Naantalin kaupunki Humaliston osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 16.12.2002 / 56

Naantalin kaupunki Humaliston osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 16.12.2002 / 56 Selostus 2.12.2002

SISÄLLYSLUETTELO 1 ESIPUHE... 3 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.2 Alueen historiaa... 5 2.3 Luonto ja maisema... 5 2.3.1 Menetelmät... 5 2.3.2 Sijainti maisemakokonaisuudessa... 6 2.3.3 Kallio- ja maaperä, maastonmuodot... 6 2.3.4 Maisema- ja kaupunkikuva, näkymät... 7 2.3.5 Vesisuhteet, rannat... 7 2.3.6 Ilmasto-olot... 7 2.3.7 Suunnittelualueen kasvillisuuden yleispiirteet... 8 2.3.8 Eläimistö... 8 2.3.9 Arvokkaat luontokohteet... 8 2.4 Rakennettu ympäristö... 9 2.4.1 Yhdyskuntarakenne... 9 2.4.2 Alueella toimivat yritykset ja työpaikat... 9 2.4.3 Liikenne... 9 2.4.4 Satamatoiminta... 10 2.4.5 Kunnallistekniikka... 10 2.4.6 Asuminen, palvelut ja virkistys... 10 2.4.7 Rakennuskanta... 10 2.5 Ympäristön häiriötekijät... 11 2.6 Maanomistus... 14 2.7 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 14 2.8 Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 16 1

3 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 18 3.1 Suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 18 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 18 3.2.1 Osalliset... 18 3.2.2 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt... 18 3.2.3 Viranomaisyhteistyö... 20 3.3 Suunnittelun tavoitteet... 20 3.4 Vaihtoehdot... 21 3.5 Yhteenveto laatimisen aikana saaduista mielipiteistä sekä niiden huomioiminen kaavassa... 21 4 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 26 4.1 Osayleiskaavan keskeinen sisältö ja aluevaraukset... 26 4.2 Osayleiskaavan vaikutukset ja suositukset jatkosuunnittelua varten... 27 4.3 Osayleiskaavan toteuttaminen... 33 4.4 LUETTELO MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 35 2

1 ESIPUHE Naantalin keskustassa asuinrakentamiseen kaavoitettu tonttivaranto on käytetty eikä voimassa olevassa yleiskaavassa ole osoitettu reservialueita keskustan laajenemiseksi. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on kehittää Humaliston alueesta Naantalin kaupunkikeskustan seuraava laajenemisalue. Suunnittelussa otetaan huomioon sataman ja muun elinkeinollisen toiminnan kehittämisen turvaaminen, edellytysten luominen myös muun tyyppiselle työpaikkarakentamiselle sekä asumisen ja keskustatoimintojen sijoittaminen siten, että alueen moninaiskäyttö on mahdollinen myös tulevaisuudessa. Suunnittelussa on koettu tärkeäksi prosessin avoimuus ja vuorovaikutteisuus. Suunnittelualue sijaitsee Naantalin keskustan välittömässä läheisyydessä. Alue on pääosin entistä teollisuus- ja varastotoimintojen aluetta. Osayleiskaavatyötä valmistelee työryhmä, johon kuuluvat yhteyspäällikkö Martti Sipponen, kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila, tekninen johtaja Antero Jaskari, ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki ja satamajohtaja Kari Rahja Naantalin kaupungilta, aluejohtaja Pasi Suutari ja projektipäällikkö Pirjo Kujala YIT Rakennus Oy:stä, toimitusjohtaja Jukka Kyrölä Kiinteistö Oy Naantalin Sokerinrannasta sekä Maa ja Vesi Oy:n edustajat. Työ on tehty Naantalin kaupungin ja alueen maanomistajien tilaamana konsulttityönä Maa ja Vesi Oy:ssä, josta työhön ovat osallistuneet DI Pasi Rajala (projektin johto), DI Juha Nurmi (pääsuunnittelija), maisema-arkkitehti Mariikka Manninen (maisema), arkkitehti Mikko Rusanen (uudisrakentaminen), maisema-arkkitehti Samuli Alppi (rakennemallivaihtoehdot), FM Kai Vuorinen (luonto), FM Arto Ruotsalainen (sosiaaliset vaikutukset), FM Roger Aapola (likaantuneet maat) sekä JP-Transplan Oy:stä DI Leo Jarmala (liikenne). Lisäksi asiantuntijana on käytetty arkkitehti Timo Vormalaa Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky:stä. Humaliston osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Vantaalla 2.12.2002 Maa ja Vesi Oy Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri 3

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin kilometrin päässä Naantalin keskustasta. Aluetta rajaavat lännessä Armonlaaksontie ja Kuparivuori, etelässä Naantalinsalmi, idässä satama ja Mobil Oil Oy:n teollisuusalue sekä pohjoisessa Luolalanjärvi. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 70 ha. Suunnittelualueesta suurin osa on entistä teollisuus- ja varastoaluetta. Teollisuuden ja sataman käytössä alueesta on vajaa kolmasosa. Viidesosa alueesta on luonnontilaista. Kuva. Suunnittelualue, ote opaskartasta Kuva. Viistoilmakuva suunnittelualueesta 4

2.2 Alueen historiaa Jääkauden jälkeisten Itämeren meri- ja järvivaiheiden jälkeen vedenpinnan laskiessa alueen korkeimmat kallioselänteet paljastuivat vähitellen veden alta. 1000-luvun alkupuolella veden alta oli jo paljastunut laajoja savitasankoja, ja asutus oli vakiintunutta. 1400-luvun puolivälissä Lietsalassa ja Luonnonmaalla oli jo parisenkymmentä kylää, mm. Luolalan kylä. Naantalin kaupunki perustettiin 1443. Luolalanjärven pohjoispäätä hiponut rautatie valmistui liikennöitävään kuntoon 1923. Järveä ympäröivät laaksoalueet olivat maatalouskäytössä ja alueella sijaitsi muutamia maatilojen tilakeskuksia. Samoihin aikoihin perustettiin suunnittelualueen itäpuolelle, Tupavuorenlahden pohjukkaan Merikylpylä hiekkarantoineen, paviljonkeineen ja ravintoloineen. Paikalle johti merenrantaa myötäilevä luonnonkaunis kävelytie. Jatkosodan aikana etsittiin paikkaa Valtion polttoainevarastolle. Hyvä sijainti ja syväväylä ratkaisivat asian Naantalin hyväksi. Varaston perustaminen merkitsi Naantalille elinkeinotoiminnan vilkastumista ja asukasluku nousi vuoden 1945 aikana peräti kaksinkertaiseksi. Vastaperustettu Neste Oy valitsi vuonna 1948 sijoituspaikakseen Naantalin, jonka jälkeen myös Valtion viljavarasto, Imatran Voima Oy ja Mobil Oil Oy aloittivat toimintansa alueella. Naantalin kaupunki rakensi sataman, samassa yhteydessä satamaa varten rakennettiin satamarata. Yritykset auttoivat Naantalin taloudelliseen kukoistukseen yhdessä Suomen Sokeri Oy:n (nyk. Finnfeeds) ja Naantalin Saha Oy:n kanssa. 1960-luvulla alkanut Suomen ja Ruotsin välinen autolauttaliikenne korosti entisestään Naantalin merkitystä satamakaupunkina. Naantali oli jonkin aikaa jopa Suomen suurin tuontisatama. Autolauttaliikenne Naantalista Ruotsiin alkoi vuonna 1965, ollen välillä hyvin vilkastakin. Lauttaliikenne alkoi vähetä vuonna 1992, kun Viking Linen lauttavuorot vähenivät. Yhtiö lopetti liikenteen kokonaan 1996. Samana vuonna tilalle tuli Finnlink Oy, joka kolminkertaisti suuryksikköliikenteen. Kokonaisliikenteellä mitaten Naantali on nykyisin kolmanneksi suurin yleinen satama Suomessa. 1980-luvulla rakentamisen painopiste alueella oli liikenneväylien parantamisessa. Laivaväylää syvennettiin 10:stä 13 metriin, ja Naantali-Turku-pikatie sekä suunnittelualueella sijaitseva Satamatie otettiin käyttöön. Lähellä Luolalanjärven rantaa sijaitseva Uusi Järveläntie rakennettiin 1990-luvun loppupuolella. 2.3 Luonto ja maisema 2.3.1 Menetelmät Luonnonympäristön nykytilan kuvaus perustuu luontoselvitykseen, joka on laadittu Humaliston alueelle Maa ja Vesi Oy:ssä syksyllä 2001. Selvitys perustuu olemassa olevaan lähtöaineistoon sekä maastokäynteihin. Maiseman nykytilan kuvaus perustuu olemassa olevaan lähtöaineistoon, kartta-, valokuvaja ilmakuvatarkasteluihin sekä maastokäynteihin. 5

