SUUNNITTELUPALVELUT, ASEMAKAAVOITUS Asemakaavan muutos. Tohloppi, Tohlopinsuonpuiston osan muutos asuntoalueeksi, kaava nro 8094. Dno: YPA:1384/2006 Vastineluettelo. Muistutukset ja vastineet 14.4.2008 Liite 4 /1 Asemakaavaehdotus 22.10.2007, tarkistettu 7.12.2007, nähtävillä 21.12.2007-21.1.2008 Muistutukset 9 kpl 1. Marjatta Tammisto - Kaavassa on sivuutettu maisemaseikat, virkistysnäkökohdat, luonnonolosuhteet, naapureiden / kaupunginosan asukkaiden kannanotot ja tonttimaan realiteetit - Tonttimaa suopohjaista, josta aiheutuu mm. maansiirtotöitä - Kaava-alueen eteläpuolen koivukuja tekee tulevista pihoista hyvin varjoisia - Kaavoittaja kylvää riidansiemenen nykyisten ja tulevien asukkaiden välille 2. Matti Litukka - Vaatii kaavaehdotuksen hylkäämistä, alueelle ei tule kaavoittaa ainuttakaan tonttia - Tohlopinsuo tärvellään - Kaavoituksessa on kuultava asukkaita - Luonnonsuojelu, viheralueiden säästäminen, vaikea rakentamismaasto ja asukkaiden vastustus ovat riittäviä perusteita kaavan hylkäämiselle 3. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry - Tohlopin virkistysmetsäalueita on supistettu liikaa kaavoittamisen seurauksena - Kaavoittajat ovat kuunnelleet kuntalaisten ja yhdistysten palautetta ja tehneet muutoksia katulinjauksiin, kaavamerkintöihin ja talotyyppeihin - Nyt olisi kuitenkin jätettävä alue rakentamattomaksi - Tohlopinsuon puistoa ei saa mielestämme supistaa vaan se on jätettävä nykyiseen tilaansa - Uuteen kaavaan on saatava tarkat merkinnät liito-oravan huomioimisesta ja koko alueen säilyttämisestä nykyisessä omaleimaisessa asussaan - Uudet rakennukset vaikuttavat Tohlopinsuonpuiston ilmeeseen ja kaventaisivat entisestään virkistysalueita - Yleiskaavan kaavoitusvelvoitteeseen ja omakotitonttien kysyntään vetoaminen on toisarvoista, kun kyseessä on asukkaille tärkeä virkistysalue, jolla on maisemallisia ja suojelullisia arvoja 4. Karita ja Jani Boström - Vastustaa puistoalueen muuttamista asuinalueeksi - Kuulemistilaisuuksissa ei ole ollut läsnä tilaajan edustajia, tilaaja kuitenkin toiminut esittelijänä yhdyskuntalautakunnan kokouksessa. Kaavoittajan kanssa aiemmin käytyjen keskustelujen jälkeen olimme valmiita kompromissivaihtoehtoon, jota esiteltiin vain tilaajalle, joka hylkäsi sen. Tämä ei vastaa maankäyttö- ja rakennuslain sisältöä ja henkeä, sillä emme ole tulleet kuulluiksi - Asukkaiden ja käyttäjien mielestä alueelle ei tulisis rakentaa. Tällä mielipiteellä ei ole ollut mitään merkitystä; mitään merkittäviä muutoksia kaavaehdotukseen ei ole tehty. Liito-oravaa varten on suojeltu riittämätön alue. Kaksikerroksiset talot on muutettu yksikerroksisiksi, muttei vastustajien mielipiteen vuoksi vaan maaperän.
