Eduskunnan talousvaliokunta Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Transkriptio

1 HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10 :n muuttamisesta Eduskunnan talousvaliokunta Hallitusneuvos Kari Parkkonen

2 Keskeiset ehdotukset Finnveran rahoitusvaltuuksia esitetään korotettavaksi seuraavasti: Vienti- ja alusluottojen myöntämisen enimmäisvaltuuden korottaminen 7 miljardista eurosta 13 miljardiin euroon. Korontasausvaltuuden korottaminen 7 miljardista eurosta 13 miljardiin euroon. Ulkona oleviin lainoihin ja lainaohjelmiin kohdistuvan valtion takauksen enimmäismäärän korottaminen 9 miljardista eurosta 15 miljardiin euroon. Vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettua vastuuta ehdotetaan nostettavaksi 17 miljardista eurosta 19 miljardiin euroon. Erityisriskinoton valtuutta korotetaan 3 miljardista 3,5 miljardiin euroon. 2

3 Hallitusohjelma Hallituksen esitys perustuu pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan Hallitusohjelman mukaan vientirahoituksen elementit ja rahoituksen taso asetetaan vähintään keskeisten kilpailijamaiden tasolle On hallituksen kärkihanke: viennin rahoituksen valtuudet ja ehdot pyritään säilyttämään keskeisten kilpailijamaiden tasolla. Tavoitteen saavuttamiseksi nostetaan valtion takauslimiittiä sekä vientiluotto- ja korontasausvaltuutta, jotta turvataan suomalaisten vientiyritysten vientikauppojen OECD-ehtoinen rahoitus 3

4 Perustelut: Tavoitteet I Vienninrahoitusjärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen. Luottomuotoinen järjestelmä perustuen julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annettuun lakiin on kilpailukykyinen. Valtuuksia tulee korottaa, jotta kilpailukyky säilyisi ja yritykset saisivat kilpailukykyistä rahoitusta pääomatavaroiden viennille. Level playing field: tasavertaisten kilpailuedellytysten ylläpitäminen on kansainvälisen sääntelyn peruste. Suomen viennin rahoitusta koskeva lainsäädäntö perustuu OECD:n vientiluottojärjestelyyn: Keskeiset sisällöt: kiinteä CIRR-korko, luoton takaisinmaksuajat, maksuprofiili, takuumaksun hinnoittelu Pankkien mahdollisuudet rahoittaa pitkäaikaisia vientiluottoja ovat edelleen aikaisempaa heikommat; vientihankkeiden rahoituksessa voidaan katsoa olevan markkinapuute sekä vaadittavan pitkäaikaisen rahoituksen että rahoituksen määrän suhteen, kun takaisinmaksuajat ovat pitkiä, vuotta. 4

5 Tavoitteet II Suomen viennin rakenne keskittynyt tiettyihin toimialoihin, joissa tarvitaan pitkäaikaista rahoitusta. Tieto- ja viestintäteknologia, metsä- ja raskas koneteollisuus, laivanrakennusteollisuus Yhä useammin vientihankkeen yhteydessä vaaditaan vientitakuun lisäksi myös vienninrahoituslaitoksen rahoitustarjous. Taustalla kilpailun kiristyminen vientihankkeista. Luottomuotoisen vienninrahoitusjärjestelmän kilpailukyky suhteessa IMU-järjestelmään (interest make up järjestelmä) Esitetyt valtuudet riittäisivät 2,5-3 vuodeksi. Vuoden 2016 aikana tehdään riippumaton selvitys vienninrahoitusjärjestelmän toiminnasta, vaikuttavuudesta ja riskeistä. Selvityksen perusteella tarkastellaan järjestelmän kehittämistä vuoden 2017 jälkeiseltä ajalta 5

