KUSTAA AADOLFIN KIRKON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Iisalmen kaupunki Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Kaavaselostus 1 (38) Pvm muutettu Drno 17.9.2014 126/2007 KUSTAA AADOLFIN KIRKON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN SELOSTUS Asemakaava, joka koskee: Iisalmen kaupungin 7. kaupunginosan tiloja (tai osaa niistä): 140-407-18-339, 140-407-878-7, 140-884-1-16, 140-407-881-1, 140-407-20-1148, 140-407-18-11, 140-407-76-3, 140-407-20-604,140-407-20-893, 140-407-20-894. Asemakaavan muutos, joka koskee tiloja (tai osaa tiloista): 140-407-20-1148, 140-884-1-14, 140-407-76-1, 140-407-18-339, 140-884-1-16 ja voimassa olevan asemakaavan mukaisia 7. kaupunginosan kortteleita 451-457 sekä niihin liittyviä katu-, puisto-, leikkikenttä ja lähivirkistysalueita. Asemakaavalla ja asemakaavanmuutoksella muodostuu: Iisalmen kaupungin 7. kaupunginosan korttelit 19, 20 ja 451-464 sekä niihin liittyviä katu-, puisto-, hautausmaa-, maisemapelto-, erityisviher- ja lähivirkistysalueita. Kaavan laatija Postiosoite: Iisalmen kaupunki, tekninen keskus / kaupunkisuunnittelu, Pohjolankatu 14, PL 10, 74101 IISALMI Annaelina Isola, vs. asemakaava-arkkitehti Maija-Liisa Repo, kaavoitussihteeri puh. 040 830 2783 puh. 040 830 2644 annaelina.isola@iisalmi.fi maija-liisa.repo@iisalmi.fi Kaavan vireille tulo: 20.2.2014 Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto XX.XX.20XX XX XX.XX.20XX XX

Kaavaselostus 2 (38) 1.TIIVISTELMÄ 1.1 Asemakaavan muutosalue Kaavan muutosalue sisältää osittain ennen asemakaavoittamattomia alueita ja osin alueita, joiden asemakaavaa on tarkoitus muuttaa. Asemakaava-alue kattaa Iisalmen Kustaa Adolfin kirkon ympäristön (eli nk. vanhan kirkon ympäristön) Kirkonsalmen asuinalueen pohjoispuolella, Kirkonsalmen itärannalla. Kirkon lähialueella ei ole asemakaavaa. Kaavamuutos-alue rajoittuu idässä Koljonvirrantiehen, pohjoisessa Ylivieskan rautatiehen, lännessä Kirkonsalmeen ja sen länsirannan asemakaava-alueeseen ja etelässä Kirkonsalmen omakotialueeseen. Kaavamuutosalueella on Ylä-Savon evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän omistamia rakennuksia, kuten kirkko ja siunauskappeli sekä huoltorakennukset. Lisäksi kaavamuutosalueella sijaitsee hautausmaa, viljeltyjä peltoalueita, Laaksotien alue eli nk. Betlehemin pientaloalue sekä Auringonkehrän asuinalue, jolla sijaitsee rivitaloja sekä vanhusten palvelukoti ja vanhuksille suunnattuja asuntoja (rivi- ja kerrostalokohteita). Pohjoisosalla on voimassa asemakaava, jota muutetaan. 1.2 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteet Kaava-alueen keski- ja eteläosalla ei ole asemakaavaa ja näiltä osin tavoitteena on maankäytön kaavallinen tarkastelu ensimmäistä kertaa. Alueella on kulttuurihistoriallisia arvoja. Näiden keskeisten kulttuuriympäristöön liittyvien arvojen turvaaminen on yksi kaavan keskeisistä tavoitteista. Yleiskaavassa on esitetty kehitettävän ulkoilureitin tarve alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa. Reitin osoittaminen ja rakentamisen mahdollistaminen on yksi kaavan tavoitteista. Ylä-Savon seurakuntayhtymä on kirkkoneuvoston kokouksessa käsitellyt 25.9.2012 alueen kaavoitusta seuraavasti: Kustaa Aadolfin kirkon aluetta, paikoitus- ja tiealuetta suunnitellaan yhdessä Iisalmen kaupungin kanssa. Mahdollinen asuntoalueen laajentaminen Ylä-Savon seurakuntayhtymän omistamalle alueelle ratkaistaan kaavoitusprosessissa. (Ykn 130). Kirkon pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä tutkitaan myös asemakaavan näkökulmasta. Alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksien tutkiminen on myös yksi kaavan tavoitteista. Koljonvirrantie asemakaavassa yleistä tietä. Koljonvirrantie on ELY-keskuksen kannanottojen mukaan syytä muuttaa yleisestä tiealueesta katualueeksi. Alueen pohjoisosan asemakaavan ajantasaistaminen on myös yksi kaavan tavoitteista: mm. entinen isopappilan kivinavetta on myyty yksityisomistukseen ja sen tuleva käyttö ei vastanne voimassa olevan asemakaavan mukaista käyttötarkoitusta (yleisten rakennusten korttelialue). Myös Brofeldtintien eteläpuolisen asuinalueen, eli nk. Betlehemin alueen, asemakaavaa tarkistetaan siten, että se jatkossa ohjaa alueen rakennuskannan muutos- ja uudisrakentamista. Tavoitteena on säilyttää Betlehemin alueen yhtenäinen rakennustapa arvokkaan kulttuuriympäristön vieressä. Muita tavoitteita voi ilmetä kaavaprosessin edetessä. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireille tulo: Kuulutus 20.2.2014 Kaavan käsittelyvaiheet: Tekninen lautakunta 30.9.2014 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaavan hyväksyminen: Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaavaselostus 3 (38) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 2 1.1 Asemakaavan muutosalue... 2 1.2 Asemakaava ja asemakaavan muutoksen tavoitteet... 2 1.3 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2. Lähtökohdat ja alueen nykytilanne... 5 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 2.1.1 Luonnonympäristö... 5 2.1.2 Tulvavaara... 6 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 2.1.4 Liikenne... 9 2.1.5 Muinaisjäännökset... 9 2.1.6 Ympäristöhäiriöt... 10 2.1.7 Asuminen ja ikärakenne... 11 2.1.8 Maanomistus... 11 3. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne... 12 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 12 3.2 Rakennettu kulttuuriympäristö, RKY 2009... 12 3.3 Maakuntakaava... 14 3.4 Yleiskaava... 16 3.6 Muut suunnitteluun vaikuttavat asiat... 19 4. Asemakaavan suunnittelu ja kaavaprosessi... 23 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 23 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 23 4.2.1 Osalliset... 23 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 23 4.2.3 Viranomaisyhteistyö... 23 4.3 Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen... 23 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 24 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 24 5. Asemakaavan kuvaus... 30 5.1 Kaavan rakenne... 30 5.1.1 Aluevaraukset... 30 5.1.2 Kaavamerkinnät - ja määräykset... 30 5.1.3 Rakentamistapaohjeet... 35 5.1.4 Nimistö... 35 5.1.5 Mitoitus... 35 5.2 Kaavan vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen... 37 5.3 Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 37 6. Asemakaavan toteutus... 38

