S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA LIPERIN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA. Kaavaselostus, ehdotus. Hyväksytty: KVALT pp.kk.

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA LIPERIN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.3.2016 P20902

Kaavaselostus Liperin Kunta Liperin kirkonkylän Timo Leskinen 3.3.2016 I (II) SISÄLLYSLUETTELO 1 OSAYLEISKAAVA-ALUE... 1 2 PERUSTIEDOT... 2 2.1 Suunnittelutilanne... 2 2.2 Maanomistus... 8 2.3 Väestö ja työpaikat... 8 2.4 Nykyinen maankäyttö... 11 2.5 Liikenne... 14 2.6 Yhdyskuntatekniikka... 16 2.7 Rakennettu kulttuuriympäristö... 17 2.7.1 Rakennussuojelukohteet... 17 2.7.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt... 17 2.7.3 Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt... 18 2.7.4 Seudullisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet... 20 2.7.5 Paikallisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet... 22 2.8 Maisema-alue... 23 2.9 Muinaisjäännökset... 24 2.9.1 Kiinteät muinaisjäännökset... 24 2.9.2 Sotahistoriallinen kohde... 27 2.10 Ympäristön häiriötekijät... 27 2.10.1 Liikennemelu... 27 2.10.2 Pilaantuneet maa-alueet... 27 2.11 Tulva-alueet... 30 3 LUONNONYMPÄRISTÖ... 31 3.1 Yleistä... 31 3.2 Kallio- ja maaperä... 32 3.3 Maisema... 32 3.3.1 Pohjavedet... 33 3.3.2 Pintavedet... 33 3.4 Kasvillisuus... 34 3.5 Eläimistö... 35 3.5.1 Linnusto... 35 3.5.2 Muut lajit... 36 3.6 LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT KOHTEET... 37 3.6.1 Luonnonsuojelukohteet... 37 3.6.2 Arvokkaat kulttuurimaisemakohteet ja alueet... 37 4 TAVOITTEET... 37 4.1 Tavoiteasettelun lähtökohdat... 37 4.2 Tavoitteellinen taajamarakenne... 38 4.3 Maankäyttöä koskevia yleisiä tavoitteita... 38 4.4 Asemakaavoitettavan alueen kehittämistavoitteita... 40 4.5 Rakentaminen... 41

Kaavaselostus Liperin Kunta Liperin kirkonkylän Timo Leskinen 3.3.2016 II (II) 5 MITOITUSPERUSTEET... 41 5.1 Ranta-alueen mitoitusnormit... 41 5.2 Rantarakennusoikeuden laskentaperiaatteet... 42 5.2.1 Muunnettu rantaviiva... 42 5.2.2 Kantatilaperiaate... 43 5.2.3 Kohtuullisuusperiaate... 43 5.2.4 Vesijättömaa... 44 5.2.5 Rakentamisen mitoitus... 44 5.3 Haja-rakentamisen mitoitusperiaatteet... 45 6 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT... 46 6.1 Aluevarausten pääperustelut... 46 6.1.1 Yleistä... 46 6.1.2 Rantarakentamisen kokoanismitoitus... 47 6.1.3 Asuntoalueet... 47 6.1.4 Palvelu- ja työpaikka-alueet... 49 6.1.5 Virkistysalueet ja -reitit... 50 6.1.6 Erityisalueet... 50 6.1.7 Kulttuuri- ja luonnonympäristö... 51 6.1.8 Muut alueet... 53 6.1.9 Liikenne... 55 6.1.10 Ympäristön häiriötekijät... 55 6.1.11 Muut merkinnät... 56 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 56 7.1 Yleistä... 56 7.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 56 7.3 Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen... 58 7.4 Vaikutukset luontoon... 58 7.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 59 7.6 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön... 61 8 TOTEUTTAMINEN... 62 8.1 Rakentaminen -alueella... 62 8.1.1 Rakentaminen asemakaavoitettavalla alueella... 62 8.1.2 Rakentaminen lievealueilla... 62 8.2 Yhdyskuntatekniikka... 63 9 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN... 63 9.1 Vireille tulo... 63 9.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe... 63 LÄHTEET:... 65

Kaavaselostus Liperin Kunta Liperin kirkonkylän Timo Leskinen 3.3.2016 III (II) Liitteet: Liite 1. Kaavakartta Liite 2. OAS Liite 3. Luonto- ja maisemaselvitys (liitteineen 1-7) Liite 4. Linnustoselvitys Liite 5. Nykyinen maankäyttö ja kehittämistavoitteet Liite 6. Rantarakentamisen mitoitusvyöhykkeet Liite 7. Rantarakentamisen mitoitustaulukko Liite 8. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Liite 9. Vastinen luonnoksesta saatuun palautteeseen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (65) LIPERIN KUNTA LIPERIN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Tämä selostus koskee Liperin kirkonkylän n ehdotusta. Selostusta, kaavakarttaa ja selvityksiä tullaan täydentämään prosessin edetessä. 1 OSAYLEISKAAVA-ALUE Oikeusvaikutteinen laaditaan Liperin kirkonkylän ja sen lähiympäristön alueelle. Alue rajoittuu lännessä Heposelkään, pohjoisessa rajaus ulottuu ranta-alueella Käsämän -alueeseen saakka ja kulkee Kokonlammen ja Härkinlammen pohjoispuolelta, etelässä Perttisaaren kohdalta ja Tuomaanlahden eteläpuolelta. Alustava rajaus ilmenee kuvasta 1. Kuva 1. Osayleiskaavan alustava rajaus on esitetty punaisella pistekatkoviivalla, asemakaavoitettu alue on esitetty keltaisella.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (65) Liperin kirkonkylä on Liperin hallinnollinen keskus. Muita Liperin taajamia ovat Ylämylly (13km) ja Viinijärvi (n. 20km). Lähin kaupunki on Joensuu Liperin kirkonkylältä koilliseen, jonne matkaa on teitä pitkin n. 27 km. Kuva 2. Kaava-alueen likimääräinen sijainti osoitettu punaisella ympyrällä Laadittavan n tavoitteena on edistää, ohjata ja tukea alueen rakentamista, elinkeinojen kehittämistä, ympäristön- ja maisemanhoitoa. Lisäksi tavoitteena on edistää taajamakuvaa, ympäristönparantamista ja tonttivarannon hyödyntämistä. 2 PERUSTIEDOT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteita on tarkistettu valtionneuvoston päätöksellä 13.11.2008 ja ne astuivat voimaan 1.3.2009. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen, joista viisi koskee kaava-aluetta: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Luonnon- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (65) Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti kaavan 20.12.2007. 1. vaihe sisältää maankäyttöluokista aluerakenteen, yhteysverkot, taajama- ja keskustatoimintojen alueet, vähittäiskaupan suuryksikköjen, palvelujen, hallinnon alueet, teollisuus- ja työpaikka-alueet, kyläalueet, kulttuuriympäristöt, luonnonvarat, erityistoiminnot, suoljelualueet, virkistyksen ja matkailun sekä rantojen käytön. Ote 1. vaiheen maakuntakaavasta kuvassa 2. 2. vaiheessa maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennyksen 4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 10.6.2010. Toisen vaiheen täydennykset liittyvät maa-ainesten, turvetuotannon ja energiahuollon kannalta merkittäviin kohteisiin, varuskuntien ampuma-alueisiin sekä muinaisjäännöskohteiden täydentämiseen. Maakuntakaavan 3. vaiheen on Ympääristöministeriä vahvistanut 5.3.2014. Kolmannessa vaiheessa käsitellään maankäyttöluokista kalliokiviainesten otto, arvokkaat kalliot, rakennusperintö, tuulivoima, polkupyöräreitit, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. 4. vaiheessa käsitellään Joensuun kaupunkiseutua, vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä mahdollisia täydennyksiä ja muutoksia aikaisempiin vaiheisiin. 4. vaiheen on maakuyntavaltuusto hyväksynyt 15.6.2016. Kuva 3. Maakuntakaava 1. vaihe Kuva 4. Maakuntakaava 2. vaihe Kuva 5. Maakuntakaava 3. vaihe. Maakuntakaavan 1. vaiheessa Liperin kirkonkylä osoitetaan kuuluvaksi vyöhykkeeseen, joka on kaupunki-maaseutu vaihettumisaluetta (kmk). Alue kuuluu läheisesti Joensuun kaupunkiseudun vaikutukseen asumisen, palvelujen ja elinkeinotoiminnan kautta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asuminen, palvelut ja työpaikat tulee ensisijaisesti ohjata olevien kuntakeskusten ja muiden taajamien sekä kyläkeskusten yhteyteen. Uudisrakentaminen tulee ohjata siten, että se tukee joukko- ja tietoliikenneyhteyksien säilymistä ja kehittämistä. Maaseutuelinkeinojen kannalta hyvät peltoalueet tulee turvata muulta rakentamiselta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (65) Suunnittelualueella on osoitettu taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi (tkk). Alue on valtaosin myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeää aluetta (ma), jonka suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Kirkonkylän keskusta on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualueella Heposelän ja Oriveden rantavyöhykkeet on osoitettu rantojen käytön kehittämisen kohdealueiksi (rk). Alueella on voimassa määräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suurvesistöjen suunnittelussa, on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonympäristön kestävään käyttöön, vesihuollon järjestämiseen sekä rakentamisen soveltumiseen maisemaan. Rantarakentamista mitoitettaessa on jätettävä riittävän suuret yhtenäiset rantaalueet vapaaksi jokamiehenoikeudella tapahtuvaan rantojen käyttöön. Suurvesistöjen muunnetusta rantaviivasta tulee olla vapaata rantaviivaa noin 60 % ja rakennettua rantaviivaa noin 40 %. Suunnittelualueella on osoitettu tärkeät tai vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (pv), ja niitä koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vaaranna pohjaveden määrää tai laatua. Kaava-alueen koillisosassa on osoitettu luonnonsuojelualue (SL) Härkinlammen alueelle. Alue sisältää valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta kaavan voimaan tulosta. Taajama-alueelta lounaaseen on osoitettu rakennussuojelulain tai maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu rakennussuojelukohde (sr). Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä edistettävä niiden säilymistä. Alueen rakentaminen tulee sopeuttaa alueen kulttuuriperintöön ja erityispiirteisiin. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu maantiet, sähkönsiirtolinjat, laivaväylät, satama-alue ja ohjeellinen moottorikelkkareitti. Maakuntakaavan 2. vaiheessa suunnittelualueen koillisosaan on osoitettu energiahuollon alue (en) Riihilammen luoteispuolelle. Kiinteät muinaisjäännökset -kohdemerkinnällä (musta neliö) on osoitettu muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset, jotka sijaitsevat Riihilammen koillisrannalla. Maakuntakaavan 3. vaiheessa kaava-alue on lähes kokonaan osoitettu maiseman kannalta maakunnallisesti tärkeäksi alueeksi (ma/mm). Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja maisema-arvot sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (ma/kv) on osoitettu taajaman eteläpuolelle Simanniemeen sekä kaakkoispuolelle Lamminniemen ympäristöön. Maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (ma/km) on suunnittelualueelle osoitettu neljä kohdetta. Yksi rakennussuojelukohde on

