Kertomus teknisen lautakunnan ja keskuksen toiminnasta vuonna 2014

Kertomus teknisen lautakunnan ja keskuksen toiminnasta vuonna 2014

Sisällys Teknisen lautakunnan puheenjohtajan katsaus 2014... 3 Tekninen lautakunta vuonna 2014... 4 Kaupungininsinöörin katsaus... 6 Toimintaympäristö muutoksessa... 7 Yleisten alueiden suunnittelu ja rakentaminen... 8 Katujen ja viheralueiden ylläpito... 10 Kaupunkimittaus ja geotekniikka... 12 Muut teknisen keskuksen palvelut ja tehtävät... 15 Asukkaat tyytyväisiä katujen ja puistojen hoitoon... 16 Suorite ja talousluvut... 18 Tilinpäätösluvut 2014 / tekninen lautakunta... 22 Valokuvat: Espoon kaupunki. Kuvaajat: Olli Häkämies (s. 3 ja 6), Tiina Hofström (s. 5), Anne Ranta (s. 11), Maritta Nevalainen (s. 13, 15, 17 ja 21) Taitto: Adverbi Paino: Espoon kaupungin painatuspalvelut, 2015 2

Teknisen lautakunnan puheenjohtajan katsaus 2014 Vuoden 2014 aikana espoolaisessa päätöksenteossa kantavana teemana oli talousongelmien selättäminen. Alkuvuodesta aloitettu talouden tuottavuuteen tähtäävä Tatu-ohjelma vaati säästöjä myös teknisen puolen käyttötalouteen. Investointien osalta vuosi 2014 oli taas ennätyssuuri niin teknisen rakentamisen kuin koko Espoon investointien osalta. Merkittävimpiin teknisen puolen rakentamiseen vaikuttaneita päätöksiä oli länsimetron jatkon rakentamisesta päättäminen. Mittavasta investoinnista oli valtuustossa monenlaisia mielipiteitä, mutta valtuusto lopulta päätyi rakentamisen aloittamiseen ja joulukuussa pidettiin Finnoossa länsimetron jatkon rakentamisen aloitusseremonia. Metron jatko tietää paljon työtä myös tekniselle puolelle, sillä tulevien metroasemien ympäristön katuverkostoa täytyy uudistaa merkittävästi. Tekninen lautakunta teki elokuussa opintomatkan Turkuun, missä tutustuttiin siihen, minkälaisia kokemuksia eri kaupungeilla on liikelaitoksista ja näiden yhtiöittämisestä. Vuoden aikana tilaaja-tuottaja-mallin kriittinen tarkastelu nousi esiin myös espoolaisessa poliittisessa keskustelussa. Vuoden aikana myös juhlistettiin monenlaisten rakennuskohteiden valmistumista. Loppukesästä avattiin Oittaalle esteetön uimalaituri ja Suurpeltoon näyttävä skeittipuisto. Liikunnan harrastamiselle on siis luotu monenlaisia puitteita. Työskentely lautakunnassa ja virkamiesten kanssa sujui vuoden aikana mallikkaasti. Myös muiden lautakuntien kanssa tehtiin yhteistyötä muun muassa yhteisseminaarien muodossa ja jatkossa yhteistyötä tullaan kehittämään entistä enemmän. Simo Grönroos teknisen lautakunnan puheenjohtaja 3

Tekninen lautakunta vuonna 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA VUONNA 2014 Varsinaiset jäsenet Simo Grönroos (pj.), PerusS&Sit. Jaakko Mauriala (vpj.), SDP Christian Ekroos, Kok. Isto Havu, Kok. Kirsi Åkerlund, Kok. Tea Saarniala, Kok. Marketta Ruutiainen, Kok. Jari Ihonen, Vihr. Tiina Hofström, Vihr. ( 8.9.2014) Marjo Matikka, Vihr. (8.9.2014 ) Pirkko Kuusela, SDP Toni Seppänen, PerusS&Sit. Fred Granberg, RKP Johanna Tikanmäki, Kesk. Kaupunginhallituksen edustaja Jyrki Myllärniemi, Vihr. TEKNISEN LAUTAKUNNAN TIEJAOSTO Christian Ekroos (pj.), Kok. Olle Smeds (vpj.), PerusS&Sit. Tiina Hofström, Vihr. ( 24.9.2014) Marjo Matikka, Vihr. (24.9.2014 ) Kaupunginhallituksen edustaja Tony Hagerlund, Vihr. Varajäsenet Olle Smeds, PerusS/Sit. Erkki Mattila, SDP Iiro Kanerva, Kok. Antti Myyrä, Kok. Helena Paimela, Kok. Kyllikki Pankakoski, Kok. Leena Rehn, Kok. Lari Karreinen, Vihr. Marika Visakova, Vihr. Ritva Snabb, SDP Jarkko Korpi, PerusS&Sit. Heidi Juslin-Sandin, RKP Topi Haarlaa, Kesk. Kaupunginhallituksen varaedustaja Tony Hagerlund, Vihr. Antti Myyrä, Kok. Jarkko Korpi, PerusS&Sit. Marika Visakova, Vihr. Kaupunginhallituksen varaedustaja Jyrki Myllärniemi, Vihr. TEKNISEN KESKUKSEN JOHTO 31.12.2014 Harri Tanska, kaupungininsinööri Katu- ja viherpalvelut Esa Rauhala, katupäällikkö Petri Vainio, investointipäällikkö (avoin), suunnittelupäällikkö Toni Korjus, ylläpitopäällikkö Hannu Lehtikankare, rakennuttajapäällikkö Kaupunkimittaus ja geotekniikka Tuomas Frösén, palvelualueen päällikkö Tuomas Frösén, kaupungingeodeetti Matti Kaurila, geotekniikkapäällikkö Hallinto Timo Virtanen, palvelualueen päällikkö Timo Virtanen, hallintopäällikkö Petteri Aumala, lakimies 4

