Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Transkriptio

1 Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

2 Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta ja tarvittavasta ohjausmallista ja -rakenteista Kieku-hankkeen päätyttyä Jäsenet VM, VK ja Palkeet Tehtävänä tehdä ehdotus talous- ja henkilöstöhallinnon yhteisten järjestelmien kehittämisen vastuista ja työnjaosta (huomioiden prosessirajapinnat): Esitykset Kuuleminen/osallistaminen Hyväksyntä Toteutus Rahoitus Ehdotuksen taustalle pohdinta (eri bencmarkkien kautta), miten yhteisiä järjestelmiä on tarkoituksenmukaisinta kehittää Työryhmän työn luonnosta käsitellään virastojen kanssa eri foorumeilla, mahdollisesti lausuntokierros Tarvittaessa malli linjataan esim. kansliapäällikkökokouksessa Työ on kesken. Työryhmän tavoiteaikataulu on lokakuun loppu/marraskuun alku. 2

3 Strateginen, taktinen ja operatiivinen taso; päätöksenteko yhteistoiminta toteutus Strategiset yhteistyöfoorumit = Strategiset, kokonaisuuteen liittyvät linjaukset, pitkän aikavälin suunnittelu (3-5 v.), rahoituksen linjaukset Taktiset yhteistyöfoorumit = Hanke- ja projektikohtaiset sekä jatkuvan toiminnan ylätason ohjauksen linjaukset tai niiden valmistelu strategisen tason foorumeille, keskipitkän aikavälin suunnittelu (maks. 1-2 v.) Operatiiviset yhteistyöfoorumit = Päivittäiseen toimintaan liittyvä päätöksenteko, raportointi taktisen tason ryhmille Raportointia lukuun ottamatta ei tämän tarkastelun laajuudessa 3

4 Rahoitus Kuvaus Kehittämisen kolme tasoa (luonnos) Kehittäminen voidaan jakaa ylläpitoon, kehitysprojekteihin ja laajoihin kehityshankkeisiin Ylläpito ja ylläpitävä kehitys pääasiassa Palkeiden vastuulla Ylläpito ja ylläpitävä kehitys Korjaukset Lainsäädännölliset pakolliset muutokset Organisaatiomuutokset Pienet versiopäivitykset Suppea kehittäminen Palkeiden pienkehitys Kehitysprojektit ja laajat kehityshankkeet, vastuutaho päätetään tapauskohtaisesti (lähtökohtaisesti jatkossa Kiekuun liitetty järjestelmäkehitys Palkeiden vastuulla) Kehitysprojektit Xx-xx M kokoluokan projektit Yhteisten toiminnallisuuksien kehittäminen Uudet moduulit Käytettävyyden kehittäminen Laajat kehityshankkeet Yli xx M kehityshankkeet Yhteiset järjestelmät ja kehitys esim. hankintojen/tilaamisen digitalisointi, matkanhallinnan kehittäminen Potentiaalisia hankkeita esim. SAP Hana ja S4/Hana, SAP Success Factors Tulorahoitus (Palkeiden palvelumaksut) Investointirahoitus (kehys/ta) Projektibudjetti (1-2 v. projektit) Investointirahoitus (kehys/ta Laajat muutokset (useiden vuosien projektit) 4

5 Ohjausmallin strategiset tavoitteet Nro Ohjaavat strategiset tavoitteet 1 Valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinto on kustannustehokasta. Suorituskyky on mitattavaa ja sen raportointi läpinäkyvää. 2 Talous- ja henkilöstöhallinnolla on vaikuttavuutta. Yhteisellä toimintamallilla luodaan edellytyksiä hallinnon lisäarvopalveluille ja tiedolla johtamiselle. 3 Peruspalveluiden toiminta on luotettavaa ja varmaa. Varautuminen ja tietoturva ovat vaatimusten mukaiset ja niiden toimintavarmuus säännöllisesti testattu. 4 Ohjaus, kehittäminen ja palvelut kattavat koko toimintaketjun ja sen toimijat (virastot, palvelukeskus, ulkoiset toimijat) kaikilla alueilla: mm lainsäädäntö, toimintatavat, henkilöstö- ja ICT-resurssit. Prosesseja kehitetään päästä päähän periaatteella. 5 Yhtenäistä toimintamallia vahvistetaan edelleen. Palvelukeskustoiminnan roolia ja perustehtävien keskittämistä vahvistetaan. 6 Kehittämisessä hyödynnetään digitalisaation ja uuden teknologian luomat mahdollisuudet ja vaatimukset. 7 Kehitys- ja projektisalkut ovat hyvin johdettuja ja läpinäkyviä. Kehitystarpeet perustuvat mitattuun tietoon ja asiakasymmärrykseen. 8 Kehittämisen kyvykkyys hallitaan riittävän keskitetyn resursoinnin, yhteistyön, asiantuntijoiden jatkuvan osaamisen kehittämisen ja verkostokyvykkyyden kautta. Verkostoa osallistetaan entistä enemmän ideointiin, suunnitteluun ja toimeenpanoon. 9 Järjestelmäarkkitehtuuri tukee automatisointia, tiedon sujuvaa käsittelyä prosessien välillä ja hyvää käyttäjäkokemusta. Arkkitehtuuriset valinnat ovat selkeät ja niihin on riittävän pitkän aikavälin näkemys. 5

6