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (65) osoitettu kirkonkylään (sr-1). Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä edistettävä niiden säilymistä. Alueen rakentaminen tulee sopeuttaa alueen kulttuuriperintöön ja erityispiirteisiin. Lisäksi 3. vaiheessa on osoitettu maakunnallisesti tärkeät melontareitit, kansallista ja maakunnallista merkitystä omaavat pyöräilyreitit sekä maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tärkeät moottorikelkkareittien yhteystarpeet. Kuva 5b: 4. vaiheen maakuntakaava Maakuntakaavan 4. vaiheessa on käsitelty vähittäiskaupan suuryksiköt, keskusverkko, taajamatoimintojen alueet ja joitakin teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita. Liperin kirkonkylän taajamatoimintojen alueen rajaus ilmenee oheisesta kuvasta. Alueelle on osoitettu ALAKESKUS, KOHDEMERKINTÄ (ca). Merkinnällä osoitetaan Joensuun kaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu asumisen ohella keskustahakuisia palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikenne- ja viheralueineen. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja keskustan liittymiseen muuhun taajamarakenteeseen. Yleiskaavoitus Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty 2.12.2008 Joensuun seudun seutuvaltuustossa. Ympäristöministeriö on päätöksellään 29.12.2009 (N:o YM2/5231/2008) vahvistanut yleiskaavan lukuun ottamatta muutamaa aluetta, jotka eivät koske tätä kaavaa. Yhteisellä yleiskaavalla pyritään hallitsemaan seudun yhdyskuntarakenteen kehittymistä maakuntakaavaa tarkemmin. Kunnat ovat ottaneet aiempaa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (65) vankemman otteen oman seutunsa suunnittelemiseen ja näin on luotu yhtenäinen tietopohja seudun kaiken maakäytön suunnittelun tueksi. Joensuun seudun yleiskaavalla ohjataan ensisijaisesti kuntien omia toimia. Päätösvalta yleiskaavan toteuttamisessa jää viime kädessä kunnille. Toteutusohjelmassa määritellään yhteisesti alueiden toteuttamisen päälinjat. Yleiskaavassa esitetään maankäyttö aluevarauksin ja kohdemerkinnöin. Kaavassa on esitetty myös kehittämistarpeet ja reitistöt. Yleiskaavassa on määritelty myös rantarakentamisen mitoitusvyöhykkeet. Kuva 6. Joensuun seudun yleiskaavaote. Asemakaava Keskeisen taajama-alueen asemakaava (Kuva 6) on hyväksytty Liperin kunnanvaltuustossa 19.3.2007, 15. Sitä on täydennetty vuosina 2011 ja 2012.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (65) Kuva 7. Ajantasa-asemakaava Muut suunnitelmat Muita kaavan laadinnassa hyväksikäytettäviä suunnitelmia ovat: - Maatilaselvitys - Emätilaselvitys ja mitoituslaskelma ranta-alueille laaditaan 2013 - Suunnittelualueen luonto- ja maisemaselvitys laaditaan vuonna 2013 - Vesihuollon kehittämissuunnitelman - Pohjavesien suojelusuunnitelma (hyväksymismenettelyssä) - Liperin kunnan ympäristösuojelumääräykset 1.6.2012 - Rakennusjärjestys 1.2.2012 - Maakuntakaavan selvitykset Rakennusjärjestys Liperin kunnassa voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty Liperin kunnanvaltuustossa 19.12.2011 71 ja tullut voimaan 1.2.2012. Rakennusjärjestyksessä on annettu mm. seuraavia määräyksiä: o UUSI RAKENNUSPAIKKA ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA o Uuden rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 5 000 m2 o Asumiseen tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen tai kaksi yksiasuntoista asuinrakennusta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (65) Rakennuspaikalle toteutettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 500 m². o Jos olemassa olevan rakennuspaikan pinta-ala on alle 5 000 m², saa rakennuspaikalle toteutettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. o Rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään 5 metriä. Rakennuksen etäisyyden toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla olevasta rakennuksesta tulee olla vähintään 10 metriä. Etäisyyksistä voidaan poiketa asianomaisen naapurin suostumuksella. o Rakennuksen etäisyyden yksityistien keskilinjasta tulee olla vähintään 15 metriä tai tienreunasta vähintään 12 metriä sekä yhdystien keskilinjasta 30 metriä tai tiealueen rajasta vähintään 20 metriä. Rakennuksen etäisyyden tulee olla seututeistä ja rautateistä vähintään 100 m tien keskilinjasta. o UUSI RAKENNUSPAIKKA RANTA-ALUEELLA o Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. o Saari, jonka pinta-ala on alle 10 000m2, ei muodosta rakennuspaikkaa. o o o o Uuden rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 5000 m². Rakennuspaikalle toteutettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 400 m². Jos olemassa olevan rakennuspaikan pinta-ala on alle 5 000 m², saa rakennuspaikalle toteutettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla 8 % rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on oltava vähintään 40 metriä, mistä voidaan maasto-olosuhteista johtuvista syistä vähäisesti poiketa. Saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m², saa rakentaa 15 metrin päähän keski-vedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, milloin se jätevesien käsittelyn osalta on mahdollista. 2.2 Maanomistus Pohjakartta 2.3 Väestö ja työpaikat Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen pohjakartan ja kiinteistörekisterikartan yhdistelmää 1:10 000. Suunnittelun apuna on käytetty ajantasa-asemakaavan pohjakarttaa. Suunnittelualue on suurelta osin yksityisessä omistuksessa. Kunnalla on maanomistusta Riihilammen ranta-alueella sekä Siikasalmen eteläpuolisella rannalla. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tilastojen mukaan Liperin kunnassa asui vuoden 2011 lopulla 12 286 asukasta. Marraskuussa 2012 asukkaita oli 12 407. Kaava-alueella, jonka rajaus käsittää taajaman ydinalueen lisäksi myös harvemmin asutettuja alueita, on asukkaita vuonna 2009 ollut tilastokeskuksen ruututietokannasta laskettuna 1971 kappaletta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (65) Kaaviossa 1 on esitetty Liperin kunnan ikä- ja sukupuolijakauma vuoden 2011 lopulla. Kaaviosta on nähtävissä, että peruskouluikäiset ja alle kouluikäiset muodostavat väestöpyramidille leveän pohjan, mutta sitä vanhemmat ikäryhmät sisältävät huomattavasti pienemmän määrän henkilöitä. Pyramidin perusteella voi nähdä monen nuoren lähtevän ikävälillä 15-30 vuotta hakemaan koulutusta muilta paikkakunnilta. Kaavio 1. Liperin ikärakenne 2011 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (65) Kaavio 2. Liperin väestömäärän kehitys 2001-2011 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) Kaaviossa 2 on esitetty Liperin kunnan väestökehitys vuosien 2001 ja 2011 välillä. Väestömäärä on lisääntynyt tarkastelujakson aikana melko selvästi ja useana perättäisenä vuonna. Väestömäärän vuosittainen kokonaismuutos on kuitenkin vuonna 2011 kääntynyt laskusuuntaan jääden hieman positiivisen puolelle. Koko Liperin väestömäärän kehityksen kannalta on suotuisaa yliopistokaupungin ja maakuntakeskuksen Joensuun läheisyys, erityisesti Ylämyllyn taajaman sijaitseminen yhdyskuntarakenteellisesti Joensuun välittömässä läheisyydessä. Esimerkiksi Joensuun seudun yleiskaavassa Ylämyllyn ja Joensuun Marjalan kaupunginosan väliin jäävä alueelle on suunniteltu uutta asuin- ja työpaikkarakentamista siten, että viimeistään silloin voidaan sanoa Ylämyllyn linkittyvän Joensuun kaupunkirakenteeseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (65) Kuva 8. Liperin keskustaajaman työpaikkarakenne 2.4 Nykyinen maankäyttö Liperin kunnan työllisyysaste oli vuonna 2010 Pohjois-Karjalan maakunnan sisäisessä vertailussa hyvä, Joensuun jälkeen toisiksi korkein, 67,9 prosenttia. Kaava-alueen työpaikat ovat painottuneet julkisiin ja yksityisiin palveluihin; 85 % alueen työpaikoista on palvelusektorilla. Jalostuksessa työpaikkoja on 11,5 % ja alkutuotantotyöpaikkoja 3,5 % alueen kaikista työpaikoista. Maataloutta harjoitetaan ympäri kaava-aluetta, palvelut ovat keskittyneet ydintaajamaan, kuten pääosin myös jalostukseen luettavat työpaikat. Kokonaisrakenne Liperin kirkonkylä on yksi Liperin kunnan kolmesta taajamasta. Muita ovat Viinijärvi ja Ylämylly. Liperin kirkonkylä sijaitsee kunnan keskiosassa. Kirkonkylän taajama sijaitsee Heposelän ja Riihilammen välisellä alueella. Taajaman kohdalla risteävät Joensuu-Heinävesi ja Polvijärvi-Rääkkylä tiet, joiden varsille risteysalueen läheisyyteen kirkonkylä on muodostunut. Hallinnolliset ja yksityiset palvelut sijaitsevat kirkonkylän keskustassa, julkiset sosiaali- ja ter-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (65) veyspalvelut sekä koulut ovat sijoittuneet Käsmäntien länsipuolelle Konttilansalmen alueelle. Kirkokylän -alueella ei ole paljoakaan teollisuusalueita, merkittävin meijerin alue sijaitsee keskusta-alueen eteläpuolella, Kirkkosalmen länsirannalla. Suunnittelualueella asumista on kirkonkylän asemakaavoitetuilla alueilla, taajaman ympäristön kyläalueilla sekä haja-asutusalueilla. Suunnittelualue rajoittuu lännessä Heposelkään, pohjoisessa rajaus kulkee Kokonlammen ja Härkinlammen pohjoispuolelta, etelässä Perttisaaren kohdalta ja Tuomaanlahden eteläpuolelta. Asutus Tihein asutus sijoittuu taajaman keskustan alueelle sekä Ruuskankallion alueelle. Asemakaavoitetun alueen asuntoalueet ovat rakentuneet melko hyvin asemakaavan mukaisesti, Simanniementien länsipuolinen AR-alue sekä Pietarilan AO-alueet ovat lähes toteutumattomia, Kuusikkolan alueella on jonkin verran rakentamattomia tontteja. Asutusta on jakaantunut suunnittelualueelle meko tasaisesti, ainoastaan Riihilammen itärannalla ei ole pysyvää asutusta. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus Liperin kunnan asuntokunnissa on vuonna 2011 ollut 90,1 %. Kirkonkylän -alueella on haettu rakennuslupia pääasiassa omakotitaloille. 2000-luvulla lupahakemuksia on käsitelty noin 1 omakotitalo / vuosi. 2010-luvulla rakentamisvauhti on kiihtynyt, jolloin on luvitettu keskimäärin n. 2,25 omakotitaloa vuodessa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (65) Kuva 9. Liperin keskustaajaman väestörakenne 2009 Punaisella rajatulla n alueella (Kuva 9) asui vuonna 2009 tilastokeskuksen ruututietokannan 250x250 metrin ruutukoolla laskettuna yhteensä 1971 ihmistä. Palvelut ja työpaikat Julkisista palveluista Liperin kirkonkylän keskustassa sijaitsevat kunnanvirasto, kirjasto, nuorisotilat sekä seurakuntakeskus. Kirkko sijaitsee Kirkkosalmen rannalla. Konttilansalmen alueella sijaitsee Liperin koulu (1-9 lk.), terveyskeskus, vanhainkoti, palvelukeskus, toimintakeskus sekä museoita. Liperin koulussa vuonna 2013 on alakoulussa noin 120 oppilasta ja yläkoulussa noin 240 oppilasta. Koulun yhteydessä toimii myös esiopetus. Liperin päiväkoti sijaitsee keskustasta kaakkoon, Opintiellä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (65) Kaupallisia palveluita edustavat KK-market Neliapila, apteekki, pankki, kampaamoita, kahvila, alko, huoltoasema, ravintola, Tokmanni, käsityöliike ja kahvila-konditoria. Jonkin verran teolliset työpaikkoja on sijoittunut taajaman pohjoispuolelle keskustan läheisyyteen, kun taas yksityiset ja julkiset palvelut työllistävät ihmisiä taajaman keskustassa. Liperin alueen työpaikkarakenne on esitetty Kuva 8. Virkistyspalvelut Liperin urheilu- ja liikuntapaikkoja ovat Liperin koulun liikuntasalit, Liperin kuntosali sekä painisali. Ulkoliikuntapaikkoja ovat koulun yhteydessä sijaitsevat urheilukenttä, tenniskentät, kaukalo. Kirkonkylän valaistu kuntorata/latu 2,3 km, Papinniemen lenkki 3,6 km, Päivilänvaaran lenkki 17km. Uimaranta sijaitsee Kirkkosalmen rannalla, Pappilan eteläpuolella. Venesatama sijaitsee kirkon vieressä Kirkkosalmessa, pienempiä venelaitureita ja -valkamia on useampia mm. Kirkkosalmen ja Heposelän rannoilla. 2.5 Liikenne Kuva 10. Taajama-alueen palvelut Seuraavassa on esitetty suunnittelualueen tärkeimmät yleiset maantiet. Tienumeron jäljessä on tien nimi kunnan osoitekartalla. Tiet on luokiteltu tiehallinnon käyttämän hallinnollisen luokituksen mukaan:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (65) Seututie 476, Liperintie - Heinävedentie Pohjoislahti-Heinävesi-Ylämylly Seututie 482, Käsämäntie - Tutjuntie Tolosenmäki-Liperi-Käsämä Paikallistie 15637, Niinikkosaarentie Liperinsalon Pt Paikallistie 15640, Puromäentie Mattisenlahti-Niva Pt Kuva 11. Liperin kirkonkylän ja lähialueiden maantiet (Lähde: Liikennevirasto) Asemakaavoitetulla alueella merkittävimmät kadut ovat em. maanteiden lisäksi Tiilitehtaantie, Koulutie, Keskustie, Koivutie, Varolantie, Kuusikkolantie, Opintie ja Siimanniementie. Kevyenliikenteen väylät kulkevat taajaman alueella Käsämäntien, Tutjuntien, Liperintien ja Heinävedentien varsilla. Alueen liikennemäärät (ajoneuvojen lkm/vrk) vuonna 2016 on esitetty ohessa (Kuva 12). Kuva 12. Alueen liikennemäärät 2016 (Lähde: Liikennevirasto)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (65) 2.6 Yhdyskuntatekniikka Liperin tekninen lautakunta tuottaa teknisentoimialan palvelut. Teknisen toimien palveluihin kaavoituksen ja maankäytön lisäksi kuuluvat, yksityistiet, asuntotoimi, julkiset rakennukset, jätehuolto, liikenneväylät, uima- ja venerannat, muut yleiset alueet, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta, Vesihuoltolaitos, Liperin Aluelämpö Oy, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, vesiosuuskunnat ja vesihuoltoyhtymät. Liperin vesihuoltolaitos vastaa vesihuollon palvelujen järjestämisestä ja toimittamisesta toiminta-alueellaan. Vesihuoltolaitosta johtaa ja valvoo tekninen lautakunta. Liperin kirkonkylän alueella on kattava vesi- ja viemäriverkosto (Kuva 13). Liperin kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminta lopetettiin 9.12.2008, minkä jälkeen kaikki kirkonkylän alueen jätevedet on johdettu Ylämyllylle ja edelleen Ylämylly Joensuu siirtoviemärilinjaa pitkin Joensuun Veden verkostoon, Joensuun Kuhasalon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Osalla haja-asutusalueilla vesihuoltoa hoitavat vesiosuuskunnat. Kuva 13. Liperin kirkonkylän vesijohto- ja viemäriverkosto. Punaisella viivalla on esitetty kaava-alueen raja, sinisellä vesijohtoverkosto ja mustalla viemäriverkosto. Keltaisella on esitetty asemakaava-alue ja vihreällä vesiosuuskuntien toiminta-alueet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (65) Liperin kirkonkylän lämmitystarpeista vastaa konserniin kuuluva Liperin aluelämpö Oy. Kaukolämpöverkon ydinosat on rakennettu vuonna 1982 ja lämmönmyyntitoiminta on alkanut saman vuoden lopulla. Sähkön jakelusta ja sähköverkon rakentamisesta vastaa Pohjois-Karjalan sähkö Oy tytäryhtiöineen. 2.7 Rakennettu kulttuuriympäristö 2.7.1 Rakennussuojelukohteet Liperin kirkonkylän kulttuuriympäristöä on selvitetty Pohjois-Karjalan maakuntakaavan ja Joensuun seudun yleiskaava 2020:n taustaselvityksissä. Maakuntakaavassa Liperin kirkonkylän -alueelle on osoitettu kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (sk-1), yksi maakunnallisesti (sk-2) ja yksi seudullisesti (sk-3) arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. A. Siikasalmen maamieskoulu Uusrenessanssi-tyylinen päärakennus on rakennettu vuonna 1898. Se on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä 13/561/92 suojeluluokassa S2; julkisivut suojeltava. Se on suojeltu rakennussuojelulailla, asetus 480/85. Päärakennus on osa kauniilla paikalla sijaitsevaa kerroksellista ja monipuolista kouluympäristöä, jossa on mm. myös kolmikerroksinen ruokalarakennus vuodelta 1934. C. Liperin kirkko Historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemakuvallisia arvoja omaava kirkko sijaitsee kauniilla paikalla Kirkkolahden rannassa. G.T.Chiewitzin pitkäkirkko vuodelta 1858 on 5. kirkko Kirkkoniemen hautausmaalla ja on Pohjois- Karjalan ensimmäinen tiilikirkko. Maakuntakaavassa sr-1 kohdemerkinnällä osoitettu kirkkolain ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan suojeltu kohde, jota koskee suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön kokonaisuus ja erityispiirteet sekä edistettävä niiden säilymistä. Rakentamismääräys: Alueen rakentaminen tulee sopeuttaa alueen kulttuuriperintöön ja erityispiirteisiin. 2.7.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa (3. vaihe 2013) on osoitettu kaksi aluetta ma/kv osa-aluemerkinnällä valtakunnallisesti merkittäviksi, joita koskee suunnittelumääräys:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (65) Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus ja ominaispiirteet sekä turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Joensuunseudun yleiskaavassa (V.2009) on valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt osoitettu sk-1 merkinnällä, näitä koskee suunnittelumääräys: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (sk-1) ja maisemaalueet (ma) määrätään MRL 16.3 nojalla suunnittelutarvealueiksi 10 vuodeksi laskettuna tämän kaavan voimaantulosta. Valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön rakennettaessa on ympäristöön merkittävästi vaikuttavista hankkeista neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Pohjois-Karjalan hovit ovat historiallisesti merkittäviä kruunun virkamiesten hallinto- ja asuinpaikkoja sekä paikallisen kulttuurimaiseman rakentajia. Pohjois-Karjalassa ei ole ollut varsinaista kartanolaitosta, mutta virkamiessäätyläisten rakentamia hoveja voi verrata arkkitehtuuriltaan rintamaiden kartanorakennuksiin. sk-1 Simananniemen hovin kulttuuriympäristö (maakuntakaava kohde nro 51, Joensuunseudun yleiskaava vk6.5) Kulttuuriympäristön aluerajaus käsittää alueita Korjusalmen pohjoispuolelta Tuomaanlahden eteläosiin asti. Rakennuskohteista alue käsittää Korjuslammen ja Simananniemen Hovin tilat. sk-1 Lamminniemen hovin kulttuuriympäristö (mkk 50, Jnsy vk 6.2) Lamminniemen hovin kulttuuriympäristö käsittää alueet Reilammen ympäriltä. Rakennuskulttuurikohteista Lamminiemen Hovin päärakennus pihapiireineen ja Hovinpelto kuuluvat aluekokonaisuuteen. 2.7.3 Maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on osoitettu lähes koko kaava-alue maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi ja kohdemerkinnällä ma/km (alle 5 ha) neljä aluetta maakunnallisesti merkittäviksi, joita koskee suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti ja vaalittava kaavaselostuksen liitteessä 3 Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Pohjois-Karjalassa (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 2013) olevissa kohdekuvauksissa selostettujen kulttuuriarvojen säilymistä. B. Vanha kunnantalo (mkk 222, Jnsy 6.58) Vanha kunnantalo on ollut alkuaan Suomalaisen lukuseuran kirjastotalo ja se on rakennettu 1903. Rakennus on toiminut suojeluskuntatalona, kunnan virastotalona sekä valtuuston istuntosalina. Arkistosiipi on lisätty rakennukseen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (65) myöhemmin. Esimerkki kunnantalorakennuksesta. Sijaitsee kauniisti maisemassa pienellä kalliokumpareella. Kerroksellinen rakennus, jossa sympaattiset, pienet funktionalistiset lisäsiivet. D. Rotilan pihapiiri (mkk 219, Jnsy 6.44) Alun perin aumakattoinen Kirkkoherra Europaeuksen virkatalo on rakenettu vuonna 1850 ja sitä on laajennettu usemman kerran elinkaarensa aikana. Pihapiirin toinen asuinrakennus on vuodelta 1870, ja sitäkin on laajennettu myöhemmin. Aittaliiteri, aitta ja savusauna ovat 1800-luvulta. E. Harjula (mkk213, Jnsy 6.5) Kauniilla paikalla, viljelysmaisemassa kirkonkylän vieressä sijaitseva vanha suurtila. Tiilinen, rapattu päärakennus, hovi on vuodelta 1855. Koristeellinen kuisti on vuodelta 1998. Pariin otteeseen laajennettu navetta on vuodelta 1920ja kanala vuodelta 1940 (laajennettu 1986). Entisen kyläkauppa on vuodelta 1912. F. Pikkupappila (mkk216, Jnsy 6.39) Vuosina 1840-1841 rakennettu rakennus Pikkupappila tunnetaan myös nimellä Puustelli ja on toiminut myös entinen kappalaisen pappilana. Rakennus on ollut yksityisessä omistuksessa vuodesta 1981. Rakennus on aumakattoinen ja empiretyylinen. Kuva 14. Liperin keskustan rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät alueet on osoitettu violetilla rajauskella sekä rasterilla ja kohteet sinisellä ja harmaalla pallolla. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet on osoitettu turkoosilla ympyrällä ja numeroituna.( Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) G. sk-2 Liperin kirkonkylän ympäristön kulttuurimaisema (Jnsy mk6.3)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (65) Joensuun seudun yleiskaavassa maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristön kokonaisuus on osoitettu sk-2 merkinnällä. Alueet Kirkonkylän keskustasta lounais-länteen Siikasalmeen saakka on osoitettu maakunnallisesti merkittäviksi. Alueen sisään jäävät Siikasalmen maamieskoulu ja Kotiseutumuseo. 2.7.4 Seudullisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet Joensuun seudun yleiskaavassa on osoitettu seudullisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet kohdemerkinnällä. Merkinnän ovat saaneet rakennusryhmät ja rakennukset tai rakennelmat, jotka yleiskaavaa varten tehdyssä kulttuuriympäristöselvityksessä (Suoranta O, 2006) on rakennuskulttuurin näkökulmasta luokiteltu vähintään seudullisesti arvokkaiksi. Mahdollinen suojelun tarve ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. h. Kotiseutumuseo (Jnsy 6.16) Penttilän tilalla sijaitseva pitäjäntupa, jossa apteekkimuseo. Ulkomuseoalueella sijaitsee Tuomelan talo (kestikievari) vuodelta 1830, aitta 1800-luvulta, riihi Leppälahdesta vuodelta 1877. Maatalousmuseo on entinen kunnan riihikuivaamorakennus. i. Entinen vanhainkodin päärakennus (Jnsy 6.4) Vuodelta 1936, osin kaksi kerroksin, rapattu tiilirakennus, joka edustaa klaaistista tyyliä. Ovien katokset ja mahdollisesti ikkunat ovat myöhempää aikakautta. j. Männistö (Jnsy 6.31) Asuinrakennus on vuodelta 1927, navetta-talli, aitta sekä sauna ovat vuodelta 1930 ja 2. navetta vuodelta 1940. Talo on entinen Simananniemen meijerirakennus vuodelta 1889, joka ensin vuonna 1912 siirrettiin ensin Harjulaan kyläkaupaksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (65) Kuva 15. Ote Joensuunseudun yleiskaavaan tehdystä selvityksestä: Seudullisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet on osoitettu sinisellä neliöllä ja kohdenumerolla (Jnsy). Turkoosilla katkoviivalla on osoitettu kulttuurihistoriallisesti merkittävät aluekokonaisuudet. Muinaismuistot on osoitettu turkoosilla neliöllä ja puinaisella smkohdenumerolla. Vihreällä luonnonsuojelukohteet. (Lähde: Joensuun seutu) k. Ortodoksinen rukoushuone (Jnsy 6.35) Vilho Suonmaan suunnittelema moderni ortodoksinen rukoushuone on rakennettu 1973. Komea, kuusikon keskelle suunniteltu moderni rukoushuoneen muotokieli toistaa kartioteemaa. l. Korjusalmi (Jnsy 6.15) Simannaniemen hovia lähellä sijaitseva Korjusalmi on taitekattoinen, kaksikerroksinen 1800-luvun talo, jota on laajennettu 1919. Aitta on vuodelta 1930 ja sauna v.1986. Korjusalmen rannalla on ollut alkuaan mylly ja saha. m. Saarenpää (Jnsy 6.47) Kanttori Herckmannin (myöh. Saarenpää) talo vuodelta 1888, vuoraus ja lasikuisti ovat 1930-luvulta ja peruskorjaus tehty vuonna 1987. Kärryvaja on 1800-luvulta, pyykkitupa-sauna 1900-luvulta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (65) n. sk-3 Liperin kirkonkylän ympäristön kulttuurimaisema (Jnsy mk6.3) Joensuun seudun yleiskaavassa seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristön kokonaisuus on osoitettu sk-3 merkinnällä. Kirkonkylän taajamasta itään käsittäen osan Riihilammen alueesta ja Kylänsärkän alueet, sekä etelään käsittäen alueita kirkonkylän ja Lamminniemen hovin sekä Simananniemen hovin väliltä. o. Simananniemen Hovi (Jnsy 6.52) Kirkkosalmen rannalla sijaitsevan Simananniemen hovi oli alkuaan kruununtila. Simananniemessä on ollut jo varhain oma meijeri sekä vuonna 1869 perustettu Suomen ensimmäinen karjakko- ja meijerikoulu. Simananniemi on toiminut myös Ylä-Karjalan kihlakunnan tuomarin asuinpaikkana. Simananniemen hovin mansardikattoisen ja punamullatun päärakennuksen on rakennuttanut 1813 tuomari Edward Hällström. Taloa on jatkettu vuonna 1857. Pehtoorin talo, alkuaan oppilasasuntola, on rakennettu vuonna 1869 Aitta ja maakellari ovat 1800-luvulta, sauna 1900-luvulta ja tuparakennus 1700-luvulta. p. Lamminniemen hovi (Jnsy 6.19) Majuri Burghausenin 1813 rakennuttama Lamminniemen nykyinen päärakennus on punamullattu ja siinä on erikoinen taitekatto. Ikkunat on uusittu 1990- luvulla. Puiston ympäröimä kartano on vanhassa viljelysmaisemassa Riihilammen ja Reilammen välisellä kannaksella. Lamminniemen hovi oli Flemingien vapaaherrakunnan ja Suur-Liperin hallinnollinen keskus 1700-luvun puoliväliin saakka. Tila on alkuaan ollut Flemingien vapaaherrakunnan pääpaikka. Vuoteen 1905 saakka tilan nimi on ollut Hovila. 2.7.5 Paikallisesti merkittävät rakennuskulttuurikohteet Joensuun seudun yleiskaavan taustaselvitykseksi tehdyssä kulttuurihistoriaselvityksessä seuraavat kohteet on lueteltu paikallisesti merkittäviksi: 1. Osuusmeijerin päärakennus 2. Kirkonkylän ala-aste, ent. kansakoulu 3. Yhteiskoulun vanha osa 4. Osuuskassan talo 5. Säästöpankin talo 6. Kunnan virastotalo, vuonna 1963 valmistunut 7. Anttolan pihapiiri 8. Toukola 9. Liukkukallio Liperin yleiskaava-alueelle vuona 2015 on tehty kulttuuriympäristön selvitys (FCG Arkkitehdit, ). Tehdyssä selvityksessä on täydennetty aikaisemmin tehtyjä inventointeja paikallisesti merkittävien kohteiden/alueiden osalta: Uusia kohteita (numerointi viittaa ohessa olevan kuvaan): 10. Liperin päiväkoti

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (65) 11. Opinahjo, Opintie 2:n asuinrivitalot 12. Saloranta 13. Vankihuone, ent. parantolarakennus 14. Kirjasto 15. Karhupirtti Uusia alueita (numerointi viittaa ohessa olevan kuvaan): 17. Pappilantien alue 18. Mäntytien käkikellotalot, Kalliotien alue Liperin rakennettua kulttuuriympäristöä 2015 FCG Arkkitehdit, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. 2.8 Maisema-alue Liperin kirkonkylän Maisema-alue on edustava esimerkki Pohjois-Karjalan järviseutu -maisemaseudusta ja Pyhäselän Höytiäisen viljelytasanko - maisematyypistä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (65) Maakuntakaavassa Liperin kirkonkylän kulttuurimaisema ma - maakuntakaavarajaus kattaa Liperin kirkonkylän taajaman ja sen ympäröivät viljelymaisemat. Alueen maisemalliset arvot perustuvat maaseudun viljelymaisemaan ja alueen eteläosassa viljely- ja vesimaiseman vaihteluun. Alue on laaja, eikä koko alue vastaa maisema-alueinventointiohjeissa maisemaalueelle annettuja kriteereitä. Maisema-alueeseen kuuluu rajausteknisistä syistä taajama-asutusta, johon maisema-alueen arvot eivät perustu. Joensuunseudun yleiskaavassa maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on osoitettu map- merkinnällä. Alueiden arvot perustuvat viljeltyyn peltomaisemaan ja niillä oleviin tilakeskuksiin. Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden säilyminen avoimina ja/tai viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. 2.9 Muinaisjäännökset 2.9.1 Kiinteät muinaisjäännökset Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa ja Joensuunseudun yleiskaavassa on osoitettu -alueelle kuusi kiinteää muinaismuistoa (Kuva 15). Nämä ovat Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä muinaismuistolailla (MML, 295/1963) rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Näitä koskee Joensuunseudun yleiskaavassa suojelumääräys: Ilman Museoviraston lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Peltoviljely, laiduntaminen ja metsätalous on sallittua. Metsän äestys ja kantojen nostaminen on kuitenkin kielletty. Kaikista muista aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Härkinlampi (Jnsy sm6.2) on varhaismetallikautinen työ- ja valmistuspaikka, samoin kuin Riihilammen pohjoisrannalla sijaitsevat Nivakangas 1 (sm6.42), Nivakangas 2 (sm6.43), Nivakangas 3 (sm6.44) ja Nivakangas 4 (sm6.45). Kivisärkkä (sm6.33) on kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee Tutjuntien eteläpuolella. Kesällä 2014 Mikroliitin tekemän selvityksessä löydetyt kohteet ilmenevät oheisesta kohdeluettelosta ja kartasta. Kohdeluettelo Kiinteät muinaisjäännökset Nro Nimi N E Laji ja tyyppi Ajoitus Mjtunnus 1 KYLÄSÄRKKÄ 6934448 624203 asuinpaikat kivikautinen 426010001 valmistus, keitto- varhaisme- 2 HÄRKINLAMPI 6938065 624274 426010051 kuopat tallikautinen valmistus, keitto- varhaisme- 3 NIVANKANGAS 1 6936319 625046 426010052 kuopat tallikautinen valmistu, keittokuopat varhaisme- 4 NIVANKANGAS 2 6936165 625172 426010053 s tallikautinen 6 NIVANKANGAS 4 6935765 625514 426010055 valmistus keitto- varhaismekuopat tallikautinen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (65) 7 LAMMINKANGAS historialli- 6935899 625695 valmistus, hiilimiilu 2 nen 426000017 8 LIKOKANTA 6933556 620815 varustus, puolustus- historialli- 100002058 kaivanto nen 4 9 KASURISEN- historialli- 6934778 626411 valmistus, tervahauta KANGAS nen uusi kohde 10 MÄKRÄNNIEMI 6932769 625541 asuinpaikat historiallinen uusi kohde 11 KOIVIKKO 6937325 623308 asuinpaikat historiallinen uusi kohde 18 HOMANNIEMI 6935144 624752 asuinpaikat historiallinen uusi kohde 19 RIKKILÄNLAHTI 6932141 625680 asuinpaikat kivikautinen uusi kohde 20 MÄKRÄNNIEMI historialli- 6932638 625330 asuinpaikat LÄNSI nen uusi kohde 21 LAMMINNIEMI historialli- 6933922 625558 asuinpaikat HOVIPELTO nen uusi kohde Muut kohteet Nro Nimi N E Laji ja tyyppi Ajoitus Mjtunnus valmistus keittovarhaisme- 5 NIVANKANGAS 3 6936061 625307 kuopat, kohde tuhou- 426010054 tallikautinen tunut 12 LAMMINKANGAS 1 6935722 625754 13 SIIKASALMI 6933558 621611 tunnistamaton, ei havaintoja muinaisjäännöksestä ruumishautaus, mahdollinen muinaisjäännös historiallinen historiallinen 426000016 426000024 14 KYLÄSÄRKKÄ 2 6934066 624360 löytö, löytöpaikka kivikautinen 426040052 15 LEPISTÖ 6934767 624378 löytö, löytöpaikka historiallinen 426040054 16 KOKKOMÄKI 6935613 623973 asuinpaikat, mahdol- historiallilinen muinaisjäännös nen uusi kohde 17 PIRILÄNMÄKI 6932594 624318 asuinpaikat, mahdol- historiallilinen muinaisjäännös nen uusi kohde 22 KORJUSSALMI 6933503 623022 löytö, löytöpaikka kivikautinen uusi kohde 23 NIVA 6936826 625164 kuoppa, ei havaintoja muinaisjäännöksestä esihistoriallinen 426000015

