Suunnittelualueen maisemarakenne, pelkistys

Transkriptio

1 Liitteet - Suunnittelualueen maisemarakenne, pelkistys - Eri luonteiset osa-alueet, maisemalliset kiintopisteet ja näkymät - Paikallisesti arvokkaat luontokohteet - Ympäristön häiriötekijät - Maanomistus - Maakuntakaavaehdotus Tieverkko, 1.vaihe - Tieverkko, 2.vaihe - Viitteellinen havainnekuva rakentamisesta - Vaihtoehdot Kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset

2 Suunnittelualueen maisemarakenne, pelkistys Selännealue, jonka geomorfologiset ominaispiirteet ovat pääosin säilyneet Selännealue, jota on muokattu voimakkaasti Laaksomainen tai alava alue, jonka geomorfologiset ominaispiirteet ovat pääosin säilyneet Laaksomainen tai alava alue, jota on muokattu voimakkaasti Kallioleikkaus Luiska Kosteikko tai allas Alueen päätiet Rata

3 Eri luonteiset osa-alueet, maisemalliset kiintopisteet ja näkymät Puustoinen alue Pelto-, niitty- tai nurmialue Matalaa joutomaan kasvillisuutta, vesakkoa Kenttämäinen alue Kallioinen, vähäpuustoinen tai puuton alue Rakennettu alue Maisemakuvallinen kiintopiste Tärkeä näkymä Kaupunkikuvallisesti merkittävä risteysalue (nykyinen liikenneverkko)

4 Paikallisesti arvokkaat luontokohteet

5 < Naantalin keskusta 55 db Luolalanjärvi Järveläntie Uolevi Raaden katu Armonlaaksontie 110 kv voimajohto Satamarata Vanha Satamatie Finnfeeds Melu - Armonlaaksontie - Järveläntie - Satamatie - Satama- ja teollisuustoiminnot - Korjaustelakka (Luonnonmaa) Haju - Finnfeeds - Satama Likaantuneet maat - Entinen kaatopaikka - Sahanranta Jätevesipumppaamon ylivuotoputken ja sadevesiviemärin purkuputket Satamatie Korjaustelakka > Ympäristön häiriötekijät Satama Pöly -Fortumin voimalaitoksen hiilivarasto ja tuhkan läjitysalue > - Satama Ilmanpäästöt - Fortumin voimalaitos > - Fortumin öljynjalostamo > - Laiva- ja tieliikenne (satama, Järveläntie, Satamatie, Armonlaaksontie)

6 ie t on s k a la n o m Ar Naantalin kaupunki Fortum Oyj Kiinteistö Oy Naantalin Sokerinranta Myöhemmin perustettava yhtiö, nykyinen Villa Borg YIT Rakennus Oy Maanomistus Alue, jota koskee kiinteistökaupan esisopimus