2.3.2 Sijainti maisemakokonaisuudessa Suunnittelualue sijaitsee noin 200-300 metriä leveän Naantalinsalmen ja maankohoamisen myötä merenlahdesta järveksi kuroutuneen Luolalanjärven välissä. Näiden vesialueiden kohdalle sijoittuu kaksi kallioperän luode-kaakko suuntaista kallioperän murroslinjaa. Länsipuolella Naantalinsalmea rajaa Luonnonmaan saari, joka sijoittuu sisäsaariston vyöhykkeeseen. Yhteys Naantalinsalmesta avomerelle aukeaa kaakkoon. Suunnittelualueen kaakkoispuoli on teollisuus- ja satamatoimintojen käytössä, ja maisemaa leimaavat voimakas maaston käsittely, kookkaat rakennusmassat ja vähäinen kasvillisuus. Luolalanjärven itäpuoli on osittain luonnontilaista, osittain asuinaluetta. Suunnittelualue rajautuu luoteessa vilkkaaseen liikenneväylään, Armonlaaksontiehen, jonka takana on hiljattain rakennettua Naantalin keskustan reuna-aluetta. Suunnittelualueen länsipuolella on puustoiselle kallioselänteelle sijoittuva Kuparivuoren virkistysalue, jonka rannat ovat kallioiset ja jyrkät. Maisemamaakuntajaossa Naantalin alue kuuluu Lounaismaan maisemamaakuntaan, Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutuun. 2.3.3 Kallio- ja maaperä, maastonmuodot Alueen kallioperä on graniittia. Kallioisten selänteiden lakialueet nousevat noin 25-30 metriä merenpinnan yläpuolelle. Alueella tehtyjen maaperätutkimusten mukaan alueen kova pohja sijaitsee pääosin lähellä maanpintaa etäisyyden vaihdellessa 0-10 metriin. Selänteiden välissä on moreeneja, joskin niiden kerrospaksuus on melko vaatimaton. Luolalanjärven tuntumassa on savi- ja silttimoreeneja. Tutkimusten mukaan pehmeikköjä on alueella tarkastelualueen pohjoisosassa Luolalanjärven läheisyydessä sekä lähellä paikkaa, jossa rata alittaa Armonlaaksontien. Satama-alueella rantaa on täytetty louheella. Alueen maastonmuotoja on muokattu voimakkaasti: kallioleikkauksia, luiskia, louhintoja ja maansiirtoja on tehty teollisuuden ja liikenteen tarpeisiin. Keinotekoiset maastonmuodot muodostavat monin paikoin muurimaisia seinämiä joilla on huomattava estevaikutus. Luonteeltaan suunnittelualueen eteläosa on pohjoisosaa jyrkkäpiirteisempi ja muokatumpi: tasaisen, osittain täytetyn kenttämäisen ranta-alueen jälkeen kallioleikkauksin muokattu maasto nousee muutamien kymmenien metrien matkalla 25-30m korkeaksi puustoiseksi selänteeksi. Myös kallioselänteen pohjoisrinne on paikoitellen hyvin jyrkkä. Rinteen pohjoispuolella kulkee niin kutsuttu Vanha Satamatie. Suunnittelualueen keskiosa on voimakkaasti muokattua selännealuetta, jonka korkeimmat kohdat sijoittuvat hieman yli 20 metriä merenpinnan yläpuolelle. Selännealueen halkaisee luiskin ja kallioleikkauksin muotoiltu ratakuilu. Kuilun pohjoispuoliselle selännealueelle sijoittuvat teollisuuden käytössä olleet altaat. Maastoa on muokattu voimakkaasti. Selännealueen jälkeen maasto laskee kohti pohjoista ja Luolalanjärveä. 6

Luolalanjärven alueella alkuperäiset maastonmuodot ovat suureksi osaksi säilyneet. Avointa, laaksomaista entistä viljelyaukeaa rajaavat metsäiset kallioselänteet. Pienet metsäiset selänteet jäsentävät myös muuten melko tasaista järven ranta-aluetta. Uuden Järveläntien rakentamisen myötä alueella on tehty jonkin verran maastonmuotoilua, mm. luiskia. 2.3.4 Maisema- ja kaupunkikuva, näkymät Suunnittelualueen eteläosassa maisemakuvaa leimaavat kallioiset selänteet, joita on muokattu näkyvin louhinnoin ja luiskin sekä teolliset toiminnot erilaisine rakennuksineen ja rakennelmineen. Kallioleikkaukset muodostavat muurimaisia seinämiä, jotka ovat jopa yli 10m korkeita, sekä solamaisia kapeikoita. Muuten voimakkaasti muokatulla alueella ovat säilyneet metsäiset selänteet merkittävä maisemallinen elementti. Oman maisemakokonaisuutensa muodostavat suunnittelualueen pohjoisosassa Luolalanjärven melko luonnontilainen ranta-alue siihen liittyvine entisine, yhä avoimine viljelyalueineen ja avointa tilaa rajaavine ja jäsentävine metsäsaarekkeineen/puustoisine selänteineen. Suunnittelualueen keskiosa on voimakkaasti muokattua, melko avointa teollisuuden toimintoihin liittyvien altaiden aluetta. Pisimmät näkymät aukeavat suunnittelualueen eteläosan korkeimmalta selänteeltä kohti kaakkoa. Suunnittelualueen pohjoisosassa näkymiä avautuu Luolalanjärvelle ja avoimille viljelyalueille. Osan teollisuuden rakennuksista ja rakenteista voidaan katsoa olevan alueen maisemallisia ja kaupunkikuvallisia kiintopisteitä. Myös liikenneväylien risteyskohdilla on kaupunkikuvallista merkitystä. Kookkaat siilot ja Armonlaaksontien viereisen selänteen laella sijaitsevat kerrostalot ovat suunnittelualueen ulkopuolelle jääviä, mutta maisemassa näkyviä maamerkkejä. Suunnittelualueen maisemarakenne, eri luonteiset osa-alueet sekä maisemalliset kiintopisteet ja näkymät on esitetty liitekartalla. 2.3.5 Vesisuhteet, rannat Alueen pintavesialtaat, jotka ovat tai ovat olleet teollisuuden käytössä ovat syntyneet keinotekoisesti ja ovat voimakkaasti muotoiltuja. Luolalanjärven ranta-alueella on muutamia ojia ja entinen peltoaukea on voimakkaasti ojitettu. Soita ei alueella ole, mutta selännealueilla on muutamia pienialaisia kosteikoita. Luolalanjärven rannat ovat suurelta osin luonnontilaiset. Rantatyypit vaihtelevat tulvarannoista tai ruovikoista tervalepikkoihin. Naantalinsalmen merenrantaa on muokattu ja täytetty ja ranta on avoin. Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. 2.3.6 Ilmasto-olot Naantalin alueen ilmasto on merellinen. Veden läheisyydellä on lämpötilaeroja tasaava vaikutus. Vallitsevat tuulet puhaltavat etelästä ja lounaasta, mutta Luonnonmaan saari saattaa vähentää tuulien vaikutuksia suunnittelualueella jonkin verran. 7