Kaavaselostus 4 (38) Liitteet 1. Asemakaavan seurantalomake (puuttuu luonnosvaiheessa) 2. OAS 3. Muistiot viranomaisneuvotteluista,keskeistä palavereista ja yleisötilaisuuksista 4. Selvitys alueen historiallisesta kehityksestä 5. Liito-oravaselvitys 4/2014 6. Inventointikortit (kirkko, kellotapuli, siunauskappeli, paarihuone, kivinavetta ja aluekohteena vanhan kirkon ympäristö) 7. Yhteenveto saapuneista lausunnoista ja kannanotoista/ muistutuksista sekä kaavoittajan vastine Lähteet Iisalmen kaupungin historia 1860-1930, Tauno Räisänen, 1959,Savon Sanomain kirjapaino. Iisalmen maalaiskunnan historia 1922-1969, Elsa Boisman, 1973, julkaisija: Iisalmen maalaiskunnan historiatoimikunta, Iisalmen Sanomat. Iisalmen entisen pitäjän historia, Santeri Rissanen, 1927 Kuopio, Pohjois-Savon kirjapaino osakeyhtiö Iisalmen kaupungin historia 1930-1969, Anja Tsokkinen, 1996 Jyväskylä, Gummerus kirjapaino Oy. Ylä-Savon kirkot Iisalmi, Pielavesi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi, Sukeva ja Vieremä, Suomen kirkot 19, Museovirasto (Toim. Marja Terttu Knapas), 1993, Ekenäs tryckeri, Tammisaari. Timo Ylimaunu: Iisalmen Koljonvirran taistelupaikan inventointi 2000. Museovirasto / Rakennushistorian osasto. Kartta: Iisalmen pitäjä 1750-l. ja 1840-l. sekä Ylä-Savo 1920-luvulla. Heikki Rantatupa, Matti Pehkonen. Alkuperäinen kartta: Rigsarkivet, 14.11.2008, 2010, Painotalo Seiska

Kaavaselostus 5 (38) 2.LÄHTÖKOHDAT JA ALUEEN NYKYTILANNE 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen maapinta-ala on n. 45 ha, josta hautausmaata on n. 10 ha, peltoa n. 9,5 ha ja rakentamiselle osoitettuja korttelialueita n. 6,3 ha. Alueella on useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kirkollisia rakennuksia ja alue on osittain valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Näiden lisäksi kirkon pohjoispuolella, n. 150-200 m etäisyydellä on 17 erillispientalon muodostama pientaloalue, joka on rakentunut 1960-1970-lukujen vaihteessa. Edelleen tästä alueesta pohjoiseen on Aurinkokellon 79-paikkainen vanhusten palvelukoti. Aurinkokellon palvelukodissa ei ole sellaisia palveluita, joita alueen muut asukkaat voisivat hyödyntää. Alueella on lisäksi rivitaloja ja matalia kerrostaloja käsittäviä asuinkortteleita, joissa on yht. n. 15 rakennusta. Kirkon kohdalla, Koljonvirrantien varressa, on kolme asuinkiinteistöä ja yksi tällä hetkellä tyhjillään oleva liikekiinteistö (ent. Kellbergin baari). Alueen liikennöinti tapahtuu Kirkkotien ja Brofeldtintien kautta, jotka muodostavat läpiajon mahdollistavan katuyhteyden ja liittyvät Koljonvirrantiehen. Alueen rantavyöhyke ja hautausmaa ovat puustoisia. Alueen eteläosassa on ortodoksinen hautausmaa ja seurakunnan huoltorakennuksia. Kuva: Ilmakuva v.2013 pohjoisen suuntaan. 2.1.1 Luonnonympäristö Alueen luonnontilaisin ympäristö rajoittuu alueen rantavyöhykkeelle. Maastonmuodoiltaan ranta-alue on hautausmaan alueella varsin jyrkkää. Maasto laskee kirkolta pohjoiseen ja palvelukodin kohdalla ranta-alue on jo varsin loiva. Myös peltoalueet kirkon pohjoispuolella laskevat pohjoiseen mentäessä. Eteläosaltaan maasto on tasaisempaa. Kirkkoa ympäröivät pellot ovat viljelyskäytössä. Alueelta on tehty v. 2013 puutteellinen liito-oravakartoitus, jossa ei tehty havaintoja liito-oravista. Kartoituksessa tuotiin esille keltavuokkohavainto, joka sijoittuu rantametsän tuntumaan. Huhtikuussa 2014 liito-oravakartoitus laadittiin uudestaan alueelta saatujen asukashavaintojen perusteella. Uudessa inventoinnissa (Tarmo Saastamoinen) hautausmaa-alueelta löydettiin elinvoimainen liito-oravayhdyskunta, jolla on alueella ainakin kuusi (6) pesää. Hautausmaan vanha kookas puusto ja alueen rauhallisuus ja muuttumattomuus lienevät keskeinen syy lajin viihtymiseen alueella. Rantametsikkö hautausmaan pohjoispuolella on tärkeä viheryhteys alueen ulkopuolelle.

Kaavaselostus 6 (38) Kuva: Keltavuokko (lähde: Wikimedia). Oikealla liito-orava pesäkolossaan (lähde:www.ymparisto.fi). 2.1.2 Tulvavaara Tulvavaaraa on arvioitu ELY-keskuksen antaman Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista vesistöjen rannoilla -ohjeen sekä vastajulkaistun Ympäristöopas 2014 Tulviin varautuminen rakentamisessa oppaan mukaisesti. Suosituksen mukaan ympärivuotinen asutus sisävesien rannoilla tulisi sijoittaa niin korkealle, että sille voi aiheutua vahinkoa vasta sellaisesta tulvakorkeudesta, jonka voidaan arvioida esiintyvän keskimäärin kerran 100 200 vuodessa. Suositus perustuu Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön laatimaan oppaaseen Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa (Ollila, M. (toim.) 2002. Ympäristöopas 52). Tulvakorkeudeksi Poroveden ja Kirkonsalmen alueella on määritelty N60- järjestelmän mukaan +87.87 m (1/250 vuodessa toistuva tulva). 2.1.3 Rakennettu ympäristö Kustaa Aadolfin kirkon alueella on pitkä rakentamisen historia. Alueen rakennuskanta on muodostanut kylämäisen rakenteen jo sata vuotta ennen Iisalmen kauppalan perustamista. Alueen vanhinta rakennuskantaa edustaa Kustaa Aadolfin kirkko joka on rakennettu v. 1779. Kirkko on koko Savon vanhin käytössä oleva kirkkorakennus. Kellotapuli on vielä sitäkin vanhempi, sillä nykyinen kirkko on alueella järjestyksessä kolmas. Alueella on sijainnut myös lainaviljamakasiini sekä kirkon pohjoispuolella koivukujan päässä Iisalmen iso-pappilan pihapiiri. Alueen tiestö on myös vanhaa. Nykyisen hautausmaan läpi kulkeva pääkäytävä on osa vanhaa Oulun ja Viipurin välistä maantietä, joka Iisalmen kohdalla kulki Koljonvirralta pappilan ja kirkon kautta etelään, rantaa myötäillen. Historiallinen tielinja on säilynyt maastossa pääosin alkuperäisellä paikallaan koko kaavamuutosalueella. Nykyinen Iisalmen keskusta oli rakentumatonta vielä 1840-luvulla. Ainoastaan pohjois-eteläsuuntaisen maantien varressa sijaitsi harvakseltaan yksittäisiä taloja (pappilan torppia ja sotilastorppia) samoin kuin Paloisvirran eteläpuolella, Paloistilan mailla. Kirkon alue pappiloineen ja pitäjäntupineen on sen sijaan muodostanut jo tuolloin merkittävän hallinnollisen ja sivistyksellisen keskuksen. Kirkon ja kellotapulin rakennukset ovat Iisalmen vanhinta säilynyttä rakennuskantaa. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Iisalmen keskusta-alueen vanhimmat puutalot ovat n. 1800-1900-luvun vaihteesta, eli yli sata vuotta nuorempia. Ensimmäiset asemakaavat keskusta-alueen laajamittaiseksi rakentamiseksi laadittiin vasta v. 1857-61. Kustaa Aadolfin kirkon alueen kulttuurihistoriallisista rakennuksista on laadittu inventointikortit. Rakennuksia on esitelty tähän kaavatyöhön liittyvässä Selvitys alueen historiallisesta kehityksestä raportissa. Seurakunta omistaa alueella seuraavat rakennukset: Kustaa Aadolfin kirkko (rak. aika 1779), kellotapuli (rak.aika 1700-luvun puoliväli), siunauskappeli (rak.aika 1952), paarihuone (rak.aika 1903). a. Kellotapuli Kellotapuli on peräisi 1700-luvun puolivälistä. Se on rakennettu paikalla ennen nykyistä kirkkoa sijainneen järjestyksessä Iisalmen toisen kirkon aikaan. Tapulia on uudistettu 1870-luvulla.