Tekninen lautakunta Turun seminaarimatkalla elokuussa 2014. 5

Kaupungininsinöörin katsaus Erinomainen vuosi! Toimintavuosi oli erinomaisen onnistunut! Onnistuminen koski niin perustehtäviämme, kehittämishankkeita kuin vuoden erityishaasteita. Toimintamme perustuu Espoo-tarinaan ja sen pohjalta laadittuihin teknisen keskuksen, palvelualueiden ja palveluyksiköiden tarinoihin. Nämä luovat muutaman vuoden perspektiivin sille mihin olemme menossa. Vuoden 2015 toimintasuunnitelmat on valmisteltu tarinoiden pohjalta ja niiden muotoon. Yhtenä Espoo-tarinan jalkauttajana toimivat poikkihallinnolliset kehittämisohjelmat, joista olemme erityisesti olleet mukana Osallistuvassa Espoossa. Tämän teeman alle on kehitetty palkitsevan lähitekemisen pilotiksi Meidän puisto -hanke. Konseptissa kuntalaisille on luotu mahdollisuuksia hoitaa lähiympäristöänsä paremmin, kuin mihin kaupungin resurssit antavat mahdollisuuden, alueen kuitenkin säilyessä edelleen kaikkien käytettävissä olevana yleisenä alueena. Sähköisten palveluiden käyttöönotossa ja käytössä on menty vuoden aikana eteenpäin merkittäviä askelia kaikilla palvelualueilla. Käyttötaloudessa suurimmat haasteet ovat viime vuosina koskeneet ylläpitoa ja siihen varattujen määrärahojen riittävyyttä. Haasteen taustalla on pitkään jatkunut investointien ylämäki, joka synnyttää uutta ylläpidettävää pinta-alaa. Ylläpidon määräraha on kuitenkin pysynyt reaalisesti vakiona lähes koko vuosituhannen. Vähäluminen talvi mahdollisti sen, että ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen pysyimme alkuperäisessä käyttötalouden budjetissa ja jopa onnistuimme pysymään siinä taloudellisuus- ja tuottavuusohjelman (tatu) aiheuttamien karsintojen jälkeenkin. Määrärahojen riittävyyttä varmistettiin myös mm. rekrytointien viivästyttämisellä ja tiukalla kulukurilla. Teknisen keskuksen rakennuttaman, tilaaman tai järjestämän infrarakentamisen volyymi oli 138 milj. euroa. Tämän aikaansaaminen on ollut suuri ponnistus monelle meistä. Kasvunopeus on myös ollut merkittävä, kun investointien määrä oli noin 30 milj. euroa ja 30 % suurempi kuin edellisenä vuonna ja se on tehty samalla henkilöstöllä. Myös valmistautuminen vuoden 2015 edelleen kasvaviin investointeihin on aiheuttanut kiirettä monille. Tilaaja tuottaja -menettely on ollut osa teknisen keskuksen arkea jo kymmenisen vuotta, josta viimeiset neljä tuottaja on toiminut liikelaitoksena. Pitkän historian myötä toimintatavat ja yhteistyö ovat hioutuneet hyväksi. Myös tuotannon kilpailukyky on kehittynyt hyvällä tavalla. Kilpailukyvyn edelleen kehittämiseksi kaupunginhallitus on käynnistänyt joulukuussa omistaja-tilaaja-tuottaja -kehittämisprojektin, joka linjaa yhteistyötä tuleville vuosille. Haluan kiittää lämpimästi koko teknisen keskuksen henkilökuntaa, teknistä lautakuntaa ja yhteistyökumppaneita erinomaisesti sujuneesta vuodesta 2014! Harri Tanska kaupungininsinööri 6

Toimintaympäristö muutoksessa Tekninen keskus toimi muutoksen keskellä olevassa, verkostomaisessa ympäristössä. Kuntien infratoiminnot olivat mukana pääkaupunkiseudun tulevaisuutta hahmottaneissa selvityksissä, joista kaksi liittyi kuntaliitoksiin ja yksi metropolihallinnon kehittämiseen. Näissä hankkeissa ratkaisut siirtyivät kuitenkin tuleville vuosille. Espoossa yleisiin alueisiin liittyviä teknisiä palveluja tuotettiin jo vakiintuneen tilaaja-tuottaja -mallin mukaisesti, jossa tilaajana toimiva tekninen keskus hankki rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä palveluja niin kaupungin omalta Espoo kaupunkitekniikka liikelaitokselta kuin myös kilpailuttamalla markkinoilta. Mallin tulevaisuudesta käytiin vilkasta keskustelua ja tarve tehostaa julkisten palvelujen tuotantoa nousi korostetusti esille. Omistaja-tilaaja-tuottaja -asioiden tulevaisuutta selvitellään kaupunginhallituksen linjausten mukaisesti ja päätöksiä tehtäneen valtuustossa keväällä 2015. Tekniselle keskukselle keskeisiä sidosryhmiä olivat mm. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Liikennevirasto, joiden kanssa suunniteltiin mm. Kehä I:n kattamista Keilaniemessä ja Kaupunkiradan jatketta Leppävaarasta Kauklahteen, sekä Länsimetro Oy, jonka kanssa suunniteltiin ja rakennutettiin yhteistyössä metroasemiin liittyvää kunnallistekniikkaa. Tekninen keskus rakensi myös tilaustyönä katuhankkeiden ohessa merkittävästi vesihuoltoa Helsingin seudun ympäristö -kuntayhtymälle (HSY). Vesihuoltohankkeissa kaupunki toimii suunnitteluttajana ja rakennuttajana, HSY puolestaan ohjaa suunnittelua ja rakentamista sekä vastaa vesihuollon kustannuksista. Myös kaupungin sisäisten taseyksiköiden, Tapiolan ja Suurpellon, tilaamat infrahankkeet toteutettiin. Yhteistyötä tehtiin myös muiden johtolaitosten kanssa erilaisten johtojen ja kaapelien sijoittamisessa katualueelle sekä johtotietoinformaation keräämisessä, ylläpitämisessä ja jakelussa. Tekninen keskus suunnitteli ja toteutti yhdessä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kanssa useita katurakenteisiin ja pysäkkijärjestelyihin liittyviä parannuksia, joilla parannettiin joukkoliikenteen sujuvuutta. Lisäksi olemme mukana HSL:n vetämän Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelussa. 7