7 Maakuntakaavaehdotus

8

9

10

11 Vaihtoehto 1

12 Vaihtoehto 1 Kuvaus Vaihtoehto perustuu ideakilpailun voittaneeseen ehdotukseen Laitamyötäinen Meren rantaan on osoitettu tasokas kerrostalovaltainen asuinalue (AK). Pohjoisosan asuinalue on kevyempää ja matalampaa rakentamista (AKR). Alueen länsiosassa on yhdistetty asuin-, liike- ja toimistorakennusten alue (AK, AL, KL). Rantaan on esitetty hotelli (KL) ja pienvenesatama. Pohjoisosan luonnontilaiset alueet on varattu virkistyskäyttöön (VL). Työpaikka-alueella (TP) voi säilyä osa nykyisistä toiminnoista. Lisäksi alueelle voi sijoittua liikeja toimistorakennuksia sekä palveluja. Satamatie palvelee asumista, Vanha Satamatie työpaikka-aluetta ja Järveläntie satama-aluetta. Asuinalueiden sisälle jää vain huolto- ja kevyttä liikennettä palveleva väylästö. Arviointi Vaihtoehdon asukasmäärä on asukasta. Arvio tarkentuu suunnittelun edetessä. Työpaikkamäärä riippuu sijoittuvan toiminnan luonteesta. Sen voi arvioida olevan työpaikkaa. Asuminen ja työpaikkarakentaminen sekoittuvat. Kevyen liikenteen yhteydet ja kaupalliset palvelut yhdistävät alueen nykyiseen Naantalin kaupunkirakenteeseen. Teollisuustoiminta muuntuu enimmäkseen toimistokäyttöön. Vaihtoehto hyödyntää olemassa olevaa tiestöä muita vaihtoehtoja paremmin. Pohjoisen asuinalueen liikenne- ja paikoitusratkaisu saattaa olla ongelmallinen. Satama-, työpaikka- ja asuinalueiden liikenteen sekoittuminen on ongelmallista. Järveläntien ja vanhan Satamatien liikenne aiheuttaa meluongelmia asumiselle. Kaupalliset palvelut ovat ylimitoitetut ja tässä laajuudessa uhkaisivat keskustapalvelujen säilymistä. Vaihtoehdossa ei ole huomioitu sataman laajenemistarpeita. Asutusta häiritsevä teollisuus väistyy, mutta satama-alueen melu säilyy. Osa asumisesta, erityisesti Armonlaaksontien ja Satamatien risteyksessä, on melulle alttiina. Virkistysreitistö on selkeä, osa asuin- ja työpaikka-alueiden liikenteestä sekoittuu. Alueen eteläosassa virkistysalueita on suhteellisen vähän. Ranta-alue puistoineen ja toreineen sekä mittava venesatama ovat vetovoimaisia. Alueen pohjoisosa tarjoaa merkittävän virkistysalueen, jota kuitenkin Järveläntien melu häiritsee. Eteläiselle ranta-alueelle muodostuu korkeatasoinen ja näyttävä asuinalue. Rantavyöhykkeen merellinen toiminta tuo rikkautta kaupunkikuvaan. Pohjoisen alueen maiseman ja rakentamisen yhdistely antaa mielenkiintoisen lähtökohdan suunnittelulle. Suuret rakennukset Armonlaaksontien varressa tuovat aluetta esiin näkyvästi. Muokatut alueet on rakennettu ja jäljellä olevaa luontoa säilytetään. Eteläisimmän kallioalueen rakentaminen kuitenkin muuttaa maisemaa ja alueen näkymiä. Voimakkaasti muokattu altaiden maisemavaurioalue korjautuu asuinrakentamisella. Ratakuilun reunoille osoitettu toimitilarakentaminen korostaa edelleen kuilumaisuutta. Lisääntyvä kulutus vaikuttaa haitallisesti kallioisten alueiden kasvillisuuteen. Armonlaaksontien maisema ja alueen eteläinen sisääntulo muuttuu aiempaa rakennetummaksi. Työpaikka-alueen haitat (haju, melu) pienenevät teollisuuden poistuessa alueelta. Armonlaaksontien ja Satamatien risteysalue ei sovellu erityisen hyvin asumiseen. Työpaikkojen määrää lisääntyy alueella muita vaihtoehtoja enemmän.