Kaavaselostus 7 (38) hautausmaa siunauskappeli Kustaa Aadolfin kirkko kellotapuli b. Kustaa Aadolfin kirkko Kustaa Aadolfin kirkko on vanhin Savon käytössä olevista kirkoista. Sen rakennustyö alkoi vuonna 1778. Rakennusmestarina oli Simon Jylkkä-Silvèn eli Jylhä. Piirustukset kirkon rakentamiseen saatiin Tukholmasta. Kustaa Aadolfin kirkko oli kirkonrakentaja Silvénin ensimmäisiä rakentamia kirkkoja. Kirkko otettiin käyttöön keväällä 1780 ja se on tuolla paikalla kolmas kirkkorakennus. Kustaa Aadolfin kirkon nimi on lähtöisin anomuksesta, jonka rovasti Lagus teki kuninkaalle (Kustaa III) kirkon käyttöönottovuonna. Kirkko haluttiin nimetä kruununperillisen, Kustaa Aadolfin, mukaan ja nimen käytölle saatiin hallitsijan hyväksyminen myöhemmin syksyllä. Ehtona oli, että seurakunta ei käyttäisi sitä aiheena jonkun lisäanomuksen esittämiseen. Kustavilaistyylistä kirkkoa on myöhemmissä korjauksissa muutettu niin perusteellisesti, ettei sen alkuperäisiä rakenteita enää tunneta. Kirkkoa on kunnostettu perusteellisesti mm. 1875 arkkitehti F. A. Sjöströmin johdolla sekä 1920-luvulla R. Blomstedtin suunnitelmien mukaan. Viimeisimmät korjaukset on tehty arkkitehti Hannu Puurusen johdolla 2000-luvulla. c. Siunauskappeli, suunnittelija Rafael Blomstedt (1885-1950). Siunauskappeli on rakennettu 1949-52. Korjauksia on suoritettu seuraavasti: 1969 (ulkoseinien eristys), 1975 (pinnoitettu alumiinilevyillä), 1994 kappelia kunnostettu ja maalattu ulko- ja sisäpuolelta. Rakennusta on laajennettu pohjoiseen matalalla lisäosalla v. 2001. Nykyisin rakennuksen ulkoseinät on palautettu rapatuiksi. Siunauskappelia ei ole osoitettu sr-kohteena Iisalmen Keskustaseudun osayleiskaavassa. Blomstedt osallistui ahkerasti arkkitehtuurikilpailuihin ja piirsi asuintaloja ja huviloita. Pääasiallisesti hänen tuotantonsa kuitenkin keskittyy sakraalirakennuksiin. Hän suunnitteli seurakuntataloja, pappiloita ja sankarihautoja. Hänen viimeisin työnsä oli keskeneräiseksi jäänyt Iisalmen siunauskappeli. 1930-luvulla Blomstedt suunnitteli useita kirkkojen korjauksia. merkittäviä kohteita ovat Mäntyharjun, Mikkelin maaseurakunnan ja Iisalmen maaseurakunnan kirkkojen korjaukset. (lähde: http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3120). Kuva: Siunauskappeli.

Kaavaselostus 8 (38) d. Hautausmaa Hautausmaan vanhin kirkkotarha lienee sijainnut rannan tuntumassa, nykyisestä kirkosta lounaaseen ja länteen päin. Hautausmaan viereltä, kirkon ja pappilan ohi, kulki vanha Oulun ja Viipurin välinen maantie. Kirkkomaa laajeni vaiheittain etelään ja kiviaita rakennettiin sen ympärille n. 1840. Nykyisen Koljonvirrantien rakentamisen jälkeen hautausmaa laajeni entisen maantien itäpuolelle Rafael Blomstedin laatiman yleissuunnitelman mukaan (1927). Suunnitelmaan sisältyi runsaat puuistutukset. 1936 hautausmaan alueelle laadittiin kunnostamisehdotus, johon sisältyi kirkon laivalaiturin läheisyydessä olleen leikkaushuoneen paikalle tehtävä juhla-aukio. Suunnitelmaa ei siltä osin toteutettu. Hautausmaahan liittyy myös v. 1968 käyttöönotettu Iisalmen ortodoksisen seurakunnan oma hautausmaa. Hautausmaalla on useita muistomerkkejä sekä tunnettujen iisalmelaisten hautoja. e. Kivinavetta, Aurinkokello ja alueen kerros- ja rivitalot Pappilan kivinavetta on ainoa Ison pappilan pihapiiristä säilynyt ja alkuperäisellä paikallaan sijaitseva rakennus. Pappilan asuinrakennus on siirretty Seurasaaren ulkomuseoon v. 1966. Kivinavetta on osoitettu suojeltavana rakennuksena useilla kaavatasoilla, myös voimassa olevassa asemakaavassa. Rakennuksen ympäristö on täysin muuttunutta. Ympäröivä rakennuskanta on 1960-, 1970- ja 1980- luvuilta. Rivitalot alueen pohjoisimmassa osassa ovat valmistuneet 1990-luvun alussa. Kivinavetan länsipuolella on Kirkonsalmen vanhainkoti (nk. Aurinkokellon palvelukoti). Iisalmen kaupunki on myynyt kivinavetan yksityisomistukseen v. 2011. Rakennuksen sisätiloissa on ollut viimeksi mm. kerhotiloja. Uuden omistajan kauppakirjan liitteenä olevaan suunnitelmaan on kirjattu tavoitteeksi kunnostaa rakennus ruokaravintolaksi sekä mahdollisesti majoitus- ja saunatiloiksi. Uusimpien ajatusten (kevät 2014, Seppo Rytkösen tiedonanto) mukaan rakennukseen sijoittuisi asumista, mutta rakennusvalvontaan ei ole toimitettu suunnitelmia muutostöistä. Kauppakirjan ehtona on kunnostustöiden suorittaminen määräaikaan v. 2016 mennessä. f. Pientaloalue Brofeldtintien eteläpuolella (nk. Betlehem) sekä Koljonvirrantien varren kiinteistöt Betlehemin 17 erillispientaloa on rakennettu 1960-70-lukujen vaihteessa maisemallisesti alavalle paikalle Koljonvirrantien ja pappilan ja kirkon välisen koivukujan väliin. Tonttikoko on kohtuullisen pieni ja rakennukset matalia. Rakennukset ovat punatiilisiä. Niiden alkuperäisiä tasakattoja on muutettu aumakatoiksi. Rakennukset sijoittuvat yhtenäisiin riveihin aluetta ulkopuolelta katsottaessa. Rakennusten mataluuden ja alueen maastonmuotojen takia Betlehemin rakennukset eivät estä kirkon näkyvyyttä maisemassa, vaan näkymät jatkuvat avoimina kirkolle Betlehemin rakennusten yli. Kuva: Kivinavetta. Kuva: Betlehemin pientaloalue. Keskellä näkyy kellotapuli. Kirkon lähellä, sen itäpuolella, Koljonvirrantien varressa, sijaitsee kolme asuinrakennusta pihapiireineen sekä yksi liikerakennus (ent. Kellbergin baari). Asuinrakennuksista vanhin on 1800-luvun lopulta ja muut on rakennettu 1950-1970 luvuilla. Kuva: Kellbergin baari ja 1800-luvun lopulla rakennettu asuinrakennus. Puiden lomasta erottuu kirkko.