Yleisten alueiden suunnittelu ja rakentaminen Suunnittelussa jälleen kiireinen vuosi Espoossa oli edelleen käynnissä monia laajoja alueprojekteja; Suurpelto, Leppävaara, Espoon keskus, Tapiola, Matinkylä-Niittykumpu ja Finnoo. Espoossa on poikkeuksellisesti suunnitteilla kolme isoa raidehanketta. Länsimetron suunnittelu välillä Matinkylä-Espoonlahti on edennyt ja rakentaminenkin jo käynnistynyt työtunneleiden osalta. Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma välillä Leppävaara-Kauklahti valmistui v. 2014. Raide-Jokerin hankesuunnitelman laadinta Itäkeskuksen ja Otaniemen väliselle osuudelle käynnistyi loppuvuodesta. Vanhojen alueiden katujen suunnittelua jatkettiin suurempina kokonaisuuksina mm. Tuomarilan ja Laaksolahden alueilla. Alueita suunnitellaan ns. kaavoitettujen, tiivistyvien pientaloaluiden (KTP) katujen rakentamisohjelman mukaisesti. Suurimmista tiehankkeista suunnittelun kohteena oli Kehä I:n parantaminen Keilaniemessä, jonka tiesuunnitelma valmistui lokakuussa. Myös Länsiväylän suunnittelu oli käynnissä jo alkaneissa parantamiskohteissa Suomenojalla ja Espoonlahti-Matinkylä-välillä. Kauklahdenväylää parannetaan edelleen vaiheittain ja suunnittelun kohteena olivat Kummelivuoren sekä Kurttilan kohdat. Korkean investointitason johdosta konsulttitöiden volyymi kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2014 konsulttitilausten määrä oli noin 14 milj. euroa. Viheralueiden suunnittelussa ja rakentamisessa painottuivat alueprojektien viheralueiden ohella Tapiolan ja Hiirisuon asukaspuistot, Mankkaan ulkoilureitit, Keski-Espoon urheilupuiston parantaminen sekä Keskuspuiston ulkoilu- ja latureitistön rakentaminen. Rakennuttaminen vilkasta Espoon infraa rakennutettiin sekä kaupungin omalla Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitoksella (EKA) että yksityisillä urakoitsijoilla. Oman liikelaitoksen osuus rakentamisesta oli noin viidennes. EKA-liikelaitokselta tilattiin 78:n katu-, vesihuolto- ja puistorakentamiskohteen rakentamistyö. Kohteiden tilauksien mukainen arvo oli 15,2 milj. euroa. Suurin osa viheralueista oli myös vuonna 2014 EKA:n toteuttamia. Rakentamisen hintatasoa seurattiin ja dokumentointia yhtenäistettiin. Rakentamisen volyymi on ollut erittäin korkealla tasolla. Rakennuttamistoiminnan osalta sitä kuvaa parhaiten urakkalaskutuksen määrä, joka kohosi yli 70 milj. euron edellisen vuoden reilusta 40 milj. eurosta. Ulkopuolisilla urakoitsijoilla rakennutettuja kaupunki-infran kohteita valmistui vuonna 2014 yhteensä noin 41 milj. euron arvosta (v. 2013 84 milj. euroa). Vuoden aikana oli käynnissä kaikkiaan 52 urakkaa (v. 2013: 66, v. 2012: 45) ja niistä valmistui 32 (v. 2013: 43, v. 2012: 26). Vuoden aikana tehtiin 31 uutta urakkasopimusta, joista 7 kpl puitesopimuksella, kokonaisarvoltaan 53 milj. euroa (v. 2013 43 urakkasopimusta arvoltaan 95 milj. euroa). Kuluneena vuonna ei käynnistynyt niin suuria urakoita kuin edellisenä vuonna eikä urakoiden lukumäärä ollut aivan samalla tasolla vaikka edelleen korkea onkin. Pääosa urakoista kilpailutettiin erillisinä hankintoina. Vuoden aikana jatkettiin yhden vuoden optiolla puitesopimusta, jolla voidaan nopeasti ja tehokkaasti toteuttaa pienempiä rakennuskohteita. Kilpailu toimii Espoon kunnallistekniikan urakoissa erittäin hyvin. Tarjouksia saadaan yleensä 5-10. Alan suhdanteet olivat tilaajalle edullisia, ja hintataso oli keskimäärin runsaat 20 % alle kustannusarvioiden. Urakoitsijoiksi valikoitui 13 eri yritystä. Urakkamenettelyissä on alettu entistä enemmän kiinnittää huomiota halvimman hinnan lisäksi myös muihin tekijöihin kuten mahdollisimman vähäisiin häiriöihin ympäröivälle asutukselle tai työmaan ohi kulkevalle liikenteelle. Vuoden aikana valmistuivat mm. Piispansilta ja Piispanportti Matinkylässä, uudet Rykmentinmäen, Nupurinkartanon ja Bassenkylän asuinalueet sekä urheilu- ja liikuntarakenteista mm. Matinkylän ja Keski-Espoon urheilukenttien parantamiset sekä Uuskartanon ja Leppävaaran skeittipuistot. Edelleen jatkuvia suurimpia katu- tai puistohankkeita ovat Kaitaantien-Suomenlahdentien sekä Turvesolmun ja Turveradantien rakentaminen, Leimuniityn ja Tapionympyrän sekä Läkkitorin parantaminen, Finnoonsolmun, Lähderannantien ja Laaksolahdentien parantaminen. Työt jatkuvat myös Kauklahdenväylällä ja sen ympäristössä, jossa on alkamassa myös uusia urakoita. Espoo kaupunkitekniikka -liikelaitos on rakentanut tietomallipilottikohteina suunniteltuja Tammitietä, Vaahteratietä ja Pihlajatietä. Koneohjaus on koettu hyödylliseksi ja työmaan toimintaa helpottavaksi. Pilottikohteissa on selvinnyt myös kehittämistarpeita, joita on osittain työn aikana korjattu. 8

Vuonna 2014 hyväksytyt puistosuunnitelmat (katupäällikkö) Albert Edelfeltinpuiston leikkipaikan purkusuunnitelma Etuniemenpuiston leikkipaikan purkusuunnitelma Holmankorven leikkipaikan perusparannussuunnitelma Huvilapuisto Iltaruskontien vanhojen puiden poisto Kaitalahdenranta, Hyljelahti Kaitalahdenranta, sillan yleispiirustus Kotitontun puiston purkusuunnitelma Liivinmaanpuisto, Räävelinmutka, Lasiruukinranta ja Rahamännynpuisto Niittykummunpuisto Niittypuisto (sisältää Niittypuistonkentän) Nupurinkartanonpuisto, Nupurinranta, Mariaberginpuisto ja Sveninkallio Pitkänotkonportti, Kuurinmäenpolku ja Kirjoniitty Pitkännotkonportin ylikulkukäytävä Saka ja Lillbassinpuisto Soukankujan leikkipaikan purkusuunnitelma Ullanmäki, sillan yleisuunnitelma Teknisen lautakunnan hyväksymät katusuunnitelmat 2014 Eestiläistentie ja LP-alueen sekä Martinsyrjän kadut Huvilaharjun alueen kadut Hyttimestarintie välillä Kauklahdenväylä-Mänkimiehentie Jousenpuistonkatu Jousenpuistonaukio Jousimiehenreitti Kalajärvi III -asemakaava-alueen kadut Isonkorventie, Pitkänkorventie, Korpiniityntie, Korpipolku, Korvenportti, Örkkiniityntie, Örkkirinne ja Urheilukentäntie Kalliomäen asemakaava-alueen kadut Karaniityntien ja Herttuanportin liittymä Karvasmäentie Kauppamäki, Kylä-Bisa, Kuninkaankartanontie, Emil Halmeen tie ja Suolatori Kavallintie, Kavallinkallio ja Kavallinrinne Koivu-Mankkaan tie (plv 0 350), Jousenkierre ja Tontunmäentie Kummelivuorentie, Paapuuri, Tyyrpuuri, Linjaloistonkatu, Linjaloistonpolku sekä Kivikummelinpolku Laidunrinne ja Laidunkuja Lasihytti Lasimäentie välillä Lasitörmä-Kauklahdenväylä Lehtimäentie Marinkallio Merituulentie plv 41 950 (sisältää Niittytorin), Haukilahdenkatu plv 0 295, Niittyportti plv 0 350 (sisältää Niittyportin LP-alueen), Niittypuistonkuja ja Niittysillankulma Nihtisilta, muutoskaava-alueen kadut Nihtirinne ja Nihtirinteenkuja Nihtisilta, muutosasemakaavan kadut Nihtisillanpiha ja Nihtitorpankuja Nummitie, Nummikuja, Kalkkikuja, Pitkäjärvenranta, Lehtitie, Ensimmäinen Kahdeksas Järvikuja, Lehtipolku ja Nummipolku Pihkakuja Pitkännotkontie, Palotie, Kivirinne, Tasakalliontie, Tahkorinne, Piennarpolku, Kaksoiskiventie, Tasakallionkuja, Kivensyrjä, Tahkokuja, Tahkopolku ja Kivikuja Rusthollarinkadun plv 215 435 ja Hyljeluodontie välillä Suomenlahdentie-Rusthollarinkatu Tapiolanympyrä Tikapuuntie ja Tikapuunkoukku Tikasrinne, Tikasniityntie, Tikasniitynkuja, Pystypuu ja Väli-Henttaan tie Tikaskallio, Tikaskuja, Tikaslaakso, Tikasniitynpolku, Poikkipuu, Välimäki, Tuurinniityntie, Tuurinniitynkuja, Tuurinkuja ja Tuurinpohja Tikasmäenlaita Tikasmäentie Turuntien ja Karvasmäentien liittymäjärjestelyt Tuurinmäki Tyskaksenkaari ja Pökiksenpolku Uraanikuja Valovirta 9