Vastineluettelo. Mielipiteet ja vastineet vaiheittain, Tohloppi nro 8094 Liite 4 /2 - Kaavoitus on kohdistunut alueelle, joka on ahkerassa virkistyskäytössä. Asutus levittäytyy suoalueeseen kiinni, se romahduttaisi luonnon virkistysarvon. Miten lähes 1000 asukkaan virkistysalue ei ole suojelemisen arvoinen, vaan rakentamista perustellaan omakotitonttitarpeella. - Puskurina toimivan suoja-alueen rakentaminen muuttaisi suoilmastoa. Hulevesien johtaminen suolle vaikuttaa merkittävästi suon puhtauteen ja välillisesti Tohlopinjärveen. - Kuulemistilaisuudessa ei ollut saatavilla hulevesiselvitystä - hulevesiselvitys perustuu ideaaliin tilanteeseen, että rakennusaikainen sekä sen jälkeinen vesirasitus on rakennusmääräysten mukainen. Yksityiset rakentajat eivät tarkistuta käyttämiensä maantäyttöaineiden ph:ta ym., joten todellinen rasitus suolle on merkittävästi suurempi ja pilaa suon ekosysteemin - Sen sijaan, että tiivistysrakentaminen kohdistuisi nyt rakenteilla olevalle pellolle, tilaaja näkee järkevämpänä kaavoittaa luonnontilaiselle suoalueelle - Vaikutusten arviointi ei näy luonnon, nykyisten asukkaiden eikä maanrakennus- ja rakentamiskustannusten huomioimisessa. - Alueella on tehtävä merkittäviä maansiirtotöitä, maaperä on pehmeää. Maasto viettää kohti suota. Maanpinnan tasoa on nostettava merkittävästi. Se muuttaa alueen nykyistä olemusta ja talot näkyvät suon läpi rantaa pitkin kulkevalle kävelytielle asti. - Kaavoituksesta päättävät henkilöt eivät ole tutustuneet kohteeseen riittävästi 5. Lamminpään-Tohlopin Omakotiyhdistys - Tohlopinsuo pitää säilyttää koskemattomana - Kaava haukkaisi alleen osan suoaluetta sekä tärkeän suojavyöhykkeen olevan asutuksen ja suon välistä - Mansikkamäen pohjois-eteläsuuntaisen osuuden tontit pitää poistaa; tilalle kävelytie, joka jatkuu Myllypuronkadulle - Tontit voisi osittain korvata kaava-alueen pohjoispuolelle sijoittamalla 6. Kirsi ja Lauri Lehtonen - Alue tulee säilyttää luonnontilaisena tai ainakin pienentää rakentamisaluetta oleellisesti - Mielipidettämme ei ole millään tavalla huomioitu - Ainoa vastaantulo kaavoituksen puolelta on ollut turva liito-oravalle - Vastaantulo kaksikerroksisuuden muutoksessa yksikerroksiseksi johtuu kuitenkin maaperästä - Kaava-alue on toiminut suojavyöhykkeenä varsinaiselle suoalueelle. Rakentaminen rikkoisi yhtenäisen kokonaisuuden ja tuhoaisi alueen luonnon monimuotoisuutta. -Tohlopinsuonpuistoa käyttää laaja joukko ympäristön kaupunginosista. Käyttäjämäärä kasvaa rakenteilla olevan Tohlopin niittyjen johdosta. Tohlopinsuonpuiston alue lisää käyttäjämäärää entisestään ja samalla virkistysalue pienenee - Alueen maisemallinen arvo Tohloppijärven lähellä on merkittävä - On kyseenalaista rakentaa kosteikoille ja alavaan maahan - Olemme huolissamme lisääntyvän liikenteen tuomista ongelmista - Tavoiteltava asukasmäärä sekä rakennettava alue on pysynyt samana vastustuksesta huolimatta - Kulkuväylien osalta toiveita on jonkin verran huomioitu, mutta kävelytie on sijoitettu nykyisten rivitalopihojen läpi - Kaavaan on tehty itsestään selviä ja kosmeettisia muutoksia - Emme ole tulleet kuulluiksi - Tilaaja ei ole ollut paikalla käydyissä neuvotteluissa 7. As. Oy Tohlopinpiha, Tohlopinkatu 15 ja 46 - Pyydämme, että kaupunki luopuu Tohlopinsuonpuiston muuttamisesta pientaloalueeksi