Kaavaselostus 9 (38) kivinavetta Kirkonsalmen vanhainkoti / palvelukoti Aurinkokello 1960-70-lukujen vaihteessa toteutunut 1-krs asuinalue eli nk. Betlehemin alue koivukuja 2-2 ½ -krs kerrostalot ja 1- krs rivitalot vanhusten asuntoja Kuva: Kaava-alueen pohjoisosan rakennuskantaa. 2.1.4 Liikenne Kaavamuutosalueen liikennöinti tapahtuu Kirkkotien ja Brofeldtintien kautta, jotka muodostavat läpiajettavan katuyhteyden ja liittyvät Koljonvirrantiehen. Läpiajo on toisaalta koettu ongelmaksi (huviajelu) ja toisaalta mm. suurten kirkkotapahtumien aikaan liikenteen purkautuminen niin pohjoista kuin eteläistä reittiä on koettu sujuvaksi. Kirkon kohdalla on liikenteellistä kehittämistarvetta mm. pysäköintialueen suhteen. Pysäköintialue ja sen läpi kulkeva liikenneyhteys Brofeldtintielle ovat ilmeeltään sekavia. Kirkon pysäköintialue ei hahmotu hiekkakentän jäsentymättömyyden vuoksi. Liikenneturvallisuudessa on puutteita autoliikenteen ja pysäköintialueen jalankulkijoiden reittien risteämisen vuoksi. Kevyenliikenteen reitti sijaitsee Koljonvirrantien länsireunassa. Rannan tuntumassa kulkee paikoin epävirallinen polku. Rantaa myötäilevän ulkoilureitin kehittäminen on osoitettu Keskustaseudun osayleiskaavassa. Kirkon ja hautausmaan kohdalla reittiä ei ole kuitenkaan osoitettu rantaviivan tuntumaan, vaan se kiertää hautausmaan ja kirkon niiden itäpuolelta. Reitin paikka tullaan osoittamaan asemakaavamuutoksella. Kevyenliikenteen yhteydellä on kehittämistarpeita myös Kirkonsalmen länsirannan suuntaan. 2.1.5 Muinaisjäännökset Muinaisjäännöskartoitus on tehty kesä-syyskaudella 2014 (Mikroliitti Oy). Asiasta ei ole saatu vielä raporttia. Suullisen tiedonannon mukaan alueelta ei ole löytynyt jälkiä muinaisjäännöksistä. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on pappilan läheltä vuonna 1887 tehty irtolöytö (1000015118, kivikautinen kivikirves). Vaikka alue on vanhastaan asuttu ja liikennöity alue, on ilmeisesti vuosisatainen maanviljelys tuhonnut tai siirtänyt paikoiltaan mahdollisia muinaisjäännöksiä. Peltoalueella, kirkosta koillisen, on sijainnut yksi kirkkoherran tilan torpista. Pellossa paikalla on havaittavissa painanne. Suunnittelualueella, hautausmaalla, sijaitsevat kahden vanhemman kirkkorakennuksen rakennuspaikat. Alueen asukkaalta saadun suullisen tiedon mukaan kellotapulin eduskentällä on kalliouurroksia, jotka kasvillisuus on nykyisin peittänyt.

Kaavaselostus 10 (38) 2.1.6 Ympäristöhäiriöt Alueen ympäristöhäiriöitä aiheuttaa maantie- ja raideliikenne. a. Melu Valtioneuvoston melutason ohjearvojen (993/1992) mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla (ulkona) on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Uusilla alueilla raja-arvona päiväsaikaan on 45 db. Ohjearvot sisällä: Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 db. Kuva vasemmalla: Melualueet päivällä, sisin punainen viiva kuvaa 55 dba arvoa. Kuva oikealla: Melualueet yöllä. (lähde: Meluselvitys, Ristola, 2002), Meluselvityksen liikennemääriä on verrattu toukokuussa 2011 Koljonvirrantien varressa (n. 200 m kaava-alueesta etelään) suoritettuun liikennelaskentaan. Liikennemäärät Koljonvirrantiellä ovat 7400 ajoneuvoa/vrk vuoden 2011 mittauksen mukaan. Meluselvityksessä v. 2002 liikennemäärä kaava-alueesta pohjoiseen (liikenneympyrän luona) on arvioitu n. 8500 ajoneuvoon vuorokaudessa. Erot ovat kohtuullisen pieniä siihen nähden, että kaava-alueesta pohjoiseen sijaitsee mm. Pihlajaharjun asuinalue, joka aiheuttaa liikennesuoritteita myös pohjoisen suuntaan. Toisaalta Pihlajaharjuun on kaavoitettu 2010-luvulla uutta pientaloasutusta (n. 90 tonttia), mikä lisää Koljonvirrantien liikennemääriä. Vuonna 2014 Koljonvirrantien nopeusrajoiusta on laskettu 60 km/h:sta 50 km/ssa. Melualueelle ei ole tarkoitus osoittaa laajaa uudisrakentamista, minkä vuoksi v. 2002 laadittua meluselvitystä voidaan hyödyntää kaavatyön pohjana. Raideliikenteen melun 50 db:n ohjearvo ylittyy yöaikaan osalla suunnittelualueen pohjoista rivitaloaluetta.

b. Raideliikenteen aiheuttama tärinä Erillistä tärinäselvitystä ei ole laadittu. Rautatien varteen ei ole suunniteltu uudisrakentamista. Kaavaselostus 11 (38) c. Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Kellbergin baarin yhteydessä on toiminut polttoaineen jakelua. Tutkimuksia ja kunnostusta on tehty vuonna 2002. ELY-keskuksen aineiston mukaan alueen osalla on maankäyttörajoite, joka edellyttää maaperän pilaantuneisuuden arviointia tai puhdistamista. 2.1.7 Asuminen ja ikärakenne Suunnittelualueella asuu yht. 198 henkilöä sekä lisäksi vanhainkodin asukkaat, jotka osittain ovat kirjoilla muualla. Alueen asukkaista alle 15-vuotiaita on vain 18 henkilöä, opiskelijoita ja työikäisiä (15-64-vuotiaita) 106 henkilöä ja yli 64-vuotiaita 74 henkilöä. Alueen ikäjakauma painottuu iäkkäisiin ihmisiin, koska alueella on vanhuksille suunnattuja asuntoja. 2.1.8 Maanomistus Pääosa maa-alueesta on Ylä-Savon evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän omistuksessa. Kaupunki omistaa Auringonkehrän alueen maat. Yksityistä maanomistusta on kaavamuutosalueen pohjoisosan rivitalojen kohdalla, kivinavetan tontilla, nk. Betlehemin alueella sekä kirkon itäpuolella, Koljonvirrantien varressa. Kaava-aluetta pohjoisessa rajaava rautatiealue on valtion omistuksessa.

