Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin hinta. Laskennassa ei otettu huomioon indeksikorjausta. VaPa: Terveyspalvelujen kustannukset / asukas. Aikuissosiaalityön henkilöstökustannukset / toimeentulotukea saavat kotitaloudet. Alueellisen kotihoidon henkilöstömenot+työvoimavuokrausmenot / tuotettu asiakaspalvelutunti 1-3 / 2013: 73,2 1-3 / 2014: 71,8 (- 1,9 %) Tulostavoite toteutuu Vanhusten palveluissa Peso: Aikuissosiaalityön henkilöstökustannukset / toimeentulotukea saavat kotitaloudet. Laskennallinen henkilöstökustannus / toimeentulotukea saanut kotitalous (kum.) 1 4 /2014: 71, /2015: 69,53 (-2,9%) Tulostavoite toteutuu perhe- ja sosiaalipalveluissa. Tepa: Terveyspalveluiden toiminnan kustannukset /asukas 1

2 (menoista otettu pois HUS ja ensihoito) 1-4 /2014: 117,4 / asukas 1-4 /2015: 118,2 / asukas Muutos: 0,67 % Keskeiset Toteutuneet toimenpiteet TATU-ohjelmaan liittyvät Sosiaali- ja terveystoimen toimenpiteet ovat toteutuneet. Toimintakate on Toimintakate, M vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen Toimintakate alkuperäisessä talousarviossa on 700,9 milj. euroa. Toimintakate oli 228,8 milj. euroa. Ennuste tilanteessa oli 700,6 milj. euroa. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Tavoite toteutuu Tilakustannukset/asukas Tunnusluku lasketaan tilanteesta HUS:n tuottavuus kasvaa vähintään 1,5 % / vuosi Espoon erikoissairaanhoidon menojen kasvua hillitään Espoon inflaatiokorjattu maksuosuus asukasta kohti Menot / asukas: 1-3/ / Muutos: 2,3 % 2

3 1. ennuste koko vuoden kustannuksista saadaan toukokuussa- tarkennetaan vielä Espoon sosiaali- ja terveystoimen houkuttelevuus työvoimavajealojen ammatteihin paranee Kelpoisuuden täyttävien hakijoiden määrä kasvaa työvoimavajealoilla. Hakijoiden määrä per avoin vakanssi lääkärit, sosiaalityöntekijät, hammashoitajat, sairaanhoitajat. Lääkärit v. 2014: 1,7 Lääkärit : 1,9 Sosiaalityöntekijät v. 2014: 1,4 Sosiaalityöntekijä : 0,8 Sairaanhoitajat v. 2014: 7,6 Sairaanhoitajat : 10,1 Hammashoitajat v. 2014: 5,0 Hammashoitajat : 6,3 Tavoite toteutuu muiden paitsi sosiaalityöntekijöiden osalta. Vaihtuvuus vähenee työvoimavajealoilla. Vaihtuvuus Lääkärit : 0,81 % ammattiryhmissä: lääkärit, sosiaalityöntekijät, Lääkärit : 3,94 % hammashoitajat ja sairaanhoitajat. Sosiaalityöntekijät : 2,54 % Sosiaalityöntekijät : 0,80 % Sairaanhoitajat : 0,96 % Sairaanhoitajat : 1,90 % Hammashoitajat : 0,82 % Hammashoitajat : 0,81 % 3 Tavoite toteutuu sosiaalityöntekijöiden ja hammashoitajien osalta, mutta ei toteudu

4 lääkärien ja sairaanhoitajien osalta. Tyhy matriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2014 arvoon verrattuna. TYHY matriisin lukuarvo = tavoite 2014 arvolle 68,4 (2015 arvo saadaan 2016) Tieto saadaan alkuvuodesta Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 15,2 pv/htv (Vuoden 2012 lähtöarvo on 18,3 päivää / henkilötyövuosi) Terveysperusteiset poissaolot päivää/ htv. Sotet seuraa lisäksi: lyhyet (1-3pv) sairauspoissaolot % palvelusuhdepäivistä Tavoite tammi-maaliskuulle 2015: 16,6 päivää / htv (17 % vähemmän kuin vuonna 2012 vastaavana ajankohtana, 20 päivää / htv) Toteuma tammi-maaliskuu 2015: 18,1 Toimialalla seurataan lyhyitä sairauspoissaoloja toimiala-, tulosyksikkö- ja palvelualuetasolla. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä kasvaa Maahanmuuttajataustais ten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustais ten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaist en työntekijöiden osuus henkilöstöstä : 8,2 % : 8,5 % : 8,2 % : Kaupungin henkilöstömäärä ei kasva v Vakituinen ja määräaikainen henkilöstö yhteensä Henkilöstömäärä : 3579 Henkilöstömäärä : 3531 Henkilöstömäärä : 3561 Henkilöstömäärä : 3564 Henkilöstömäärä : 4