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.3.2016 Kaavaselostus Liperin kirkonkylän 26 (65) P20902 Kesällä 2014 Mikroliitin tekemä muinaisinventointi. Muinaisjäännökset on merkitty punaisin pistein ja numeroin, muut kohteet on merkitty vihrein pistein ja numeroin. Tutkimusalueen rajaus on vihreällä. Uudet suunnitellut rakennuspaikat on merkitty vaaleanpunaisella. V. 1847 vedentaso kirkonkylän pohjoispuolella vaal. vihreällä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (65) 2.9.2 Sotahistoriallinen kohde 2.10 Ympäristön häiriötekijät 2.10.1 Liikennemelu Likokanta (Jnsy ss6.3) on Likokannan saaren länsirannalla sijaitseva kulttuurihistoriallisesti merkittävä sotahistoriallinen kohde, joka on osoitettu Joensuunseudun yleiskaavassa sm/sota merkinnällä (Kuva 15). Maanteiden liikenne aiheuttaa melua, joka on huomioitava tulevaa maankäyttöä suunniteltaessa. Maantien 476/Liperintiellä 55 db meluvyöhyke 80 km/h alueella on noin 180 m. Riihilammen kohdalla noin 200 m vesistön ja suuremman liikennemäärän johdosta. 60 km/h alueella meluvyöhyke on noin 75 m ja 50 km/h alueella noin 50 m. Heinävedentiellä meluvyöhyke on noin 100 m 80 km/h alueella. Maantien 482 55 db meluvyöhyke 80 km/h alueella on Käsämäntiellä noin 100 ja Tutjuntiellä noin 50 m. Taaja-alueella/50 km/h alueella Liperinteillä melualue on noin 75 m muilla tieosuuksilla noin 50 m. Melualueen rajaus on määritetty Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston ohjeen 6/1993: Tieliikenteen laskentamalli mukaisesti. Melualueet on määritetty Tiehallinnon kullekin tieosalle ilmoittamien nykyisten liikennemäärien ja nopeusrajoitusten perusteella. Oletuksena laskentamallin käytössä on ollut kunkin tieosuuden sijoittuminen yhden metrin penkereelle verrattuna ympäröivään maastoon. Liperin kunnan rakennusjärjestyksen mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuksen etäisyyden yksityistien keskilinjasta tulee olla vähintään 15 metriä tai tienreunasta vähintään 12 metriä sekä yhdystien keskilinjasta 30 metriä tai tiealueen rajasta vähintään 20 metriä. Rakennuksen etäisyyden tulee olla seututeistä (Käsämäntie, Tutjuntie, Heinävedentie, Liperintie) vähintään 100m tien keskilinjasta ellei tärinästä, maasto-olosuhteista ja/tai kasvillisuuden suojaavasta vaikutuksesta muuta johdu. 2.10.2 Pilaantuneet maa-alueet Liperin asemakaava-alueella on 9 Ympäristöhallinnon ylläpitämään Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) merkittyä kohdetta. Lisäksi laajemmalla selvitysalueella on 5 MATTI -rekisteriin merkittyä kohdetta. Kohteiden sijainnit on esitetty oheisella kartalla (Kuva 16). Tielaitos, Liperin tukikohta (100494) Tielaitoksen entinen Liperin tukikohta sijaitsee kiinteistöllä 426-405-61-40 (Liperin tukikohta). Alueella on toiminut yksityinen polttonestesäiliö, josta ei ole ollut myyntiä. Toimintaa alueella on ollut aikavälillä 1940 1995. Kiinteistö on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä tarkista selvitystarve. Liperin Osuusmeijeri (100754) Liperin Osuusmeijerin meijeri ja mylly sijaitsevat kiinteistöllä 426-405-32-2 (Salmela). Kohde on toimiva ja alueella on yksityinen polttonestesäiliö. Säiliöstä ei tapahdu myyntiä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (65) Kiinteistö on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä tarkista selvitystarve. Kuva 16. Liperin kirkonkylän MATTI -rekisterin kohteet Ent. Esso Liperi (100755) Entinen Liperin Esso on sijainnut kiinteistöillä 426-405-213-4 (Autola) ja 426-405-293-0 (Tienristi). Alueella on toiminut huoltoasema, jonka toiminta on lopetettu. Mahdollisia maaperää pilaavia prosesseja ovat olleet polttonesteiden jakelu, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus, moottoriajoneuvojen pesu sekä polttonesteiden varastointi ja käsittely. Alueen maaperä on puhdistettu massanvaihdolla vuosina 2009 2010. Kunnostuksen syynä on ollut suunniteltu maankäyttö. Kiinteistö Autola on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä ei käyttörajoitetta ja kiinteistö Tienristi merkinnällä maankäyttörajoite. Maaperän tilan tietojärjestelmän kohderaportin kunnostustietojen mukaan alueelle on jäänyt noin 70 m2 suuruiselle alueelle 5-7 metrin syvyyteen PIMA -asetuksen (VNA 214/2007) ylemmän ohjearvon (C5-C10 500 mg/kg ja C10-C21 2000 mg/kg) ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä (C5-C10 1200 mg/kg ja C10-C21 7800 mg/kg). Kiinteistöillä ei ole puhdistustarvetta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (65) Ent. Liperin Shell (100756) Entinen Liperin Shell on sijainnut kiinteistöillä 426-405-167-3 (Kauppala) ja 426-405-166-3 (Kauppakunta). Alueella on toiminut huoltoasema vuodesta 1969 lähtien. Huoltoaseman toiminta on lopetettu. Mahdollisia maaperää pilaavia prosesseja ovat olleet polttonesteiden jakelu, moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus, moottoriajoneuvojen pesu sekä polttonesteiden varastointi ja käsittely. Alueen maaperä on kunnostettu massanvaihdolla vuosina 2005 2007. Kunnostus on tehty tavoitepitoisuuteen (kynnysarvo, VNA 214/2007). Kiinteistöt on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä ei käyttörajoitetta. St1, ent. Esso (100766) St1, ent. Esso sijaitsee kiinteistöllä 426-405-24-41 (Sähkölä). Kiinteistöllä on toiminut myös Auto-Pasi Oy, jonka toiminta on lopetettu. Polttonesteiden jakeluasema on toiminut kiinteistöllä vuodesta 1982 lähtien ja toimii edelleen. Moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaustoiminta on lopetettu. Kiinteistö on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä tarkista selvitystarve. Venesataman jakelupiste Liperi (100767) Venesataman polttonesteiden jakeluasema sijaitsee kiinteistöllä 426-405-161-68 (Suuripappila). Jakeluasema on toiminut kiinteistöllä vuodesta 1990 lähtien. Kiinteistö on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä tarkista selvitystarve. Maankaatopaikka Käsämäntie (100793) Entinen lumen, jätemaiden ja öljyisen maaperän läjitysalue sijaitsee kiinteistöllä 426-405-302-7 (Konttilansalmi 3). Tietojärjestelmän kohderaportin mukaan alueella harjoitetaan vielä kompostointitoimintaa ja maa-ainesten läjitystä. Kiinteistö on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä tarkista selvitystarve. Autokorjaamo ja -maalaamo T:mi Pasi Saari (100795) Autokorjaamo ja -maalaamo T:mi Pasi Saari sijaitsee kiinteistöllä 426-405- 303-3 (Pellonpää). Alueella on toimiva korjaamo ja mahdollisia maaperää pilaavia prosesseja ovat ajoneuvojen maalaus sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaus. Kiinteistö on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä tarkista selvitystarve. Öljysäiliö, Koistinen Anita (150317) Kiinteistöllä 426-405-146-5 (Marttala) on sijainnut yksityinen polttonestesäiliö, josta ei ole ollut myyntiä. Kiinteistöllä on tapahtunut öljyvahinko, jonka seurauksena öljysäiliö on poistettu. Tutkimuksia kiinteistöllä on suoritettu 14.7.2004. Kiinteistö on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä ei käyttörajoitetta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (65) Konekorjaamo Piironen (100749) Konekorjaamo Piironen toimii kiinteistöllä 426-405-9-46 (Takapelto). Kiinteistöllä tapahtuva toiminta on moottoriajoneuvojen huoltoa ja korjausta. Kiinteistö on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä tarkista selvitystarve. Pienoiskiväärirata Lamminniemi (100776) Veikko Surakan omistama pienoishirvirata on toiminut kiinteistöllä 426-405-9-127 (Suopelto). Kiinteistöllä on harjoitettu kivääriammuntaa. Toimintaan on osallistunut Lamminniemen Erä. Toiminta alueella on lopetettu. Kiinteistö on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä tarkista selvitystarve. Liperin vanha kaatopaikka Niva (100790) Vanha kaatopaikka on toiminut kiinteistöllä 426-405-23-21 (Kaatopaikka) vuosina 1962-1973. Alue on toiminut yhdyskuntajätteen kaatopaikkana ja kohderaportin selitteeseen on merkitty peitto, tiivistys ja avopoltto. Kiinteistö on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä maankäyttörajoite. Tietojärjestelmään on lisäksi merkitty, että kiinteistön maaperä on arvioitava tai puhdistettava. Riihilammen kaatopaikka (100791) Riihimäen lopetettu kaatopaikka on toiminut kiinteistöllä 426-405-23-34 (Niva). Alue on toiminut yhdyskuntajätteen kaatopaikkana. Alueen maaperä on kunnostettu massanvaihdolla vuonna 2009. Kunnostuksen tavoitteena on ollut alempi ohjearvo. Jäännöspitoisuuksia ei ole jäänyt maaperään. Kiinteistö on merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään merkinnällä ei käyttörajoitetta. Tietojärjestelmään on lisäksi kirjattu, että alueella ei ole puhdistustarvetta. Öljyvahinko, Käsämäntie 92 (20003828) Osoitteessa Käsämäntie 92, kiinteistöllä 426-405-72-19 on sijainnut yksityinen farmariöljysäiliö. Maaperän pilaantuminen on tapahtunut öljyvahingon seurauksena. Maaperän tilan tietojärjestelmän kohderaportin mukaan kiinteistön maaperä on kunnostettu 23.5.2011 massanvaihdolla eikä maaperään ole jäänyt jäännöspitoisuuksia. Pilaantunutta maata on kunnostuksen yhteydessä poistettu 76,58 t. Kiinteistö on merkitty tietojärjestelmään merkinnällä ei käyttörajoitetta. Kiinteistöllä ei myöskään ole puhdistustarvetta. 