Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: merkitsee tiedoksi julkaisun Espoon liikennekatsaus Käsittely Päätös Käsittelyn alussa kuultiin Heini Peltosen pitämä liikennekatsaus. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Liikennesuunnitteluyksikössä on valmistunut Espoon liikennekatsaus Katsauksessa käsitellään Espoon jalankulkija-, pyöräilijä-, joukko- ja ajoneuvoliikenteen liikennemääriä vuodelta 2015, niiden aikaisempaa kehitystä sekä ajankohtaisia liikenneaiheita. Katsaus perustuu omasta liikennetietotoiminnasta ja yhteistyökumppaneilta saatuihin liikennetietoihin. Espoossa laskennoilla tuotettavilla tuloksilla on monia perustehtävien kannalta tärkeitä käyttötarpeita. Liikennelaskentojen tuloksia käytetään muun muassa maankäytön suunnittelussa, liikenneverkon parannustoimenpiteiden suunnittelussa, liikenne-ennusteiden laadinnassa, liikenneturvallisuustarkasteluissa, liikennemelulaskennoissa, liikenteen pakokaasupäästöjen alueellisissa määrityksissä ja joukkoliikenteen seurannassa. Liikennelaskennat ovat myös lähtökohta liikenteen tulevan kehityksen arviointiin. Kestävän kehityksen kulkumuotojen; jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen seurannan tarpeet ovat Espoossa vahvasti nousussa pyöräilyn edistämistavoitteiden, Espoo-tarinan sekä Espoo Kestävä kehitys -ohjelman liikenteeseen kohdistuvien ekologisten tavoitteiden mukana. Tämän liikennekatsauksen lisäksi julkaistaan tiedoiltaan kattavampi Liikenne Espoossa -raportti. Liikenne Espoossa -raportti toimitetaan verkkojulkaisuna Espoon kaupungin liikennesuunnittelun julkaisuissa.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Liikenteen seurantatiedot kootaan omista ja ulkoisista laskentajärjestelmistä Espoossa liikenteen kehitystä seurataan omilla liikennelaskennoilla ja ulkoista järjestelmistä saatavien tietojen avulla. Omaa liikennelaskentaa tehdään läpi vuoden kohdistuen autoliikenteen määriin ja nopeuksiin, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määriin, sekä pysäköintialueiden ja laitosten käyttöasteiden ja liikennevirtojen selvityksiin. Ulkoisista järjestelmistä autoliikennetietoja kerätään Liikenneviraston automaattisesta mittausjärjestelmästä (LAM) ja joukkoliikennetietoja Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän (HSL) tilastointijärjestelmistä. Espoon teiden ja katujen autoliikennettä seurataan joka syksy noin 90 kiinteässä ja 120 muuttuvassa pisteessä kojelaskennoilla. Jalankulkijoiden määriä lasketaan käsilaskennoilla ja siirrettävillä konelaskimilla. Pyöräilijöitä lasketaan konelaskimilla kymmenessä pysyvässä laskentapisteessä. Lisäksi pyöräilijöitä lasketaan siirrettävillä laskentakoneilla ja käsilaskentoina. Joukkoliikenteen nousijamäärät saadaan HSL:ltä. HSL:n tilastojen avulla lasketaan myös arvio Espoossa alkavien tai päättyvien joukkoliikennematkojen määrästä. Liityntäpysäköintiä seurataan laskemalla kaikki Espoon bussi- ja junaliikennettä palvelevat liityntäpysäköintipaikat ja niiden käyttäjämäärät joka kevät ja syksy. Matkojen kulkumuoto-osuudet Espoossa tehtyjen matkojen kulkumuoto-osuudet ovat jalankululla 23 %, pyöräilyllä 8 %, joukkoliikenteellä 21 % ja henkilöautolla 48 % syksyn arkipäivänä (HSL 2012). Vuodesta 2008 vuoteen 2012 joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on pysynyt ennallaan, jalankulun