Katujen ja viheralueiden ylläpito Yleisten alueiden ylläpito tilattiin pääosin Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokselta, joka vastasi kahdeksan urakka-alueen ylläpidosta. Espoon kymmenestä urakka-alueesta kaksi on kilpailutettu yksityisen toimijan hoidettavaksi. Tapiolan alueurakkaa hoitaa VRJ Service Oy ja Pohjois-Espoossa toimii Lemminkäinen Infra Oy. Talvi 2014 oli leuto ja vähäluminen, joka lisäsi katujen kunnostustarvetta. Katujen ja viheralueiden kunnossapidon kustannukset olivat n. 23 milj. euroa sisältäen sekä liikelaitokselta tilatun työn, että yksityisten urakoitsijoiden kustannukset. Katujen uudelleen päällystämiseen ja rakenteiden parantamiseen käytettiin n. 2,5 milj. euroa. Yksityisiä tiekuntia avustettiin 20 000 eurolla. Siisti Espoo -projekti jatkui edelleen töhryjen ja luvattomien kaatopaikkojen siistimiseksi. Liikennevalot ja liikenteenohjaus Liikennevaloja oli vuoden lopussa käytössä 208 kohteessa. Uudet liikennevalot liittyivät pääosin katujen ja liikenteen pääväylien parannushankkeisiin (mm. Piispansilta ympäristöineen ja Karaniityntie). Tilapäiset liikennejärjestelyt ja valo-ohjaukset liittyivät metron rakennustöihin Tapiolassa ja Niittykummussa sekä Länsiväylän eritasoliittymien parantamishankkeisiin (Suomenojan eritasoliittymä ja Matinsolmu). Metron liityntäliikenteen sujuvoittamiseksi toteutetaan joukkoliikenne-etuuksia merkittävimpiin liikennevalo-ohjattuihin liittymiin sekä reaaliaikaista tietoa liityntäpysäköintialueiden täyttöasteesta viitoitustauluissa kadun varsilla. Sekä joukkoliikenne-etuusjärjestelmä että liityntäpysäköintijärjestelmä ovat osa HSL:n (Helsingin Seudun Liikenteen) uutta lippu- ja matkustajainformaatiojärjestelmää. Joukkoliikenne-etuusjärjestelmän avulla liikennevalokojeet saavat tiedon saapuvista busseista ja antavat busseille etuuden liikennevalo-ohjelmissa. Reaaliaikaisella liityntäpysäköinti-informaatiolla pyritään ohjaamaan liikennettä mahdollisimman sujuvasti eri pysäköintilaitoksiin. Molempien järjestelmien suunnittelu aloitettiin vuonna 2014 ja niitä on tarkoitus toteuttaa vuosina 2015 2016. Katuvalaistus Ylläpidettäviä valopisteitä oli vuonna 2014 51 000. Määrä sisältää katujen, puistojen, kevyenliikenteen väylien ym. vastaavien valaistuksen. Kiinteistöihin liitetyt ulkovalaisimet eivät ole mukana määrässä. Vahingonkorvaukset vähenivät edelleen Liikenneväylistä yms. tehtyjä vahinkoilmoituksia käsiteltiin vuoden 2014 aikana yhteensä 134 kappaletta. Näistä liukastumisvahinkoja koskevia ilmoituksia oli 49 kappaletta, joista 43 hyväksyttiin. Auto- ja muita vahinkoja koskevia ilmoituksia tuli yhteensä 85 kappaletta ja näistä 34 hyväksyttiin. Vahingonkorvauksia maksettiin vahinkoilmoitusten perusteella yhteensä 103 000 euroa (vuonna 2013 109 000 euroa). Alueiden käytön palvelut sähköistyvät Vuonna 2014 käynnistettiin yleisten alueiden sähköisen lupapalvelun kehitystyö. Ohjelmiston käyttöönotto tapahtuu vuoden 2015 aikana. Järjestelmän tarjoaa palvelua asiakkaille ajasta ja paikasta riippumatta ja käsittelyajat lyhenevät. Samalla toiminnot automatisoituvat, tiedustelut asiakaspalvelusta vähentyvät ja asiakaspalvelu paranee. Yleisille alueille myönnettiin kaivulupia 1 054 kappaletta, johtojen yms. sijoituslupia 391 kappaletta, tilapäisiä liikennejärjestelylupia 361 kappaletta ja tilapäisiä aitauslupia katualueella 44 kappaletta. Rakennuslupalausuntoja ja katukorkeusilmoituksia annettiin 335 kappaletta. 10

Tapiolan liikenneympyrän rakentaminen ja Leimuniityn perusparannustyöt aloitettiin seitsenvartisella lapiolla. 11

