0 4 % Yhteensä 98,6 93,6 85,8-8 % Ei sisällä palkallista poissaoloa ja kouluksessa oloa. *Sisältää Kevaan 1.1.2013 siirretyn valtion eläkevakuuttamisen ja sitä sivuavat tehtävät. Tapaturmat ja muut korvaukset Tapaturmien ja muiden korvausten kokonaiskustannusten kasvu johtuu työ- ja sotilastapaturmien korvausjärjestelmän aiheuttamista ylläpidon ja käyttöpalvelujen sekä lisenssimaksun kasvusta.

20 (95) Toiminnon kokonaistyöpanos laski, vaikka välitön työaika kasvoi hieman. Työpanoksen lasku johtui välillisen työajan pienentymisestä. Välitön työpanos on noussut sotilastapaturmissa, jossa myös hakemusten ja päätösten määrä on kasvanut. Työtapaturmissa välitön työpanos on laskenut, samoin hakemusten ja päätösten määrät. Toimintokokonaisuus sisältää lisäksi muun muassa liikennevahingot, sotilastapaturmat ja vakuuttamattomat ajoneuvot. Rikosvahingot, syyttömästi vangitut ja korvaukset internoiduille Rikosvahinkojen ja syyttömästi vangittujen kokonaiskustannukset kasvoivat johtuen uudesta Valtiokonttorille osoitetusta jatkosodan jälkeen internoitujen korvauksien hoito- ja palkkakustannuksista. Laki jatkosodan jälkeen internoitujen korvauksista tuli voimaan 1.9.2014. Työpanoksen lasku johtui välillisen työajan pienentymisestä. Sotilasvamma-asioiden kuntoutus ja sotilasvammakorvaukset Sotilasvamma-asioiden kuntoutuksen ja sotilasvammakorvausten kokonaiskustannukset pienenivät johtuen ensisijaisesti siitä, että toimintoon on kohdistunut vertailuvuotta vähemmän työaikaa ja siten myös tukitoimintojen kustannuksia. Välittömät menot kasvoivat johtuen sotilasvammakorvausjärjestelmän kilpailutuksen kustannuksista ja rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahojen käsittely- ja seurantajärjestelmän päivityksestä uuteen versioon. Toiminnon työpanoksen lasku johtui eläköitymisestä. Kansalaisneuvonta Kansalaisneuvonnan kokonaiskustannukset ja työpanos pysyivät edellisvuoden tasolla. Suomi.fi Suomi.fi:n kokonaiskustannukset laskivat johtuen etenkin siitä, että markkinoinnin lisäksi palveluoppaiden sovellusmuutokset kustannettiin erillisrahalla. Toiminnon työpanos pysyi ennallaan. Maksuvapautukset ja perintöasiat Maksuvapautusten ja perintöasioiden kokonaiskustannukset laskivat edellisvuodesta. Lasku johtui välittömän työajan ja palkkamenojen pienenemisestä. Toiminnon kulut muodostuvat suurelta osin vain palkkamenoista. Muut toiminnot Muiden toimintojen kokonaiskustannusten lasku johtui siitä, että vuoden 2013 kustannuksissa oli eläkevakuuttamisen siirrosta Kevaan johtuen suuria järjestelmien alasajokustannuksia.

21 (95) Yhteiset palvelut Kustannukset toiminnoittain Muutos (%) 1 000 2012 2013 2014 ed. vuoteen Henkilöstöhallinto 869 790 752-5 % Taloushallinto 1 233 895 765-15 % Tieto ja kehitys 638 570 491-14 % Toimitilat 714 604 406-33 % Viestintä 399 349 329-6 % Riskienhallinta ja turvallisuus 307 299 203-32 % Tietohallinto 4 184 4 206 4 043-4 % Yleishallinto 985 1 134 1 173 3 % Muut 283 901 1 069 19 % Yhteensä 9 613 9 748 9 230-5 % Työpanos toiminnoittain Muutos (%) htv 2012 2013 2014 ed. vuoteen Henkilöstöhallinto 6,0 6,4 4,7-27 % Taloushallinto 4,8 4,8 6,7 41 % Tieto ja kehitys 12,5 8,7 7,9-9 % Toimitilat 3,2 2,4 1,6-34 % Viestintä 5,2 4,8 3,6-26 % Riskienhallinta ja turvallisuus 2,6 2,8 1,8-36 % Tietohallinto 15,2 16,5 4,3-74 % Yleishallinto 6,2 7,1 6,8-5 % Muut 1,6 9,7 11,1 14 % Yhteensä 57,2 63,3 48,3-24 % Ei sisällä palkallista poissaoloa ja kouluksessa oloa. Henkilöstöhallinto Henkilöstöhallinnon työpanos ja kustannukset laskivat edellisvuodesta. Työpanoksen lasku edellisvuoteen verrattuna johtui yhtäältä vertailuvuonna 2013 käytyjen YT-menettelyjen aiheuttamista luottamusmies- ja yhteistoiminnalle sekä työnantajatehtäville kirjatuista normaalia runsaammista töistä. Toisaalta myös palvelussuhteiden hallintaan käytetty työaika väheni olennaisesti edellisvuodesta johtuen Valtiokonttorin pienentyneestä henkilöstömäärästä ja sen mukaiseksi sopeutetusta työpanoksesta. Henkilöstön kehittämiseen käytettiin sen sijaan vuonna 2014 edellisvuotta enemmän menoja, kun koko virastoa koskeva työyhteisön kehittämishanke Yhdessä käynnistyi loppuvuonna 2014. Taloushallinto Vuoden 2013 lopussa Valtiokonttorin taloushallinto-organisaatio koottiin yhteen hallinnon keventämistoimien yhteydessä, mikä näkyy Yhteisten toimintojen taloushallinnon työpanoksen kasvuna. Vastaava vähennys on toteutunut toimialojen välillisessä työajassa. Myös hankintatoimeen liittyvät tehtävät siirrettiin talousprosessin yhteyteen. Kustannusten laskuun vaikutti Palkeiden palvelumaksun merkittävä pieneneminen, mihin syynä oli toimialariippumattomien IT-toimintojen (ml. VIP) siirto Valtoriin.

22 (95) Tieto ja kehitys Tieto- ja kehitys -toimintojen työaika ja kustannukset pienenivät edelleen edellisvuodesta. Työpanos väheni kehittämistehtävissä sekä tiedon- ja projektinhallinnassa johtuen toiminnossa tehdyistä merkittävistä sopeutustoimista vuoden 2013 aikana, sekä IT-arkkitehtuurin osalta vuonna 2014 toteutuneesta Valtori-siirrosta. Toimitilat Toimitiloihin käytetyt työpanokset ja kustannukset laskivat edellisvuodesta. Tähän on selityksenä Valtiokonttorin tehtävien ja sen myötä toimitilojen vähenemisen johdosta toteutettu toimitilahallinnon henkilöresurssien sopeuttaminen vastaamaan vähentyneitä tehtäviä. Valtiokonttori sai myös sovituksi vuonna 2014 vuokralaiseltaan vapautuneiden toimitilojen siirron Senaatille, mikä vähensi myös kaikkia toimitiloihin liittyviä kustannuksia. Lisäksi hankintatoimeen liittyvät toiminnot on vuoden 2014 alusta laskettu osaksi taloushallintoa, mikä myös vähensi toimitilat-toiminnoille kohdistuneita työpanoksia ja kustannuksia. Viestintä Viestintätoimintojen kokonaistyöpanoksen laskuun vaikutti Valtiokonttorin tehtävien vähenemisestä johtunut viestintäresurssien sopeuttaminen vastaamaan vähentyneitä tehtäviä. Tämä näkyy myös vastaavasti kustannusten vähenemisenä. Toisaalta kustannuksia nostivat panostukset etenkin ulkoiseen viestintään. Riskienhallinta ja turvallisuus Myös riskienhallinta ja turvallisuus -toiminnolle kohdistunut työpanos väheni edellisvuodesta johtuen tietoturvahenkilöstön siirtymisestä Valtoriin. Vastaava siirto näkyy myös kustannusten vähenemisenä edellisvuoteen verrattuna. Tietoturvapalveluiden osalta vuoteen 2013 verrattuna on tapahtunut Valtori-siirron myötä kirjaustavan muutos, jonka seurauksena tietoturvapalvelut eivät enää kohdistu tälle toiminnolle. Tietohallinto Valtiokonttorin tietohallinnosta siirtyi perustietotekniikkaa hallinnoiva ja help deskin henkilöstö Valtoriin, minkä vuoksi tietohallintoon kohdistunut työpanos väheni merkittävästi edellisvuodesta. Kustannuksiin siirto ei juuri vaikuttanut, koska sama, aiemmin itse tuotettu palvelu, ostettiin as is periaatteella 1.3.2014 alkaen Valtorilta. Yleishallinto Yleishallinnon kokonaiskustannukset nousivat hieman edellisvuodesta, vaikka siihen kohdistunut kokonaistyöpanos laski. Yleishallinnon työpanoksen laskuun vaikutti myös Valtorisiirto sekä osaltaan se, että työaikaa on aiempaa tarkemmin kirjattu kaikille toiminnoille yleishallinnon sijaan. Kustannusten nousu johtuu tarkastustoiminnan edellisvuotta suuremmista palvelujenostoista sekä joidenkin pienten järjestelmien käyttöoikeusmaksujen keskittämisestä yhteisiin toimintoihin. Muut Muille toiminnoille kohdistunut työpanos ja kustannukset ovat selvästi kasvaneet edellisvuodesta. Kasvu selittyy sillä, että tässä erässä näkyy yhteisten toimintojen toimialojen ydintoiminnoille tekemä työ. Etenkin tietohallinnon osalta on pyritty kohdistamaan työaikaa entistä tarkemmin sille ydintoiminnolle, jota kulloinkin tehdään. Lisäksi Valtiokonttoriin vuo-