Suunnittelualue on luonteeltaan hyvin avoin, joten tuulet pääsevät puhaltamaan alueella lähes esteettä. Voimakkaiden maastonmuotoilujen ja kookkaiden teollisuusrakennusten alueella saattaa lisäksi syntyä pyörteisyyttä. Puustoisilla alueilla kasvillisuus saattaa jonkin verran vähentää tuulten vaikutuksia. Alueen metsät ovat kuitenkin hyvin pienialaisia ja osittain melko karuja, joten tuulia vaimentava vaikutus jäänee vähäiseksi. Monet suunnittelualueen kallioleikkausseinämistä ovat suuntautuneet kohti etelää. Paisteiset seinustat ja rinteet ovat luonteeltaan lämpimiä. Pohjoiseen suuntautuneet rinteet ovat viileämpiä. Kylmää ilmaa kasautuu alueen keskiosan altaisiin ja valuu pitkin viljelyaukeaa kohti Luolalanjärveä. Suunnittelualueen pohjoisosassa, Luolalanjärven ympäristössä, pienilmaston vaihtelut ovat hieman vähäisempiä kuin alueen eteläosassa. Alueen maasto on suuntautunut auringonvalon hyödyntämisen kannalta epäedullisesti koilliseen. 2.3.7 Suunnittelualueen kasvillisuuden yleispiirteet 2.3.8 Eläimistö Humaliston alue kuuluu Suomen kasvimaantieteellisessä jaossa Lounais-Suomen rannikkomaan vyöhykkeeseen. Luonnonmaantieteellisesti katsottuna suunnittelualue kuuluu hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Suunnittelualueen ympäristö on suurelta osin ihmisen voimakkaasti muokkaamaa. Metsäisiä luonnonalueita on vähän ja ne ovat pienialaisia. Kallioisilla selänteillä pääpuulaji on yleensä mänty, mutta paikoin on myös kuusivaltaisia alueita. Lehtipuuvaltaista metsää on lähinnä ainoastaan Luolalanjärven ranta-alueella. Rakentamattomilla avoimilla alueilla kasvaa tyypillistä joutomaan kasvillisuutta ja vesakkoa. Luolalanjärven rannassa on ranta- ja kosteikkokasvillisuutta. Maastokäyntien perusteella alueella pesivää eläimistöä on varsin vähän. Ainoat tavatut lajit olivat rusakko ja orava. Linnustosta alueella havaittiin pääasiassa tavallisimpia varpuslintuja sekä variksia ja harakoita. Luolalanjärven rantavyöhykkeen alueella tavattiin vesilinnustoa. Merkittävimmät suunnittelualueella tavatut lajit olivat harmaahaikara, käpytikka, palokärki ja kurki. Luolalanjärven koekalastuksissa saatiin saaliiksi viittä eri kalalajia. Selvästi vallitseva laji oli särki. 2.3.9 Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain mukaisia arvokkaita luontokohteita. Suunnittelualueelta oli kuitenkin löydettävissä huomionarvoisia, luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti tärkeitä elinympäristöjä. Tärkeimpiä kohteita olivat Luolalanjärven rantaruovikot ja rantametsä, metsäsaarekkeet, kallioselänteiden lakialueet, pienialaiset kosteikot selännealueilla, kulttuurivaikutteinen entinen pihapiiri entisen viljelyaukean laidalla, lehtipuuvaltainen metsikkö sekä kookas yksittäispuu (raita) alueen eteläosassa. 8

Paikallisesti arvokkaat luontokohteet on esitetty liitteessä. 2.4 Rakennettu ympäristö 2.4.1 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue rajoittuu lännessä Armonlaaksontiehen ja Naantalin kaupunkikeskustaan, idässä teollisuus- ja satamatoimintojen alueeseen, pohjoisessa Luolalanjärveen ja etelässä Naantalinsalmeen. Suunnittelualueen länsipuolella on keskustan tärkein virkistys- ja urheilualue (Kuparivuori). Suunnittelualue on pääosin entistä teollisuusaluetta. Suunnittelualueen eteläosassa, Satamatien eteläpuolella, on entinen sahan alue. Rannan tuntumassa on jonkin verran satamatoimintoja. Satamatien pohjoispuolella on pääosin rakentamaton korkea mäkialue, jolla on jonkin verran asuntoja, putkistoja ja Finnfeeds Finland Oy:n käytössä olevia betaiinisäiliöitä. Teollisuustoiminnot ovat keskittyneet alueen keskiosaan. Suurin osa alueen vähäisestä rakennuskannasta on teollisuusalueella. Teollisuusalue rajoittuu etelässä ns. vanhaan Satamatiehen ja pohjoisessa satamarataan. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevat entisen sokeritehtaan läjitysaltaat, metsä- ja peltoalueita, Järveläntie sekä Luolalanjärven ranta-alue. 2.4.2 Alueella toimivat yritykset ja työpaikat 2.4.3 Liikenne Alueella toimivia yrityksiä ovat Finnfeeds Finland Oy, Material Master Oy ja Akzo-PQ Silica Finland Oy. Työpaikkoja alueella on n. 100. Viereisellä teollisuus- ja satama-alueella toimivia yrityksiä ovat Fortum Power&Heat, Stevena Oy, ExxonMobil/Mobil Oil Oy Ab, Avena Siilot Oy, Finnlink Oy Ab, Naantalin satamalaitos, Nurminen Port Agency Oy, Material Master Oy/Naviago Ltd, TG-Lindroos Shipping Oy ja Tullilaitos. Suunnittelualue rajautuu lännessä Armonlaaksontiehen (E 18, Mt 185, Kt 40). Alueen kokoojaväylinä toimivat Naantalin keskustasta (Uolevi Raaden kadulta) ja Armonlaaksontieltä suunnittelualueen itäpuoliselle teollisuus- ja satamatoimintojen alueelle johtavat Järveläntie ja Satamatie. Järveläntien liikennemäärä on 1650 autoa/vrk, Satamatien 739 autoa/vrk ja Armonlaaksontien (Satamatien risteyksessä) 8500 autoa/vrk (Liikennelaskenta 6.2-13.2.2002, Tieliikelaitos 2002). Tieverkko palvelee pääosin suunnittelualueen ja sen viereisen teollisuus- ja satama-alueen toimintoja. Raskaan liikenteen osuus liikennemääristä on huomattava. Armonlaaksontiellä, Satamatiellä ja Järveläntiellä on kevyen liikenteen väylät. Joukkoliikennevuoroja Armonlaaksontiellä on vain kolme, kaksi aamulla ja yksi illalla. Varsinainen joukkoliikennetie on vanha Turku-Naantali-tie. 9