Kaupunkimittaus ja geotekniikka Länsimetron ja sen jatkeen suunnittelu ja toteuttaminen asemanseutuineen sekä monet muut kaupungin investointihankkeet ja muiden toimijoiden rakentamishankkeet heijastuivat monin tavoin palvelualueen toimintaan. Sähköisten palvelujen käyttö lisääntyi. Yhä useammat maanomistajat ja muut asiakkaat oppivat hakemaan tonttijakoja ja kiinteistötoimituksia sekä tilaamaan johtotietojen sijaintiselvityksen sähköisen palvelun kautta. Varsinkin kartta- ja maaperätietojen saantia ja maksamista verkon välityksellä hyödynnettiin laajasti. Säät suosivat etenkin maastomittauksia ja maaperätutkimuksia, sillä kolmen varsin runsaslumisen talven jälkeen vietimme pitkästä aikaa vähälumisen jakson. Kehittämishankkeita Erilaisia seuraavaan ja tuleviin vuosiin vaikuttavia hankkeita käynnistettiin. Valtakunnallinen pysyvä rakennustunnus otetaan Espoossa käyttöön vuoden 2015 keväällä, mutta siihen liittyvä testaus ja valmistautuminen olivat jo käynnissä. Käyttöönotto tulee vaikuttamaan moniin kaupungin tietojärjestelmiin ja niiden yhteentoimimiseen. Kuntaliitto ja Espoon kaupungin tekninen toimiala käynnistivät omat erilliset 3D-kaupunkimallinnuksen suuntalinjoja ja ohjeistusta kehittävät hankkeensa, joihin kaupunkimittausyksikön asiantuntijat osallistuivat. Maaston kolmiulotteista mallintamista kokeiltiin ja kantakartta-aineistoa muokattiin sellaiseksi, että se mahdollistaa 3D-mallin tuottamisen suunnittelijoiden ja rakentajien tarpeisiin. Hankkeet jatkuvat tulevina vuosina. Kaupunkimittausyksikkö vastasi koko teknistä toimialaa palvelevan Trimble Locus -paikkatietojärjestelmän pääkäyttäjätehtävistä. Järjestelmää ja sen tietopalveluja on kehitetty edelleen tiiviissä yhteistyössä muiden järjestelmää käyttävien kaupunkien kanssa. Erillisten kehittämishankkeiden lisäksi osallistuttiin tiiviisti valtakunnallisiin lainsäädäntö- ja muihin kehittämishankkeisiin. Valtakunnallinen 3D-kiinteistönmuodostusta valmistelemaan asetettu työryhmä jätti raporttinsa ja esityksensä vuoden loppuun mennessä. Kaupunkimittauspalvelut Tilaustehtävien määrä kääntyi taloudellisesta tilanteesta huolimatta edellisvuoteen nähden taas nousuun. Ainoastaan rakennusvalvontamittauksissa ja johtojen sijaintiselvityksissä oli rakentamisen hiljenemisen johdosta laskua. Syksyn aikana tuli kaavoituksen tehostamisen seurauksena useampia laajoja alueita koskevia kaavan pohjakarttoja tarkistettavaksi, mikä ennakoi tilauksia riittävän ainakin tonttijakojen ja toimitusten osalta jatkossakin. Karttatuotanto Karttatuotanto ylläpitää suunnittelun pohjakarttana käytettävää kantakarttaa stereokartoituksesta ja maastomittauksesta saatavalla tiedolla. Loppuvuodessa toteutettiin yleisten alueiden operatiivisen hallinnan erottaminen kantakartan tuotannosta. Kuntalaisia ja matkailijoita varten painettiin kevääksi opaskartta. Ajantasainen opaskartta on aina nähtävillä myös internetin välityksellä. Yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa työstettiin pääkaupunkiseudun kiinteistökarttaa - vastaa tietosisällöltään Espoon osoitekarttaa - ja seudullista opaskarttaa. Paikkatietoa jaetaan internetin kartat.espoo.fi -sivuston kautta kansalaisten ja intranetin (Webmap) välityksellä kaupungin työntekijöiden käyttöön. Keväällä otettiin käyttöön Webmap -palvelun uusi versio, jossa käyttöliittymä oli täysin uusittu. Webmapissa julkaistiin vuoden mittaan useita uusia aihekokonaisuuksia mm. hiilitasekartoitus, vireillä olevat osayleiskaavat, kaupungin toimitilat, liikenneonnettomuudet ja lentomelualue. Numeeristen paikkatietoaineistojen toimitusmäärät ovat säilyneet kutakuinkin entisellä tasolla. Koko kaupungin alueelta tuotetun laserkeilausaineistojen kysyntä kasvoi. Vuonna 2013 julkaistu kantakartan myyntipalvelu internetissä päästiin tuotannolliseen käyttöön ja noin kymmenen prosenttia aineiston myynnistä hoituu sen kautta. 12

Kiinteistönmuodostus Vuoden 2014 lopussa skannaamatta oli enää 7 kaupunginosaa, joista 4 oli kokonaan aloittamatta. Kiinteistönmuodostuksen keskeisten tehtävien määrä riippuu suuresti siitä, paljonko asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia tulee lainvoimaiseksi vuoden mittaan sekä siitä, paljonko Espoossa uudisrakennetaan ja tehdään kiinteistökauppoja. Kiinteistötoimitusten määrissä palattiin edeltävien vuosien tasolle. Vuonna 2012 toteutetun koordinaattijärjestelmämuutoksen jäljiltä jatkettiin kiinteistöraja-aineiston uudelleenlataamisia valtakunnalliseen kiinteistötietojärjestelmään. Työ saatiin valmiiksi koko kaupungin alueelta. Palvelutuotannon ohessa jatkettiin toimitusasiakirjojen sähköisen käyttöarkiston perustamista. Verottajalle toimitettiin kuukausittain kiinteistöveron perimistä varten perustiedot uusien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten vaikutuksesta kiinteistöihin. Lisäksi verottajalle toimitettiin listaukset korotetun kiinteistöveron kohteista tammikuun 2014 lopussa. Kaikkiaan 985 kohdetta ilmoitettiin verottajalle. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin kiiinteistötunnusuudistus, joka lainsäädännöllisesti poisti kiinteistötunnuksesta kuntanumerot ja kylänumerot, mutta tosiasiallisesti jäädytti ne helmikuun 2014 tasolle. Uudistus aiheutti pieniä muutoksia kiinteistön- 13