23 (95) den 2014 alusta siirtyneet uudet hallinnolliset järjestelmät, Heli ja Tilha, työllistävät tietohallintoa, mikä näkyy tämän toiminnon työpanoksen ja kustannusten kasvuna. 1.3.4 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtiokonttorin maksullisen toiminnan ja kustannusten korvausten tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Tavoite Seurantakohde Mittari 2012 2013 2014 2014 5 Valtiokonttorin maksullisen % 97,9 >97 >90 98,8 toiminnan kustannusvastaavuus Vuosi 2014 Vuosi 2014 Vuosi 2013 Vuosi 2012 Valtiokonttori yhteensä toteuma tavoite toteuma toteuma Kaikki suoritelajit yhteensä 1 000 1 000 1 000 1 000 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 4 945 5 003 5 748 8 583 Maksullisen toiminnan muut tuotot 8 802 8 380 3 662 3 355 Vuokrat ja käyttökorvaukset 43 38 54 50 Tuotot yhteensä 13 790 13 422 9 464 11 989 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 2 2 14 Henkilöstökustannukset 1 995 2 129 2 333 3 579 Vuokrat 81 93 137 126 Palveluiden ostot 7 272 7 310 2 722 2 831 Muut erilliskustannukset 132 7 110 2 511 Erilliskustannukset yhteensä 9 482 9 540 5 306 9 061 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 2 905 3 522 3 410 7 212 Poistot 1 469 1 508 959 1 576 Korot 106 146 145 119 Muut yhteiskustannukset 0 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 4 481 5 176 4 514 8 907 Kokonaiskustannukset yhteensä 13 963 14 716 9 820 17 968 KUSTANNUSVASTAAVUUS 98,8 % 91,2 % 96,4 % 66,7 % (tuotot-kustannukset) -173-1 295-356 -5 979 Valtiokonttorin toimintamenomomentille nettoutetun maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus toteutui suunnitelmia parempana. 4

24 (95) Maksullisen toiminnan toteutumista maksullisuuslajeittain on selvitetty alla. Muut säädökset Maksullinen toiminta Vuosi 2014 Vuosi 2014 Vuosi 2013 Vuosi 2012 Muut säädökset toteuma tavoite toteuma toteuma 1 000 1 000 1 000 1 000 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 4 523 4 601 4 922 7 849 Maksullisen toiminnan muut tuotot 6 9 27 8 Tuotot yhteensä 4 529 4 610 4 949 7 857 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 4 Henkilöstökustannukset 1 172 1 215 1 389 2 609 Vuokrat 0 0 0 6 Palveluiden ostot 737 676 409 1 031 Muut erilliskustannukset 115 0 99 2 477 Erilliskustannukset yhteensä 2 024 1 890 1 897 6 127 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 1 969 2 425 2 430 6 079 Poistot 473 454 373 1 408 Korot 45 48 54 101 Muut yhteiskustannukset 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2 488 2 926 2 856 7 588 Kokonaiskustannukset yhteensä 4 512 4 817 4 753 13 715 KUSTANNUSVASTAAVUUS 100,4 % 95,7 % 104,1 % 57,3 % (tuotot-kustannukset) 17-207 197-5 857 Laskelman vertailuvuoteen 2012 sisältyy eläkkeiden hoitokulu. Valtion henkilöasiakkaiden eläkkeiden hoito siirtyi Kevan hoidettavaksi 1.1.2011 alkaen, minkä jälkeen Valtiokonttorin osuudeksi eläkkeiden hoitokulusta jäi työnantajatoimintaan liittyvä osuus vuosina 2011 2012. Valtion eläkevakuuttaminen ja sitä sivuavat tehtävät siirrettiin Kevan hoidettavaksi 1.1.2013. Eläkkeiden hoitokuluun sisältyvät vuoden 2012 osalta poikkeuksellisina erinä 170 000 euron lomarahan maksu Kevalle sekä 800 000 euron suuruinen tietojärjestelmien kertaromutus. Muiden säädösten perusteella maksullista toimintaa ovat MMM-lainojen ja tapaturmavakuutusten, liikennevahinkojen, ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun sekä sotilaallisen kriisinhallinnan korvausten hoito. Jokaisen erillislakiin perustuvan suoritteen kustannusvastaavuuslaskelma on laskettu erikseen ja yhdistetty tähän laskelmaan. Laskelmat suoritteista, joiden tuotot ovat vähintään 1 000 000 euroa, on esitetty tilinpäätöksen liitteessä 3. Muiden säädösten suoritteiden toteutuminen verrattuna suunnitelmaan Muiden säädösten nojalla maksullisten suoritteiden tuloja kerättiin n. 81 000 euroa suunnitelmia vähemmän ja erillismenot toteutuivat n. 134 000 euroa suunniteltua suurempina. Kustannusvastaavuus toteutui kuitenkin suunnitelmia suurempana, koska Valtiokonttorin

25 (95) vyörytettävät yhteiskustannukset toteutuivat suunniteltua pienempinä. Suunnitelmien kustannusvastaavuuden alijäämäisyys johtuu siitä, että MMM-lainojen hoidon hinnoittelu perustuu Valtioneuvoston asetukseen 1. Erilliskustannukset toteutuivat noin 134 000 euroa suunniteltua suurempina. Henkilöstökustannukset toteutuivat noin 42 000 euroa alle suunnitelman. Maksullisten tapaturmien osalta henkilöstökustannuksia syntyi lähes suunnitelmien mukaisesti. Toisaalta MMM-lainojen hoitoon kohdistettiin suunnitelmaa vähemmän työaikaa johtuen käytettävissä olevista resursseista. Palvelujen ostot ja muut erilliskulut toteutuivat noin 176 000 euroa suunnitelmia suurempina johtuen vahingonkorvausjärjestelmä TIAn IT-menojen toteutumisesta suunniteltua suurempina. Toisaalta MMM-lainojen hoidon käyttöpalvelumenot ja tietotekniikan asiantuntijatyö toteutuivat alle suunnitelman. Osuus yhteiskustannuksista toteutui noin 439 000 euroa alle suunnitelmien, koska vyörytettävät yhteiskustannukset toteutuivat suunniteltua pienempinä. Muiden säädösten suoritteiden toteutuminen verrattuna edelliseen vuoteen Muiden säädösten maksullisen toiminnan tulot laskivat noin 420 000 euroa edellisvuodesta ja kokonaiskustannukset noin 240 000 euroa. Tapaturmien tulot laskivat noin 276 000 euroa kokonaiskustannusten laskiessa n. 101 000 euroa. Tapaturmien erilliskustannukset kasvoivat edellisvuodesta, koska palveluiden ostot kasvoivat. Merkittävin syy kokonaiskustannusten laskuun on tapaturmiin kohdistuvien tukitoimintojen kustannusten pieneneminen. Muiden muihin säädöksiin perustuvien suoritteiden tulot laskivat yhteensä n. 144 000 euroa. Liikennevahinkojen tulot laskivat, koska toiminnon kustannukset ovat pienentyneet maksullisille liikennevahingoille kohdistuvan työmäärän vähenemisen vuoksi, kun entistä suurempi osa työpanoksesta kohdistuu maksuttomaan vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettujen ajoneuvojen aiheuttamien korvauksien hoitoon. Sotilaallisen kriisinhallinnan tulot laskivat, koska tulot määräytyvät prosenttiosuutena maksetuista korvauksista ja ovat siten merkittävästi muuttuva tulo- ja kustannuserä. MMM-lainojen hoidosta saadut tulot laskivat, koska lainojen hinnoittelu perustuu lainakohtaiseen vuosimaksuun, ja lainakanta on vähentynyt. 1 Valtioneuvoston asetus eräiden lainojen ja saamisten hoidon maksullisuudesta (säädösnumero 678/2007).

26 (95) Liiketaloudelliset Maksullinen toiminta Vuosi 2014 Vuosi 2014 Vuosi 2013 Vuosi 2012 Liiketaloudelliset toteuma tavoite toteuma toteuma 1 000 1 000 1 000 1 000 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 422 402 817 732 Maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 4 Tuotot yhteensä 422 402 817 736 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 2 2 10 Henkilöstökustannukset 49 47 67 64 Vuokrat 48 50 98 88 Palveluiden ostot 75 78 110 113 Muut erilliskustannukset 0 0 0 1 Erilliskustannukset yhteensä 174 178 276 277 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 81 127 184 115 Poistot 8 1 11 14 Korot 0 0 0 1 Muut yhteiskustannukset 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 89 128 196 130 Kokonaiskustannukset yhteensä 263 306 472 407 KUSTANNUSVASTAAVUUS 160,6 % 131,6 % 173,1 % 180,6 % (tuotot-kustannukset) 159 97 345 328 Liiketaloudellisin perustein maksullista toimintaa ovat ValtioExpo, maksullinen sijoitustoiminta, maksullinen varainhankinta, antolainojen saldo- ja vakuustodistukset, tietohallintopalvelut Valtion Eläkerahastolle, toimitilavuokrapalvelut Opetushallitukselle, kulunvalvontapalvelut Verolle, maksullinen koulutus, muut liiketaloudelliset suoritteet sekä väestörekisterikeskuksen varmenneneuvontapalvelu. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden toteutuminen verrattuna suunnitelmaan Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden kustannusvastaavuus oli 161 prosenttia ja siten ylitti sille asetetun tavoitteen. Tulot toteutuivat noin 20 000 euroa suunnitelmia suurempana johtuen pääasiassa saldo- ja vakuustodistusten tulojen suunniteltua suuremmista tuloista. Saldo- ja vakuustodistusten tuloihin vaikuttaa yritysten ja kuluttajien tarve kyseiseen palveluun, joka vaihtelee vuosittain ja vaikeuttaa tulojen ennustamista. Erilliskustannukset toteutuivat lähes suunnitellusti.