Kaavaselostus 12 (38) 3. KAAVOITUS- JA SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. MRL 22 mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. 4.3 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. 4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit (Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY 2009) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. 3.2 Rakennettu kulttuuriympäristö, RKY 2009 Valtioneuvosto vahvisti 22.12.2009 Museoviraston laatiman tarkistetun inventoinnin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Inventointi on osa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja se tulee huomioida alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Lisäksi tavoitteena on mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksella. (lähde: http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/rakennusperinto/merkittavat_ rakennetut_kohteet) Iisalmen vanha kirkko alue (id:200738) on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi RKY-kohteeksi. Arvokas alue käsittää kirkon ja hautausmaan alueen sekä niitä ympäröivän avoimen viljelysmaiseman. Seuraavassa on lainaus kohteen kuvauksesta Museoviraston ylläpitämältä sivustolta:

Kaavaselostus 13 (38) Iisalmen vanha kirkko on poikkeuksellisen suuri erivartinen ristikirkko. Kirkon sakaristossa on harvinaisen hieno sarja seurakunnan kirkkoherrojen muotokuvia Mikael Toppeliuksen vuonna 1756 maalaamasta kirkkoherra Henrik Helsingiuksesta alkaen. Kirkon ristikeskuksen yläpuolella kohoaa vesikaton sisäjiireihin muodostettu keskustorni. Sakaristo on kirkon itäpäässä alttarin takana. Kirkkosalin kiinteästä sisustuksesta saarnastuoli, penkit, takorautainen kuoriaita ja maalattuja hirsipintaisia seiniä jäsennöivät pilasterit ovat 1920-luvulta. Porovedestä pohjoiseen työntyvän Kirkkosalmen itärannan tuntumaan mäelle rakennetun kirkon lähiympäristönä on vesistöön viettävä, useaan eri otteeseen laajennettu lehtevä hautausmaa. Kirkon luona on kirjailijoiden Juhani Ahon, Kauppis-Heikin ja Eino Säisän haudat muistomerkkeineen. Hautausmaan itäreunassa on arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelema siunauskappeli vuodelta 1952. Kirkon pohjoispuolella koivukujan päässä sijainneen kirkkoherran pappilan alue on täysin uusiutunut. Kirkon pohjoispuolella oleva pohjalaistyyppinen kellotapuli on 1700-luvun puolivälistä. Historia Iisalmen kirkkopitäjä muodostettiin 1620 Kuopion emäseurakunnan pohjoisosista. Se käsitti alkuaan koko Ylä-Savon alueet. Nykyiset Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän seurakunnat perustettiin aikoinaan sen kappeleiksi. Vanha kirkko oli seurakunnan kolmas. Ensimmäinen tuhoutui tulipalossa 1700 ja toinen, muodoltaan ristikirkko, purettiin huonokuntoisena nykyisen kirkon valmistuttua. Kalajokelaisen kirkonrakentaja Simon Silvénin johdolla 1779-1780 rakennettu kirkko uudistettiin sisä- ja ulkoarkkitehtuuriltaan ja sisustukseltaan arkkitehti F. A. Sjöströmin laatiman ehdotuksen mukaisesti 1876, jolloin mm. sisäholvi purettiin. Arkkitehti Rafael Blomstedtin suunnittelemassa, ensimmäisiin puukirkkojen restaurointeihin kuuluvassa korjauksessa 1927 kirkko palautettiin alkuperäiseen asuun 1920-luvun barokkiklassista muotokieltä käyttäen. Tämän jälkeen kirkossa tehdyt muutokset ovat vähäiset. Kirkon pohjoispuolella sijainnut kirkkoherranpappila siirrettiin Seurasaaren ulkomuseoon. Pappilasta jäi jäljelle suuri kivinavetta ja koivukuja. (lähde: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?kohde_id=1088) Kuva: Koljonvirrantieltä avautuva kirkkonäkymä.

Kaavaselostus 14 (38) 3.3 Maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030. Maakuntakaavassa alueelle on osoitetturajattu valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, mutta sen rajaus poikkeaa Museoviraston rajauksesta rantapellon osalta. Rajausten eroavuudesta ja erojen vaikutuksesta kaavatyöhön - on keskusteltu viranomaisneuvotteluissa. Kuva vasemmalla: Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavan kulttuuriympäristöä käsittelevissä ohjeissa suunnittelualueelta on nostettu esiin kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä valtakunnallisia ja maakunnallisia kohteita tai alueita. MA 1-v 21.003:lla tarkoitetaan vanhan kirkon aluetta, joka käsittää kirkon, kellotapulin ja hautausmaan (luokitteluperusteet R,H,M). Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (MA1-v, ma1-v) ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (MA1, ma1). Merkinnän tarkoittama suunnittelumääräys on sisällöltään seuraava: Alueen tai kohteen suunnittelussa on otettava huomioon rakennetun kulttuuriympäristön kokonaisuudet ja ominaislaatu. Alueen tai kohteen erityispiirteitä tulee vaalia. Valtakunnallisesti merkittävien alueiden (MA1-v,ma1-v) suunnittelussa on pyydettävä lausunto alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja museoviranomaisilta. Merkintä MA1 103 osoittaa pappilan kivinavettaa. Rakennussuojelukohteena on Kustaa Aadolfin kirkko (sr 151). Merkinnällä osoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita valtakunnallisesti merkittäviä kohteita tai alueita, rakennussuojelulain 3 :n 2 momentin perusteella suojeltuja rakennuksia tai rakennusryhmiä sekä asetuksessa valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985) tarkoitettuja alueita ja kohteita. Suunnittelumääräys: Alueen tai kohteen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon kulttuuriympäristön vaaliminen ja turvattava merkittävien kulttuuriarvojen ja ominaispiirteiden säilyminen. Alueen tai kohteen suunnittelussa on pyydettävä lausunto alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja museoviranomaisilta.

Kaavaselostus 15 (38) Suunnitteluperiaatteet on määritelty maakuntakaavassa seuraavasti: Valtakunnallisesti merkittävät kohteet ja alueet ovat Museoviraston laatiman inventoinnin (RKY) perusteella osoitettu. RKY on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Iisalmen Vanhan kirkon osalta rannan läheinen pelto on rajattu pois alueesta: Rajausmuutosta perustellaan seuraavasti: Vanhan kirkon ja Koljonvirrantien välissä sijaitsevat pellot ovat tärkeä osa vanhan kirkon kulttuurimaisemaa. Pellot tulee pitää viljelyksessä tai muutoin avoimena. Vanhan Kirkon pohjoispuolella sijaitseva Betlehemin asuntoalueen ja Kirkonsalmen väliin jäävä peltoalue ei muodosta niin merkittävää avoinna pidettävää tilaa näkymien osalta, koska jo rakennettu asuntoalue sulkee näkymiä vesistön suuntaan ja ottaa peltoaluetta haltuunsa. Kuva: Näkymä kellotapulista rantapellolle.