Alueen halki kulkevan rautatien liikenne on vähäistä, mutta rautatie on välttämätön satamalle ja teollisuudelle. 2.4.4 Satamatoiminta Naantalin satama on kolmanneksi vilkkain Suomen yleisistä satamista 7 milj. tonnin tavaravaihdolla, josta n. 4 milj. tonnia kulkee jalostamon kautta. Lauttasataman ja nk. Kivilaiturin kautta kulkee n. 2 milj. tonnia tavaraa, mikä vastaa lähes puolta Turun sataman koko liikenteestä. Naantalin salmen vastakkaisella rannalla käsitellään kuivia ja nestemäisiä irtolasteja n. 150 000 tonnia. Aluskäyntien määrä on n. 2300 vuodessa, josta puolet saapuu lauttasatamaan ja Kivilaituriin. Sataman varsinaiset ahtaustyöajat ovat arkipäivisin 7-24 ja lauantaisin 7-15.30. Lauttavuoroja on 4 vuorokaudessa, myös viikonloppuisin. Aikaisin saapumisaika on 6.30 ja viimeisin lähtöaika 23.00. Käytännössä työaika alkaa 6.00 ja päättyy 24.00. Osa lastinkäsittelystä suoritetaan nk. keskeytymättömänä, jolloin työtä tehdään kaikkina päivinä ympäri vuorokauden. 2.4.5 Kunnallistekniikka Alueen luoteisosassa sijaitsee ns. Kopen pumppaamo ja satama-alueella Sataman pumppaamo. Sataman pumppaamo purkaa jätevedet Kopen pumppaamolle, josta jätevedet pumpataan edelleen Keskuspumppaamolle. Lisäksi Kopen pumppaamolle tulee jätevedet merenalitusjohtona Luonnonmaalta. Kopen ja Sataman pumppaamojen viettoviemärit ja painejohto kulkevat alueen läpi menevällä vanhalla Satamatiellä. Vesihuoltolinjat sisältävät jäte- ja sadevesiviemäri sekä vesijohdon. Alueella ei ole kaukolämpöverkostoa, mutta se on siihen liitettävissä. Nykyinen verkosto on Myllynkiventien päässä ja Palomäenkadulla. Alueella on kunnallistekniikan ja liikelaitosten johtoja lähinnä vanhan Satamatien ja Satamatien yhteydessä. Suunnittelualueen länsireunassa on Länsiverkot Oy:n 110 kv:n voimajohto, sähkölinjassa on lisäksi Naantalin Energian varaus. Muita alueella sijaitsevia johtoja ovat Lännen Puhelin Oy:n puhelinkaapelit, Naantalin Energia Oy:n pienjänniteverkko ja Fortum Oy:n (Power&Heat) höyryputki. 2.4.6 Asuminen, palvelut ja virkistys Alueen itäosassa on muutamia asuntoja. Alueella ei ole palveluja, eikä aluetta käytetä virkistykseen. 2.4.7 Rakennuskanta Alueen rakennuskannasta on tehty selvitys edellisen yleiskaavatyön yhteydessä. Sokeritehtaan alueella olevien rakennusten pohjapinta-ala on n. 30 000 k-m 2, josta suurin osa on tuotanto- ja varastotiloja. Suuri osa rakennuksista on vailla käyttöä. Kiinteistö Oy Villa Borgin rakennukset on suojeltu asemakaavalla. Päärakennus on rakennettu vuonna 1950 (arkkitehti Aarne Ervi). Rantasauna on rakennettu vuonna 1970 (arkkitehti Kristian Gullichsen). Rakennukset on osoitettu Humaliston osayleiskaavassa suojelukohteina. Alueella ei ole muita suojeltavia rakennuksia. Villa Borgin itäpuolella, välit- 10

tömässä läheisyydessä, on asuinrakennus sekä teollisuus- ja varastorakennuksia, yhteensä n. 2000 k-m 2. Satamatien alle on louhittu väestönsuoja, jonka pohjapinta-ala on n. 800 k-m 2. Satamatien pohjoispuolella olevalla mäkialueella on betoninen ilmatorjuntapatteri ja bunkkeri ilmeisesti II maailmansodan ajalta, rakennelmat on osoitettu Humaliston osayleiskaavassa muinaismuistokohteina. 2.5 Ympäristön häiriötekijät Likaantuneet maa-alueet Osa suunnittelualueesta on vanhaa teollisuusaluetta, jolla on käsitelty ja varastoitu erilaisia kemikaaleja. Osalle suunnittelualuetta (entisen sokeritehtaan tehdasalue altaineen) on laadittu ympäristöhygieeninen maaperätutkimus (Naantalin Sokeritehdas, Ympäristöhygieeninen maaperätutkimus, Maa ja Vesi Oy 1992). Tutkimuksen mukaan alueella on sijainnut mm. kaatopaikka (toiminta loppunut 1940-luvulla), jonka alue on nykyään autojen paikoitusalueena. Sahan alueella, Satamatien eteläpuolella, on toiminut vuoteen 1985 asti saha. Sinistymisen estoon on käytetty KY-5-puunsuoja-ainetta. Sahan ympäristöstä on otettu keväällä 2002 maaperänäytteitä (Naantalin Saharannan maaperän alustava pilaantumisselvitys, Maa ja Vesi Oy 2002). Tulosten mukaan alueella on voimakkaasti ja lievästi likaantuneita maita. Kuva. Näytepisteiden sijainnit sahan alueella Ilmanlaatu Suurimmat ilmaan kohdistuvien päästöjen lähteet ovat Fortumin kivihiilivoimalaitos ja öljynjalostamo sekä laiva- ja tieliikenne. Päästöistä merkittävimmät ovat rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt sekä hajua aiheuttavat päästöt. Laivaliikenteellä on vaikutusta alueen ilmanlaatuun, erityisesti johtuen alhaisesta päästökorkeudesta. Alueen tieliikenne koostuu pääosin raskaasta liikenteestä (Finnlink Oy:n 11

kautta kulkeva raskas liikenne v. 2001 n. 95 000 rekka- ja traileriyksikköä + muu liikenne). Suunnittelualueella toimivan Finnfeeds Finland Oy:n toiminnasta aiheutuu hajupäästöjä. Alueen hajuihin vaikuttavat myös öljynjalostamon hiilivetypäästöt ja mahdollisesti myös laivojen päästöt. Finnfeeds Finland Oy:n laatiman hajupäästöjen leviämisselvityksen mukaan (Ilmatieteen laitos Ilmanlaadun tutkimus 2002) mukaan betaiinin tuotannossa syntyvien päästöjen hajuja esiintyy laajalla alueella yli 3 % ajasta, mitä on esitetty kotimaiseksi hajusuositteeksi hyvin epämiellyttävälle hajulle. Syntyvät päästöt aiheuttavat nykyisin selvää hajuhaittaa varsin suurella alueella Naantalissa. Miellyttävyysasteeltaan vaihtelevampia hajuja koskeva hajusuositteen yläraja, 9 % kokonaisajasta, ylittyy myös varsin laajalla alueella tehdasalueen koillispuolella n. 2 km:n ja luoteispuolella n. 1,5 km:n etäisyydellä. Suunnittelualueen hiukkaspitoisuuksiin vaikuttavat suorien liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen lisäksi myös liikenteen ja tuulen maanpinnasta nostattama pöly ja satamatoiminnasta aiheutuvat hiukkasten hajapäästöt. Ilmanlaatua tarkkaillaan Naantalin keskustan mittauspisteessä, jossa mitataan rikkidioksidia, typenoksideja ja hiukkasia. Ilmanlaatu v. 2000 luokiteltiin Naantalissa yleensä hyväksi. Typpidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan helmikuussa, jolloin ohjearvoon verrattava vuorokausikeskiarvo oli 60 % ohjearvosta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuus (johtuu lähinnä keskustan liikenteestä) ylitti ohjearvon 70 g/m 3 maaliskuussa, jolloin pitoisuus oli 103 % ohjearvosta. Rikkidioksidipitoisuudet Naantalissa olivat alhaiset. Korkeimmillaan rikkidioksidipitoisuudet olivat marraskuussa (21 % ohjearvosta). (Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu v. 2000, Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä). Keväällä 2002 laadittiin ilmanlaatuselvitys (Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun tutkimus 2002), jossa selvitettiin leviämislaskelmin alueen rikkidioksidi-, typpidioksidi-, typenoksidi- ja hiilivetypitoisuudet nykytilanteessa sekä arvio vuoden 2030 tilanteesta. Selvityksen mukaan rikkidioksidin ja typpidioksidin ohjearvot suunnittelualueella alittuvat selvästi sekä nykytilanteessa että vuonna 2030. Sen sijaan kaava-alueen hiilivetypitoisuudet kohoavat suhteellisen suuriksi. Hiukkasten leviämistä ei ko. selvityksessä selvitetty. Alueen hiukkaspitoisuudet selvitetään vuosien 2002-03 aikana. Melu Pääasiallisia melulähteitä alueella ovat Järveläntien ja Armonlaaksontien liikenne sekä satama- ja teollisuustoiminnot. Myös Naantalinsalmen vastarannalla sijaitsevalta korjaustelakalta voi kantautua melua suunnittelualueelle. Alueella on tehty yksittäisiä melumittauksia (Alustavia meluselvityksiä Kuparivuoren ja sataman alueella 31.8 ja 1.9.2000, Promethor Oy 2000), edelliseen yleiskaavatyöhön liittyen ympäristömeluselvitys (Naantalin satamaseudun ympäristömeluselvitys, Suomen Akustiikkakeskus Oy 1993) sekä ennuste Armonlaaksontien melusta vuonna 2020 (Naantalintien (Kt 40 ja MT 185) parantaminen - toimenpideselvitys, Turun tiepiiri 2000). Läheisen kivihiilivoimalaitoksen (Fortum Oy, Power&Heat) käynnistys-, alasajo- ja häiriötilanteissa varoventtiilien kautta purkautuva korkeapaineinen höyry aiheuttaa lyhytaikaista meluhaittaa lähiympäristöön. Normaalitoiminnan meluvaikutus on vähäinen. 12