2.11 Tulva-alueet Suomen Ympäristökeskus on laatinut vesistömallin avulla osalle kaava-aluetta tulvariskikartoituksen. Oheisessa kuvassa ilmenee 1/100 vuoteen esiintyvät tulva-alueet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (65) 3 LUONNONYMPÄRISTÖ 3.1 Yleistä Kuva 17: Yhden kerran sadassa vuodessa esiintyvän tulvan tulva-alueet. Liperin kirkonkylän -alueesta on tehty erillinen luonto- ja maisemaselvitys joka on kokonaisuudessaan tämän selostuksen liitteenä. Luontoselvityksen on laatinut FM Biologi Jari Kärkkäinen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Maastotyöt on tehty maisema, kasvillisuus ja luontotyyppikartoituksen sekä liito-orava kartoituksen osalta touko-kesäkuussa 2013, ja viitasammakko kartoituksen osalta toukokuussa 2013. Linnustoselvitys pohjautuu kahden laskijan havaintoihin touko-kesäkuussa 2013. Liperin kirkonkylä on Liperin hallinnollinen keskus ja se sijaitsee kunnan keskiosassa. Kirkonkylä on muodostunut taajaman kohdalla risteävien Joensuu- Heinävesi ja Polvijärvi-Rääkkylä teiden varsille risteysalueen läheisyyteen. Kirkonkylän näkymää hallitsee Liperin punatiilikirkko. Kirkonkylää ympäröivät laajat peltoalueet ja kaava-alueen eteläosassa maisemakuvaa elävöittää vesistö, jota ovat luonteeltaan reheviä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (65) 3.2 Kallio- ja maaperä Selvitysalueen kallioperä on kiilleliusketta. Maaperää leimaa laajat savimaat, joita reunustaa moreeni- ja kallioselänteet. Savikot ovat syntyneet muinaisjärvien pohjaan kerrostuneiden hienojakoisten maalajien paljastumisesta maanpinnan nousun kallistettua järvialtaita. Alueelle sijoittuu myös harjujakso, joka tulee Pyhäselän eteläosan Vuoniemestä ja Roukalahden kautta Liperin kirkolle ja jatkaen edelleen Heposelän Laitasaaren ja Ruotsinkaidan kautta Huistinvaaran suuntaan. Liperin kirkko sijoittuu harjumäelle, jossa maaperä on soramaata, jota on sen lisäksi Riikinlahden selänteellä. Selänteellä on Liperin hautausmaa. Selänteen eteläpuolella on karkeaa hietaa. Sitä on myös Ruuskankallion alueella. Hiekkamaat keskittyvät Lamminkankaan alueelle, Selkärannan, Pappilan, Linnanpellon alueille. Pääosin hiekkamaaesiintymät ovat varsin pienialaisia ja juottimaisia paitsi Lamminkankaalla. Korkeussuhteeltaan alue on alavaa. Järvet ja lammet ovat tasolla 75,9 76,6 m mpy. Pellot ovat noin 80-85 metrin tasolla, kun korkeimmat harju- tai kallioselänteet nousevat tasolle noin 90 m mpy. 3.3 Maisema Liperin kirkonkylä sijoittuu Itäiseen Järvi-Suomen maisemamaakunnan Pohjois-Karjalan järviseudulle. Liperi edustaa Pyhäselän Höytiäisen viljelytasanko maisematyyppiä, jolle on luonteenomaista mm. suuret järvialtaat, niitä paikoin reunustavat hiekkapeitteiset kangasmaat ja savikot. Savikoita on mm. Viinijärven ja Liperin Viinijärven alueella, missä hyvin suuri osa maasta on viljelykäytössä. Lisäksi vuoden 1859 Höytiäisen järvenlaskun seurauksena veden alla olevia savikoita saatiin laajasti viljelyyn. Liperin kirkonkylä on entisen suurpitäjän hallinnollinen keskus. Liperin kirkonkylän ympäröivän alueen maisemalle on ominaista laajat pellot. Maisemakuvaa elävöittävät rehevät lammet ja kapeat vesistönosat sekä metsäiset selänteet. Kirkonkylän näkymää hallitsee jykevä Liperin punatiilikirkko, joka rakennettu vuosina 1854 1858. Liperin kirkonkylän kulttuurimaisema-alueella on maakunnallista kulttuurimaisema-arvoa ja alueella on rakennetun kulttuuriympäristön kannalta kansallisesti arvokkaita kohteita. Luonnonmaiseman osuus on varsin vähäinen. Suunnittelualue on lähes kokonaisuudessaan maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueen maisemalliset arvot perustuvat maaseudun viljelymaisemaan ja alueen eteläosassa viljely- ja vesimaiseman vaihteluun.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (65) 3.3.1 Pohjavedet 3.3.2 Pintavedet Kuva 18: Liperin kirkonkylän kulttuurimaisema-alueen rajaus Selvitysalueella sijaitsee yksi I luokan pohjavesialue, Rikinlahti (0742603) (liite 1). Rikinlahden pohjavesialue sijaitsee Liperin keskustan kaakkoispuolella. Sen kokonaispinta-ala on 0,99 km² ja muodostumispinta-ala on 0,39 km². Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu 1000 m³/d. Roukalahden vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (0742609) sijoittuu osittain kaavaalueelle. Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Vuoksen (04) vesistöalueeseen. Yleiskaavan itäosa rajautuu Oriveden Heposelkään ja eteläosassa Telmonselkään sekä Reposelkään. Orivesi (04.311.1.001) on osa Suur-Saimaata ja pinta-alaltaan (601,3 km²) Suomen seitsemänneksi suurin järvi. Onkiveden keskisyvyys on 9,2 metriä ja suurin syvyys 74 m. Oriveden ekologinen tila on yleisesti hyvä, mutta mm. maatalouden kuormituksesta johtuen Heposelän ekologinen tila on luokitukseltaan tyydyttävä. Kaava-alueelle sijoittuvat lammet:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (65) Reilampi (04.311.1.060), pinta-ala 71,1 ha Riihilampi (04.311.1.061), pinta-ala 287,7 ha Kokonlampi (04.311.1.064), pinta-ala 16,7 ha Härkinlampi (04.311.1.062), pinta-ala 5,6 ha Vainolampi (04.311.1.063), pinta-ala on alle 1 ha. Riihilampi sijaitsee kirkonkylän itäpuolella ja se on yli kolme kilometriä pitkä ja leveimmillään se on yli kilometrin levyinen. Riihilampi on lähes kokonaan peltojen ympäröimä, paitsi itäpuolelta. Reilampi sijaitsee noin kolme kilometriä kirkonkylältä kaakkoon Riihilammen eteläpuolella. Lampien välissä on parinsadan metrin levyinen kannas, ja lammet ovat yhteydessä toisiinsa kapean vesiväylän välityksellä. Kokonlampi on kirkonkylän pohjoispuolella. Sen on suorantainen lampi. Suorantainen Härkinlampi sijaitsee kirkonkylän koillispuolella. Vainolampi on pieni suorantainen lampi kirkonkylässä. 3.4 Kasvillisuus Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi- Suomen kasvimaantieteellisellä alueella (2b). Selvitysalue on pääasiassa kulttuuriympäristöä ja peltoalueet ovat vallitsevia. Selvitysalueen metsät olivat tyypiltään vaihtelevia. Alueen pohjois- ja eteläosilla vallitseva metsätyyppi on tuore mustikkatyypin kangas (MT), mutta lehtomaista kangasta (OMT) esiintyy myös runsaasti (liite 2 ja 3). Riihilammen itäpuolella metsät ovat mäntyvaltaisia ja siellä vallitsevat kuivat tai kuivahkot kankaat. Lehdot keskittyvät rannoille, viljelyalueiden sekä virtavesien reunoille. Lehdot ovat luonteeltaan tuoreita. Puusto on hoidettu metsätalouden tarpeen mukaan ja on useimmiten tasaikäistä. Puuston ikä vaihtelee eri kuvioiden välillä, pääasiassa puusto on nuorta tai varttuvaa, alle 80 -vuotiaita, mutta myös varttuneita metsiä, yli 80 -vuotiaita metsiä löytyy hieman etenkin Siikasaaren ja Riihilammen rantaalueilta. Kuusi ja mänty ovat metsäympäristön vallitsevia puulajeja. Koivikot keskittyvät kirkonkylän keskustan tuntumaan. Suot ovat suurelta osin rannoilla olevia erityyppisiä luhtia. Laajin luhta on Tuomaalanlahden luhta, jossa vallitsevana on saraluhta. Myös Impilahden luhta, Suorannan luhta ja Nivan luhta ovat varsin laajoja sara-, ruovikko- ja pensasluhtia. Saraluhdalla yleisimmät kasvit ovat järvikorte, luhtasara, viiltosara, kurjenjalka, luhta- ja viitakastikka, ruokohelpi, ranta- ja terttualpi, rantakukka sekä rantamatara. Paikoin kasvaa myös leveäosmankäämiä ja kurjenmiekkaa. Härkinlammen ympäristössä on rämettä ja hieman sarakorpea. Muuten lammen ympäristöä leimaa laaja avoluhta. Luonnontilaisia korpia on niukasti ja edustavin korpi on Tyynelän alueella oleva metsäkorte- ja kangaskorpi. Vesi- ja rantakasvillisuus on luonteeltaan kohtalaisen rehevää. Rantaa leimaa usein ruovikot ja ne ovat paikoin suhteellisen leveitä. Leveimmillään ruovikot ovat noin 100 metriä leveitä. Ruovikon edustalla on kelluslehtisten vyöhyke.