Kaavaselostus 16 (38) 3.4 Yleiskaava Keskustaseudun osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ruudutettu alue) sekä maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö tai maisemaalue (vaakaviivoitettu alue). Näiden lisäksi on neljä sr-kohdetta. Luetellut kohteet ovat: sr-1: kellotapuli, sr-8:vanha kirkko, sr-3: paarihuone ja sr-30 kivinavetta. SR-merkinnän sisältö on rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus, jonka purkaminen on MRL:n 41 2 mom:n nojalla kielletty. Rakennuksen ulkoasua ei saa muuttaa siten, että sen rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokas tai kaupunkimiljöön kanalta avokas luonne turmeltuu. Suojelutavoitteet toteutetaan asemakaavalla. Yleiskaavan suojelumääräys ohjaa asemakaavojen muutoksia ja uusia asemakaavoja. Alueelle on osoitettu pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve/kehitettävän ulkoilureitin merkintä (vihreä katkoviiva). Viheryhteystarve on tarkoitettu täydentämään koko keskusta-alueen kattavaa ulkoilureitistöä, joka yhdistää Koljonvirran matkailupalvelualueen ja keskustan. Lisäksi se palvelee viheryhteytenä ja ekologisena käytävänä alueen eläimistöä. Suunnittelualueen pohjoisosaan on merkitty itä-länsisuuntainen kevyenliikenteen yhteystarve. Se liittäisi Kirkonsalmen länsirannan asutuksen läheisemmin keskustaan. Lyhyt kevyenliikenteen reitti olisi tärkeä turvallisuutta lisäävä tekijä erityisesti alueen koululaisille. Kevyenliikenteen yhteystarpeen toteuttamisen ajankohta ei ole tiedossa eikä asiasta ole tehty päätöksiä. Yhteyden osoittamista asemakaavassa tutkitaan tämän kaavatyön osana.

Kaavaselostus 17 (38) 3.5 Asemakaava Pääosalla suunnittelualueesta ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kirkko, hautausmaa ja niiden lähialue on jäänyt asemakaavoittamatta jo Iisalmen maalaiskunnan aikana. Koljonvirrantie on kaavoitettua yleistä tiealuetta, LT (voimassa olevat kaavat ovat AK 115, joka on hyväksytty 6.6.1977 ja AK 156, jonka hyväksymispäivä on 8.2.1982). Myös suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuva Kirkonsalmen asuinalueen pohjoisosa on asemakaavoitettua (AK 187, 19.9.1984). Kaavamuutosalueeseen kuuluu kapea suikale puistoalueeksi osoitettua aluetta. EI ASEMAKAAVAA

Iisalmen kaupunki Tekninen keskus Kaupunkisuunnittelu Kaavaselostus 18 (38) Pvm muutettu Drno 17.9.2014 126/2007 AR II e=0,3 VP keskeiset olevat kaavamerkinnät: s= suojeltava alue. Katualueella ja tontilla oleva puusto säilytettävä ja tarvittaessa täydennettävä sr= suojeltava rakennus. Olennaisten muutosten tekeminen rakennuksen julkisivuun ja sen purkaminen on kielletty. Y-1 sr e=0,4 II VL AR-3 I e=0,2 AO= erillispientalojen korttelialue AR= rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. YS II e=0,4 AK-1 ½ II e=0,3 YS=sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue. s VP VP= puisto. Alueelle on istutettava suojaistutus näkösuojaksi ja meluhaittojen torjumiseksi. VL=lähivirkistysalue VK=leikkikenttä LT= kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustieja vierialueineen. AO I e=0,2 LT Muut kuin ohessa esitetyt kaavamääräykset löytyvät kaavakartasta. VK Alueen pohjoisosan voimassa oleva asemakaavatilanne. AR-3= rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa vanhusten asuntoja sekä niitä palvelevia huolto- ja yhteistiloja. 1ap/5 asuntoa. Y-1= yleisten rakennusten korttelialue. Rakentaminen rakennusalan ulkopuolelle erillisinä rakennuksina on kokonaisrakennusoikeuden puitteissa sallittua. AK-1= asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa rakentaa vanhusten asuntoja ja niitä palvelevia huolto- ja yhteistiloja. 1ap/5 asuntoa

Kaavaselostus 19 (38) Suunnittelualueen eteläpuolella voimassa oleva asemakaavatilanne. Myös tällä alueella on asemakaavan muutostarpeita, mutta ne toteutetaan omana kaavamuutoksenaan tulevaisuudessa. 3.6 Muut suunnitteluun vaikuttavat asiat Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 14.11.2011. Rakennuskiellot Koljonvirrantien varsi on rakennuskiellossa osana Papinahon aluetta kaavojen ajantasaisuuden arvioinnin seurauksena (Tekla 26.2.2013 52). Kiinteistörekisteri Alue kuuluu kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Iisalmen kaupungin teknisen keskuksen kaupunkirakenneyksikkö on tarkastanut pohjakartan vuonna 2013. Iisalmen keskusta-alueen viheraluejärjestelmä Vuonna 2004 laaditussa viheraluejärjestelmässä alueelle on esitetty seuraavia havaintoja ja toimenpiteitä alueelle: viheryhteyksien kehittäminen (sininen katkoviiva etelä-pohjoissuunnassa sekä keltaisella merkitty kulttuurihistoriallisesti merkittävien viheralueiden kunnostaminen, hoito ja suojelu. Kuva: Ote viheraluejärjestelmän viheryhteyksien kehittämissuunnitelmasta.

Kaavaselostus 20 (38) Viheraluejärjestelmässä on luokiteltu erityyppiset viheralueet sekä osoitettu viheryhteyksien sijainti. Toteutettavien toimenpiteiden kiireellisyys on luokiteltu. 4. Koljonvirralta keskustaan johtavan rantareitin rakentaminen 5. Koljonvirrantien tienvierustojen maisemanhoito 6. Viheryhteyden perustaminen Vanhakirkontieltä vanhan kirkon suuntaan 14. Vanhaa kirkkoa ympäröivän peltoaukean säilyttäminen avoimena maisematilana 15. Rantapenkereen tuntumassa kasvavan vesakon raivaus. Inventoinnit Kaavatyötä varten on laadittu selvitys alueen historiallisesta kehityksestä, jossa on esitelty alueen rakentumisen vaiheita, tiestön ja kulttuurimaiseman kehittymistä sekä kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Alueen rakennuksista on inventoitu seuraavat kohteet: kirkko, siunauskappeli, kellotapuli, paarihuone ja kivinavetta sekä aluekohteena vanhan kirkon ympäristö. Muut suunnitelmat Vanhan kirkon alueelle on laadittu vuosien saatossa erilaisia suunnitelmia mm. opinnäytetöinä. Vuonna 2001 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla on laadittu kaava-aluetta koskeva diplomityö (Marja Kukkonen).