27 (95) Yhteiskustannukset toteutuivat suunnitelmia pienempinä, koska vyörytettävien yhteiskustannusten määrä pieneni. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden toteutuminen verrattuna edelliseen vuoteen Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden tulot pienenivät edellisvuodesta noin 395 000 euroa johtuen etenkin Valtion Eläkerahastolle tuotettavan tietohallintotyön siirtymisestä Valtorin palveluksi 1.3.2014 alkaen Valtiokonttorin Valtori-siirron myötä. Myös maksullisen varainhankinnan tulot vähenivät merkittävästi edellisvuodesta, koska Valtion Asuntorahastolle tehtyä varainhankintaa ei tehty enää vuonna 2014. Osa tuloista, jotka koskivat vuoden 2013 aikana tehtyä työtä, tuloutettiin vasta vuonna 2014. Myös kustannukset pienenivät vastaavasti työmäärän vähenemisen mukaisesti. Kustannusten korvaus Kustannusten korvaus Vuosi 2014 Vuosi 2014 Vuosi 2013 Vuosi 2012 Kustannusten korvaus toteuma tavoite toteuma toteuma 1 000 1 000 1 000 1 000 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 0 0 8 2 Maksullisen toiminnan muut tuotot 8 796 8 371 3 635 3 343 Vuokrat ja käyttökorvaukset 43 38 54 50 Tuotot yhteensä 8 839 8 409 3 697 3 396 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0 Henkilöstökustannukset 773 867 877 906 Vuokrat 34 43 40 32 Palveluiden ostot 6 460 6 556 2 204 1 687 Muut erilliskustannukset 17 7 12 33 Erilliskustannukset yhteensä 7 284 7 472 3 132 2 657 Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 855 970 796 1 017 Poistot 988 1 054 575 154 Korot 61 98 91 18 Muut yhteiskustannukset 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 904 2 122 1 462 1 189 Kokonaiskustannukset yhteensä 9 188 9 594 4 595 3 846 KUSTANNUSVASTAAVUUS 96,2 % 87,7 % 80,5 % 88,3 % (tuotot-kustannukset) -349-1 185-898 -450 Kustannusten korvaus -suoriteryhmässä käsitellään valtion sisäistä sopimusperusteista kustannusten korvausta. Kustannusten korvaukset sisältävät yleis- ja tietohallintopalveluiden tuottamisen Valtion IT-palvelukeskukselle tammi-helmikuulta 2014, eräiden tietohallintopalveluiden tuottamisen Valtorille maalis-joulukuulta 2014, Kiekun maksullisen tuotanto-

28 (95) toiminnan, Rondon tuotantotoiminnan, työnantajan henkilötietojärjestelmä Tahtin raportoinnin ja simuloinnin, Tilha-tilaustenhallintajärjestelmän, Heli-rekrytointijärjestelmän, Valtiokonttorin työntekijöilleen edelleen vuokraamat autopaikat sekä petoeläinvahinkojen hoidon. Kustannusten korvaus suoriteryhmän toteutuminen verrattuna suunnitelmaan Kustannusten korvaus -suoriteryhmän kustannusvastaavuustavoite ylitettiin, koska kustannukset toteutuivat suunnitelmia pienempinä ja tulot suunniteltua suurempina. Kustannusten korvaus -suoriteryhmä on kuitenkin sekä suunnitelmien että toteuman osalta alijäämäistä, koska Kiekun ja Rondon tuotantotoiminnan hinnoittelussa ei oteta huomioon kyseisten tietojärjestelmien poistoja ja korkoja. Rondon maksullinen tuotantotoiminta siirtyi Valtiokonttorin toimintamenomomentille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenomomentilta 1.1.2014. Tulot toteutuivat yli suunnitellun tason johtuen etenkin Rondon maksullisista erikseen tilattavista lisätöistä. Myös Kiekun tuotantotoiminnan, Tilhan ja Valtorille tuotettujen palveluiden tulot ylittivät budjetoidun tason. Kiekun tuloja nosti etenkin Valtorin Kieku-käyttöönotto, jota ei ollut vuoden 2014 budjeteissa. Näiden lisäksi valtiovarainministeriölle tehtiin Valtorin perustamiseen liittyvää maksullista asiantuntijatyötä, jota ei ollut huomioitu suunnitelmissa. Erilliskustannukset toteutuivat suunniteltua pienempinä etenkin Helin ja Rondon osalta, joiden budjetit siirrettiin Valtiokonttorin toimintamenomomentille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenomomentilta. Helin erilliskustannusten toteutumiseen alle budjetoidun vaikutti mm. tunnistuspalvelun ja Help Desk palvelun budjetoitua pienemmät menot. Osuus yhteiskustannuksista toteutui noin 217 000 euroa suunnitelmia pienempinä johtuen etenkin Kiekun-järjestelmän poistojen ja korkojen toteutumisesta suunnitelmia pienempinä. Myös yhteisten toimintojen vyörytettävät kustannukset toteutuivat suunnitelmia pienempinä. Valtion IT-palvelukeskuksen, joka oli osa Valtiokonttoria tammi-helmikuussa 2014, osuuksia Valtiokonttorin yleis- ja tietohallintopalveluista ei voida sisäisen laskennan keinoin vyöryttää samalla menetelmällä kuin muille Valtiokonttorin toimialoille, vaan ne joudutaan laskuttamaan, koska Valtion IT-palvelukeskuksella oli oma toimintamenomomenttinsa. Valtion IT-palvelukeskuksen osuus kustannusten korvaus -suoriteryhmän tuloista oli noin 254 000 euroa ja menoista 140 000 euroa. Kustannusten korvaus suoriteryhmän toteutuminen verrattuna edelliseen vuoteen Kustannusten korvaus -suoriteryhmän tulot kasvoivat edellisvuodesta noin 5,1 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen johtuu ennen kaikkea Kiekun maksullisen tuotantotoiminnan merkittävästä laajentumisesta uusien käyttöönottojen myötä (noin 1,9 milj. euroa). Lisäksi Rondon maksullinen tuotantotoiminta, jonka tulot vuonna 2014 olivat noin 2,1 milj. euroa, siirtyi Valtiokonttorin toimintamenomomentille vuoden 2014 alusta. Vuoden 2014 alusta uusina suoritteina tässä maksullisuuslajissa olivat myös Valtion IT-palvelukeskuksesta Valtiokonttorin toimintamenomomentille siirtyneet Heli- ja Tilha-palvelut, joiden yhteenlasketut tulot olivat vuonna 2014 n. 2,3 milj. euroa.

29 (95) Valtion IT-palvelukeskuksen kustannusten korvausten tulos ja kannattavuus Kustannusten korvaus Vuosi 2014 Vuosi 2013 Vuosi 2012 Valtion IT-palvelukeskus toteuma toteuma toteuma 1 000 1 000 1000 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 0 3 11 Maksullisen toiminnan muut tuotot 3 511 26 196 23 781 Tuotot yhteensä 3 511 26 199 23 792 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 1 5 Henkilöstökustannukset 434 2 297 1 999 Vuokrat 0 0 2 Palveluiden ostot 2 606 19 277 17 357 Muut erilliskustannukset 1 152 115 Erilliskustannukset yhteensä 3 041 21 727 19 478 KÄYTTÖJÄÄMÄ Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 824 5 344 5 008 Poistot 140 2 249 279 Korot 4 24 14 Muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 968 7 616 5 300 Kokonaiskustannukset yhteensä 4 009 29 343 24 778 KUSTANNUSVASTAAVUUS 88 % 89 % 96 % (tuotot-kustannukset) -498-3 145-986 Poistot 2013 sisältävät Valda-palvelun 1,6 milj. euron kertaromutuksen. Valtion IT-palvelukeskuksen maksulliset palvelut, joille syntyi toteumaa tammi-helmikuussa 2014 olivat sisällönhallintapalvelut (mm. Mahti, PTJ, VIA, Virtu), viestintäratkaisut (mm. sähköposti, pikaviesti), Työasemaratkaisut ja työasemapalvelut, Tietoliikenne-palvelut (VYverkko, VN-verkko), tietoturvallisuus (vuokratietoturvapalvelut), käyttöpalvelut (palvelinhallinta ja älypuhelinpalvelut), vaihdeverkkopalvelut (puhelunvälitys, vaihdeverkon ylläpito) ja Muut asiantuntijapalvelut (IT-analyytikko- ja asiantuntijapalvelut, projektipalvelut). Valtion IT-palvelukeskuksen maksulliselle toiminnalle ei Valtiokonttorin tulostavoiteasiakirjassa asetettu tavoitteita, koska Valtion IT-palvelukeskuksen oli tarkoitus alun perin siirtyä osaksi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoria jo 1.1.2014. Siirto tapahtui 1.3.2014, minkä vuoksi kustannusvastaavuuslaskelma osoittaa vain tammi- ja helmikuun toteumat Valtion IT-palvelukeskuksen maksullisesta toiminnasta.

1.3.5 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Erillisrahoitus Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma % 2012 2013 2014 2014 suunn. Kieku, milj. e 16,5 20,5 16,8 19,4 116 % Muu erillisrahoitus, milj. e 6,1 4,9 2,1 1,5 72 % Kieku, htv* 39,3 36,1 39,7 44,5 112 % Muu erillisrahoitus, htv 12,9 8,0 4,1 0,6 15 % *Ei sisällä Kiekussa henkilökierron kautta työskentelevien henkiltyövuosia. 30 (95) Kieku-hankkeella oli käytettävissä vuonna 2014 edellisvuosilta siirtynyttä erillismäärärahaa 5,6 milj. euroa sekä vuonna 2014 myönnettyä määrärahaa 13,9 milj. euroa, yhteensä 19,5 milj. euroa. Summa sisälsi valtiovarainministeriön loppuvuodesta myöntämän lisärahoituksen 1,3 milj. euroa. Lisäksi valtiovarainministeriö antoi oikeuden vuoden 2014 aikana kirjata Kiekuun liittyviä menoja Rondosta säästyvän erillismäärärahan yhteensä 0,235 milj. euron verran sekä myönsi Kiekujärjestelmän menoihin vuodelle 2015 yhteensä 5 milj. euroa. Kyseinen määräraha oli kokonaisuudessaan käytettävissä jo vuonna 2014. Vuonna 2014 käytettiin Kiekun menoihin erillismäärärahaa kokonaisuudessaan yhteensä 19,4 milj. euroa. Käyttöönotto-, tuotekehitys- sekä tuotannon menot toteutuivat yli budjetoidun. 4 Muuta erillisrahoitusta oli käytettävissä 2,3 milj. euroa. Määrärahasta käytettiin yhteensä 1,5 milj. euroa. Vuonna 2014 suurimpia hankkeita olivat Rondon kehitys ja arkistomigraatio sekä Valtion sähköisen rekrytointijärjestelmän ja Valtiolle.finettisivuston uudistamishankkeet. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuudelle ei ole asetettu tavoitearvoa tulostavoiteasiakirjassa Valtiokonttorin eikä Valtion IT-palvelukeskuksen osalta. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmilla on esitetty toiminnan tuottoina myös Valtiokonttorille käyttö- ja kirjausoikeuden kautta myönnetty rahoitus. Valtiokonttori on saanut käyttö- ja kirjausoikeuden seuraaville momenteille vuonna 2014: 4.12.28.70.02 / 4.13.28.70.02 Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät ja 4.12.28.70.01 / 4.13.28.70.01 Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen. Valtiokonttorin ja Valtion IT-palvelukeskuksen yhteisrahoitteisen toiminnan laskelmilla ei ole tuloissa eikä menoissa huomioitu arvonlisäveroa, koska kaikki Valtiokonttorin ja Valtion ITpalvelukeskuksen käytössä oleva erillisrahoitus on valtiovarainministeriön myöntämää, ja hankintoihin liittyvät arvonlisäveromenot kirjataan valtiovarainministeriön arvonlisäveromenotilille, ja sekä tulo- että menoarviot tehdään verottomina. Sillä, että arvonlisäveroja ei oteta mukaan laskelmalle, ei ole vaikutusta kustannusvastaavuuslaskelman lopputulokseen, koska arvonlisäveromenot ja -tulot olisivat samansuuruisina sekä tulo- että kustannuspuolella. Lisäksi sekä arvonlisäveromenot että -tulot toteutuvat saman hallinnonalan sisällä.