ja pyöräilyn osuus noussut hiukan ja henkilöautoilun osuus laskenut 4 %. HSL:n liikkumistutkimus tehtiin seuraavan kerran vuonna 2014, tulokset on analysoitavissa vuoden 2016 kuluessa. Pyöräilijämäärät olivat kaikkien aikojen suurimmat vuonna 2015 Pyöräilijämäärät olivat kaikkien aikojen suurimmat sekä kaupunkikeskuksissa että kaupunkikeskustojen välillä. Keskuksissa pyöräilijämäärät olivat 31 % suuremmat ja kaupunkikeskustojen välisillä reiteillä 19 % suuremmat kuin edellisenä vuonna. Tosin vuonna 2014 pyöräilijämäärät notkahtivat hiukan edellisestä. Kymmenessä vuodessa pyöräilijämäärät ovat kasvaneet keskuksissa 51 % ja keskustojenvälisillä reiteillä 71 %. Yli kolmasosa Espoon liityntämatkoista tehdään polkupyörällä. Kuitenkin vuonna 2015 polkupyöräliityntäpaikkojen käyttö vähentyi edellisestä vuodesta noin 16 %.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Junaliikenne kasvoi, bussiliikenteessä laskua Yhteenlaskettuna bussiin ja junaan noustiin 1 % vähemmän vuoden takaiseen verrattuna. Edellisjakson tavoin junaliikenne kasvatti suosiotaan ja bussiliikenteen vähentyessä. Bussi- ja junaliikennejärjestelmässä ei tapahtunut suuria muutoksia liikennöintisuunnitelman ajovuonna 6/2014 6/2015. Vaikka yli 80 % Espoon joukkoliikennematkoista tehdään edelleen bussilla, junalla tehtyjen matkojen osuus on kasvanut voimakkaasti. Junaan noustiin kertaa marraskuisena arkipäivänä vuonna Se on 1200 kertaa enemmän (+5 %) kuin edellisvuonna. Suurinta kasvu oli Keran (+11 %), Tuomarilan (+8 %) ja Kauklahden (+6 %) asemilla. Bussiin noustiin kertaa marraskuisena arkipäivänä vuonna Se on 2500 nousua vähemmän (-2 %) kuin edellisvuonna. Metron rakentamiseen liittyen bussiliikenne hidastui ja jouduttiin käyttämään poikkeusreittejä. Rakentamisenaikaiset järjestelyt näkyvät esimerkiksi Niittykummussa Merituulentiellä. Autoliikenteen kokonaismäärässä ei muutosta edellisvuoteen Viimeisen kymmenen vuoden aikana Espooseen tulleen uuden maankäytön tuottama autoliikenteen kasvu on kohdistunut lähinnä moottori- ja kehäteille. Vuonna 2015 autoliikenteen kasvu valtion teiden osalta oli 0,9 % ja Espoon katujen osalta vähenemä -1,8 %. Vuonna 2015 Espoossa autoliikenteen määrä on kiinteiden laskentapaikkojen perusteella pysynyt suunnilleen samana kuin edellisenä vuotena. Espoossa autoliikenteen määrä pysyi saman nyt jo neljättä perättäistä vuotta. Asukasmäärä on samana aikavälinä kasvanut noin 5 %. Espoon liikennettä seurataan itäisellä ja läntisellä kuntarajalla, sekä Espoon sisällä poikittaislinjalla. Liikenteen määrä on kasvanut eniten itäisellä linjalla Vantaan ja Helsingin rajalla kasvun ollessa 2,3 % edellisvuodesta. Myös länsirajalla liikenne on kasvanut edellisvuoteen nähden ja on noin 2 %. Espoon sisällä poikittaislinjan liikenne on kasvanut noin 0,5 % edellisvuodesta. Autojen liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste kasvoi 85 prosenttiin edellisvuoden 82 prosentista. Täysimmät alueet olivat Tuomarila (100 %), Hanasaari (99 %) ja Espoon keskus (98 %). Espoon liikennekatsaus 2016 jaetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa painettuna. Tiedoksi - HSL - Uudenmaan ELY-keskus - Kauniaisten kaupunki - Tekninen lautakunta

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 - Kaupunginhallitus

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5