Alueelle laadittiin meluselvitys (Suomen Akustiikkakeskus Oy 2002) keväällä 2002. Selvityksen kohteena oli melulähteiden alueen nykyisten kartoittaminen osayleiskaavoituksen pohjaksi. Lisäksi tulevaa tilannetta ennakoitiin käyttämällä kasvumarginaalin sisältäviä käyttö- ja liikennemääriä. Selvityksessä mitattiin keskeisten teollisuuslähteiden ja satamatoimintojen melupäästöt ja spektrit laitetyypeittäin ja julkisivuittain ryhmiteltynä. Niiden ja kartta-aineiston perusteella muodostettiin lähdemallit, joista melun leviämistä simuloitiin digitaalisessa maastomallissa. Tulokseksi saatiin alueen meluvyöhykkeet päivällä ja yöllä sekä karkeat arviot enimmäismelutasoista. Sataman ympäristövaikutukset Satamassa käsitellään romuja, kemikaaleja, muita nestemäisiä lasteja, pölyäviä irtotavaroita sekä raskasta kappaletavaraa. Sataman aiheuttamia ympäristöhäiriöitä ovat liikenteen (tie-, rautatie- ja alusliikenne), työkoneiden ja lastinkäsittelyn aiheuttamat päästöt, joita ovat mm. moottoreiden pakokaasut, irtolastien käsittelyssä ja varastoinnissa syntyvä pöly ja haju, työkoneiden ja suuryksiköiden liikkumisesta ja käsittelystä aiheutuva melu koko sataman toiminta-alueella. Vallitsevat tuulet huomioiden myös Luonnonmaan satama- ja korjaustelakan toiminnoista aiheutuvat päästöt ilmaan tulee huomioida. Muut ympäristön häiriötekijät Alueella sijaitsee 110 kv:n voimajohto Armonlaaksontien vieressä. Suunnittelualueella varastoidaan ja käsitellään vähäisiä määriä kemikaaleja (nestemäinen lipeä, muurahaishappo ja rikkihappo) Finnfeeds Finland Oy:n alueella. Sen sijaan suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Mobil Oil Oy Ab:n alueella varastoidaan ja käsitellään kemikaaleja laajemmassa mitassa. Naantalin sataman kautta kulkee jonkin verran kemikaaleja. Suunnittelualueen poikki kulkee kemikaaleja Satamatietä, Järveläntietä ja satamarataa pitkin. Finnfeeds Finland Oy:n jätevedet käsitellään Biolak-tyyppisessä biologisessa puhdistamossa, josta ne johdetaan mereen. Lisäksi kuormitusta mereen aiheutuu sade- ja jäähdytysvesien sekä puhtaiden pesuvesien ja ohitusten (jätevesialtaiden sulamis-, sade- ja valumavedet) mukana. Alueella varastoidaan puhdistamolietettä sekä prosessin suodatusainetta. Lisäksi mereen ohjataan Fortumin (Oil&Gas) öljynjalostamon puhdistettuja jäte- ja voimalaitoksen jäähdytysvesiä. Naantalinsalmen vedenlaatua tarkkaillaan useassa mittauspisteessä. Naantalinsalmen vesi on luokiteltu reheväksi. Veden hygieeninen tila on avovesikautena ollut hyvä tai erinomainen. Matalahko Luolalanjärvi (keskisyvyys 1,6 m) on voimakkaasti rehevöitynyt ja järven eteläpää on osittain umpeenkasvanut. Voimakkaiden, karkeasti toteutettujen maastonmuotoilujen voidaan katsoa ainakin paikoitelle olevan maisemavaurioita. Kartta ympäristön häiriötekijöistä on liitteenä. 13

2.6 Maanomistus Alueen maanomistajia ovat YIT Rakennus Oy, Kiinteistö Oy Naantalin Sokerinranta, Kiinteistö Oy Villa Borg, Fortum Power&Heat ja Naantalin kaupunki. Maanomistuskartta on liitteenä. 2.7 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Yleiskaavat Asemakaavat Vahvistetussa seutukaavassa (Varsinais-Suomen seutukaavayhdistelmä, Varsinais- Suomen liitto 1994) alue on osoitettu pääosin teollisuusalueeksi. Satamatien eteläpuoli on osoitettu vesiliikenteen alueeksi. Luolalanjärven rannat on osoitettu virkistysalueeksi. Parhaillaan laadittavana olevassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa Armonlaaksontien suuntaisesti kulkevan 110 kv:n voimajohdon länsipuolinen alue on osoitettu virkistysalueeksi. Muu osa alueesta on pääosin osoitettu työpaikka-alueeksi, jolle voidaan sijoittaa myös asumista, mikäli sille ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Luolalanjärven rannat on osoitettu maakuntakaavassa virkistysalueeksi. Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavassa Piikkiöstä Kaarinan, Turun ja Raision kautta Naantaliin osoitettuun kaupunkikehittämisen kohdealueeseen, jolla tulee tiivistää yhdyskuntarakennetta ja lisätä rakentamistehokkuutta (rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää). Maakuntakaavaehdotus on ollut uudestaan nähtävillä keväällä 2002 (maakuntakaavan tiedot on saatavissa Varsinais-Suomen liitosta http://www.varsinais-suomi.fi). Kartta on liitteenä. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa (vuosille 1981-2000) alue on osoitettu pääosin teollisuus- ja varastoalueeksi. Satamatien eteläpuolinen ranta-alue on osoitettu vesiliikenteen alueeksi. Luolalanjärven rannat on osoitettu virkistysalueeksi. Alueelle on laadittu vuonna 1993 Humaliston osayleiskaavaluonnos, jota ei ole viety kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Luonnoksessa alueen ydinosat rautatien varrella on säilytetty teollisina työpaikka-alueina. Asumiseen soveltuvat alueet ns. Meriterassin ja Satamatien pohjoispuolisella mäkialueella on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Armonlaaksontien varrella olevat, maisemallisesti näkyvät alueet on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, joiden välityksellä alueen on ajateltu liittyvän osaksi Naantalin keskustaa ja sen palveluja. Luolalanjärven ranta-alue on merkitty reservialueeksi. Rantavyöhyke (ns. Sahanranta) on osoitettu virkistysalueeksi. Satama-alue on rajattu Satamatien itäpuolelle. Alueella on voimassa osa 3.8.1999 vahvistettua Järveläntien teollisuusalueen asemakaavan muutosaluetta (Ak-253) ja osa 17.4.1990 vahvistettua Sahanrannan asemakaavan muutosaluetta (Ak-189). Lisäksi alueella on voimassa osa 27.10.1983 vahvistettua Sata- 14