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (65) 3.5 Eläimistö 3.5.1 Linnusto Kaava-alueen linnustosta on tehty erillinen taustaselvitys (Parviainen A. & Kontiokorpi J. 2013) (Liite 4.) Selvitysaluetta luonnehtivat laajat pellot ja paikoin rehevät vesistöt. Pesimälajisto painottuukin vesi- ja rantalinnustoon, pelto- sekä reunavyöhykkeiden lintuihin. Lampien ja järven rehevät rannat ovat vesilintujen suosimia ruokailu-, suoja- ja pesäpaikkoja. Lisäksi ne ovat tärkeitä muutonaikaisia lintujen levähdyspaikkoja. Myös pelloilta tavataan monilajinen ja lukuinen joukko muutolla levähtäjiä sekä keväisin että syksyisin. Muuttoaikana rehevillä lammilla ja niiden reunustavilla pelloilla eritoten Kokkolammella, Reilammella ja Riihilammella levähtää yleensä runsaasti sorsia, sotkia, kahlaajia, hanhia ja joutsenia. Lisäksi alueilla levähtää mm. metsähanhi, kaakkuri, mustaviklo, nauru- ja selkälokki. Alkukeväällä ruovikoiden reuna-alueet sulavat ensimmäisinä ja keräävät sorsia ja sotkia. Huhti toukokuussa kerääntyy lammelle myös kymmenittäin silkkiuikkuja ja kahlaajia mm. töyhtöhyyppiä, kapustarintoja, liroja, valkovikloja, suokukkoja ja pikkulokkeja. Muita hyviä lepäilypaikkoja ovat Kirkkosuon peltoalue ja Kirkkosalmen pohjoisosan peltoalue. Toukokuussa 2013 Kirkkosuon alueella oli 200 suokukkoa ja 50 kapustarintaa. Muuton levähdyspaikkoja ovat myös Härkinlampi ja Harjulan allas. Pesimälajisto on selvitysalueella monipuolinen. Lintuatlaskartoituksessa pesimälajeja Liperin keskustan ruudulta (693:362) on tavattu 114 lajia (http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/693:362). Liperin keskustan sijoittuu laajemmalle alueelle kuin selvitysalue. Lintuselvityksen maastotöiden aikana havaittiin 118 lajia. Yleiskaava-alueen tärkeimmät lintukohteet ovat Kokonlammen, Riihilammen ja Reilammen ympäristöt sekä Härkinlampi. Linnustollisesti arvokkaita ovat myös Harjulan allas ja Vainolampi sekä Siikasalmi Korjusalmi Tuomaalanlahti alue. Vesi- ja rantalinnusto Vesi- ja rantalinnuston näkyvimmät linnut ovat kalalokit, naurulokki, telkkä ja laulujoutsen. Vesi- ja rantalinnusto keskittyy alueen vesistöjen luhtasille ja ruovikkoisille rannoille. Vesi- ja rantalinnustoa leimaa rehevien vesistöjä suosivat lajit. Yleisimmät vesilinnut ovat haapana, tavi, telkkä ja sinisorsa. Myös silkkiuikku on yleinen laji. Aivan rehevimmillä rannoille ilmaantuvat tukkasotka, nokikana ja lapasorsa. Laulujoutsen pesii muutamin paikoin. Lokkilinnut ovat näkyvästi esillä ja siihen kuuluvat harmaa-, pikku-, kala - ja naurulokki. Naurulokilla on alueella kaksi koloniaa, joista suurammalla parimäärä on 500. Samoin kalatiira pesii alueella. Koskeloiden pesäreviirit löytyvät hieman karummilla rantaosilla. Isokoskelo on tukkakoskeloa yleisempi lintu. Tukkakoskelolla tiedetään olevan vain yksi pesäpaikka. Rantasipi, joka on karujen järvenrantojen tavallinen kahlaaja, pesiin myös kaava-alueella. Sen reviirit painottuvat Oriveden puolelle. Rantasipin li-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (65) 3.5.2 Muut lajit säksi selvitysalueella tyypillisesti pesivä kahlaaja on metsäviklo. Alueen vesija rantalinnustoon kuuluu myös harvinaisia lajeja. Näitä ovat mustapyrstökuiri, kaulushaikara ja mustakurkku-uikku, heinätavi, punasotka, liejukana ja luhtahuitti. Pelto- ja kulttuurialueiden linnusto Laajat pellot tarjoavat pesimäympäristön eritoten kiurulle, kuoville, ruisrääkälle ja töyhtöhyypälle, jotka kuuluvat Suomessa taantuneiden lintujen joukkoon. Lajien parimäärä on alueella kohtalaisen hyvä. Kaava-alueen lajistossa korostuvat myös kulttuuriympäristössä ja asutuksen lähellä viihtyvät lajit. Alustuksen lähellä pesivät mm. kottarainen, punarinta, hernekerttu, varpunen ja pikkuvarpunen. Lehtimetsien osuus on huomattava kaava-alueella ja se ilmenee myös linnustossa. Lehtimetsät ovat linnustollisesti monipuolisia ja niissä on suuri lajimäärä. Lehtimetsissä viihtyvät mm. sirittäjä, satakieli, mustarastas, mustapääkerttu, lehtokerttu, peippo, pajulintu, laulurastas, punakylkirastas ja räkättirastas. Muut lajit Alueen kangasmetsä eivät ole linnustollisesti merkittäviä ja pelkästään niiden vähäalaisuuden vuoksi. Metsälinnusto on tavanomaista, lajistoon kuuluvat mm. peippo, pajulintu, metsäkirvinen, punakylkirastas, räkättirastas, kirjosieppo, talitiainen ja punatulkku. Metsäkanalinnuista alueella tavattiin teeri. Muuta havaittua lajistoa ovat mm. korppi, närhi, käpytikka, palokärki ja pensastasku. Pohjatikasta saatiin muutamasta paikasta havainto. Petolinnuista alueella pesivät ruskosuohaukka, tuulihaukka ja nuolihaukka. Ruskosuohaukalla on useampi reviiri. Reviirit sijaitsevat tiheissä ruovikoissa, joka suojaa lajia mm. petoja vastaan. Pöllölinnuista ainakin suo- ja sarvipöllö viihtyvät Riihilammen ympäristössä. Tuulihaukalla on kolme reviiriä ja nuolihaukalla yksi. Tiheät järviruovikot ovat ruokokerttusen elinympäristöä ja parimäärä nousee paikoin korkeaksi. Kesällä 2013 oli Riihilammen ruovikossa 46 ruokokerttusparia ja Reilammella 32 paria. Alueella on myös sopivia reviiripaikkoja pensasja viitasirkkalinnulle. Alueelta tavattiin lintukartoituksessa eritäitä satunnaisia vieraita kuten sitruunavästäräkki. Nisäkäslajisto on Pohjois-Karjalan seudulle tyypillinen. Maastotöissä havaintoja saatiin mm. jäniksestä, rusakosta, oravasta ja hirvestä. Merkkejä liitooravasta ei löydetyt. Viitasammakko kuuluu alueen eläimistöön.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (65) 3.6 LUONNON- JA MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT KOHTEET 3.6.1 Luonnonsuojelukohteet Luonnonsuojelualueet Kaava-alueella sijoittuu Härkinlammen suojelukohde, joka koostuu yhdeksästä yksityisestä luonnonsuojelualueesta. Kansallisesti arvokkaat kohteet Selvitysalueelle sijoittuvat kansallisesti arvokkaat kohteet oavt Härkinlampi, Reilampi ja Kokonlampi. Seudullisesti ja alueellisesti arvokkaat kohteet Seudullisesti ja alueellisesti arvokkaat kohteet kaava-alueella ovat ovat Riihilammen luhtarannat ja Sulkaluoto, Harjulan allas, Vainolampi ja lammen ympäristö, Kuuselan lehto ja Siikasalmen luhta. Paikallisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet ovat Likokannan luhta, Pienen Vehkalahden luhdat, Tuomaanlahden itärannan luhta, Tuomaanlahden länsirannan luhta, Tuomaanlahden luhta ja lehto, Kirkkosuon lehto, Kiviniemen lehto ja puro, Pirkonsärkän lehto, Pirkonsärkän lähde, Tyynelän lehto ja korpi, Kivelän lehto, Kalliorannan ruovikko ja Kuikansalmen lehto. 3.6.2 Arvokkaat kulttuurimaisemakohteet ja alueet Liperin kirkonkylän kulttuuriympäristöä on selvitetty Pohjois-Karjalan maakuntakaavan ja Joensuun seudun yleiskaava 2020:n taustaselvityksissä. Maakuntakaavan 1. vaiheen kaavassa suurin osa -alueesta on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi tai maiseman kannalta tärkeäksi alueeksi (ma). Kulttuurimaisemaalueista on selostettu tarkemmin luvuissa 2.7.2 ja 2.7.3. 4 TAVOITTEET 4.1 Tavoiteasettelun lähtökohdat Laadittavana oleva oikeusvaikutteinen ohjaa yksityiskohtaista suunnittelua taajama-alueella ja rakentamista ranta-alueilla. Kaavassa osoitetaan kirkonkylän laajenemissuuntia ja asemakaavoituksen pohjalta rakennettavia alueita. Rantojen osalta määritellään rakentamisoikeus tila- ja rakennuspaikkakohtaisesti. Suunnitelman tavoitevuotena pidetään vuotta 2025. Tavoitteet perustuvat Liperin kunnan tarpeisiin, a varten kerättyyn perusselvitysaineistoon, tehtyihin suunnitelmiin ja erillisselvityksiin sekä niiden analysointiin ja osallistuvan suunnittelun kautta saatuihin palautteisiin. Odotettavissa olevien vaikutusten esiintyminen ja arviointi tapahtuu asiantun-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (65) tijoiden, viranomaisten, maanomistajien, asukkaiden ja suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa. Perusselvityksiä on koottu mm. suunnittelutilanteesta, maanomistuksesta, väestöstä ja työpaikoista, maankäytöstä, liikenteestä, yhdyskuntatekniikasta, kulttuuriympäristöstä sekä luonnonympäristöstä. Erillisselvitys on tehty luonnonympäristöstä. Lisäksi suunnittelun tukena on ollut Päivi Jokisen laatima maatilaselvitys Liperin kirkonkylän alueesta (Jokinen P, 2013). Asukas- ja viranomaispalautteita on saatu mm. seuraavista aineistoista: Viranomaisneuvottelu Työn aikana saadut muut palautteet Osallisten informaatiotilaisuus 4.2 Tavoitteellinen taajamarakenne Liperin kirkonkylä on rakentunut tieverkon ja vesistön solmukohtaan. Alue rajoittuu lännessä Heposelkään, pohjoisessa rajaus kulkee Kokonlammen ja Härkinlammen pohjoispuolelta, idässä alueeseen kuuluu Riihilampi rantoineen ja etelässä rajaus menee Perttisaaren kohdalta ja Tuomaanlahden eteläpuolelta. Yleiskaavalla pyritään edistämään, ohjaamaan ja tukemaan alueen rakentamista kartoittamalla uusia rakentamiseen soveltuvia alueita, osoittamalla täydentävää ja tiivistävää asuinrakentamista tai muuttamalla alueiden käyttötarkoituksia. Lisäksi yleiskaavalla turvataan virkistykseen varattujen alueiden riittävyys, luodaan uusia edellytyksiä monipuoliselle palvelun ja teollisten työpaikkojen synnylle sekä varaudutaan nykyisten julkisten ja yksityisten palveluiden laajentumistarpeisiin. Kaavan tavoitteena on myös edistää maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Yhtenäiset hyvät peltoalueet pyritään säilyttämään maatalousalueina. 4.3 Maankäyttöä koskevia yleisiä tavoitteita Asunto- ja loma-asunto alueet Olemassa oleva tonttivaranto hyödynnetään. Selvitetään, miten olemassa olevan rakenteen sisältä löydetään kaavan tiivistämis- tai käyttötarkoituksen muuttamismahdollisuuksia. Asuinalueilla täydennetään olemassa olevaa rakennetta. Yhdyskuntarakenteen puolesta ensisijaiset laajenemissuunnat ovat taajama-alueen reunavyöhykkeet. Asuinalueiksi osoitetaan maiseman, rakennettavuuden ja sijainnin puolesta hyviä alueita. Tavoitteena on tarjota rakentajille houkuttelevia ja kilpailukykyisiä rakennuspaikkoja, jotta Liperin kirkonkylän kehitys saadaan jatkumaan. Hyvien yhtenäisten viljeltyjen peltoalueiden osoittamista asumiseen pyritään välttämään. Ranta-alueiden rakennusoikeus määritellään rantaviivan pituuden perusteella. Työpaikka-alueet