6 Yksityiskohtaiset perustelut: mitoitus Vienti- ja alusluottojen myöntämiseen laissa osoitettu enimmäisvaltuus on käytännössä lähes kokonaan käytössä; seurauksena Suomen Vientiluotto Oy ei voi myöntää uusia luottoja vienninrahoitukseen, jos valtuutta ei koroteta tai sitä ei muutoin vapaudu käyttöön. Nykyinen vienninrahoitusjärjestelmä on ollut voimassa ja operatiivisena lokakuusta 2012 lukien. Valtuutta kuluu alkuvaiheessa enemmän, koska luottojen nostoaika on useita vuosia ja luottojen takaisinmaksuajat ovat pitkät. Pääomatavaroiden hankinta edellyttää keskimäärin 8,5-10 vuoden laina-aikaa Valtuutta palautuu samalla hitaasti käyttöön. Vuosina valtuutta palautuisi käyttöön arviolta 3,5 miljardia euroa. 6

7 Yksityiskohtaiset perustelut Luottojen kysyntä kohdistuu merkittävässä määrin kiinteäkorkoisiin luottoihin, mikä kuluttaa myös korontasausvaltuutta. Rahoituskriisin jälkeen vientiluottolaitosten rooli on korostunut. Basel III suositukset ja EU:n rahoituslaitoksia koskevat säännökset. Säännökset pankkien vakavaraisuuden lisäämiseksi ja pankkien riskien hallinnan parantamiseksi vaikeuttavat pitkäaikaisen rahoituksen saatavuutta ja nostavat sen hintaa. Myös pankkien kasvaneet tuottovaatimukset vähentävät kiinnostusta. Vaihtoehtoisten rahoitusinstrumenttien kehittäminen: Vuoden 2014 huhtikuussa otettiin käyttöön vientiluottojen jälleenrahoitustakaus Neuvottelut pankkien kanssa ovat osoittaneet jälleenrahoitustakauksen hinnan olevan korkea, josta seuraisi Finnveralle merkittävät tappiot. Sijoituskohteena vientiluotot eivät ole kovin likvidejä varoja 7

8 Yksityiskohtaiset perustelut; korontasausvaltuus Korontasausvaltuuden korottaminen 7 miljardista eurosta 13 miljardiin euroon on tarpeen, koska korontasauspäätökset tehdään kiinteäkorkoisiin luottoihin ja rahoituksen kysyntä kohdistuu merkittävässä määrin niihin. Koska pankkien mahdollisuudet kohtuuhintaisten pitkää maksuaikaa edellyttävien vienti- ja alusluottojen myöntämiseen näyttävät vähenevän entisestään, on todennäköistä, että pankkien rahoittamiin kiinteäkorkoisiin luottoihin liittyvien korontasaussopimusten määrä ei nouse lähitulevaisuudessa kovin suureksi. 8

9 Yksityiskohtaiset perustelut; vientitakuut, valtion takaus Vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyiden yhteenlaskettua vastuuta on korotettava 19 miljardiin euroon, koska luottomuotoisessa vienninrahoitusjärjestelmässä vienti- ja alusluottoihin liittyvät luottoriskit katetaan Finnvera Oyj:n myöntämillä vientitakuilla tai alustakauksilla. Vienninrahoitusjärjestelmä perustuu Finnveran valtion takauksen avulla rahoitusmarkkinoilta hankkimiin varoihin. Sen vuoksi on korotettava valtion takauksen enimmäismäärää, jonka mukaan yhtiöllä voi olla ulkona olevia lainoja ja lainaohjelmia 9 miljardista eurosta 15 miljardiin euroon. Sääntelyssä otettu huomioon PeVL 14/2011 vp Takauksen määrä tarkasti määritelty, lisäksi perusteluissa eritelty muut mahdolliset menot ja arvioitu niiden suuruutta 9