13 Vaihtoehto 2

14 Vaihtoehto 2 Kuvaus Vaihtoehto jakautuu eteläisen rannan ja sen pohjoispuoliseen asuinalueeseen (AK) sekä liike- ja toimistorakennusten alueeseen (K), radan varren työpaikka-alueeseen (TP) sekä pohjoisosan asuinalueeseen (eteläisiä asuinalueita kevyempää ja matalampaa rakentamista). Eteläiselle rannalle on osoitettu tori, venesatama ja alue esim. hotellia varten (K). Pohjoisosan luonnontilaiset alueet on varattu virkistyskäyttöön (VL). Työpaikka-alueella (TP) voi säilyä osa nykyisistä toiminnoista. Lisäksi alueelle voi sijoittua liike- ja toimistorakennuksia sekä palveluja. Alueen työpaikka- ja asuinalueiden liikennejärjestelmät on erotettu toisistaan siten, että työpaikkaalueille ajoneuvoliikenne tuodaan rautatien leikkauksessa. Alueen läpi luodaan pohjoiseteläsuuntainen asuinaluetta palveleva ajoneuvoyhteys joka syöttää siihen liittyvien asuinalueiden liikenteen. Järveläntien raskas liikenne siirtyy Luolalanjärven itäpuolelle rakennettavalle uudelle tieyhteydelle. Arviointi Vaihtoehdon asukasmäärä on asukasta. Arvio tarkentuu suunnittelun edetessä. Työpaikkojen määrän lisäys on muita vaihtoehtoja pienempi. Työpaikkamäärä riippuu sijoittuvan toiminnan luonteesta. Sen voi arvioida olevan n kpl. Ranta-alueen rakenne on pääosin sama kuin muissa vaihtoehdoissa. Raskas liikenne ei käytä asuinalueen katuverkkoa. Alueelle pystytään osoittamaan muita vaihtoehtoja laajempi ja yhtenäisempi uusi asuinalue. Vaihtoehdossa ei ole huomioitu sataman laajenemistarpeita. Kevyen liikenteen yhteysverkko on kattava eikä merkittäviä katkopaikkoja synny. Vaihtoehto rajaa merkittävästi työpaikka-alueen laajuutta ja sinne sijoittuvia toimintoja. Satama-, työpaikka- ja asuinalueiden liikenneverkostot on vaihtoehdossa erotettu toisistaan. Vaihtoehto mahdollistaa pohjois-eteläsuuntaisen liityntäkadun, jolta voidaan syöttää asuinkortteleiden liikenne. Eri toimintojen erottuminen ja selkeiden virkistysyhteyksien muodostuminen parantaa liikenneturvallisuutta. Katuverkon toteuttamiskustannukset ovat selvästi muita tamiskustannukset ovat selvästi muita vaihtoehtoja suuremmat (silta, uudet kadut). Raskas liikenne poistuu Järveläntieltä. Satamatien liikenne siirtyy vanhalle Satamatielle, mikä saattaa aiheuttaa meluntorjuntatarpeen tien varteen osoitetuille asuinalueille (riippuu raskaan liikenteen määrästä). Yhteydet keskustaan ovat hyvät ja pohjois- ja eteläosan asuinalueet muodostavat asutun ketjun suunnittelualueen läpi. Ympäristöhäiriöitä aiheuttava teollisuus poistuu alueelta samoin kuin sen haitat. Satama-alueen melu säilyy kuitenkin jatkuvana, vaikkakin ajoittaisena haittana. Vaihtoehdossa ei ole osoitettu merkittäviä kaupallisia palveluja hotellia lukuun ottamatta. Lähipalvelut on mahdollista sijoittaa asuinkortteleiden yhteyteen. 110 kv:n voimalinjan välittömään läheisyyteen ei ole osoitettu rakentamista. Säilyneet luonnonelementit on pyritty jättämään rakentamisen ulkopuolelle. Eteläisen ranta-alueen pohjoispuolinen mäki on varattu melko laajasti virkistykseen. Karut, rakentamisen ulkopuolelle jäävät kallioiset luonnonalueet tulevat kärsimään lisääntyvästä kulutuksesta. Eteläiselle ranta-alueelle muodostuu korkeatasoinen ja näyttävä asuinalue. Vaihtoehto ei liitä muihin vaihtoehtoihin verrattuna Humalistoa yhtä näkyvästi olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen, mikä johtuu 110 kv:n voimajohdon yhteyteen, Armonlaaksontien varteen osoitetusta suojaviheralueesta. Armonlaaksontien tiemaisema säilyy nykyisen kaltaisena. Eri luonteisten asuinalueiden rakentamisen tehokkuus on pyritty sopeuttamaan maiseman piirteisiin (tehokkaampaa jyrkkäpiirteisessä eteläosassa kuin loivapiirteisemmässä pohjoisosassa). Luolalanjärven ranta-alue entisine viljelyalueineen ja metsäsaarekkeineen säilyy rakentamattomana. Avoin viljelyalue muodostaa viheralueen rungon. Eteläinen sisääntuloalue muuttuu luonteeltaan nykyistä rakennetummaksi.