muodostuksen tietojärjestelmiin. Edelleen Väestörekisterikeskus toteutti marraskuussa 2014 omissa tietojärjestelmissään rakennustunnusuudistuksen eli valtakunnallisesti siirryttiin uusiin pysyviin rakennustunnuksiin. Tämän uudistuksen todelliset vaikutukset näkyvät kaupunkimittauksen toiminnassa vasta vuodesta 2015 alkaen. Espoossa oli vuoden 2014 lopussa kiinteistörekisterissä 17 242 tonttia ja 1 742 yleistä aluetta. Maastomittaukset Vuoden 2014 kevät näytti tulevan niin aikaisin ja nopeaan, että kevään kartoitusilmakuvaukset toteutettiin vielä edellisvuosina solmittujen puitesopimusten mukaisesti. Kuvaukset tehdään vuosittain lumien sulamisen jälkeen ennen lehtien tuloa puihin, jotta näkyvyys maanpintaan olisi mahdollisimman hyvä. Uudet puitesopimusneuvottelut siirrettiin seuraavaan talveen. Johtotietopalvelussa vuosi oli johtoselvitysten osalta ensimmäinen vuosi pitkään aikaan, jolloin tehtyjen sijaintiselvitysten määrä aleni edellisvuoteen verrattuna. Maastonäyttöjen lukumäärän osalta jatkettiin kasvu-uralla. Johtokartoitukset olivat selkeästi kaksijakoiset, kun uusien johtojen kartoitusten lukumäärä kasvoi, mutta kartoitettujen reittien yhteenlaskettu johtopituus laski. Kartoitettiin siis enemmän lyhyitä kartoituksia. Maastomittauksissa laskettiin uutta kiintopisteverkkoa metron jatkeen tarpeisiin. Kaupunkimittauksen maastomittaus ei osallistu metron rakentamisen edellyttämiin mittauksiin muuten kuin tarjoamalla maanalaista rakentamista varten maanpäälliset lähtöpisteet. Maanpäällisiä rakenteita ja kohteita mitataan rakennusvalvontamittausten ja kartta-aineistojen täydentämisen yhteydessä. Geotekniikkapalvelut Geotekniikkayksikkö toimii yhteistyössä mm. katu- ja viherpalveluiden sekä tilakeskus-liikelaitoksen kanssa ja osallistui asiantuntijana lähes kaikkien käynnissä olleisiin kaupungin investointikohteiden suunnitteluun. Myös osassa kaupungin kaavoituskohteista yksikön asiantuntemusta käytettiin hyödyksi. Merkittävässä osassa hankkeista yksikkö vastasi suunnitteluvaiheen maastomallimittauksista ja maaperätutkimuksista sekä osassa hankkeista myös geoteknisestä suunnittelusta. Investointikohteita ja haastavia pohjarakennuskohteita oli vuoden aikana runsaasti ja omien resurssien lisäksi tarvittiin alalla toimivia suunnittelukonsulttitoimistoja sekä maa- ja kallioperän tutkimuskonsultteja. Yhteensä kolmentoista konsulttitoimiston kanssa oli tehty puitesopimukset maa- ja kallioperätutkimuksista vuosille 2012 2014. Mittavia ja geoteknisesti haastavia kohteita olivat mm. Leppävaaran uimahallin ja Tapiolan koulun perusparannus- ja laajennushankkeet, Turveradantien, Turvesolmun liittymän rakentaminen sekä Kauklahdenväylän perusparannus ja laajennushanke. Yksikkö osallistui myös kalliorakentamisen suunnittelun ja tutkimusten ohjaukseen, mm. Blominmäen kalliopuhdistamon ja siihen liittyvien tunneleiden sekä Länsimetron jatkeen suunnittelun ohjaukseen. Yksikkö kilpailutti ja ohjasi mm. Metron rakennussuunnitteluun liittyvät maa- ja kallioperätutkimukset Matinkylän ja Saunalahden välillä. Vuoden lopussa yksikön käyttöön saatiin uusi poraava monitoimikaira. Pohjatutkimusrekisterissä oli vuoden lopussa yli 246 000 kairauspistettä, joiden uushankinta eli uudelleen kairaaminen vastaa kymmenien miljoonien eurojen hankintaa. Tutkimustiedot on kerätty tekemällä kairauksia itse tai ostopalveluina sekä digitoimalla kairauksia rekisteriin mm. rakennusvalvonnan arkistosta. Pohjatutkimusrekisterin lisäksi yksikkö pitää yllä myös muita tietorekistereitä kuten maalämpökaivorekisteriä, johon on kertynyt lyhyessä ajassa jo noin 2 500 maalämpökaivon tiedot. Geotekniikan pohjatutkimusrekisterin tietoja luovutetaan vuoden alussa käyttöön otetun maksullisen sähköisen Pohjanpoika -ohjelmasovelluksen kautta. Ohjelman maksullisia käyttökertoja oli vuoden aikana 129 kappaletta. Muita yksikön rekistereissä olevien tutkimustietojen toimituksia asiakkaille sekä asiakaspalvelutapahtumia pohjarakentamiseen liittyvissä kysymyksissä oli 449 kertaa. Yhdessä Helsingin ja Vantaan geotekniikkayksiköiden kanssa olemme olleet kehittämässä Geokaava-ohjelmaa, jonka otimme syksyllä koekäyttöön. Lisäksi olemme päivittäneet putkikaivantojen tuentaohjeemme. 14

Muut teknisen keskuksen palvelut ja tehtävät Liikenneturvallisuus Ennakkotietojen perusteella liikenneonnettomuuksien määrän suotuisa kehitys jatkui. Merkillepantavaa on, että Espoossa sattui suhteellisesti vähemmän onnettomuuksia kuin naapurikunnissa. Henkilövahinko-onnettomuuksia sattui 102 kappaletta (v. 2013 120) ja onnettomuuksia yhteensä 481 (560) kappaletta. Esteettömyys Esteettömyystyö jatkui vilkkaana. Suvelan alueellinen esteettömyyskartoitus valmistui kuten myös mm. suunnitelma esteettömien penkkien sijoittamisesta kolmeen puistoon. Esteettömyysneuvoja opasti yrityksiä ja kaupungin palvelupisteitä Esteetön Espoo -tunnuksen hakemisessa. Viljelypalstat Tekninen keskus vuokrasi n. 1 300 viljelypalstaa asukkaiden käyttöön. Palstat sijaitsevat 13 alueella eri puolella Espoota. Viljelypalstojen määrää lisättiin jonkin verran nykyisten alueiden puitteissa. Samalla suunnitellaan nykyisten alueiden kehittämistä ja uusien viljelypalsta-alueiden käyttöönottoa. Pysäköinninvalvonta Ajoneuvojen siirtopäätöksiä tehtiin 669 kappaletta (vuonna 2013 yhteensä 730). Pysäköintivirhemaksuja kirjoitettiin 39 107 kappaletta, joka on hieman edellisvuotta vähemmän. Pysäköintivirhemaksuista saatiin tuloa 2,1 milj. euroa. Asiakaspalvelu vastaanotti vuoden aikana n. 40 000 yhteydenottoa. Maataloushallinto Espoon maaseutuhallinnon palvelut tuotettiin Inkoon kunnassa, joka huolehtii Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnon tehtävistä. Espoossa maaseututukien hallinnointiin, hakemusten käsittelyyn ja tukien maksatuksekseen liittyviä palveluja käytti 41 tilaa sekä muita maataloushallinnon alaan liittyviä rekisterien päivityksiä 60 muuta asiakasta. Tukia maksettiin yhteensä n. 1 milj. euroa. 15