5 Sosiaali- ja terveystoimi Asukkaat ja palvelut Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Terveysasemien palvelukyky paranee Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on korkeintaan 14pv T3 (kolmas kiireetön vastaanottoaika), terveysaseman mediaani Terveysasemien T3: tammikuu: 16 vrk helmikuu: 22 vrk maaliskuu: 23 vrk huhtikuu: 24 vrk Ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin että he pystyvät asumaan kotonaan Akuutisti sairastuneiden hoito, kuntoutus ja kotiutus on tehokasta Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvian osuus yli 75-v. Hoitojaksojen pituus vuodeosastoilla Asiakastyön osuus kotihoidossa Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus yli 75+ väestöstä oli: ,0 % on 8,3 % (Väestönkasvu 75+ jaettu tasaisesti) on 8,2 % suhteutettuna vuoden 2015 keskiväkiluku Hoitojakson KA pituus: oli 21, oli 21,11 Asiakastyön osuus kotihoidossa oli 38,4 % 5

6 oli 41,2 % Maaliskuun tiedot valmistuvat Tarve lasten ja nuorten kiireellisiin sijoituksiin vähenee, erityisenä kohderyhmänä vuotiaat Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Sijoitettuina olevien lasten/nuorten määrä ja osuus ikäluokasta v., sekä näistä kiireellisesti sijoitettujen määrä ja osuus ikäluokasta. Tavoite (kum.): 13-17v sijoitetut, kum. Sijoitetut yhteensä (osuus ikäluokasta, vuoden keskiväestö) 1 3 /2014: 271 lasta/nuorta (1,80%) 1 3 /2015: 244 lasta/nuorta (1,61%) kiireellisesti sijoitettujen määrä (osuus ikäluokasta, vuoden keskiväestö) 340 sijoitettua lasta/nuorta (2,25 % ikäluokasta), joista kiireellisesti sijoitettuja 121 lasta/nuorta (0,80% ikäluokasta) 1 3 /2014: 37 lasta/nuorta (0,25%) 1 3 /2015: 39 lasta/nuorta (0,26%) Kokonaissijoitettujen määrä ja osuus ikäluokasta on vähentynyt. Sen sijaan kiireellisesti sijoitettujen määrä ja osuus on hieman kasvanut. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan loppuvuoden osalta. 6

7 Sosiaali- ja terveystoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä luodaan kustannusvaikuttavia tapoja lisätä omaa tuotantoa täydentävää järjestö- ja yritystoimintaa. Palvelusetelien ja ostopalvelun järjestelmän käyttöönotto etenee pilottitoiminnoissa. Järjestelmän käyttöönotto Palvelusetelien määrä toiminnoittain Peso: Vammaispalvelut: Vuoden 2015 maaliskuussa 235 henkilölle oli myönnetty henkilökohtaisen avun palveluseteli (vastaavasti 179 henkilöä vuonna 2014). Henkilökohtaisen avun palveluseteliä on käytetty seuraavasti: : 179 asiakasta ( ) : 131 asiakasta ( ). Ensimmäisellä vuosineljänneksellä palveluseteliä käyttäneiden asiakkaiden määrä on kasvanut 36,6 % ja kustannukset 62,0 % edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Palvelusetelille varattu määräraha on euroa, mutta tasaisella käytöllä määrärahatarve tulisi olemaan vuonna 2015 yhteensä euroa. Palvelusetelin käyttö on laajentunut koskemaan työnantajamallissa henkilökohtaisen avustajan sijaisuuksien tai pienten tuntimäärien lisäksi myös tilanteita joissa palveluseteli on ainoana järjestämistapana koska työnantajamalli ei ole asiakkaalle sopiva ratkaisu. Lapsiperheiden perhetyön palveluseteliasiakkaiden ja -käyntien määrä: : 88 asiakasta, 348 käyntiä : 28 asiakasta, 260 käyntiä Lapsiperheiden perhetyön suoritteissa on tilastoviivettä, mistä syystä todellinen luku on em. suurempi. Palveluseteleiden käyttö on lisääntynyt. Tulostavoite toteutuu. 7