man asemakaavan muutosaluetta (Ak-122). Asemakaavoissa Luolalanjärven ranta on osoitettu virkistysalueeksi, Sahanranta satama-alueeksi (LS), Satamatien ja Sahan-rannan välinen alue pääosin liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi sekä muut alueet pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi. Muut aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja sopimukset Yleiskaavatyön aikana alueelle on laadittu seuraavat erilliset selvitykset: Liikenneselvitys; Tieliikelaitos, Naantalin kaupunki 2002 Luontoselvitys, Maa ja Vesi Oy 2001 Meluselvitys, Akustiikkakeskus Oy 2002 Naantalin Humaliston alueen ilmanlaatuselvitys, Ilmatieteen laitos 2002 Naantalin Saharannan maaperän alustava pilaantumisselvitys, Maa ja Vesi Oy 2002 Yleissuunnitelmat: Armonlaaksontien ja Järveläntien liittymät, Naantalin kaupunki 2002 Lisäksi alueelle on Naantalin sataman toimesta laadittu selvitys sataman kehittämisedellytyksistä (Naantalin sataman kehittämisedellytykset, Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus 2002). Finnfeeds Finland Oy:n toimesta on laadittu erillinen hajupäästöjen leviämisselvitys (Finnfeeds Finland Oy, Naantali, Hajupäästöjen leviämisselvitys, Ilmatieteen laitos 2002). Kaupunginvaltuusto on tehnyt alueen maankäyttöä koskevan tavoitesopimuksen (11.9.2000) Naantalin kaupungin, Jukka Kyrölän (Kiinteistö Oy Naantalin Sokerinranta), Finnfoam Oy:n ja YIT Rakennus Oy:n välillä. Lisäksi 6.9.2000 on laadittu kiinteistökaupan esisopimus kaupungin omistukseen siirtyvästä alueesta (pinta-ala 10 479 m 2 ) ns. Sahanrannan alueella. Humaliston alueen ideakilpailu Humaliston alueen muuttamiseksi Naantalin keskustan uudeksi laajenemisalueeksi järjestettiin ideakilpailu. Sen järjestivät Naantalin kaupunki, YIT Rakennus Oy ja Kiinteistö Oy Sokerinranta Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kilpailusääntöjen mukaisena kutsukilpailuna 20.12.2000-27.3.2001. Kilpailuun osallistui neljä arkkitehtitoimistoa, joista Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky:n (arkkitehti Timo Vormala) ehdotus Laitamyötäinen valittiin voittajaksi. Kilpailusta on laadittu arvostelupöytäkirja Humaliston alueen ideakilpailu, kutsukilpailu 20.12.2000-27.3.2001. 15

2.8 Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Seuraavassa on esitetty arvioita siitä, millä tavoin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Humaliston osayleiskaavassa toteutuvat. Arvioissa on huomioitu kaavan tavoitteellinen luonne: osayleiskaavalla on osoitettu alueen yhdyskuntarakenteellinen kokonaisratkaisu ja alueidenkäytön strategiset periaatteet. Alueiden toteuttaminen on tarkoitettu perustuvan yksityiskohtaisempaan suunnitteluun, johon yleiskaavan periaateratkaisut antavat pohjan. Toimiva aluerakenne Suunnittelualue kuuluu maakuntakaavassa osoitettuun kaupunkikehittämisen kohdealueeseen, jolla tulee tiivistää yhdyskuntarakennetta ja lisätä rakentamistehokkuutta. Humaliston osayleiskaava edistää tätä tavoitetta. Aluerakenteen toimivuuden kannalta kaavalla ei ole mainittavaa vaikutusta, sillä ratkaisu säilyttää pääosiltaan Naantalin yhdyskuntarakenteen nykyisessä muodossaan. Osayleiskaavan mukainen asuin- ja työpaikkarakentaminen mahdollistaa Naantalin keskustan laajenemisen nykyisen keskustan välittömään läheisyyteen. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Osayleiskaavan toteuttaminen edistää eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun tavoitteita, sillä kaava edistää olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä ja siten parantaa myös elinympäristön laatua. Rakentamisen keskittäminen nykyisen keskustan yhteyteen vähentää liikennetarvetta ja yhdyskuntataloudellisia kustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa vastaava rakentamisen määrä sijoitettaisiin yhdyskuntarakennetta hajaannuttavasti. Kaavalla on edistetty elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla liike- ja toimistorakentamiseen tarkoituksenmukaiset alueet Naantalin keskustan tuntumasta, hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Kaava tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet erilaisten työpaikka- ja asuinalueiden sijoittumiselle. Suunnittelussa on otettu huomioon ympäristöhaitat ja pyritty ehkäisemään niistä aiheutuvat haitat. 16

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuuri- ja luontokohteita. Alueella ei ole pohjavesialueita. Kaavaratkaisulla edistetään olevan luonnonympäristön virkistyskäyttöä. Paikallisesti arvokkaat rakennukset (Villa Borg), rakennelmat (II maailmansodan aikainen ilmapuolustusasema) ja luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kaavaratkaisussa on huomioitu yhteysverkostoihin ja energiahuoltoon liittyvät paikalliset, seudulliset ja valtakunnalliset tarpeet (mm. liikenneverkko, johdot). Liikennejärjestelmä palvelee asutuksen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja tukeutuu nykyiseen tieverkkoon. Alue voidaan liittää joukkoliikenneverkkoon, sillä alueen kautta kulkevat mm. Naantalin ja Rymättylän välillä kulkevat linja-autovuorot sekä osa Naantalin ja Turun välillä kulkevista linja-autovuoroista. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Osayleiskaava-alue ei kuulu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa määriteltyihin luonto- ja kulttuuriympäristöinä merkittäviin aluekokonaisuuksiin. 17

3 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tarve, käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Naantalin keskustassa asuinrakentamiseen kaavoitettu tonttivaranto on käytetty. Voimassa olevassa yleiskaavassa ei ole osoitettu reservialueita keskustan laajenemiseksi. Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.9.2000 maankäyttöä koskevan tavoitesopimuksen, jossa on edellytetty Humaliston alueen osayleiskaavoitusta. Kaavoituksen valmistelemiseksi järjestettiin arkkitehtikilpailu talvella 2000-2001. Naantalin Kaupunkisuunnittelujaosto päätti kokouksessaan 17.9.2001 aloittaa alueen osayleiskaavoituksen. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin osayleiskaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Humaliston osayleiskaavan osallisia ovat: Alueen ja sen ympäristön asukkaat, yhdistykset ja järjestöt Naantalin kaupunki Maanomistajat: YIT Rakennus Oy, Kiinteistö Oy Naantalin Sokerinranta, Kiinteistö Oy Villa Borg, Fortum Power&Heat, Naantalin kaupunki sekä muut lähialueiden maanomistajat Alueella toimivat yritykset: Finnfeeds Finland Oy, Material-Master Oy, Akzo-PQ Silica Finland Oy sekä muut alueella toimivat yritykset. Viereisellä satama-alueella toimivat yritykset: Fortum Oil&Gas, Stevena Oy, ExxonMobil/Mobil Oil Oy Ab, Avena Siilot Oy, Finnlink Oy Ab, Naantalin satamalaitos, Nurminen Port Agency Oy, Material Master Oy/Naviago Ltd, TG-Lindroos Shipping Oy ja Tullilaitos. Liikelaitokset, joilla on alueella johtoja: Länsiverkot Oy (110 kv:n voimajohto), Lännen Puhelin Oy (puhelinkaapelit), Naantalin Energia Oy (pienjänniteverkko), Fortum Oy (höyryputki) ja Naantalin kaupunki (vesi- ja viemäriverkosto). Luottamuselimet ja hallintokunnat: ympäristövirasto, palo- ja pelastustoimi, tekninen lautakunta, kaavoitus- ja ympäristölautakunta, satamalautakunta, kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Viranomaiset: Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus, Maakuntamuseo, Tiehallinto (Turun tiepiiri), TUKES ja VR-yhtymä. 3.2.2 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt Työtä ohjaa Naantalin kaupungin nimeämä työryhmä, johon kuuluvat yhteyspäällikkö Martti Sipponen, kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila, tekninen johtaja Antero Jaskari, ympäristöpäällikkö Marjut Taipaleenmäki ja satamajohtaja Kari Rahja Naantalin kaupungilta, aluejohtaja Pasi Suutari ja projektipäällikkö Pirjo Kujala YIT Rakennus Oy:stä, toimitus- 18