Valtiokonttorin (pl. VIP) yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 31 (95) Vuosi 2014 toteuma Vuosi 2013 Vuosi 2012 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 20 760 228 21 577 765 17 312 664 EU:lta saatu rahoitus 0 0 0 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 0 0 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 Tuotot yhteensä 20 760 228 21 577 765 17 312 664 Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Erillisrahoitus Aineet, tarvikkeet ja tavarat 25 043 44 455 41 444 Henkilöstökustannukset 3 232 640 2 817 920 3 038 373 Vuokrat 335 897 322 771 1 823 744 Palveluiden ostot 7 474 001 7 185 095 4 154 569 Muut erilliskustannukset 669 890 2 307 778 1 254 829 Erilliskustannukset yhteensä 11 737 471 12 678 019 10 312 960 Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Toimintamenot (28.20.01) Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 4 891 36 Henkilöstökustannukset 351 633 341 030 225 686 Vuokrat 0 0 0 Palveluiden ostot 176 024 20 850 103 943 Muut erilliskustannukset 627 4 277 201 Erilliskustannukset yhteensä 528 284 371 048 329 866 Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset 2 289 959 1 687 977 3 747 461 Poistot 2 003 800 2 389 470 2 692 178 Korot 134 149 412 443 666 049 Muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 4 427 909 4 489 890 7 105 688 Kokonaiskustannukset yhteensä 16 693 664 17 538 956 17 748 513 OMARAHOITUSOSUUS (Tuotot - Kustannukset) 4 066 564 4 038 809-435 849 Omarahoitusosuus, % 24 % 23 % -2 % Valtiokonttori (lukuun ottamatta Valtion IT-palvelukeskusta) sai vuonna 2014 valtiovarainministeriön myöntämää rahoitusta seuraaviin hankkeisiin: Valtion uusi talous- ja henkilöstöhallinnontietojärjestelmä Kieku, Kansalaisen yleisneuvontapalveluhanke, Hankinnasta maksuun prosessin kehittäminen, Valtion sähköisen rekrytointijärjestelmän ja Valtiolle.fi nettisivuston uudistamishankkeet, Rondo kehittäminen ja arkistoratkaisu, Laskujenvälitys-

32 (95) palveluiden liittymien rakentaminen ja pilotointi sekä Suomi.fi:n palvelutarjottimen konseptointi ja pilotointi. Hankkeiden kokonaismenot olivat 20,8 milj. euroa (21,6 milj. euroa), josta 9,1 milj. euroa (9,1 milj. euroa) oli investointimenoja ja 11,7 milj. euroa (12,7 milj. euroa) palkka- ja muita kulutusmenoja. Henkilöstökustannukset nousivat etenkin Kieku-hankkeen osalta, kun osa Kiekussa henkilökierron kautta olleista siirrettiin maksettavaksi erillisrahalla. Edellisvuonna vastaavat kustannukset näkyivät muissa erilliskustannuksissa, koska työkierrossa olevien henkilöiden palkkamenot korvattiin toisille virastoille, mikä näkyy vastaavasti kyseisen menoerän pienenemisenä. Palveluiden ostojen kasvussa edellisvuoteen verrattuna näkyy etenkin Rondon arkistomigraation sekä hankinnasta maksuun -prosessin kehittämiseen liittyvät Rondon kustannukset. Valtiokonttori on käyttänyt myös toimintamenomomenttinsa määrärahaa valtiotasoisiin kehittämishankkeisiin. Vuonna 2014 Valtiokonttorin oma osuus yhteisrahoitteisten hankkeiden erillismenoihin oli noin 528 000 euroa (noin 371 000 euroa), josta noin 352 000 euroa oli palkkamenoja. Valtiokonttorin toimintamenoista rahoitettiin erityisesti Hankinnasta maksuun -prosessin kehittämisen sekä Valtion sähköisen rekrytointijärjestelmän ja Valtiolle.finettisivuston uudistamishankkeen palkkamenoja. Palvelujen ostot kasvoivat selvästi edellisvuodesta johtuen etenkin Hankinnasta maksuun -prosessin kehittämishankkeen palveluiden ostoista. Hankkeen tavoitteiden toteuttaminen vaati ennakoitua enemmän muutoksia mm. ohjelmistoihin, samoin tilausprosessien kehittämiseen tarvittiin ennakoitua enemmän sovellustoimittajan konsultointia. Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuuslaskelmalla on huomioitu välilliset menot siltä osin, kuin hankkeita on rahoitettu Valtiokonttorin toimintamenomomentilta. Osuudet yhteiskustannuksista sille osalle yhteisrahoitteisista hankkeista, joka laskutetaan rahoituksen myöntäneeltä virastolta, on tehty laskennallisina osuuksina, ei todellisina vyörytyksinä. Yhteisrahoitteisten hankkeiden muilta virastoilta laskutetulle menojen osuudelle vyörytettäisiin yhteiskustannuksia kuten muillekin ydintoiminnoille, jos toimintaan saataisiin rahoitusta myös välillisiin menoihin. Näin ollen yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien yhteenlasketuista kustannuksista ei voida päätellä kokonaiskustannusten määrää. Yhteisrahoitteiselle toiminnalle kohdistuvien poistojen pieneneminen johtuu Kiekun maksullisen tuotantotoiminnan kasvusta, koska Kiekun poistoja kohdistetaan valmistuneen järjestelmän tuotannossa olevalta osuudelta tuotannosta vastaavan toimintayksikön juoksevaan toimintaan ja muilta osin poistoja kohdistetaan yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeelle. Valtiokonttorin (lukuun ottamatta Valtion IT-palvelukeskusta) yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on 4,1 milj. euroa ylijäämäinen. Toiminnan ylijäämää johtuu siitä, että Valtiokonttori saa rahoitusta hankkeiden investointimenoihin, mutta investointeja ei esitetä laskelmalla menoina, vaikka niitä vastaava rahoitus näkyy laskelman tuotoissa. Valtiokonttori saa yhteisrahoitusta pääsääntöisesti kertaluontoisesti järjestelmien rakentamiseen ja niihin liittyvien palvelujen kehittämiseen. Hankkeen valmistuttua sen tuotoksena syntyvästä mahdollisesta käyttöomaisuudesta tehtävät poistot kohdistetaan järjestelmän tuotannossa olevalta osuudelta tuotannosta vastaavan toimintayksikön juoksevaan toimintaan. Loppuosa poistoista kohdistetaan yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeille. Vuonna 2014 yhteisrahoitteisista hankkeista Valtiokonttorin osalta merkittävimmät olivat Kieku-tietojärjestelmähanke (erillisrahoitusta noin 26 milj. euroa), Rondon kehittäminen ja arkistoratkaisu (erillisrahoitusta noin 831 000 euroa) ja Valtion sähköisen rekrytointijärjestelmän ja Valtiolle.fi-nettisivuston uudistamishankkeet (erillisrahoitusta noin 994 000 euroa),

33 (95) Suomi.fi:n palvelutarjottimen konseptointi ja pilotointi (erillismäärärahaa noin 90 000 euroa) sekä Hankinnasta maksuun -prosessin kehittäminen (erillismäärärahaa noin 83 000 euroa). Kieku Kieku-hanketta on kuvattu kappaleessa 1.3.1.1. Tuottavuutta edistävät tulostavoitteet. Valtiokonttori käytti rahoitusta Kieku-tietojärjestelmän kehittämiseen, hankintaan ja toimeenpanoon vuonna 2014 yhteensä 19,4 milj. euroa. Rondo R8 kehittäminen ja arkistoratkaisu Vuonna 2014 tavoitteena oli toteuttaa Rondo R7:n arkistomigraatio Rondo R8:aan. Lisäksi tehtiin hankinnasta maksuun -prosessin kehittämishankkeen mukaisesti kehitystöitä menotositteiden käsittelyyn liittyviin toimintoihin sekä tilauksellisten laskujen käsittelyyn. Myös uutena toiminnallisuutena kehitykseen otettiin sopimuksellisten laskujen käsittely, joka saatiin laajasti pilotoitua vuoden 2014 aikana. Yhteensä Rondon erillismäärärahaa käytettiin vuoden 2014 aika n. 764 000 euroa. Valtion sähköisen rekrytointijärjestelmän ja Valtiolle.fi-nettisivuston uudistamishankkeet Vuonna 2014 hankkeen tavoitteena oli hankkeen uudelleen asettaminen ja organisointi, hankesuunnitelma ja projektien suunnittelu ja käynnistys sekä Valtiolle.fi-nettisivuston uudistusprojekti. Projektit etenivät alkuvuonna suunnitellussa aikataulussa, mutta toimittajan kanssa neuvotellun uuden aikataulun mukaisesti käyttöönotto siirtyi huhtikuulle 2015. Hankkeeseen käytettiin määrärahaa vuoden 2014 aikana noin 374 000 euroa. Suomi.fi:n palvelutarjottimen konseptointi ja pilotointi Suomi.fi:n palvelutarjottimilla kootaan yhteen asiakkaan palvelutarpeisiin vastaavia eri viranomaisten palveluita. Vuonna 2014 jatkettiin edellisvuonna alkanutta palvelutarjottimien dokumentointia ja pilotointeja ja aloitettiin hankkeen tuotoksena syntyvien palveluoppaiden markkinointi. Erillismäärärahaa käytettiin noin 82 000 euroa. Hankinnasta maksuun -prosessin kehittäminen Vuonna 2014 Hankinnasta maksuun -prosessin kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää hankintojen tekemisen ja menotiliotteiden käsittelyn välistä prosessia kokonaisuutena ja saada tässä prosessissa aikaan merkittävää tuottavuuskehitystä. Työnä tämä tarkoitti sekä teknisten edellytysten luomista ja ongelmien ratkaisua että asiakkaiden ja sidosryhmien sitouttamista toimimaan kattavammin valtion yhteisen tavoiteprosessin mukaan. Erillismäärärahaa käytettiin noin 82 000 euroa.