Kaavaselostus 21 (38) Diplomityössä on käsitelty osaa tämän kaavatyön tavoitteista. Suunnitelmassa on otettu kantaa alueen kehittämiseen mm. täydennysrakentamisen kautta. osoitettu täydennysrakentamista: 1-2 krs. rivitaloja Laaksotien varren täydennysrakentaminen: 2-krs. omakotitaloja, julkisivuna tiili 12 rakennuspaikkaa (AO), joista osa on vanhoja. Liikerakennus ja koillisin talo esitetty korvattavaksi uudisrakennuksella. Uudisrakennuksissa 2 krs., julkisivumateriaalina puu. 7 uutta rakennuspaikkaa (AO) kulku huoltorakennusten pohjoispuolitse. 2 krs., materiaalina puu. Diplomityössä alueelle on esitetty 29 pientaloa sekä 4 rivitalomaista rakennusta. Melualueelle näistä sijoittuu n. 13 esitettyä pientaloa. Tässä kaavatyössä diplomityötä ei näin ollen voi soveltaa kovin yksityiskohtaisesti. Uudisrakentamisen määrä diplomityössä on runsas, eikä rakentamisen maisemallisia vaikutuksia ole tarkasteltu kovin perusteellisesti. Kuvat: Suunnitelmia ja havainnekuvia, Kirkonmäki (diplomityö Marja Kukkonen).

Kaavaselostus 22 (38) Seurakuntayhtymä on teettänyt kirkon alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyistä suunnitelman arkkitehti Hannu Puurusella. Maaliskuussa vuonna 2014 valmistuneessa suunnitelmassa kirkon ympäristön toimintoja on pohdittu laajemmin mm. kevyenliikenteen yhteyksien, kirkon lähestymissuunnan sekä pysäköintialueen jäsentelyn osalta. Esitys Kirkkotien siirtämisestä Kellbergin baarin asuinalueen pohjoispuolelle on raikas avaus pohtia kirkon asemaa maisemassaan. Puurusen laatima suunnitelma on ollut asemakaavatyön pohjana ja siinä esitettyjä ratkaisuja on tutkittu kaavatyössä tarkemmin. Kuva: Yllä havainnekuva koko kirkkoalueen kehittämissuunnitelmasta, joka on ehdotuksena asemakaavan pohjaksi. Vasemmalla tarkempi tarkastelu kirkon ja siunauskappelinvälisen alueen kehittämisestä. Kirkon edusta rauhoitetaan pysäköinniltä. Pysäköintialuetta rajataan mahdollisesti korotetuilla istutusalueilla. Pysäköintialue säilyy sorapintaisena. Ruuhka-aikojen tilapäinen pysäköinti ohjataan tapulin pohjoispuolelle.

Kaavaselostus 23 (38) 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU JA KAAVAPROSESSI 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Vanhan kirkon alueen asemakaavatyö on ollut kaupungin kaavoitusohjemassa pitkään. Alue on Iisalmen taajamarakenteen sisällä, mutta se on jäänyt asemakaavoittamatta (Iisalmen maalaiskunnan ja kaupungin yhdistymisen jälkeen). Alueelle on tarpeen laatia ensimmäinen asemakaava mm. alueen kulttuurihistoriallisen merkityksen vuoksi. Suunnittelualueen pohjoisosan asemakaavat ovat päivittämisen tarpeessa. Pohdittavana on myös alueen täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Aloite kaavatyöhön on kaupungin ja seurakunnan yhteinen. Ylempiasteisissa kaavoissa ja museoviraston RKY-inventoinnissa alueelle on osoitettu kulttuurihistoriallisia arvoja. Näiden arvojen yhteensovittaminen mahdollisen täydennysrakentamisen kanssa vaatii asemakaavallista tarkastelua. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia kaavahankkeessa ovat alueen maanomistajat ja kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Viranomaisina osallisia ovat Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue, Pohjois-Savon liitto, Liikennevirasto, Museovirasto, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Pohjois-Savon pelastuslaitos, kaupungin eri hallinnonalat kuten hallinto- ja elinkeinopalvelut, tekninen keskus, sivistyspalvelukeskus sekä vapaa-aikapalvelujen keskus, Ylä-Savon SOTEkuntayhtymä ja Ilvola-säätiö. 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke on esitelty ensimmäisen kerran vuoden 2013 kaavoituskatsauksessa 3.2.2013. Vuoden 2014 kaavoituskatsauksen ilmestymisen jälkeen asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville ja kaavatyö tuli vireille. Suurimman maanomistajan eli seurakuntayhtymän kanssa kaavatyötä on käsitelty useissa kokouksissa. Kaavaluonnoksia esiteltiin varsinaisesti 9.6.2014 pidetyssä kokouksessa. Yhteiselle seurakuntaneuvostolle luonnoksia on esitelty 25.8.2014. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelussa 8.11.2013 keskusteltiin hankkeen mahdollisista selvitystarpeista ja kuultiin viranomaisten näkemyksiä mahdollisen täydennysrakentamisluontoisen asumisen sijoittamiselle RKY-alueelle. Esiin nousi tarve järjestää neuvottelu, jossa käsitellään museoviraston RKY-aluerajauksen ja maakuntakaavan valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristö/ maisema-alueen rajauksen eroavuutta ja alueen arvojen säilymistä siten, että asiassa saatava ratkaisu voidaan huomioida maakuntakaavan seuraavalla laatimiskierroksella. Uusi neuvottelu RKY-rajauksesta ja sen eroamisesta maakuntakaavan rajauksesta pidettiin 16.1.2014. Palaverissa jalkauduttiin maastoon ja pohdittiin mm. täydennysrakentamisen mahdollisuuksia RKY-alueelle. Luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään 3.9.2014. 4.3 Kaavahankkeen aloitus ja eteneminen 24.2.-14.3.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. 26.2.2014 Yleisötilaisuus Kirkonsalmen koululla; OAS:n ja kaavan lähtökohtien esittely. 8.10.2014 Kaavaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin. 1.-24.10.2014 Kaavaluonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla.