johtaja Jukka Kyrölä Kiinteistö Oy Naantalin Sokerinrannasta sekä Maa ja Vesi Oy:n edustajat. Suunnittelutyöstä vastaa Maa ja Vesi Oy/Jaakko Pöyry Infra. Asiantuntijana käytetään arkkitehti Timo Vormalaa Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky:stä. Kuva. Organisaatiokaavio Kaavoituksen eri vaiheista ilmoitetaan Turun Sanomissa, Rannikkoseudun Sanomissa, kaupungin kotisivuilla (http://www.naantali.fi) ja Naantalin kaupungin ilmoitustaululla. Kaavoituksen aloittaminen Suunnittelu aloitettiin syyskuussa 2001 suunnittelua valmistelevan työryhmän kokoamisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville. Lisäksi työn alussa ilmoitettiin osayleiskaavoituksen vireilletulosta ja pidettiin ensimmäinen viranomaisneuvottelu. Humaliston alueen ideakilpailusta järjestettiin näyttely. Osayleiskaavan valmisteluvaihe Ideakilpailun voittaneen työn ideoiden, maankäyttösopimusten sekä tarkennettujen lähtötietojen ja selvitysten pohjalta laadittiin vaihtoehtoiset luonnokset, jotka olivat nähtävillä muun valmisteluaineiston kanssa 18.1-11.2.2002 Naantalin kaupungintalolla. Palautteita saatiin 8 kappaletta. Osayleiskaavaehdotus Vaihtoehdoista saadun palautteen pohjalta laadittiin osayleiskaavaehdotus, joka oli julkisesti nähtävillä 27.9-28.10.2002 välisen ajan Naantalin kaupungin ympäristövirastossa. Ehdotuksesta annettiin kaikkiaan 11 muistutusta ja 4 lausuntoa. Saatu palaute käsitellään kaupunkisuunnittelujaostossa ja kaupunginhallituksessa. Osayleiskaavaehdotus asiakirjoineen tarkistetaan loppuvuodesta 2002, jonka jälkeen se viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 19

Kuva. Aikataulukaavio 3.2.3 Viranomaisyhteistyö Ensimmäinen viranomaispalaveri järjestettiin 7.11.2001. Ehdotusvaiheen viranomaispalaveri järjestettiin 14.11.2002. 3.3 Suunnittelun tavoitteet Osayleiskaavan keskeisenä tavoitteena on kehittää Humaliston alueesta Naantalin kaupunkikeskustan seuraava laajenemisalue, jossa on otettu huomioon sataman ja muun elinkeinollisen toiminnan kehittämisen turvaaminen nykyisellä alueella, tarvittaessa myös lisäalueita osoittamalla erityisesti sataman länsipuolella sekä edellytysten luominen myös muun tyyppiselle työpaikkarakentamiselle ja asumisen ja keskustatoimintojen sijoittaminen siten, että alueen moninaiskäyttö on mahdollinen myös tulevaisuudessa. Osayleiskaava laaditaan niin, että alue liittyy olevaan kaupunkirakenteeseen ja luonnonympäristöön toiminnallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti luontevalla tavalla ja on vaiheittain toteuttavissa. Suunnittelulla pyritään löytämään keinoja nykyisten satama- ja teollisuustoimintojen sekä alueen tulevien toimintojen vaiheittaiselle yhteensovittamiselle. Humalistosta pyritään kehittämään vetovoimainen asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alue. Alueelle osoitetaan kaupallisten palvelujen keskus ja siihen liittyen tiloja asukaspalveluille. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen ympäristöarvot, historia, ympäristön asettamat rajoitteet ja reunaehdot, joita ovat mm. ympäristön häiriötekijät (teollisuuden ja liikenteen päästöt ja melu). Osayleiskaavan tavoitteet tarkentuvat työn aikana. Osayleiskaava laaditaan tarvittaessa oikeusvaikutteisena joko osittain tai kokonaan. 20

3.4 Vaihtoehdot Valmisteluvaiheessa nähtävillä olleet vaihtoehdot olivat Maa ja Vesi Oy:n laatimia ehdotuksia Humaliston alueen maankäytön tulevaisuudesta. Vaihtoehtojen sisältöä ei hyväksytty työryhmässä eikä kaupungin hallintoelimissä. Vaihtoehtojen avulla pyrittiin herättämään keskustelua alueen maankäytön kehittämisen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Osayleiskaavaehdotus laadittiin vaihtoehdoista saadun palautteen ja työn aikana tarkentuneiden lähtötietojen perusteella. Vaihtoehdot, niiden kuvaukset ja arvioinnit ovat liitteenä. 3.5 Yhteenveto laatimisen aikana saaduista mielipiteistä sekä niiden huomioiminen kaavassa Osayleiskaavan valmisteluvaihe Palautetta vaihtoehdoista ja muusta valmisteluvaiheen kuulemisaineistosta antoivat alueen maanomistajat (Kiinteistö Oy Naantalin Sokerinranta, YIT Rakennus Oy), alueen toimijat (Avena Siilot Oy, Finnlink Oy, Material-Master Oy, Rederi Ab Lillgard, Stevena Oy, Nurminen Maritime Oy), Keskustan Naantalin paikallisyhdistys ry, Avena Siilot Oy (erillinen palaute), Finnfeeds Finland Oy ja PQ Finland Oy, satamalautakunta sekä alueella sijaitsevien yritysten henkilökunnat (Finnfeeds Finland Oy, PQ Finland Oy, Fortum Oil&Gas Oy, Material Master Oy, Fortum Service Oy, Stevena Oy, Fortum Power&Heat Oy, Avena Siilot Oy, Satamavalvojat, Finnlink Oy). Lisäksi palautetta saatiin Naantalin Energia Oy:ltä. Yhteensä kirjallisia palautteita saatiin 8 kpl. Seuraavassa on esitetty yhteenveto merkityksellisimmistä valmisteluvaiheessa esille nousseista asioista sekä kuvattu sitä, miten palaute on voitu ottaa osayleiskaavan laadinnassa huomioon. Maanomistajien mielestä alue tulee osoittaa asuin-, liike- ja toimistorakentamiselle. Kiinteistö Oy Naantalin Sokerinrannan palautteen perusteella aluetta tulisi kehittää vaihtoehdon 1 pohjalta. Alueelle tulisi osoittaa vaihtoehdossa 1 esitetty palvelu- ja kauppakeskus. Voimajohto tulisi kaapeloida. Satamatoiminnot tulisi keskittää Fortumin jalostamon yhteyteen. Luolalanjärven puoleiset alueet tulisi osoittaa asuntorakentamiseen. YIT Rakennus Oy:n perusteella vaihtoehtojen 1 ja 4 yhdistelminä ja muokkauksina. Lisäksi YIT Rakennus Oy on esittänyt torialueen pienentämistä (vaihtoehto 4) sekä Uolevi Raaden kadun ja Armonlaaksontien liittymäalueen supistamista, jotta saataisiin lisäalueita rakentamiseen. Alueen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon rakentamisen vaiheistaminen, rakentaminen tulisi voida aloittaa 1-2 vuoden aikana. Pysäköintiratkaisuihin tulisi kiinnittää huomiota mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Alueen kehittämisessä on haettu ratkaisua, joka turvaa nykyisen sataman ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Tästä syystä uudisrakentamista (asuin- ja työpaikkarakentaminen) ei ole katsottu voitavan osoittaa vaihtoehdon 1 laajuudessa. Vaihtoehdossa 1 esitetty palvelu- ja kauppakeskus on liikenteellisesti ongelmallisessa paikassa. Liiketilojen keskittymä on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu lii- 21