34 (95) Valtion IT-palvelukeskuksen yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Vuosi 2014 toteuma (tammihelmikuu) Vuosi 2013 Vuosi 2012 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 169 192 3 564 602 5 294 785 EU:lta saatu rahoitus 0 0 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 0 Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 0 Tuotot yhteensä 169 192 3 564 602 5 294 785 Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Erillisrahoitus Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 349 0 Henkilöstökustannukset 42 885 339 294 304 429 Vuokrat 0 186 696 Palveluiden ostot 27 396 2 147 932 1 902 292 Muut erilliskustannukset 218 5 994 3 981 Erilliskustannukset yhteensä 70 498 2 493 755 2 211 397 Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Toimintamenot (28.20.06 ja 28.20.09) Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 17 0 Henkilöstökustannukset 45 934 136 731 197 536 Vuokrat 0 0 0 Palveluiden ostot 0 0 0 Muut erilliskustannukset 0 0 0 Erilliskustannukset yhteensä 45 934 136 748 197 536 Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset 31 555 696 798 633 009 Poistot 5 354 186 782 4 606 Korot 153 15 481 32 773 Muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 37 061 899 061 670 389 Kokonaiskustannukset yhteensä 153 493 3 529 565 3 079 322 OMARAHOITUSOSUUS (Tuotot - Kustannukset) 15 700 35 037 2 215 464 Omarahoitusosuus, % 10 % 1 % 72 % Valtion IT-palvelukeskuksella, joka oli osa Valtiokonttoria 1.1.-28.2.2014, oli käytössään vuonna 2014 ulkopuolista rahoitusta seuraaviin hankkeisiin: Valtion yhteisen turvallisen tietoliikenneratkaisun hankinta ( VY-verkko), Valtionhallinnon yhteinen integraatioratkaisu (VIA), Valtion yhteisen viestintäratkaisun (VyVi) kehittäminen, Yhteentoimivuusportaalin kehittäminen, Valtion yhteisten päätelaite- ja käyttäjätukipalvelukilpailutuksen toteuttaminen ja palvelun käyttöönoton suunnittelu, Julkisen hallinnon palvelutietovarannon suunnittelu- ja

35 (95) Beta-version toteutushanke, Kokonaisarkkitehtuurikoulutuksen koordinointi, Julkisen hallinnon dataportaalin toteutushanke sekä Palvelutietovaranto Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT). Hankkeiden kokonaismenot tammi-helmikuun 2014 aikana olivat 169 000 euroa (3,6 milj. euroa), mistä 99 000 euroa (700 000 euroa) oli investointimenoja ja 70 000 euroa (2,5 milj. euroa) välittömiä palkka- ja muita kulutusmenoja. Valtion IT-palvelukeskuksen oma panostus yhteisrahoitteisten hankkeiden erillismenoihin tammi-helmikuun 2014 aikana oli noin 46 000 euroa (137 000 euroa). Hankkeet siirtyivät 1.3.2014 Valtion IT-palvelukeskuksen mukana osaksi Valtoria, joka raportoi niistä tarkemmin. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tuotokset ja laadunhallinta Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Ennakolliset tavoitteet Arvosana Tavoite Seurantakohde Mittari 2012 2013 2014 2014 2015 2016 2017 2014 1 Hoidettujen antolainojen kpl 23 751 20 604 18 700 18 715 17 500 16 000 16 000 4 kantaluku 1 Omistuslainatakaukset lkm kpl 155 960 155 319 160 000 163 420 162 000 157 000 157 000 4 1 Korkotukilainojen kantaluku kpl 22 213 24 836 24 000 28 710 * 29 000 29 000 28 000 4 1 Elinkorkojen ja huoltoeläkkeiden maksukanta (Sove) 1 Vahingonkorvausten maksukanta * ASP-lainojen osuus 21 603 lkm 16 659 13 801 12 000 12 101 10 600 9 100 7 600 4 lkm 1 780 1 770 1 760 1 750 1 740 1 750 1750 3 Painopisteen siirtyminen korkotukirahoitukseen ja takausvastuiden hallintaan jatkuu. Antolainauksen suoran rahoituksen määrä laskee aravalainoituksessa ja maaseutuluotoissa. Kasvua on puolestaan Tekes-rahoituksessa. Valtion takausvastuut ovat kasvaneet edelleen. Euromääräisesti suurin kasvualue ovat takausvastuiden piiriin kuuluvat vuokratalorahoituksen korkotukilainat. Korkotukilainojen kappalemäärässä näkyy edelleen ASP-järjestelmän suosion jatkuminen. Elinkorkojen ja huoltoeläkkeiden maksukanta on suunnitellulla tasolla. Maksukanta pienenee tulevaisuudessa asiakkaiden vähentyessä. 4 3 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 1.4.2.1 Palvelukykyä sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatua edistävät tulostavoitteet Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

36 (95) Palvelukyky, suoritteet ja julkishyödykkeet Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Ennakolliset tavoitteet Arvosana Tavoite Seurantakohde Mittari 2012 2013 2014 2014 2015 2016 2017 2014 4 Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä pv 34 73 24 59 24 18 18 2 4 Elinkoron oikaisujen kk 1,8 2,1 1,5 2,8 1,5 1,5 1,5 2 käsittelyaika 4 Rikosvahinkokorvausten kk 6,4 5,5 6 5,6 6 5 5 4 käsittelyaika 4 Suomi.fi käyttömäärän seuranta (käyntejä keskim/kk) 210 653 226 800 230 000 284 668 280 000 280 000 280 000 4 Tapaturmakorvausten käsittelyaika lyheni edellisvuodesta 14 päivää, mutta tästä huolimatta tavoitetta ei saavutettu. Korvausprosessia ja korvausten käsittelysääntöjä on kehitetty ja sähköisiä digitalisointihankkeen toimintoja on otettu käyttöön. Näillä toimenpiteillä pyritään alentamaan käsittelyaikoja. Haaste on kuitenkin edelleen suuri. Elinkorkojen käsittelyaikojen pitkittymisen syynä on henkilöresurssien vähentyminen eläköitymisten johdosta. Resurssit on allokoitu tapaturmakorvausten käsittelyyn. Rikosvahinkojen käsittelyaika alitti tavoitearvon. Suomi.fi:n käyntimäärien kuukausittaiselle keskiarvolle asetettu tavoite ylittyi. 2 2 4 4 Tuotokset ja laadunhallinta Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Ennakolliset tavoitteet Arvosana Tavoite Seurantakohde Mittari 2012 2013 2014 2014 2015 2016 2017 2014 1-5 Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo asteikko 4-10 7,95 7,8 7,5 7,9 7,5 7,5 7,5 4 Valtiokonttorissa vuonna 2014 tehtyjen asiakastyytyväisyystutkimusten keskimääräinen yleisarvosana oli 7,90. Arvosana on edellistä vuotta 0,10 korkeampi, ylittäen myös vuodelle 2014 asetetun tavoitteen. 4 Virasto-asiakkaille suunnattua asiakastyytyväisyyskyselyä uudistettiin merkittävästi. Aikaisempina vuosina kysely on toteutettu yhtenä laajana kyselynä, vuoden 2014 kysely sitä vastoin tehtiin palveluittain. Palvelukohtaisen kyselyn avulla kysely pystyttiin kohdentamaan paremmin suoraan oikeille kohderyhmille. Tämän muutoksen myötä kyselyjen tulokset palvelevat paremmin myös palvelun kehittämistä. Virastoasiakkaiden kyselyyn tehdyistä muutoksista huolimatta, saatua tulosta voidaan pitää vertailukelpoisena. Asiakastyytyväisyyskyselyä täydennettiin erillisellä teemahaastattelututkimuksella syksyllä 2014. Valtiokonttori sai kokonaisuutena parempaa palautetta kuin kolme vuotta sitten toteutetussa vastaavassa tutkimuksessa. Kouluarvosanalla mitattuna palaute oli noin 8+ koko Valtiokonttorille. Valtiokonttorin yksittäisten osien kouluarvosanat vaihtelivat välillä 8-9. Tutkimus koostui 46:stä Valtiokonttorin toimeksiantajan tai muun sidosryhmän edustajan haastattelusta. Haastateltavat nimettiin Valtiokonttorin johdon toimesta. Kaikilta haastateltavilta kysyttiin palautetta ja näkemyksiä kaikista niistä Valtiokonttorin palveluista, joista heillä oli kokemusta. 1.4.2.2 Asiakastyytyväisyystutkimustuloksia Vuosittain säännöllisesti toteutettavia asiakastyytyväisyyskyselyitä uudistettiin merkittävästi. Aiemmin kysely on toteutettu yhtenä laajana kyselynä, siitä siirryttiin palveluittain toteu-