Asukkaat tyytyväisiä katujen ja puistojen hoitoon Teknisen keskuksen tuottamista ns. julkishyödykkeistä (kadut, puistot jne.) sekä tilauspohjaisista palveluista (mm. kaupunkimittaus) kerätään asiakaspalautetta asiakaspalvelun sekä erilaisten asiakastyytyväisyysmittausten avulla. Katuihin ja viheralueisiin liittyvien palvelujen osalta asiakastyytyväisyyttä mitattiin Yhdyskuntatekniset palvelut 2014 -tutkimuksella (TEKPA). Tutkimus osoitti, että tyytyväisyys Espoon katualueiden hoitoon on noussut selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Puistojen hoito sai kaikilla osa-alueilla paremmat arvosanat jo toisena vuonna peräkkäin. Vertailukuntiin nähden Espoon tulokset ovat nousseet hieman yli keskiarvon. Espoon suurimmat kehittämis- tai seurantakohteet ovat katu- ja viherpalveluiden hoidon kustannusseurannassa sekä henkilöstön tavoitettavuudessa ja asioiden hoitoajoissa. Teknisen keskuksen asiakaspalvelu käsitteli katuihin, viheralueisiin, pysäköinninvalvontaan sekä kaupungin kiinteistöihin liittyviä yhteydenottoja. Vuosi oli asiakaspalvelussa edellistä vuotta tasaisempi asiakasmääriltään. Syy löytyy talven vähäisistä lumisateista. Alkuvuonna saatiin asiakkailta hyvin maltillisesti palautteita. Kevään tullen hiekoitushiekan poistoa pyydettiin runsaasti ja syksyllä koulujen alettua kaivattiin katuvalojen korjauksia pimeille katuosuuksille. Teknisen keskuksen asiakaspalvelu vastaanotti vuoden aikana 36 292 asiakaspalautetta. Tämä on noin 2 000 edellisvuotta vähemmän. Valtaosa palautteista koski katujen ja viheralueiden kunnossapitoa. Pysäköinninvalvontaa pyydettiin myös runsaasti eri puolille Espoota. Asiakaspalvelu pystyi selvittämään ja antamaan vastauksen välittömästi asiakkaalle suurimpaan osaan yhteydenotoista. Taustaorganisaation käsittelyyn siirrettiin vain noin 20 % kaikista palautteita (7 020). Näistä eteenpäin välitetyistä palautteista toteutettiin vuoden aikana 53 % ja työohjelmaan otettiin 181 toimenpide-ehdotusta. Asiakaspalvelulla on kiinteä yhteistyö yleisten alueiden ylläpidosta ja suunnittelusta vastaavien yksiköiden kanssa. Näin taataan se, että asukkaiden tarpeet otetaan huomioon teknisen keskuksen palveluissa ja kehittämisessä. Vuonna 2014 käynnistettiin Meidän Puisto -hanke, joka valittiin yhdeksi lähitekemisen projektiksi Osallistuva Espoo -kehitysohjelmassa. Hankkeen myötä vapaaehtoiset voivat pitää lähiluonnossaan sijaitsevan kaupungin puistoalueen paremmassa kunnossa kuin mihin kaupungin huoltoluokitus riittäisi. Teknisessä keskuksessa toimii myös kaupunkimittaus- ja johtotietopalveluja tarjoava palvelupiste, joka ottaa vastaan tonttijako-, lohkomis- ja rasitetoimitushakemuksia, rakennuksen paikan maastoon merkintä -tilauksia sekä sijaintikatselmuksia. Palvelupiste antaa myös asemakaavojen toteuttamiseen liittyvää opastusta ja neuvontaa. Palvelussa otettiin vastaan erilaisia karttatilauksia postitse, puhelimitse, sähköpostitse ja asiakaskäyntien kautta yhteensä 8 380. Vuonna 2014 kaupunkimittauksen asiakaspalvelussa panostettiin neuvontaan, jolla saatiin lisättyä asiakkaiden ohjautumista uusien sähköisten palvelujen käyttöön. Kaupunki- ja kuntapalvelut espoossa 2014 -tutkimus ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUUN ASTEIKOLLA 1-5 2012 2013 2014 Katujen ja teiden hoito 3,26 3,26 3,38 Puistojen ja viheralueiden hoito 3,72 3,81 3,82 Liikenneolot jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta 3,81 3,73 3,76 Liikenneolot autoilijoiden kannalta 3,91 3,87 3,88 Esteettömyys 3,50 3,40 3,44 Liikenneturvallisuus pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden kannalta 3,61 3,59 3,58 Liikenneturvallisuus autoilijoiden kannalta 3,94 3,99 3,99 Luonto- ja retkeilyreitit 4,11 4,18 4,21 16

Asiakaspalvelun Vision 80/20 contact center puhelinjärjestelmää kehitettiin ja raportointiominaisuuksia parannettiin. Koko teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelun toimintatapoja yhtenäistettiin ja kehitettiin. Internetsivut muokattiin responsiivisiksi ja asiakaspalvelussa otettiin Facebook ja Twitter käyttöön ajankohtaisista asioista tiedottamiseen. Espoolaiset tekivät kaikkiaan 111 kuntalaisaloitetta, jotka liittyivät Espoon katuihin, viheralueisiin ja muihin yleisiin alueisiin. Aloitteissa ehdotettiin mm. liikenneturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Aloitteista kaksi kolmannesta johti toimenpiteeseen. 17

Suorite ja talousluvut KUNNALLISTEKNIIKAN SUORITTEITA 2012 2013 2014 myönnettyjä kaivulupia, kpl 1 153 1 043 1 054 myönnettyjä johtojen ym. sijoituslupia, kpl 466 429 391 rakennuslupalausunnot ja katukorkeusilmoitukset, kpl 416 384 335 tilapäisiä liikennejärjestelylupia, kpl 310 360 361 tilapäiset aitausluvat katualueella 20 33 44 Kunnossapidettävät kadut: milj. m 2 8,46 8,6 8,9 kilometrejä 1 733 1 762 1 815 euroa/asukas 75,8 76,1 74,6 euroa/m 2 2,34 2,31 2,26 katuvalopisteitä (kpl) 50 500 50 800 51 000 liikennevaloristeyksiä (kpl) 195 202 208 Kunnossapidettävät viheralueet: puistot ja liikenneviheralueet (milj. m 2 ) 6,30 6,83 7,03 puistometsät ja niityt (milj. m 2 ) 5,05 4,9 4,9 yhteensä viherhoitoala (milj. m 2 ) 14,53 13,67 14,08 euroa/asukas 27,70 24,8 24,31 euroa/m 2 0,48 0,47 0,46 Ympäristöhuolto: ylijäämämassat, m 3 850 000 1 149 000 1 098 000 ylijäämämassat, kuormia 85 000 114 900 109 800 ruoppausmassat, m 3 1 700 3 710 3 800 lumi, vastaanotettuja kuormia (talvikausi) 40 000 28 000 1 400 Ostopalvelujen osuus *) (%): katujen ylläpito 99 99 99 viheralueiden ylläpito 100 100 100 kunnallistekniikan suunnittelu 98 98 99 kunnallistekniikan rakentaminen 100 100 100 Espoo Kaupunkiteknikka -liikelaitoksen osuus rakentamisesta, % 23 20 *) Tekninen keskus ostaa palveluja sekä kaupungin liikelaitokselta että markkinoilta. 18