Vastineluettelo. Mielipiteet ja vastineet vaiheittain, Tohloppi nro 8094 Liite 4 /3 - Alue on kaavoitettu vuonna 1962 luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi. Kaavamuutos tulisi pienentämään puistoaluetta erittäin paljon ja lisäämään virkistysalueen käyttäjämäärää melkoisesti, jolloin alue käytettäisiin nopeasti maastollisesti loppuun. - Alue on rakentamiseen erittäin huonosti sopiva. Maasto laskee ensin jyrkästi ja sitten on jyrkkä pudotus suoalueelle. Rakentaminen vaatisi massiiviset maansiirrot. Lisäksi läheinen suoalue voi aiheuttaa homeongelmia. Kuka haluaisi asua suolla. Rakentamiskustannukset nousisivat suuriksi. - Miksi kaavoitetaan suoalueelle, eivätkö kaupungin viranomaiset ole velvollisia edistämään asukkaiden terveyttä ja viihtyisyyttä - Kaupungin alueelta löytyy varmasti huomattavasti parempaa maata pientalotonttien kaavoitukseen. - Alueen luonnonsuojeluarvot estävät kaavoittamisen asumiskäyttöön - Näin laaja uusi kaavoittaminen tekisi mahdottomaksi liito-oravan elinympäristön - Lähikoulut käyttävät suota opetustarkoitukseen. Tällaista suoaluetta ei tulisi hävittää eikä sen olemassaoloa vaarantaa rakentamisella edes lähialueelle. - Alueella on metsän monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä (metsälaki 10 ) - Alue on lintujen suosikkialue - Pyydämme, että koko Tohloppijärven alueelle laaditaan selvitys luonnon monimuotoisuudesta - Kaava tulisi vaikuttamaan haitallisesti alueen liikenteeseen. - Ellei rakentamisesta voida luopua, pitäisi se vähentää puoleen ehdotetusta määrästä. - Kaava on liian raskas - Tohlopinkatu 46 tontin koivurivin taakse tulisi jättää viherkaista 8. As. oy Tohlopinrivin hallitus - Alueen luonnontilaisuutta ei ole syytä muuttaa. - Alue ei sovi omakotirakentamiseen - Itäpuolinen alue laskee voimakkaasti kohti Tohloppijärveä, maansiirtotyöt ovat mittavat - Koilliskulmassa tontit rajoittuvat suo-ojaan - Epäilevät hulevesiselvityksen oikeellisuutta - Kävelytietä Pyydyspohjankadulle ei tarvita ollenkaan, vaarantaa liikennettä - Rakentaminen vaarantaa suon säilymisen luonnontilassa - Ehdottavat kaavoittamista Tohlopinpelloille, josta ei niin paljon haittaa - Rakentamista mieluummin lähemmäksi Tesoman valtatietä - Ainoa kaavassa huomioitu asia on liito-oravan elinpiiri puistossa 9. Nimetön - Ehkäpä olisi hyvä poistaa kaksi pohjoista taloa suonkulmalta häiritsemästä suonäkymää ja siirtää ne luoteen suuntaan (kadun mutkasta). Siitä kävelyreitti suolle ohjeellisesti. Nyt rakennukset työntyvät liikaa suolle päin. Pirkanmaan ympäristökeskus, kommentti Asemakaavassa esitetty täydennysrakentaminen ei kaavaan liittyvän selvityksen mukaan sijoitu alueella esiintyvän liito-oravan elinympäristön kannalta keskeiselle alueelle. Asemakaavaan sisältyy lajisuojelun huomioon ottavia metsänhoitomääräyksiä. Mikäli alueella on luontoselvityksen yhteydessä todettu luonnonsuojelulain tarkoittamia liito-oravan pesäpuita, tulisi niiden säilyminen ympäristöineen turvata asemakaavamääräyksin. Kun kysymyksessä on olemassa olevan asutuksen ympärille nykyiselle puistoalueelle sijoittuva täydennysrakentaminen, ympäristökeskus pitää hyvän kaavoituskäytännön mukaisena, että olemassa olevan asutuksen yhteydet vapaaalueille turvataan riittävän levein vihervyöhykkein, jotka sijoitetaan olemassa olevien kulkuväylien ja kortteleiden vapaa-alueiden yhteyteen.