37 (95) tettuun kyselyyn. Palvelukohtaisella kyselyllä kysymykset pystyttiin kohdentamaan tarkemmin oikeille kohderyhmille. Muutoksen avulla kyselyjen tulokset palvelivat myös paremmin palvelun kehittämistä. Valtiokonttorissa vuonna 2014 tehtyjen asiakastyytyväisyystutkimusten keskimääräinen yleisarvosana oli 7,90, lukema on 0,10 korkeampi kuin edellisenä vuonna ja ylitti tavoitteen. Kysely suoritettiin vuonna 2014 mm. seuraaville palveluille 2014 Kieku, Kaiku, henkilöstöpalvelut, Rahakas, Netra, Tahti, keskuskirjanpito ja tapaturmapalvelu. Yleisarvosanat vaihtelivat 6,61-8,39 välillä. Huolimatta virastoasiakkaiden kyselyyn tehdyistä muutoksista, voidaan saatua tulosta yleisarvosanasta pitää vertailukelpoisena. Asiakastyytyväisyyskyselyä täydennettiin erillisellä teemahaastattelututkimuksella, jossa haastateltiin 46 Valtiokonttorin toimeksiantajaa tai muuta sidosryhmän edustajaa. Haastateltavat nimettiin Valtiokonttorin johdon toimesta. Kaikilta haastateltavilta kysyttiin palautetta ja näkemyksiä kaikista niistä palveluista, joista heillä oli kokemusta. Valtiokonttori sai kokonaisuutena parempaa palautetta kuin kolme vuotta sitten edellisessä vastaavassa tutkimuksessa. Kouluarvosanalla mitattuna palaute koko Valtiokonttorille on noin 8+. Valtiokonttorin yksittäisten tehtävien saamat kouluarvosanat vaihtelivat välillä 8-9. Haastattelututkimuksessa nousi esiin mm. seuraavat kehittämisehdotukset: Valtiokonttorin tunnettuuden parantaminen, muutosvalmiuden säilyttäminen, aktiivinen osallistuminen valtion muutoksen edistämiseen sekä riskien hallinnan syventäminen. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Valtion IT-palvelukeskuksen toiminnan sekä Valtiokonttorin omien toimialariippumattomien perustietotekniikkapalveluiden siirtyminen Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin merkitsi noin 130 työntekijän siirtymistä pois Valtiokonttorista. Tällä muutoksella on vaikutusta henkilöstötunnuslukuihin. Alkuvuonna toteutuivat myös syksyllä 2013 YTneuvottelujen perusteella toimeenpannut irtisanomiset. Syksyllä 2014 käynnistettiin koko henkilöstöä koskeva laaja kehittämishanke, nimeltään Yhdessä. Hanke on kestoltaan noin 1,5 vuotta ja siinä on jaksoja sekä esimiehille (5p) että koko henkilöstölle (3p). Hankkeen tavoitteena on lisätä esimiesten valmiuksia toimia esimiehinä, kehittää kaikkien osallistujien osaamista Valtiokonttorin strategian tekemisessä, toimeenpanossa ja toteuttamisessa sekä valmiutta itsensä johtamiseen. Tavoitteena on edelleen lisätä kaikkien työyhteisön jäsenten työn imua, innostusta ja työniloa sekä työyhteisöjen avoimuutta, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Työtyytyväisyysbarometrin tulokset nousivat useassa tekijässä vuoden 2012 tasolle laskettuaan vuonna 2013. Monien toimialojen, erityisesti Tietohallinnon, työtyytyväisyydessä tapahtui merkittävää parannusta. Vuonna 2014 Valtiokonttoriin rekrytoitiin 42 työntekijää, mikä on paljon enemmän kuin edellisvuonna. Heistä 13 palkattiin vakituiseen virkaan ja 29 määräaikaiseen palvelussuhteeseen. 1.5.1 Henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä edistävät tulostavoitteet Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin välisessä tulossopimuksessa vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuivat seuraavasti:

38 (95) Johtaminen ja henkilöstö Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Ennakolliset tavoitteet Arvosana Tavoite Seurantakohde Mittari 2012 2013 2014 2014 2015 2016 2017 2014 5.2 Johtaminen asteikko 1-5 3,4 3,3 3,6 3,3 3,6 3,6 3,6 2 5.2 Työtyytyväisyys asteikko 1-5 3,4 3,2 3,6 3,3 3,6 3,6 3,6 3 5.3 Kehittyminen* pv/htv 4,9 2,4 7 6,6 7 7 7 3 5.3 Sairauspoissaolot pv/htv 9,4 10,8 8 10,7 8 8 8 3 5.3 Lyhyet sairauspoissaolot pv/htv 3,9 3,7 3,5 3,6 3,5 3,5 3,5 3 5.3 Kokonaislähtövaihtuvuus % 5,4 11,6 9 34,5 ** 8 8 8 4 * Sisältää myös ammattitaidon kehittämisen. ** Sisältää myös Valtoriin siirtyneet. Tavoite 2014 ja toteuma 2014 9% ei sisällä Valtoriin siirtyneitä. Johtamiseen ja henkilöstöön liittyvien tavoitteiden toteutuminen ei onnistunut. Vuoden 2013 luvut olivat huomattavan alhaisia etupäässä käydystä YTneuvottelusta johtuen. Toimenpiteet vuoden aikana eivät riittäneet palauttamaan tyytyväisyyttä entiselle tasolle. Vuoden 2014 aikana aloitettiin kuitenkin koko työyhteisöä koskeva valmennusohjelma, jonka tavoitteena on kehittää johtamista, esimies- sekä asiantuntijatoimintaa ja sen avulla nostaa tyytyväisyys työoloihin aiempia vuosia paremmalle tasolle. 2 Innostava johtaminen ja esimiestyö (IPO) Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Ennakolliset tavoitteet Arvosana Tavoite Seurantakohde Mittari 2012 2013 2014 2014 2015 2016 2017 2014 5.2 Johdon toiminta esimerkkinä ja asteikko 1-5 3,1 2,8 3,3 3,0 3,3 3,3 3,3 2 suunnannäyttäjänä 5.2 Töiden yleinen organisointi työyhteisössä asteikko 1-5 3,1 3,0 3,3 3,1 3,3 3,3 3,3 3 Johdon toiminta esimerkkinä jäi alle sekä tavoitteen että vuoden 2012 toteuman. Töiden yleinen organisointi sen sijaan saavutti saman tason, jossa olimme vuonna 2012. Tavoittelimme korkeampaa tasoa, mutta sen alle jäätiin. Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky (IPO) Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Ennakolliset tavoitteet Arvosana Tavoite Seurantakohde Mittari 2012 2013 2014 2014 2015 2016 2017 2014 5.2 Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 5.2 Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo 5.2 Sairauspoissaolojen väheneminen (työpvää/htv) asteikko 1-5 3,1 2,9 3,3 3,1 3,3 3,3 3,3 3 asteikko 1-5 3,4 3,5 3,4 3,5 3,4 3,4 3,4 4 pv/htv -2,15 pv/htv +1,4 pv/htv (=>10,75 (=>9,35 pv/htv) pv/htv) -2,75 pv/htv (=>8 pv/htv) -0,05 pv/htv (=>10,7 pv/htv) -0 pv/htv (=>8 pv/htv) -0 pv /htv (=>8 pv/htv) -0 pv /htv (=>8 pv/htv) 3 Työyhteisön avoimuus asioiden käsittelyssä on samalla tasolla kuin vuonna 2012. Tavoittelemamme korkeampi taso ei vuonna 2014 toteutunut. Työn innostavuus ja työssä koettu työn ilo sen sijaan nousi vuoden 2013 tasolle, ja ylitti hieman alemmaksi jätetyn tavoitteen. Työyhteisössä koettujen vaikeiden aikojen heijastuminen työtyytyväisyyden eri osioihin on hyvin vaikeasti ennakoitavissa. Sairaspoissaolojen alenemistavoitetta ei saavutettu, lyhyet sairaspoissaolot ovat kuitenkin lähellä tavoitetasoaan. Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen (IPO) Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Ennakolliset tavoitteet Arvosana Tavoite Seurantakohde Mittari 2012 2013 2014 2014 2015 2016 2017 2014 5.3 Tulos- ja kehityskeskustelujen asteikko 1-5 3,0 2,9 3,3 3,0 3,3 3,3 3,3 3 toimivuus osaamisen kehittämisessä 5.3 Esimiesten ja johdon asettamat asteikko 1-5 3,3 3,2 3,3 3,4 3,3 3,3 3,3 4 mahdollisuudet uudistua työssä Tyytyväisyys tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuuteen on vuonna 2014 samalla tasolla kuin vuonna 2012. Taso 3 on kuitenkin alhainen, ja tavoitetasolle pääsemiseksi on jo päätetty jakaa tulos- ja kehityskeskustelu kahteen osaan kaikilla Valtiokonttorin toimialoilla vuodesta 2015 alkaen.

Tyytyväisyys uudistumismahdollisuuksiin (3,4) ylitti sekä vuoden 2013 että tavoitteeksi asetetun tason 3,3. Koulutuspäivien määrä nousi myös yli kaksinkertaiseksi vuodesta 2013 ja myös korkeammalle kuin vuonna 2012. 39 (95) Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma Valtiokonttorin htv-suunnitelma 2012 2013 2014 2014 * Mom. 28.20.01 337 326 299 285 Mom. 28.20.06 ** 95 85 0 2 Mom. 28.20.09 ** 0 0 0 12 Mom. 28.01.13 ** 4 6 0 1 Erillisrahoitteiset 52 44 44 45 Valtiokonttori yhteensä 488 461 342 345 * Perustuu Kiekun BI-raportointiin. Tahti-järjestelmän mukaisesti Valtiokonttorin henkilötyövuodet yhteensä 344 htv. Kieku- ja Tahti-raportointien välinen erotus 1,1 htv johtuu osa-aikaisten prosenttiperusteisen vuosilomasäännön käsittelyerosta. ** Sis. toteuma 1-2/2014, ei sis. tavoitetta vuodelle 2014 Koko Valtiokonttorin henkilötyövuositoteumat laskivat edellisvuodesta 116 henkilötyövuodella, mutta ylittivät suunnitelmat noin kolmella henkilötyövuodella. Aleneman suurin syy oli Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin tapahtunut henkilöstön siirto 1.3.2014 lukien. Suunnitelmiin ei sisältynyt lainkaan Valtion IT-palvelukeskuksen henkilötyövuosia, koska Valtori-siirron odotettiin toteutuvan vuoden alusta 2014. VIP:n osuus Valtiokonttorin kokonaishenkilötyövuosista oli 15 htv (ajalla 1.1.-28.2.2014). Valtoriin siirtyi Valtiokonttorista yhteensä noin 130 henkilöä. Edellä oleva tarkoittaa siis sitä, että momentin 28.20.01 Valtiokonttorin toimintamenojen henkilötyövuodet toteutuivat 14 henkilötyövuotta alle suunnitelmien ja 41 henkilötyövuotta edellisvuotta alhaisempina. Valtiokonttorin toimintamenojen henkilötyövuosien laskuun edellisvuodesta vaikutti merkittävimmin 30 henkilön siirtyminen Valtorin palvelukseen, mutta myös vuonna 2013 toteutettu YT-neuvottelu sitä seuranneine henkilöstön irtisanomisineen ja siirtoina erillisrahoituksella rahoitettuihin tehtäviin. 4 Keskeisin syy erolle suunnitelmiin nähden oli viivästymiset uus- ja korvausrekrytoinneissa, lisäksi toteumaan vaikuttivat laskevasti muutokset suunnitelluissa harjoittelijoiden palkkauksissa sekä osa-aikaiset virkavapaudet. Momenttien 28.20.06 Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot, 28.20.09 Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus ja 28.01.13 Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut osalta henkilötyövuodet sisältävät toteuman ainoastaan kahdelta ensimmäiseltä kuukaudelta. 3 Erillisrahoitteisen toiminnan henkilötyövuodet kasvoivat kokonaisuudessaan edellisvuodesta yhdellä ja toteutuivat siten lähes suunnitellulla tasolla. Kiekun erillisrahoitteiselle toiminnalle henkilötyövuosia kertyi 44,5. Kasvua edellisvuodesta oli 8,4 henkilötyövuotta, ylittäen myös tulossopimuksen tavoitteen 4,8 henkilötyövuodella. Tähän vaikutti osaltaan Palkeiden kanssa tehdyn resurssisopimuksen päättyminen vuoden 2013 lopussa ja tarvittavien henkilöiden palkkaaminen suoraan Kiekutoimialalle vuodesta 2014 lähtien. Muiden erillisrahoitteisten osalta henkilötyövuodet toteutuivat 7,4 edellisvuotta ja 3,5 suunniteltua alhaisempina. Valtion sähköinen rekrytointijärjestelmä - hankkeeseen kohdistui 0,6 henkilötyövuotta, joka oli 0,4 henkilötyövuotta suunni-