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (65) Säilytetään edellytykset monipuolisille palvelun ja teollisten työpaikkojen synnylle ja kehitykselle. Palvelualueet Varaudutaan nykyisten julkisten ja yksityisten palveluiden laajentumistarpeeseen. Uusiin julkisiin palveluvarauksiin ei ole tarvetta. Virkistysalueet Virkistysalueiden osalta säilytetään ja täydennetään olemassa olevaa viheralueiden verkostoa sekä ulkoilureitistöä Huomioidaan venevalkamat ja uimarannat. Tutkitaan Tiilitehtaan rannan kehittämistä virkistyskäyttöön. Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä ei rajoiteta tarpeettomasti lla Yhtenäiset hyvät peltoalueet pyritään säilyttämään maatalousalueina. Maatilaselvityksessä todetut tarpeet pyritään huomioimaan kaavaratkaisussa. Liikenne ja liikennealueet Päätieverkon meluhaitat otetaan huomioon maankäyttöratkaisuissa. Kirkonkylän alueelle luodaan toimiva ja turvallinen kevyen liikenteen verkko. Liikennealueilla mahdollistetaan kaavallisesti liikenneturvallisuuteen ja taajamakuvaan liittyvät parannukset. Yhdyskuntatekniikka ja sen aluevaraukset Olemassa olevat erityistoimintojen ja yhdyskuntatekniikan alueet säilytetään. Uudet rakentamisalueet sijoitetaan ensisijaisesti uuden kunnallisteknisen rakentamisen kannalta kustannustehokkaasti. Jätehuollon kehittäminen perustuu kunnallisiin ja seudullisiin ratkaisuihin. Luonnon- ja maisemansuojelu Maankäyttöratkaisuissa otetaan huomioon alueen luonnon ja maiseman erityispiirteet ja suojeluarvot. Lähtökohtana on alueelle tehty erillinen luonto- ja maisemaselvitys sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset. Luontoselvityksessä todettujen paikallisesti merkittävien luontokohteiden maankäyttösuosituksia pyritään ottamaan kaavaratkaisussa huomioon. Rakennussuojelu, muinaismuistot Maankäyttöratkaisuja harkittaessa lähtökohtana on olemassa olevan käyttökelpoisen rakennuskannan hyödyntäminen. Alueen rakennuskulttuuri- ja muuta historiallista perintöä pyritään säilyttämään kaavallisin keinoin. Edustavimmat rakennuskohteet osoitetaan tarpeellisin merkinnöin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (65) 4.4 Asemakaavoitettavan alueen kehittämistavoitteita Taajamaa koskevat tavoitteet ja mitoitusperiaatteet Liperin kirkonkylää kehitetään asemakaava-aluetta laajentamalla, taajamakuvaa kehittämällä, laajoja peltoalueita säilyttämällä, luomalla uusia kilpailukykyisiä asuntoalueita sekä luomalla edellytyksiä uusille palveluille, muille työpaikoille sekä olevassa olevien palveluiden ja työpaikkojen kehittämiselle. Kaavalla turvataan myös virkistysalueiden riittävyys ja niiden kehittäminen. Asumisen mitoitus Tavoitteena on pyrkiä lisäämään Liperin kirkonkylän keskustan alueen väkilukua. Osayleiskaavan mitoituksen tavoitevuosi on 2025. Liperin kunnan tavoitteena on tarjota korkeatasoisia omakotitalojen rakennuspaikkoja taajaman ympäristöstä ja asemakaavoitetulta alueelta kunnan omistamilta alueilta yksityismailla tapahtuvan rakentamisen lisäksi. Rakentaminen on ollut viimevuosina vähäistä ja uusien alueiden tarve pieni. Kaavalla pyritään löytämään sopivat rakentamispaikat ja turvataan tulevaisuuden asuinrakentamisen mahdollisuudet. Ranta-alueiden mitoitus asemakaava-alueen ulkopuolella Uusia rakennuspaikkoja osoitetaan Järvialueiden, Riihilammen ja Reilammen ranta-alueille vain, jos mitoituslaskelman perusteella jollakin tilalla on käyttämätöntä rakennusoikeutta ja rakennuspaikan osoittaminen on esim. luonnonolojen ja kulkuyhteyksien perusteella mahdollista. Emätilan poikkileikkausajankohtana on käytetty vuotta 1969. Asuinalueet Kunnalla on kaavoitettuja rakennuspaikkoja Pietarilan alueella noin 20 kpl ja kunnalla on myös raakamaata samalla alueella. Liperin kirkonkylän yhdyskuntarakenteen ja eri maankäyttömuotojen sekä luonto- ja kulttuuriarvojen perusteella taajaman laajenemisalueet ovat taajama-alueen länsiosassa, Ruuskankallion ja Heposelän rannan välinen alue. Laajenemisen reservialueita keskustasta itään Kuusikkolan ja Riihilammen rannan välinen alue, hautausmaan eteläpuolinen alue sekä Siikasalmesta pohjoiseen oleva ranta-alue. Työpaikka-alueet Kunnalla tulee olla tarjota rakennettavuudeltaan ja sijainniltaan hyviä työpaikka-alueita erilaisille ja erikokoisille yrityksille riittävästi. Tarkkaa pinta-ala määrä ei ole tarkoituksenmukaista arvioida. Uusien työpaikka-alueiden laajenemissuunta on Härkinlammen pohjoispuolella nykyisiltä alueilta luoteeseen. Meijerin rannan alueita työpaikka-alueina tutkitaan.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (65) 4.5 Rakentaminen Yleiskaavan keskeinen tavoite on ohjata rantavyöhykkeen sekä hajaasutusluonteista rakentamista. Jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu voidaan turvata, tilojen rantarakennusoikeus tulee laskea yksiselitteisen ja ymmärrettävän periaatteen mukaisesti. Rakennusoikeuden määrä ei ole muiden kaavatasojen varauksista ja luonnonoloista johtuen kaikilla ranta-alueilla yhtä suuri. Itse rakentamisen ja jäteveden käsittelyn ohjaaminen rakennuspaikalla tapahtuu rakennusjärjestyksen ja ympäristöviranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Suunnittelualueen eri maaperätyyppien vaihteleva soveltuvuus jätevesien käsittelyyn pyritään huomioimaan rantarakennuspaikkojen sijoittelulla ja jätevesien käsittely ohjaavilla kaavamääräyksillä. Ranta rakennusoikeuteen vaikuttavia seikkoja ovat mm: - Palveluiden saatavuus - Infrastruktuurin läheisyys - Yleiset virkistyskäyttötarpeet - Maisemalliset arvot - Rantojen rakennettavuus (suot, jyrkänteet, kivikot) - Luonnonolot - Uhanalaisten eläimien ja harvinaisten kasvien suotuisan suojelullisen tason säilyminen - Vesilain säädökset - Metsä- tai kasvillisuustyyppien kulutuskestävyys - Maatilamatkailuun ja lomakylätoimintaan tarkoitettujen alueiden rakennusoikeus määritellään tapauskohtaisesti - Rakennusjärjestys - Vesistön sietokyky Rakennusoikeuden määrä vaihtelee alueittain tai vyöhykkeittäin luonnonolosuhteiden, alueiden kulutuskestävyyden ja palveluiden läheisyyden ym. edellä mainittujen seikkojen perusteella. Ympärivuotiseen rakentamiseen parhaiten soveltuvat alueet selvitetään ja osoitetaan kaavassa. Ympärivuotisen asutuksen sijoitteluun vaikuttavat mm. infrastruktuuri, palveluiden saatavuus, rantojen rakennettavuus, lähistöllä oleva muu asutus sekä maisemalliset arvot. 5 MITOITUSPERUSTEET 5.1 Ranta-alueen mitoitusnormit Kaava-alueen toteutuneet rakennusmäärät ovat ranta-alueilla melko runsaasti. Kaava-alueelle on määritelty eri alueille mitoitusluku, minkä perusteella rakennusoikeudet kullekin kantatilalle on osoitettu. Mitoituslukuun vaikuttaa mm. rannan rakennettavuus, luonto-arvot ja sijoittuminen muuhun rakenteeseen. Rakennuspaikkojen mitoituksessa käytätetyt mitoituslukualueet ilmenevät oheisesta kuvasta (Kuva 18) ja liitteestä (liite 6).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (65) Rakennuspaikkojen lukumäärää laskettaessa mitoitusnormina käytetään pääsääntöisesti "rakennuspaikojen lukumäärä/muunnettu rantakilometri". Alle 20 ha saarilla mitoitus voi perustua myös "maapinta-alaan / rakennuspaikka". Rakennusoikeutta laskettaessa käytetään seuraavia normeja: A. Mannerrannat: 6-3 loma-as./muun. rantakilometri B. Alle 20 ha:n saarilla ja lammilla 1 loma-as/noin 3 ha:a kohden seuraavan taulukon mukaisesti: pinta-ala (ha) 1-5 5-8 8-11 11-14 14-17 17-20 rak.oik. (l-as) 1 2 3 4 5 6 Rakennusjärjestyksen mukaisesti Uuden rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 5000 m². Alle 10 000 m²:n kokoiselle saarelle ei saa muodostaa uutta rakennuspaikkaa. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä. Saarten ja lampien rakennusoikeus jaetaan tilojen kesken rantaviivan suhteessa. Em. mitoitusperusteita noudatetaan, jos omistusyksikön koko rakennusoikeus osoitetaan omarantaisina rakennuspaikkoina. Jos rakennusoikeutta sijoitetaan yhteisrantaisena, lomakylämäisenä rakentamisena, voidaan em. mitoitusperusteista poiketa. Mitoitusnormia ei sovelleta kaavamaisesti. Mitoitusperusteiden vaihtelevat alueittain tai vyöhykkeittäin alueiden kulutuskestävyyden ja palveluiden läheisyyden perusteella. Myös maisemalliset seikat huomioidaan. 5.2 Rantarakennusoikeuden laskentaperiaatteet 5.2.1 Muunnettu rantaviiva Muunnettu rantaviiva lasketaan Etelä-Savon maakuntayhtymän kehittämän laskentamallin mukaan. Laskentamalli pyrkii ottamaan huomioon kapeiden niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla vastarannan ja luontotekijöiden rakentamistoiminnalle aiheuttamat rajoitukset. Riippuen vastarannan läheisyydestä todellinen rantaviiva muunnetaan mitoitusrantaviivaksi laskentamallin mukaista kerrointa käyttäen (Kuva 17). Kaava-alueella on rantaviivaa asemakaava-alueen ulkopuolella noin 48 km ja mitoitusrantaviivaa 37 km.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (65) Kuva 17. Rantojen mittaus rakennusoikeutta laskettaessa, nk. Etelä-Savon laskentamallin mukainen periaate. 5.2.2 Kantatilaperiaate Tilasta erotetut loma-asuntotontit, tilan alueelle myönnetyt loma-asuntojen rakennusluvat sekä tilaan kuuluvat rannalla sijaitsevat loma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot lasketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisalueiksi. Käytettyyn rakentamisoikeuteen katsotaan kuuluvaksi rakennuslain rantakaavaa koskevien säännöksien voimaantulon 15.10.1969 jälkeen tilasta rakentamista varten erotetut kiinteistöt. Mikäli kantatila on käyttänyt rakennusoikeutta yli alueen suurimman mitoitusnormin, huomioidaan rakennusoikeuden käyttö kantatilalla myös ennen vuotta 1969, jotta kantatilan rantaviivasta jäisi vähintään 50 % rakentamattomaksi. Samalle maanomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jota rakennusoikeuslaskelma koskee. Maanomistusyksikön sisällä loma-asuntojen sijoittamista ei ole sidottu kiinteistöyksiköihin. Samalle maanomistajalle kuuluvilla alueilla rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle. 5.2.3 Kohtuullisuusperiaate Mitoituslaskelmaa tulee pyrkiä noudattamaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi mahdollisimman tarkasti. Mikäli kuitenkin ranta sovel-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (65) 5.2.4 Vesijättömaa 5.2.5 Rakentamisen mitoitus tuu erityisen hyvin tai huonosti rakentamiseen tai on olemassa muu erityinen syy, voidaan kohtuullisuustekijät huomioon ottaen rakennusoikeuden määrää lisätä tai vähentää. Vesijätön rakennusoikeus kuuluu pääsääntöisesti taustamaan omistajalle lukuun ottamatta alueita, joiden vesijättömaalle on jo rakennettu tai alue soveltuu rakentamiseen. Alaville vesijättöalueille ei tulisi pääsääntöisesti osoittaa uutta rakentamista. Kuva 18. Mitoitusaluekartta Osayleiskaava-alueella ranta-alueille on määritelty mitoitusluvut, jotka perustuvat luvussa 4.5. esitettyihin seikkoihin.