Vastineluettelo. Mielipiteet ja vastineet vaiheittain, Tohloppi nro 8094 Liite 4 /4 Vastine aihealueittain Virkistys Tohlopinsuonpuisto sekä Tohloppijärven ympäristön virkistysalueet ovat merkittävä kokonaisuus läntisiä kaupunginosia palvelevana viheralueena. Tohlopinsuonpuisto on jo pelkästään Pyydyspohjankadun pohjoispuolella laajuudeltaan noin 40 ha:a. Kaavan myötä rakentamisen piiriin tulee noin 2,5 ha:a. Tarkoitus on säilyttää alue tulevaisuudessakin laajana kaikkia muistutuksissakin listattuja alueita palvelevana. Suuren käyttäjämäärän lisääntyminen 120 hengellä ei aiheuta alueella ulkoilumahdollisuuksien huononemista, mutta tarjoaa hyvät ulkoilualueet myös näille 120:lle uudelle asukkaalle, jotka kaavan myötä hakeutuvat Tohlopin kaupunginosaan. Tohlopinsuo säilyy ja suoalueen ja asutuksen väliin jää kapeahko viheraluekaista puskurivyöhykkeeksi. Polkuverkoston osalta nykyisten asukkaiden toiveita on huomioitu asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Nykyisiltä rivitalotonteilta säilyvät yhteydet tonttien itäpuolen polkuja myöten Tohlopinsuonpuistoon. Rivitalojen pohjoispuolen yhteydestä puistoon luovuttiin asukkaiden toivomuksesta. Huolena oli mahdollinen tulevien asukkaiden kulku rivitalopihojen läpi. Polku rivitalotonttien välissä sijoittuu nykyisenkin kaavan mukaiselle puistoalueelle, ei suinkaan rivitalojen korttelialueelle. Liikenne Tohlopinkadun saneeraus sisältyy kaupunkiympäristön kehittämisen alustavaan vuosien 2009-1010 saneerausohjelmaan. Alueen asukasmäärän kasvamisen myötä kaavoituksen seurauksena Tohlopinkadun katusuunnittelu käynnistyy vuoden 2008 aikana. Lähtökohtana on kadun poikkileikkauksen muuttaminen leveää ajorataa kaventamalla sekä rakentamalla kevyenliikenteen väylä. Suojateiden yhteyteen pyritään sijoittamaan keskisaarekkeet. Mansikkamäenkadun päästä on osoitettu ohjeellinen kevyenliikenteen väylä Pyydyspohjankadulle nykyistä ja tulevaa asutusta varten uimarannan suuntaan. Pyydyspohjankadulla on alhainen nopeusrajoitus, ja kevyenliikenteen reitin yhteys suojatien kautta on turvallisempi kuin nykyinen luonnonpolun liittyminen tienpientareelle. Luonto/suojelu Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole luontoselvitysten yhteydessä havaittu liito-oravan pesäpuita. Kaavassa on turvattu liito-oravan elinpiirin säilyminen erillisellä kaavamerkinnällä (sl-4). Kaupungin ympäristöasioiden asiantuntijoiden selvitysten perusteella liito-orava ei vaarannu näiden omakotitalojen rakentamisesta; liito-orava ei tarvitse erityistä suoja-aluetta oman reviirinsä ympärille, vaan sopeutuu hyvin asutuksen lähelle, jos sopiva elinympäristö on turvattu. Kaavamerkinnällä turvataan puuston säilyminen metsänhoidollisissa toimenpiteissä. Tätä turvaa ei voimassaoleva kaava anna liito-oravan tarvitseman puuston säilymiselle. Liito-oravan kulkureitti on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Alueen rakentamisella ei katsota tehtyjen selvitysten perusteella olevan haittaa suolle, joka jää kokonaisuudessaan rakentamisen ulkopuolelle. Korttelialueet sijoittuvat keskimäärin vain noin 70m:n levyiselle kapealle kaistaleelle nykyisten rivitalojen välittömään läheisyyteen olemassa olevan kaupunkirakenteen jatkeeksi. Suon ja asutuksen väliin on jätetty viheraluevyöhyke, joka on kapea, mutta pientalokorttelin ollessa kyseessä, sen katsotaan riittävän. Kaavaa varten on tehty erillinen hulevesiselvitys, joka oli nähtävillä kaavaehdotuksen kanssa samanaikaisesti. Selvityksen perusteella uusi rakentaminen ei aiheuta haittaa Tohlopinsuon