40 (95) teltua vähemmän. Lisäksi suunnitelmiin nähden toteutumatta jäi henkilötyövuosien suunnitelmiin sisältynyt Kansalaisen yleisneuvontapalvelu -hanke, joka päättyi jo vuoden 2013 lopussa sekä suunniteltu Kansalliseen palveluväylään toteutettava kansalaisen näkymä (oma.suomi.fi) -hanke, joka siirtyi toteutettavaksi Väestörekisterikeskukseen. Kiekussa työskenteli erillisrahoitteisten henkilöiden sekä Valtiokonttorin toimintamenomomentilta maksettujen 15 tuotannon henkilön (12,0 henkilötyövuotta) lisäksi henkilöitä Palkeiden resurssisopimuksella sekä muista virastoista tehtäväkierron kautta. Näiden henkilöiden työpanos oli yhteensä 6,25 henkilötyövuotta, joka ei sisälly Valtiokonttorin henkilötyövuositoteumiin. 1.5.2 Henkilöstötunnuslukuja Vuonna 2014 työtuloksen suorittamiseen käytettiin Valtiokonttorissa yhteensä 345 henkilötyövuotta (Kieku BI-raportointi). Henkilöstömäärä 31.12.2014 oli 351. Viraston henkilöstöstä 72 % oli naisia ja 28 % miehiä. Naisten osuus on edellisvuodesta kasvanut. Alla olevassa kaaviossa on esitetty henkilötyövuosien ja henkilöstömäärän kehitys vuosilta 2011-2014. Henkilötyövuosien ja henkilölukumäärä ovat vuodelta 2014 tavanomaista lähempänä toisiaan, koska henkilölukumäärä on vuoden viimeisen päivän mukainen ja henkilötyövuositoteumassa on mukana myös tammi- ja helmikuussa kertyneet henkilötyövuodet Valtoriin 1.3.2014 siirtyneiden osalta. * Henkilötyövuodet perustuvat Kiekun BI-raportointiin. Tahti-järjestelmän mukaisesti Valtiokonttorin henkilötyövuodet vuonna 2014 olivat yhteensä 344 htv. Kieku- ja Tahti-raportointien välinen erotus 1,1 htv johtuu osa-aikaisten prosenttiperusteisen vuosilomasäännön käsittelyerosta. Tahti-järjestelmän mukaan vuodenvaihteessa 2014-2015 Valtiokonttorin henkilöstön keskiikä oli 49,3 vuotta. Nousua vuodentakaisesta oli 0,7 vuotta. Naisten keski-ikä oli 49,5 vuotta ja miesten keski-ikä 48,8 vuotta. Kieku-järjestelmän mukaan Valtiokonttorin henkilöstöstä 50-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus vuodenvaihteessa 2014-2015 kasvoi edellisvuodenvaihteeseen nähden 6 %- yksikköä ollen 52 %. Kasvua oli myös 55-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuudessa henkilöstöstä, joka oli 33 % (29 %) samoin kuin 60-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuudessa henkilöstöstä, joka oli 13 % (12 %). Alle 35-vuotiaiden osuus koko henkilöstöstä vuoden-

41 (95) vaihteessa 2014 2015 oli edellisen vuodenvaihteen tasolla, 12 %. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 12 henkilöä. Määrä nousi edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta kahdella. Luvut eivät sisällä osa-aikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Alla olevassa taulukossa on esitetty henkilöstön ikärakenne vuosilta 2013 ja 2014. Tahti-järjestelmän tietojen mukaan Valtiokonttorissa työskenteli vuoden lopussa 37 (44) sellaista henkilöä, jotka olivat määräaikaisessa palvelussuhteessa, ja joilla ei ollut Valtiokonttorissa tai muussa valtion virastossa omaa taustavirkaa. Määräaikaisista henkilöistä 29 oli naisia ja 8 miehiä. Kaikille määräaikaisille palvelussuhteille oli lainmukainen peruste: työn luonne, sijaisuus, avoimen tehtävän väliaikainen hoitaminen tai harjoittelu. Valtiokonttorin henkilöstön koulutusrakenne pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen nähden. Vuoden 2014 lopussa suurimman ryhmän muodostivat ylemmän korkeakouluasteen suorittaneet, joiden osuus Valtiokonttorin henkilöstöstä oli 31 %. Seuraavaksi suurin ryhmä oli keskiasteen koulutuksen suorittaneet henkilöt, joita oli 27 % henkilöstöstä. Alemman korkeakouluasteen suorittaneet henkilöt olivat vuoden 2014 lopussa Valtiokonttorin kolmanneksi suurin ryhmä. Heidän osuutensa viraston henkilöstöstä oli 22 %. Valtiokonttorin koulutustasoindeksi oli vuonna 2014 Tahti-järjestelmän tietojen mukaan 5,4. Työterveyshuoltoon käytettiin kertomusvuoden aikana yhteensä arviolta 189 073 euroa (v. 215 399 euroa), mikä on noin 550 euroa henkilötyövuotta kohden (467 eur/htv). Työterveyshuoltomenoihin on laskettu työterveysaseman veloittamat kustannukset, joista on vähennetty Kelan arvioitu palautuksen määrä. Työterveyshuollon bruttokustannukset vuonna 2014 olivat 836 eur/htv. Alla olevassa taulukossa on esitetty muita Valtiokonttorin henkilöstötunnuslukuja vuodelta 2014. Valtiokonttori 2014 Kokonaistyövoimakustannukset eur/vuosi 22 922 869,4 Henkilöstön arvo eur 199 299 525,6 Tehdyn työajan palkkojen % -osuus palkkasummasta 77,3 Välillisten työvoimakustannusten % -osuus tehdyn työajan palkoista 57,6 Koulutus ja kehittäminen eur/htv 693,7 Lähde: TAHTI-järjestelmä

42 (95) 1.5.3 Työtyytyväisyys ja työhyvinvointi Työtyytyväisyyden mittarina käytetään työtyytyväisyysbarometrin kaikkien kysymysten (pl. Valtiokonttorin omat lisäkysymykset) painottamatonta keskiarvoa. Valtiokonttoritasolla tämä luku nousi hiukan edellisvuodesta. Työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 76,7 %. Tutkimuksen mukaan työilmapiiriin ja yhteistyöhön oltiin Valtiokonttorissa kertomusvuonna varsin tyytyväisiä. Valtiokonttorin keskiarvo on pysynyt jo useiden vuosien ajan vakaalla tasolla ja oli 3,7 (3,7). Vuoden 2014 vastausten mukaan 66,1 % viraston henkilöstöstä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työn sisältöön ja haasteellisuuteen, joka tutkimuksessa sai keskiarvon 3,7. Tutkimuksen osa-alueista Valtiokonttorissa oltiin tyytymättömimpiä palkkausta koskeviin kysymyksiin. Palkkaus-summamuuttujan arvo oli 2,8. Alla olevassa kaaviossa on esitetty työtyytyväisyysbarometrin summamuuttujien arvot vuosilta 2012-2014.

43 (95) 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne 1.6.1.1 Yhteenveto Valtiokonttorin rahoituslähteistä Valtiokonttorin toiminnan rahoitus muodostuu talousarviossa myönnetyistä määrärahoista, maksullisen toiminnan tuloista, siirtomäärärahoista sekä erillisrahoituksesta. Alla olevissa kuvioissa tarkastellaan Valtiokonttorin toimintamenoluonteisia rahoituslähteitä, joiksi katsotaan toimintamenomomentit ja erillisrahoitus. Lisäksi tarkastellaan yhteenlaskettua menolajien kehitystä. Maksullisen toiminnan sisältöä ja kehitystä on kuvattu tarkemmin kappaleessa 1.3.4 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus ja yhteisrahoitteisen toiminnan osalta kappaleesta 1.3.5 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus. Toimintamenomomenttien kehitys on kuvattu jäljempänä tässä luvussa. *) Sis. käyttö- ja kirjausoikeuden nettobudjetoidulle momentille 28.20.09

44 (95) Valtiokonttorin käytettävissä oleva rahoitus vuonna 2014 oli yhteensä noin 75 milj. euroa. Yllä olevassa kuviossa erillisrahoituksesta on esitetty käyttö, koska myönnetystä erillisrahoituksesta käyttämättä jäänyt määräraha ei aina ole Valtiokonttorin käytettävissä seuraavana vuonna.