PYSÄKÖINNINVALVONNAN SUORITTEITA 2012 2013 2014 pysäköintivirhemaksuja, kpl 30 819 40 471 39 107 huomautukseksi oikaisuvaatimusvaiheessa muutetut virhemaksut, kpl 780 1 124 913 käsiteltyjä oikaisuvaatimuksia pysäköintivirhemaksuista, kpl 3 305 4 617 4 039 huomautuksia virheellisestä pysäköinnistä, kpl 1 287 1 883 1 914 tulot pysäköintivirhemaksuista, milj. euroa 1,62 2,28 2,13 siirretyt ajoneuvot, kpl 779 725 669 KAUPUNKIMITTAUKSEN LIITTYVIÄ SUORITTEITA 2012 2013 2014 Muunnettu suorite 2 756 2 389 2 669 Kiinteistönmuodostus: tonttijakoja, kpl 164 151 178 lohkottuja tontteja, kpl 371 288 347 lohkottuja yleisiä alueita, kpl 251 201 200 kiinteistön laadun- tai tunnusmuutoksia, kpl 119 99 101 rasitetoimituksia, kpl 62 72 58 perustettuja rasitteita, kpl 243 245 298 rakennusten asemapiirrosten tarkistamisia, kpl 499 474 416 uusia osoitteita, kpl 373 257 198 asiakaspalvelun toimittamia tilauksia, kpl 3 967 2 639 2 154 Maastomittaus: mitattuja monikulmiopisteitä, kpl 968 490 542 rakennusvalvontamittauksia, kpl 1 956 1 662 1 488 johtomittauksia, kpl 731 569 714 kartoitettuja johtoja, km 117 129 103 johtojen näyttöjä, kpl 834 870 891 johtojen sijaintiselvityksiä, kpl 4 834 4 858 4 333 Karttatuotanto: uudiskartoituksia, ha 1 350 1 475 2 000 asemakaavan pohjakarttoja, kpl 52 49 48 ylläpidetty ajantasa-asemakaavaa, ha 184 311 304 numeerisen aineiston toimitukset, kpl 1 015 1 068 1 015 internetkarttapalvelun käyttäjiä 373 557 402 284 ulkoisten rajapintapalvelujen hakuja, kpl 12 812 049 9 003 077 kopiolaitoksen karttakopiot ja -tulosteet, kpl 2 447 915 1 200 19

Suorite ja talousluvut GEOTEKNIIKKAAN LIITTYVIÄ SUORITTEITA 2012 2013 2014 Mittauspisteitä 186 906 172 853 195 991 Painokairauksia 1 368 1 248 1 469 Porakonekairauksia 1 109 979 855 Siipikairauksia 75 91 125 Maanäytetutkimuksia 945 850 1 072 Pohjatutkimustietokanta vuoden 2014 lopussa: kairauspisteitä 232 172 237 658 246 166 mittaushavaintoja 3 595 122 3 819 056 4 062 304 rakeisuusmäärityksiä 12 181 12 326 12 968 tehdyt kairaus- ja mittaushavaintorivit 5 354 000 5 614 534 5 896 661 ASIAKASPALVELUN SUORITTEITA 2012 2013 2014 Vastatut puhelut (yleiset aluuet ja pysäköinnivalvonta) 25 256 25 167 23 228 Sähköiset palautteet (yleiset aluuet ja pysäköinnivalvonta) 9 607 9 571 9 470 Käynnit (yleiset alueet ja pysäköinnivalvonta) 1 242 1 780 1 420 Kiinteistönhoidon palvelupyynnöt 1 723 1 878 2 174 Saapuneet puhelut (kaupunkimittaus) 7 347 6 191 5 072 HENKILÖSTÖ 2012 2013 2014 Tekninen keskus: Kuukausipalkkaiset, vakinaiset 246 260 263 Tuntipalkkaiset, vakinaiset 3 2 2 Vakinaiset työntekijät yht. 249 262 265 Määräaikaiset työntekijät 13 6 7 Kesätyöntekijät (sis. kesäajan harjoittelijat) 13 18 16 Työllistettävät (vuoden aikana) 0 1 1 Keski-ikä (koko henkilöstö) 48,2 48,5 48,2 Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön määrä ja osuus 3 (1,1 %) 4 (1,5 %) 5 (1,8 %) 20

21

Tilinpäätösluvut 2014 / tekninen lautakunta 1 000 euroa 2012 2013 2014 Toimintatulot 65 852 54 342 61 904 valmistus omaan käyttöön 26 278 25 584 22 213 Katu- ja viherpalvelut 19 501 23 590 16 917 valmistus omaan käyttöön 2 597 1 236 1 355 Hallinto 1 812 2 504 2 453 Kaupunkimittaus 2 735 2 440 2 508 Geotekniikka 12 181 281 valmistus omaan käyttöön 733 962 864 Ulkopuoliset työt 14 678 15 665 16 811 valmistus omaan käyttöön 0 0 0 Rakentamisen sisäiset palvelut (sis. liikelaitokset ja taseyksiköt) 27 114 9 962 22 934 valmistus omaan käyttöön 22 948 23 386 19 994 Liikelaitokset 0 0 0 valmistus omaan käyttöön 22 610 23 386 19 994 Taseyksiköt 27 114 9 962 22 934 Toimintamenot 112 406 98 992 106 201 Katu- ja viherpalvelut 39 483 40 775 37 073 Hallinto 2 201 2 702 2 677 Kaupunkimittaus 4 453 4 310 4 376 Geotekniikka 2 285 2 269 2 269 Ulkopuoliset työt 13 922 15 588 16 878 Rakentamisen sisäiset palvelut (sis. liikelaitokset ja taseyksiköt) 50 062 33 348 42 928 Liikelaitokset 22 948 23 386 19 994 Taseyksiköt 27 114 9 962 22 934 Toimintakate 20 276 19 066 22 084 Katu- ja viherpalvelut 17 385 15 949 18 801 Hallinto 389 198 224 Kaupunkimittaus 1 718 1 870 1 868 Geotekniikka 1 540 1 126 1 124 Ulkopuoliset työt 756 77 67 Rakentamisen sisäiset palvelut 0 0 0 Laskennalliset korot 25 469 27 569 26 197 Suunnitelmapoistot 46 240 46 044 44 982 TELA:n tilikauden tulos 66 516 65 110 93 263 22

1 000 euroa 2012 2013 2014 Investoinnit 77 585 83 982 99 156 Aineettomat hyödykkeet 0 22 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet 77 450 83 733 98 921 Koneet ja kalusto 133 227 235 Investointitulot 3 340 512 2 061 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 340 512 2 061 Koneet ja kalusto 0 0 0 Poistot 46 240 46 044 44 982 Aineettomat hyödykkeet 7 431 3 847 3 319 Kiinteät rakenteet ja laitteet 38 687 42 056 41 536 Koneet ja kalusto 122 141 127 23

Espoon kaupunki Tekninen keskus, PL 41 02070 ESPOON KAUPUNKI Asiakaspalvelu (09) 8162 5000