MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta

Transkriptio

1 MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelia 344 ja korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta MYNSTERIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 344, osa korttelia 346 sekä katualuetta MAANKÄYTTÖOSASTO

2 2 ULVILA Mynsterin asemakaavan muutos 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ULVILAN KAUPUNGIN KESKUSTAAJAMAN SUURALUE KIRKONSEUDUN TILASTOALUE MYNSTERIN KAUPUNGINOSA (21) Mynsterin asemakaavan muutos koskee: Mynsterin asemakaavan muutoksella muodostuu: Laatija: Korttelia 344, korttelin 346 tontteja 1-4 sekä katualuetta Kortteli 344, osa korttelia 346 ja katualuetta Ulvilan kaupunki/maankäyttöosasto Kaavoitusinsinööri Pauli Kekki Loukkurantie 1, Vanha-Ulvila p faksi (02) Vireilletulo: Hyväksymispäivämäärät: Kaupunginhallitus: Asemakaavaehdotus Valtuusto: 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Kirkkotien varrella rajoittuen myös Sikatorintiehen ja Holmantiehen sekä maisemallisesti arvokkaaseen peltoalueeseen (MA). Suunnittelualue on rajattu yllä olevaan karttaan.

3 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavanmuutosalue on Mynsterin asemakaava-aluetta ja kuuluu Mynsterin kaupunginosaan (21). Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueet (AO-1) rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueiksi. Myös asumisen yhteyteen soveltuvia liike- ja toimistotiloja sallitaan osalla aluetta. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Sijainti- ja asemakaavatilannekartta Ote maakuntakaavasta Ote Keskustaajaman yleiskaavasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Ulvilan Keskustaajaman alueen luontoselvitys, Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Tutkimusraportti 1/2001. Ulvilan Keskustaajama-alueelta tehdyt rakennusinventoinnit. Niiden viimeisin päivitys on tehty TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ulvilan kaupunginhallituksen hyväksymässä kaavoituskatsauksessa 2014 on päätetty asemakaavan muutoksesta, jolla omakotitontteja muutetaan rivitalotonteiksi. Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla ja Ulvilan Seutu -nimisessä sanomalehdessä Asemakaavaluonnos oli nähtävänä MRL 62 :n säätämässä tarkoituksessa välisenä aikana. Siitä ei esitetty mielipiteitä. Ehdotuksena MRA 27 :n säätämässä tarkoituksessa kaava oli nähtävänä välisenä aikana. Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 2014.

4 4 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella korttelin 344 käyttötarkoitus on muutettu erillispientalojen korttelialueesta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Korttelin 346 tonttien 1-4 käyttötarkoitus on muutettu erillispientalojen korttelialueesta rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi. Rakennusoikeuden määrä kasvaa korttelissa 344 noin 50 %:lla ja korttelissa 346 noin 25 prosentilla. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Uudet tontit toteutetaan vähitellen asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavanmuutosalue on ollut tasaista peltoaluetta, jolle on muutaman vuoden kuluessa kasvanut matala lehtipuusto. Asemakaavan toteuduttua ympäristö muuttuu rakennetuksi pientaloalueeksi. Alueen kadut on rakennettu Luonnonympäristö Kaavanmuutosalue on tasaista, pientä koivua kasvavaa entistä petoaluetta. Ulvilan keskustaajaman alueen luontoselvityksessä kaavoitettavalla alueella ei ole todettu lakisääteisesti suojelua edellyttäviä kohteita Rakennettu ympäristö Sikatorintien eteläpuolinen Mynsterin kaava-alue on rakennettu. Kadun pohjoispuolella kunnallistekniikka eli katu- vesi- ja viemäriverkosto on rakennettu, mutta tonteista vain muutama. Kaavanmuutosalueen tontit ovat toteuttamatta Maanomistus Kaavanmuutosalue on kokonaan kaupungin omistuksessa.