Kaavaselostus 24 (38) 4.4 Asemakaavan tavoitteet Seurakunnan tavoitteet liittyvät mm. kulttuurihistorialliseen rakennuskantaan, hautausmaa-alueen kehittämiseen sekä kirkon alueen liikennejärjestelyihin. Arkkitehti Hannu Puurunen on laatinut yleissuunnitelman liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen kehittämisestä kirkon edustalla. Asemakaavan laatimisessa em. suunnitelma otetaan huomioon suunnittelun lähtökohtana ja sitä hyödynnetään soveltuvilta osin. Luonnosvaiheessa pidetyissä neuvotteluissa seurakunnan edustajat ovat kantaneet huolta liikennejärjestelyjen sujuvuudesta kirkkovuoden vilkkaimpien tapahtumien yhteydessä. Kaupungin tavoitteena on liikennejärjestelmän toimivuuden arviointi- ja kaavallinen kehittäminen, katualueiden jäsennöinti, kulttuurihistoriallisten arvojen tunnistaminen ja kohteiden ja alueiden suojelun ja hoidon turvaaminen maankäytön keinoin. Lisäksi kaupungin tavoitteena on lisätä alueelle asumista, täydennysrakentamisen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen keinoin. Vanhentuneiden kaavojen ajantasaistaminen on myös tavoitteena. Ilvola-säätiön tavoitteena on lisätä suunnittelualueelle vanhusten palveluasumista, tehostaa nykyisten tonttialueiden käyttöä ja suunnitella pitkällä aikavälillä koko alueen rakennuskannan ja palvelutarjonnan kehittäminen. Ajankohtaisena on palvelutalon suunnittelu Brofeldtintien varteen. Muita esiin tulevia tavoitteita on kartoitettu esim. yleisötilaisuudessa. Asukkaiden tavoitteena on mm. säilyttää Kellbergin baarin kiinteistö liiketilana. Lisäksi asukkailta on tullut toiveita erilaisiin liikenteellisiin parannuksiin alueella. Yhtenä asukkaiden esittämänä tavoitteena on hautausmaa-alueen elinvoimaisen liito-oravapopulaation olemassa olon turvaaminen sekä viheryhteyksien järjestäminen hautausmaa-alueelta pohjoiseen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavatyön luonnosvaiheessa on tutkittu useita vaihtoehtoja erityisesti täydentävän uudisrakentamisen sekä kirkon itäpuolen olevien pihapiirien tulevan maankäytön osalta. Kaavatyön keskeinen problematiikka liittyykin juuri kirkon alueeseen sen liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä nk. Kellbergin baarin alueen pientalojen maankäyttöön. Kuva: Luonnosvaiheessa tutkittuja vaihtoehtoja rantapellon pohjoisosan täydennysrakentamiselle. Vaihtoehdoissa pientalotonttien, rivitalotonttien ja muiden asuintonttien määrä vaihtelee. Lopuksi valittiin oikeanpuoleinen tiivis ja matala tyyppinen ratkaisu. Myös täydennysrakentamisen sijoittuminen, määrä ja laatu ovat olleet tutkittavina. Yllä olevissa kuvissa on luonnosvaiheessa pohdittuja erilaisia vaihtoehtoja rantapellon täydennysrakentamisesta. Viranomaisneuvottelun yhteydessä tehdyllä maastokäynnillä 16.1.2014 todettiin yhteisesti, että täydentävää rakentamista alueelle voidaan tutkia, mutta sen tulee eteläisimmältä osaltaan sijoittua Betlehemin alueen etelälaidan linjaan. Yllä vasemmalla ja keskellä olevissa vaihtoehdoissa alueen tehokkuus jää melko alhaiseksi ja siksi kolmas vaihtoehto (oikeanpuoleisin) luonnosteltiin lisäämään asuntojen määrää ja luomaan sitä kautta tehokkaampaa aluerakennetta.

Kaavaselostus 25 (38) Luonnosvaiheessa toinen keskeinen tutkittava alue oli kirkon itäpuolelle sijoittuva ns. Kellbergin baarin alue. Alueella on historiallista merkitystä ja 1800-luvulla se on ollut unilukkarin tilaa, joka sijaitsi kirkon ja pitäjäntuvan välissä. Pitäjäntuvan paikka jää kaava-alueen ulkopuolelle Koljonvirrantien itäpuolelle. Kellbergin baarin toiminnan aikana vuosina 1938-2013, alue on saanut uusia merkityksiä kokoontumispaikkana. Tällä sivulla on esitelty luonnosvaiheessa tutkittuja vaihtoehtoja alueen maankäytöstä sekä arvioitu niiden vaikutuksia. a Vasemmalla on yksi ensimmäisistä luonnoksista, jossa kirkon alueelle liikennöinti siirtyisi nykyistä pohjoisemmaksi ja uusi tielinja suuntautuisi juhlavasti kohti kirkkoa. Tämän ratkaisun ongelmaksi koettiin mm. uuden tien sijainti aivan pohjoisimman pientalotontin vieressä. Vasemmalla olevassa vaihtoehdossa Kellbergin baarin alue on osoitettu nykyiseen käyttöön pientaloalueena ja myös liikekiinteistö on osoitettu asumiselle. Seuraavassa (toiseksi ylimpänä olevassa) vaihtoehdossa lähtökohtana on kirkon näkyminen maisemassa ja siinä koko kirkon itäpuoli on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi pelloksi tai avoimeksi puistoalueeksi ympäröivän tienvarsipellon tapaan. Asutus oletetaan tässä vaihtoehdossa poistuvaksi ja kiinteistöjen omistajille osoitettaisiin korvaavat tontit kaava-alueen etelälaidalta Vanhan kirkkotien varrelta. Katuyhteys on linjattu kirkon kohdalle. Tämä vaihtoehto hylättiin, koska se ei ole realistinen. Ratkaisun maisemallinen komeus on kuitenkin houkutteleva. Kahdessa alemmassa vaihtoehdossa katuyhteyttä kirkolle kehitetään nykyisellä paikallaan. Toiseksi alimmassa vaihtoehdossa katualuetta leventämällä ja Kirkkotietä uudelleen suuntaamalla päästään rakentamaan sujuva, kanavoitu liittymä, jossa eri suuntiin kääntyville on omat kaistansa. Kirkkotien päätteenä on näkymä kirkolle. Kellbergin baarin alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi. Pientalotontteja on osoitettu lohkottavaksi siten, että alueelle muodostuu kaksi uutta tonttia. Koljonvirrantien varteen melualueelle on osoitettu erityisviheraluetta. Alimmassa vaihtoehdossa liikenneyhteys kirkolle on osoitettu nykyiselle paikalleen. Erona ylempään vaihtoehtoon on Kirkkotien linjaus. Tällä sivulla esitetyissä vaihtoehdoissa vaikutukset kohdistuvat erityisesti kirkon itäpuolen asukkaisiin, joiden elinoloihin, asumiseen, liikkumiseen ja yrittämisen mahdollisuuksiin kaavaratkaisulla on osin kielteistä vaikutusta. Käyttötarkoituksella, joka estää esim. baarin uudelleen perustamisen, olisi heikentävät taloudelliset vaikutukset omistajalle. Mahdollisuus lohkoa uusia asuintontteja toisi taas taloudellista hyötyä. Vaihtoehtoja on luonnosvaiheessa pohdittu myös maanomistajien kanssa. Taloudellisia vaikutuksia kohdistuu kadunrakentamisen osalta kaupungille. Rakentamiskustannuksia syntyy, sijaitseepa Kirkkotien katuyhteys asutuksen eteläpuolella tai pohjoispuolella. Myös nykyiselle paikalleen kehitettäessä kadun uudelleenrakentamiskustannukset ovat huomattavat. Pysäköintialueen rakentamisesta vastaa seurakuntayhtymä.

Kaavaselostus 26 (38) Suunnittelualueen eteläosassa on kaavatyön valmisteluvaiheessa tutkittu eri vaihtoehtoja pientalotonttien osoittamiseksi Vanhan Kirkkotien varteen. Eri luonnosvaihtoehdoissa Kirkkotien varren asuminen täydentyy joko kolmella tai seitsemällä pientalotontilla. Uudet pientalotontit sijoittuvat siten, etteivät ne ulotu maisemallisesti merkittäväksi osoitetulle ma-1 alueelle. Sen sijaan RKY-rajauksen sisälle eli valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueelle ne sijoittuvat. Rakennusoikeutta on osoitettu vaihtoehdosta riippuen joko 200 + at60 tai 200 + at50. Rakennusten sijoittamista ohjataan harjan suuntaa osoittavalla merkinnällä samaan koordinaatistoon Vanhan Kirkkotien eteläpuolella olevan asutuksen kanssa. Kuva: Vaihtoehto 1, jossa Vanhan Kirkkotien varressa on 3 tonttia. Kuva: Vaihtoehto 2, jossa Vanhan Kirkkotien varressa uudella Torpanpolulla on 7 pientalotonttia.