45 (95) Kaaviossa on esitetty pidemmältä ajalta menojen kehitystä kuvaamaan Valtiokonttorissa tapahtuneita toiminnan muutoksia, joista suurimmat liittyvät Valtiokonttorin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (VKPK) kasvuun ja irtautumiseen sekä Kevasiirtoon. Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) perustamiseen ja irtautumiseen. Valtion yhteiset ICT-palvelut siirtyivät tuotettavaksi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin 1.3.2014 alkaen. Vuonna 2014 VIP sisältää toteuman ainoastaan kahdelta kuukaudelta. Valtiokonttorin hankesalkku Valtiokonttorin hankesalkussa olevien hankkeiden määrä supistui vuoden 2014 aikana 19 hankkeella. Myös hankesalkun budjetoitu arvo aleni 20 miljoonalla eurolla. Merkittävin syy hankemäärän supistumiseen on Valtion IT-palvelukeskuksen toimintojen siirto Valtiokonttorista osaksi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoria. Vuoden 2014 lopussa Valtiokonttorin hankesalkussa oli 8 hanketta ja niiden budjetoitu arvo, joka muodostuu hankkeiden koko elinkaaren aikaisista menoista, oli noin 132 milj. euroa. Hankkeisiin sitoutuneet menot rahoitetaan osin erillisrahoituksella ja osin viraston omalla toimintamenorahoituksella. Ylivoimaisesti suurin hankekokonaisuus Valtiokonttorin salkussa on edelleen KIEKU hanke, jonka arvo on noin 125 milj. euroa. Vuoden 2014 aikana valmistuivat mm. seuraavat laajat hankkeet: LASKU2 välityspalvelut hanke, Valtion IT-palvelukeskuksen toimintojen siirto Valtiokonttorista osaksi TORIpalvelukeskusta. Valtiokonttorin hankesalkun tilanne oli vuoden 2014 aikana vakaa. Salkussa olevien hankkeiden lukumäärä vastaa Valtiokonttorin toteutuskapasiteettia. Poikkeamien määrä oli hallinnassa ja hankkeita saatiin toteutettua suunnitellusti.

46 (95) Valtiokonttorin toimintamenot 28.20.01 Valtiokonttorin toimintamenot 2012 2013 2014 2014 28.20.01 Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 1 000 Mom.28.20.01 26 155 31 856 30 550 31 237 Nettoutettavat tulot 12 002 9 504 12 810 13 804 Menot 41 046 37 608 44 657 39 495 Säästö ko.vuotena/vuotena -2 889 3 752-1 297 5 547 Siirto seuraavalle vuodelle 1 570 5 322 14 10 249 * Toteuma 2013 sisältää vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetyn 2,9 M ja neljännessä lisätalousarviossa myönnetyn 1,033 M määrärahan lisäykset. ** Toteuma 2014 huomioitu peruutettu tuottavuusmääräraha 0,620 M vuoden 2013 siirtyneistä ja lisätty tuottavuusmääräraha 0,620 M vuodelle 2014 Valtiokonttorin toimintamenomomentin kokonaismenot kasvoivat edellisvuodesta noin 1,9 milj. euroa. Samanaikaisesti nettoutettavat tulot kasvoivat noin 4,3 milj. euroa. 4 Menot eivät kuitenkaan toteutuneet alkuperäisten suunnitelmien tasolla jääden suunnitelmista noin 5,2 milj. euroa. Keskeisin syy oli investointien viivästyminen seuraavalle vuodelle sekä investoinneista ja muista kulutusmenoista syntyneet säästöt. Tulot ylittivät suunnitellun tason. Koska tulot toteutuivat suunniteltua suurempina ja menot suunniteltua pienempinä, Valtiokonttorin siirtomääräraha vuodelta 2014 kasvoi 4,9 milj. euroa vuodesta 2013. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot 28.20.06 Valtion IT-palvelukeskus toimintamenot 2012 2013 2014 2014 28.20.06 Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 1 000 Mom.28.20.06 4 459 1 964 409 Nettoutettavat tulot 24 839 26 594 0 Menot 29 284 29 662 383 Säästö ko.vuotena/vuotena 15-1 104 26 Siirto seuraavalle vuodelle 4 117 1 964 0 * Toteuma 2012 sisältää vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa myönnetyn määrärahan lisäyksen 0,028 M ** Siirtomäärärahasta seuravaalle vuodelle vähennetty nettobudjetoidun momentin ylijäämä 1,049 M vuonna 2013 *** Siirtomäärärahasta seuraavalle vuodelle vähennetty Valtoriin siirretty 0,026 M ja I LTA peruutettu 1,964 M vuonna 2014 Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus 28.20.09 Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus 2012 2013 2014 2014 28.20.09 Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 1 000 Mom.28.20.06 Nettoutettavat tulot 3 517 Menot 3 919 Säästö ko.vuotena/vuotena -402 Siirto seuraavalle vuodelle * Sis. käyttö- ja kirjausoikeuden nettobudjetoidulle momentille 28.20.09 vuonna 2014

47 (95) Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut 28.01.13 Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotosta aiheutuvat kulut 2012 2013 2014 2014 28.01.13 Toteuma Toteuma Tavoite Toteuma 1 000 Mom.28.01.13 4 720 2 063 Nettoutettavat tulot 0 0 0 Menot 857 1 355 274 Säästö ko.vuotena/vuotena 3 863 708-274 Siirto seuraavalle vuodelle* 3 863 708 0 * Siirtomäärärahassa huomioitu Mom. 412.28.01.13 siirtomäärärahasta tehty vähennys vuonna 2013 ** Siirtomäärärahasta seuraavalle vuodelle vähennetty VM:n siirretty 0,434 M vuonna 2014 Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenomomentti sisältää toteuman ainoastaan kahdelta kuukaudelta vuonna 2014, koska valtion yhteiset ICT-palvelut siirtyivät tuotettavaksi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin 1.3.2014 alkaen. Vuodelle 2014 ei ollut asetettu tavoitteita, koska em. siirron odotettiin toteutuvan 1.1.2014. Valtion IT-palvelukeskuksen tulot ja osa menoista on kirjattu nettobudjetoidulle momentille 28.20.09 Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tieto-järjestelmäpalvelujen palvelukeskus, johon VIP:llä oli käyttö- ja kirjausoikeus ennen Valtoriin siirtymistä. Vastaavasti 28.01.13 Valtion IT-palvelukeskukselle yhteisten tietojärjestelmien käyttöönotoista aiheutuvat kulut - momentin edellisvuodelta siirtynyttä määrärahaa on käytetty VIP:n toiminnasta aiheutuviin kuluihin ennen Valtoriin siirtymistä. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Tässä tarkastellaan Valtiokonttorin käytössä olevia määrärahoja. Analyysissa ovat mukana vain ne momentit, joissa on tapahtunut olennaisia muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Osa määrärahoista on Valtiokonttorille tilijaottelussa osoitettuja määrärahoja, jotka Valtiokonttori on budjetoinut kokonaan tai osittain ja osa määrärahoja, joihin Valtiokonttori on saanut kirjausoikeuden ja käyttöoikeuden määrärahakirjeellä. Vuoden 2013 toteumat ovat sulkeissa. 1.6.2.1 Toimintamenomomenttien toteutuminen Tässä luvussa analysoidaan toimintamenomomenttien toteumia suhteessa edelliseen vuoteen, talousarvioon ja tulossopimukseen. Valtiokonttorin nettobudjetoidun toimintamenomomentin 28.20.01 talousarvio oli 30,6 milj. euroa. III lisätalousarviossa lisättiin 0,6 milj. euroa ja vähennettiin vuoden 2013 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta 0,6 milj. euroa, joten lopullinen talousarvio oli 31,2 milj. euroa. Menoihin käytettiin 45,0 milj. euroa (41,4 milj. euroa) ja tuloja kertyi 13,8 milj. euroa (9,5 milj. euroa). Vuodelta 2013 siirtyi määrärahaa 5,3 milj. euroa, jota käytettiin 4,7 milj. euroa ja peruutettiin 620 000 III LTA:n mukaisesti. Menoihin käytettiin yhteensä 49,7 milj. euroa (43,0 milj. euroa). Määrärahaa siirrettiin 10,2 milj. euroa vuodelle 2015. Valtion IT-palvelukeskus toimi Valtiokonttorin yhteydessä 1.1. 28.2.2014, sen jälkeen toiminta siirtyi 1.3.2014 perustettuun Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin.

48 (95) Tammi-helmikuussa Valtion IT-palvelukeskuksen käytössä oli nettobudjetoidut perustoimintamenomomentit 28.20.06. ja 28.20.09. ja näiden lisäksi vuodelta 2013 siirtynyttä määrärahaa momentilla 28.01.13. Valtiokonttorin toimintamenot 28.20.01 Yllä olevassa kaaviossa on verrattu toteumaa suhdelukuna tulossopimuksessa esitettyyn suunnitelmaan ja edelliseen vuoteen. Vuoden 2014 toteumissa Valtion yhteisten ICTpalveluiden siirtyminen tuotettavaksi Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin näkyy mm. palveluiden ostojen nousuna ja vastaavasti muiden kulutusmenojen sekä palkkojen ja henkilötyövuosien laskuna verratessa edellisvuoteen. Useat suunnitellut investointihankkeet siirtyivät seuraavalle vuodelle, mikä näkyy investointien toteutumien suhteessa edellisvuoteen ja suunnitelmiin. Tulot Valtiokonttorin maksullisen toiminnan tuloja, niiden kehitystä, kannattavuutta ja maksulajeittaista jakautumista on tarkemmin eritelty kappaleessa 1.3.4 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus. Valtiokonttorin toimintamenomomentin tulojen toteuma oli 13,8 milj. euroa. Tulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 4,3 milj. euroa (45 %) ja toteutuivat tulossopimuksen suunnitelmaan nähden 108 %. Tulojen kasvuun edellisvuodesta vaikutti Kiekun maksullisen tuotantotoiminnan tulojen kasvu Kiekun käyttöönottojen myötä, 1,9 milj. euroa. Lisäksi Rondon maksullinen tuotantotoiminta, Heli-rekrytointijärjestelmä ja Tilha-tilaustenhallinta ja siten myös em. vastaavat tulot siirtyivät vuoden 2014 alusta lähtien Valtiokonttorin toimintamenomomentille Valtion ITpalvelukeskukselta, yhteensä noin 4,5 milj. euroa. Suunnitelmiin nähden merkittävimmin budjetin ylittivät Kiekun sekä Rondon maksullisen tuotantotoiminnan tuotot, mikä johtui etenkin Rondon maksullisista erikseen tilattavista lisätöistä. Kiekun tuloja nosti etenkin Valtorin Kieku-käyttöönotto, jota ei ollut suunniteltu vuodelle 2014.