kenteellisesti parhaalle paikalle, Armonlaaksontien ja Uolevi Raaden kadun liittymän tuntumaan. Voimajohdon mahdollinen kaapelointi tulee ratkaista viimeistään asemakaavoituksen yhteydessä. Asiaa selvitellään vielä osayleiskaavaa tarkennettaessa. Sataman toimintaedellytykset alueella tulee turvata mm. alueelle laaditun maankäyttöä koskevan tavoitesopimuksen perusteella, mistä syystä sataman aluevaraus (LS) on perusteltu. Luolalanjärven rannat rakentamattomina takaavat riittävät virkistysmahdollisuudet pohjoiselle asuinalueelle. Rakentamista Luolalanjärven rannalle ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi virkistyksellisistä ja maisemallisista sekä turvallisuussyistä. Torialuetta on osayleiskaavaluonnoksessa siirretty etelämmäksi ja supistettu YIT Rakennus Oy:n palautteen perusteella. Uolevi Raaden kadun ja Armonlaaksontien liittymäalueen supistaminen ei ole merkittävässä määrin mahdollista liittymäalueen korkeuserojen, kasvavien liikennemäärien ja kehitettävien liittymäjärjestelyjen (Vanhan Satamatien liittyminen Uolevi Raaden kadulle ja Armonlaaksontielle) johdosta. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueen vaihettaisen rakentamisen. Rakentamisen aloittaminen olisi luontevinta eteläisen rannan AK-alueilla. vaiheittain toteuttamisen periaatteita tarkennetaan työn edetessä. Pysäköintiratkaisuja voidaan tutkia tarkemmilla suunnitelmilla sekä asemakaavojen laatimisen yhteydessä. Alueella toimivien yritysten ja satamalautakunnan mielestä maankäyttövaihtoehdot rajoittavat merkittävästi sataman kehittämismahdollisuuksia, eikä alue sovellu asuinkäyttöön. Satamatoiminta muuttuu yhä enemmän ympäristövuorokautiseksi, kuten myös siitä aiheutuvat haitat. Asumisen, satamatoimintojen ja teollisuuden yhteensovittaminen katsotaan mahdottomaksi. Satamaliikenne tulee kasvamaan, kuten myös sataman tilantarve. Alueelle laadittujen selvitysten perusteella (Meluselvitys, Akustiikkakeskus Oy 2002; Ilmanlaatuselvitys, Ilmatieteen laitos 2002) alue soveltuu asuinkäyttöön. Osayleiskaavassa on satamalle osoitettu lisäalueita entisen sahan alueelta sekä osoitettu liike- ja toimistorakentamista satama- ja teollisuustoimintojen sekä asumisen väliseksi suoja-alueeksi. Raskas satamaliikenne ohjataan Luolanjärven itäpuolelle rakennettavalle kokoojatielle. Finnfeeds Finland O ja PQ Finland Oy pitävät vaihtoehtoa 4 ainoana, joka tietyin edellytyksin voisi luoda hyvän pohjan yritysten toimintamahdollisuuksien turvaamiselle. Yritysten toiminta-alue tulisi osoittaa T-merkinnällä (teollisuusalue) ilman merkittäviä toiminnan rajoituksia. Kaavaratkaisu perustuu vaihtoehtoon 4, jossa on otettu muita vaihtoehtoja paremmin huomioon teollisuuden ja sataman toimintaedellytykset. TY-merkintä on perusteltu (Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia), sillä nykyinen toiminta ei haittaa ainoastaan lähialueita, vaan myös koko Naantalin keskusta-aluetta. Teollisuustoimintaa tulee jatkossa kehittää (kuten on tähän mennessä tapahtunutkin) häiriöttömämmäksi erityisesti hajupäästöjen osalta. 22

Keskustan Naantalin paikallisyhdistyksen mukaan satama on kaupungille ensiarvoisen tärkeä. Sille on taattava riittävät toiminta- ja kasvuedellytykset, joten sen tielle ei pidä sijoittaa mitään muuta. Kaavaratkaisulla pyritään turvaamaan sataman toiminta- ja kehittämisedellytykset mm. osoittamalla lisäalueita entisen sahan alueelta. Satamalautakunnan palautteen perusteella suunnittelua tulisi jatkaa vaihtoehto 4:n pohjalta siten, että entisen sahan alue toteutettaisiin voimassaolevan asemakaavan pohjalta (Meriterassi-suunnitelma), jos rakentaminen on sopimussyistä välttämätöntä, ja että asutus tiivistetään Armonlaaksontien tuntumaan. Lisäksi lautakunta katsoo, että Luolalanjärven rantoja tulisi tarkastella uuden teknologian yritys- ja asuinalueena. Kaavaratkaisussa asuminen on keskitetty alueen länsi- ja pohjoisosiin vaihtoehto 4:n mukaisesti. Osayleiskaavassa satama-alue on osoitettu voimassa olevaa asemakaavaa (Naantali Saharanta, 1. ja 4. kaupunginosan asemakaavan muutos) laajemmin entisen sahan ympäristössä. Vastaavasti osayleiskaavassa on satama-aluetta supistettu verrattuna asemakaavaan ranta-alueen länsiosassa, mikä johtuu alueelle osoitetun asumisen vaatimuksista. Lisäksi alueelle on osoitettu K-1-alue (liike-, toimisto- ja varastorakennusten alue), jolle on mahdollista rakentaa satamaa palvelevia varasto- ja toimistotiloja. Luolalanjärven rannat rakentamattomina takaavat riittävät virkistysmahdollisuudet pohjoiselle asuinalueelle. Rakentamista Luolalanjärven rannalle ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi virkistyksellisistä ja maisemallisista sekä turvallisuussyistä. Yritysten henkilökuntien edustajat toivat esille huolensa alueen työpaikkojen säilymisestä. Kaavaratkaisulla pyritään turvaamaan nykyiset toiminnot ja työpaikat lukuunottamatta romunkäsittelytoimintaa Armonlaaksontien varressa. Lisäksi kaava mahdollistaa monipuolisen liike- ja toimistorakentamisen Armonlaaksontien varressa, mikä voi tuoda alueelle merkittävästi lisää työpaikkoja. Naantalin Energia Oy:n mielestä eri vaihtoehdoilla ei ole alueen sisäisen sähkönjakeluverkon kannalta suuria eroja. Sen sijaan Armonlaaksontien varressa olevan 110 kv johdon korvaaminen kaapelilla on erittäin kallis ratkaisu. Johdon omistaa Fortum, mutta siihen on varattu toisen virtapiirin rakentamismahdollisuus Naantalin Energia Oy:lle. Tämän mahdollisuuden on yhtiö aikanaan maksanut ja sen korvaaminen aikanaan maakaapelilla kasvattaa 110 kv johdon muutoskustannukset kaksinkertaisiksi. Kaapelointikysymys tulee ottaa huomioon asemakaavoituksen yhteydessä. Asiaa voidaan edelleen selvittää osayleiskaavaa tarkennettaessa. 23