5 5 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaava-alue sisältyy vahvistetun Satakunnan maakuntakaavan, liite 2, taajamatoimintojen alueeseen (A). Alue kuuluu hyväksytyn kaupungin Keskustaajaman oikeusvaikutteisen yleiskaavan, liite 3, mukaiseen pientalovaltaiseen asuntoalueeseen (AP). Alueen pohjakarttaa on kaavoitustyön yhteydessä täydennetty ja se on tarkastettu ja hyväksytty Kaupungin keskustaajaman alueelle on laadittu päivätty luontoselvitys ja viimeksi päivitetty rakennusinventointi. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupungin kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä tekemä päätös toteuttaa kaavanmuutoskorttelit rivitaloina edellyttää asemakaavan muuttamista. Asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja Ulvilan Seutu -nimisessä sanomalehdessä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvien tilojen omistajat, lähialueiden maanomistajat ja asukkaat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään sekä aluetekniikan toimijat ja kaupungin tekninen osasto. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Yhteisöistä osallisia ovat Ulvilan Omakotiyhdistys ry ja Ulvilan ympäristöseura ry Vireille tulo Alueen asemakaavan muutoksen vireille tulosta ja kaavoitukseen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, liite 4, ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla. Ilmoitus julkaistiin kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä, Ulvilan Seudussa

6 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, Ulvilan Seudussa ja kaupungin kotisivuilla julkaistuilla ilmoituksilla. Luonnos oli nähtävänä kaupungintalon maankäyttöosastolla välisenä aikana. Kaavaehdotuksen nähtävänä olosta kuulutettiin ja ehdotus oli nähtävänä välisenä aikana. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueet (AO-1) rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueiksi. Myös asumisen yhteyteen soveltuvia liike- ja toimistotiloja sallitaan osalla aluetta eli korttelissa 344. Näin rakentamismahdollisuuksia alueella pyritään monipuolistamaan. Kaava-alue sisältyy vahvistetun Satakunnan maakuntakaavan taajamatoimintojen alueeseen (A) ja kaupungin Keskustaajaman hyväksytyn oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaiseen pientalovaltaiseen asuntoalueeseen (AP). Kaavanmuutos on siten yleispiirteisten suunnitelmien mukainen Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Mynsterin toteutettu kaava-alue on pääosin erillispientaloaluetta. Kaavanmuutosalueella on annettu mahdollisuus hieman tehokkaammalle ja vaihtoehtoiselle pientalorakentamiselle sekä liike- ja toimistorakentamiselle. Lähialueella on jäljellä vielä lukuisia rakentamattomia erillispientalojen tontteja. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole tutkittu. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavan perusrakenne ei muutu. Asemakaava on Keskustaajaman yleiskaavan mukainen. Se täyttää toimivaan aluerakenteeseen, eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun, kulttuurija luonnonperinnön säilyttämiseen sekä luonnon virkistyskäyttöön liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Asemakaava on vahvistetun Satakunnan maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Kaavalla ei ole poistuvaan kaavaan verrattuna ympäristövaikutuksia. Ajoneuvoliikenne alueen sisäisillä kaduilla on vähäistä, mutta huomattavasti vilkkaampaa alueen ohittavalla Kirkkotiellä.

7 7 5.3 Aluevaraukset Erillispientalojen kysyntä alueella on ollut vuosien ajan vähäistä. Muuttamalla jo kunnallistekniikan osalta rakennettua kaavaa rivitaloalueeksi tavoitellaan alueen toteutuksen nopeutumista. 5.4 Kaavan vaikutukset Käyttötarkoituksen muutoksella on yrityksiin kohdistuvia vaikutuksia. Kaavanmuutoksen seurauksena korttelialueiden toteuttajat ovat rakennusalan yrittäjiä. Kaavanmuutoksella on siten työllistävä vaikutus. Kaavan mahdollistama liike- ja toimistorakentaminen voi vahvistaa alueen palvelutarjontaa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavanmuutosalue toteutuu vähitellen asemakaavan saatua lainvoiman. Ulvilassa Kaavoitusinsinööri Pauli Kekki