10 Taloudelliset vaikutukset Suomen vienti ei ole kasvanut viimeiseen neljään vuoteen. Positiivia merkkejä on kuitenkin havaittavissa viennin kehityksessä vuonna Kotimaisen kulutuskysynnän ja julkisen kysynnän supistuessa keskeisenä keinona hyvinvoinnin lisäämiseen on viennin lisääminen. Suomen bruttokansantuotteesta viennin osuus on noin 40 prosenttia. Valtion vientitakuilla katetun viennin osuus Suomen kokonaisviennistä vuonna 2013 oli 4,4 prosenttia. Vaikka valtuuksien korotukset ovat merkittäviä, ei niistä arvioida aiheutuvan välittömiä menovaikutuksia valtiontalouteen. 10

11 Taloudellisen riskin arviointi Finnveran vientitakuiden korvaukset maksetaan ensisijaisesti korvauksen maksuvuoden takuumaksutuloista. Jos nämä eivät riittäisi, maksuun käytetään Finnveran toiminnan aikana vienti- ja erityistakaustoiminnasta kertynyttä ylijäämää, vuoden 2014 lopussa 536 miljoonaa euroa ja joka on rahastoitu yhtiön sisäiseen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastoon. Toissijaisesti mahdollinen alijäämä katettaisiin valtion takuurahastosta, jonka varojen määrä on vuoden 2014 lopussa ollut noin 656 miljoonaa euroa. Sen jälkeen mahdollinen tappio katetaan valtion talousarviosta. Vientiluottojen varainhallinnasta voi syntyä alijäämää, jonka korvaamiseen valtioneuvosto on sitoutunut. Alijäämää voi syntyä tilanteessa, jossa Finnveran luottomuotoisen vienninrahoituksen varainhankinnan hinta on korkeampi kuin Vientiluoton luottomuotoisesta vienninrahoituksesta saamat tuotot vähennettynä toiminnasta aiheutuneilla kustannuksilla. 11

12 Itsekannattavuus I Yhtiölain 4 : Finnveran on pyrittävä siihen, että sen toiminnan menot voidaan pitkällä aikavälillä kattaa yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Lisäksi maailman kauppajärjestön (WTO) määräykset edellyttävät, että vientitakuutoiminta on pitkällä aikavälillä itsekannattavaa. Vaikka Suomen viennin kilpailukyky edellyttää kilpailukykykyistä hinnoittelua, luotot pyritään hinnoittelemaan siten, että riskitekijöistä aiheutuvat mahdolliset kustannukset kyetään kattamaan. Toistaiseksi Finnveran varainhankinnan kustannus on ollut riittävä kattamaan Vientiluoton lainoista aiheutuvat menot Finnveran vienninrahoitustoiminta on vuosina tuottanut positiivista tulosta ja ollut viime vuosina voitollista keskimäärin miljoonaa euroa vuodessa. 12

13 Itsekannattavuus II Vuosina Finnvera on maksanut korvauksia yhteensä noin 41 miljoonaa euroa. Kiinteään CIRR-korkoon liittyvä korkoriski katetaan korontasauksella; valtiolle aiheunet menot ja tulot kumulatiivisesti vuosina miljoonaa euroa. Nykyisestä alhaisesta korkotasosta johtuen voidaan arvioida menojen lisääntyvän korkojen kääntyessä nousuun. Valtiokonttori vastaa suojaustoimenpiteistä TEM:n antaman ohjeen perusteella Riskienhallintajärjestelmän avulla riskejä suojataan ja seurataan. Finnveran laskentamalli: VAR 99 % Uudistuksen jälkeen mallin mukainen tappio vuodessa olisi 1,3 miljardia euroa, kun puskurit olisivat 1,7 miljardia euroa 13

14 Oheisessa kaaviossa on esitetty uusien myönnettävien luottojen sekä kannassa olevien luottojen takaisinmaksujen kehittyminen olettaen, että keskeisten toimialojen kysyntä toteutuu ennustetusti ja luottoja myönnetään 4 miljardilla eurolla vuosittain. Arvio on esitetty vuoteen