Vastineluettelo. Mielipiteet ja vastineet vaiheittain, Tohloppi nro 8094 Liite 4 /5 alueen vesitasapainossa. Alueelta ei ole havaittu metsälain mukaisia elinympäristöjä eikä kiinteistötoimen metsäkuviotietojen perusteella alueella ole metsälakikohteita. Kuuleminen/osallistuminen, Kaavoitusperusteet Kaavaratkaisu on vahvistetun yleiskaavan mukainen. Siinä alue on kuitenkin osoitettu rivitaloalueeksi. Yleiskaavoituksen yhteydessä alue on todettu pientaloille sopivaksi täydennysalueeksi mm. kaupunkirakenteessa sijainnin, maaperän ja alueen luonnonolosuhteiden puolesta. Asemakaavan laatimisen aikana tehdyt selvitykset puoltavat alueen rakentamista. Vahvistettu ja valtuuston hyväksymä yleiskaava velvoittaa asemakaavan laadinnassa ja asemakaavaohjelma perustuu vahvistettuun yleiskaavaan. Pyydyspohjankadun eteläpuolella nyt rakenteilla olevalle alueelle ( täydennysalue nro 531) on jo tulossa yleiskaavan mukaisesti noin 270 asukasta. Näin ollen Tohlopin peltojen suurempi lisärakentaminen nyt kaavoitettavana olevan alueen sijaan ei ole perusteltua. Alueeseen välittömästi rajoittuvien kiinteistöjen edustajien kanssa järjestettiin keskustelut 23.5.07 kaavan laatijan ja tilaajan edustajan kanssa sekä 3.9.07 kaavan laatijan kanssa. Asemakaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana pidettiin avointen ovien yleisötilaisuus 7.11.2007, jossa oli läsnä 11 asukasta/osallista. Alueen rakentamistapaa on asukkaiden tapaamisten perusteella kevennetty. Alkuun tutkittiin ratkaisua, jossa koko alue olisi rivitaloja tai kytkettyjä pientaloja. Sitten tutkittiin vaihtoehtoa, jossa oli sekä rivitalo- että erillispientalotontteja. Mm. naapureiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta alue on nyt pääosin erillispientalotontteja, vain kadun alkupäässä on pienehkö AP-tontti. Nykyisiä asukkaita on kuultu mahdollisuuksien mukaan toteuttaen samalla myös Tampereen kaupungin tavoitetta lisätä omakotitonttien määrää eri puolella kaupunkia. Tohlopin kaupunginosa on yksi näistä alueista, joihin nyt ollaan kaavoittamassa uusia tontteja. Kaupunki tarvitsee uusia kaavoitettavia alueita nimenomaan eri puolille kaupunkia. Eri kaupunginosat eivät ole keskenään vaihtoehtoja, vaan ovat kaikki tarpeellisia ja vahvistetun kantakaupungin yleiskaavan mukaisia. Etenkin omakotitontteja tarvitaan ja toivotaan myös kaupunkilaisten taholta eri kaupunginosiin, jotta kaupunkilaisilla olisi myös valinnan mahdollisuus asuinpaikkaa valitessaan. Esim. Hervannassa rakentaminen tulee olemaan selvästi tehokkaampaa, sen sijaan Tohlopin täydennysrakentamisessa tuleva noin 120 asukkaan alue on pienimuotoista ja siten alueelle hyvin soveltuvaa täydennysrakentamista nyt rakenteilla olevan alueen lisänä. Rakennettavuus Alueelle tehtyjen rakennettavuusselvitysten perusteella alue soveltuu pientalorakentamiseen; maaperä on silttiä. Rakennukset tulevat noin 3-6 metriä Tohlopinsuon tasoa korkeammalle loivaan rinteeseen. Rakentamisalue on keskimäärin 70 metriä leveä kaista, joka ei ulotu suolle, väliin jää kapeahko viherkaista ennen maaston laskemista suoalueen tasalle. Rakentaminen ei vaadi mittavia maansiirtotöitä ja kellariratkaisua voidaan käyttää tonteilla, jotka sijoittuvat loivaan rinteeseen. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin yhdyskuntatuotanto, suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu arkkitehti Katariina Laine