15 Vaihtoehto 3

16 Vaihtoehto 3 Kuvaus Alue jakautuu 1. ja 2. vaihtoehtoja selkeämmin kolmeen erilliseen osa-alueeseen, joita ovat eteläisen rannan asuinalue (AK), keskeinen työpaikkaalue (K, TY) ja pohjoisosan asuinalue (AKR) (eteläisen rannan asuinaluetta kevyempää ja matalampaa rakentamista). Pohjoisosan luonnontilaiset alueet on pääosin varattu virkistyskäyttöön (VL). Armonlaaksontien yhteyteen, radan eteläpuolelle on osoitettu itsenäinen yrityspuistoalue (K, liikeja toimistorakennusten alue). Alue voi ulottua valtatien leikkaukseen asti, mikäli voimalinja kaapeloidaan. Eteläiselle rannalle on esitetty tori, venesatama ja alue hotellia varten (K). Vaihtoehdossa on osoitettu jonkin verran uutta toimintatilaa satamalle (LS). Järveläntie ja vanha Satamatie toimivat alueen kokoojaväylinä. Järveläntien raskas liikenne siirtyy Luolalanjärven itäpuolelle rakennettavalle uudelle tieyhteydelle. Arviointi Vaihtoehdon asukasmäärä on asukasta. Arvio tarkentuu suunnittelun edetessä. Alueen työpaikkojen määrä on jonkin verran 2. vaihtoehtoa suurempi mutta 1. vaihtoehtoa merkittävästi pienempi. Työpaikkamäärä riippuu sijoittuvan toiminnan luonteesta. Sen voi arvioida olevan kpl. Vaihtoehto säilyttää merkittävän työpaikkareservialueen kaupungin läheisyydessä, mutta vastaavasti vähentää asuinrakentamisen mahdollisuuksia. Ratkaisu mahdollistaa nykyisten teollisuustoimintojen jatkumisen, mikäli ne eivät aiheuta merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Työpaikka-alueiden (KL, TY) sijoittuminen keskeiselle alueelle katkaisee etelä- ja pohjoispuolisten asuinalueiden yhteyden toisiinsa, lisäksi alueen Naantalin keskustaan liittävästä ns. keskusakselin kevyenliikenteen yhteydestä ei tule vastaavalla tavalla tärkeää kuin muissa vaihtoehdoissa. Eteläiselle ranta-alueelle muodostuu korkeatasoinen ja näyttävä asuinalue. Voimakkaasti muotoillut altaiden alueet on otettu asuinkäyttöön. Rakentaminen on pienipiirteisempää kuin jyrkkäpiirteisemmällä eteläisellä alueella. Eteläinen sisääntuloalue muuttuu nykyistä rakennetummaksi. Ratkaisu johtaa todennäköisesti asuntoalueen sekä työpaikka- ja kuljetusliikenteen sekoittumiseen. Vanhalle Satamatielle siirtyvä liikenne ei aiheuta muiden 1. ja 2. vaihtoehtojen tapaan meluongelmia asumiselle. Eteläisen ranta-alueen asuinalue on esitetty hieman suppeampana verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Asumisen houkuttelevuutta vähentää mahdollinen teollisen ja satamatoiminnan sekä niihin liittyvien haittojen säilyminen alueella. Yhteydet keskustaan eivät ole parhaat mahdolliset ja etelärannan asuinalue voi jäädä eristyneeksi. Pohjoisosassa riittävien virkistysalueiden varaaminen on helpompaa kuin ranta-alueella. Asuinalueet muodostuvat erillisiksi muusta kaupunkikeskustasta, ja etenkin keskusakselin kautta suunnitellun kevyen liikenteen yhteyden sijoittuminen täysin toimistorakentamisen keskelle tekee siitä vähemmän houkuttelevan. Liike- ja toimistorakentaminen Armonlaaksontien tuntumaan tuo alueelle näkyvyyttä. Tiemaisema säilyy pääosin nykyisellään. Voimalinjan mahdollisesta kaapeloinnista aiheutuu kustannuksia. Eteläisen ranta-alueen pohjoispuolinen, maisemallisesti merkittävä kallionlakialue on varattu melko laajalti virkistysalueeksi. Laajentuvat satamatoiminnot heikentävät eteläisen ranta-alueen merellistä vetovoimaa 1. ja 2. vaihtoehtoihin verrattuna. Keskialueesta voi huonoimmillaan kehittyä kliininen toimistokaupunginosa, parhaimmillaan omaleimainen ja mielenkiintoinen työpaikka-alue. Pohjoisella asuinalueella nykyisen maiseman elementeistä säilyvät avointa entistä peltoaukeaa rajaavat metsäiset selänteet. Avoin entinen peltoaukea on kapeaa virkistysyhteyttä lukuun ottamatta osoitettu asuinrakentamiseen. Nykyiset avoimet näkymäakselit katkeavat.

17 Vaihtoehto 4

18 Vaihtoehto 4 Kuvaus Alue jakautuu selkeästi (3. vaihtoehdon tapaan) erityyppisiin osa-alueisiin: teollisuus- ja satamatoiminnot (TY, LS) alueen itä- ja eteläosassa, asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueet (AK, AL, K) länsiosassa sekä asuinalue (AKR) pohjoisosassa (eteläisen rannan asuinaluetta kevyempää ja matalampaa rakentamista). Pohjoisosan luonnontilaiset alueet on pääosin varattu virkistyskäyttöön (VL). Alueen läpi kulkeva liikenne siirtyy Järveläntielle. Satama-alueelta Luonnonmaalle kulkevaa liikennettä varten täydennetään eritasoliittymää Järveläntien ja Armonlaaksontien risteyksessä ramppijärjestelyin (nykyisin suuntaisliittymä). Raskas liikenne siirtyy pääosin uudelle Luolalanjärven itäpuoliselle kokoojatielle. Eteläiselle rannalle on osoitettu muita vaihtoehtoja suppeampi torialue ja venesatama laajemman satama-aluevarauksen vuoksi. Arviointi Vaihtoehdon asukasmäärä on asukasta. Arvio tarkentuu suunnittelun edetessä. Työpaikkoja alueelle muodostuu Määrä riippuu alueelle sijoittuvien toimintojen luonteesta. Asuminen ja työpaikkarakentaminen sekoittuvat osittain. Alue liittyy Uolevi Raaden kadun kautta Naantalin kaupunkirakenteeseen. Vaihtoehto ottaa satama- ja teollisuustoimintojen edellytykset muita vaihtoehtoa paremmin huomioon ja mahdollistaa useimpien nykyisten toimintojen säilymisen. Eri osa-alueet liittyvät löyhästi toisiinsa, eikä alueesta synny laajaa, yhtenäistä ja toimivaa jatketta Naantalin keskustalle. Toisaalta alue jakautuu selkeisiin osakokonaisuuksiin, jotka eivät häiritse toisiaan ja jotka voidaan toteuttaa vaiheittain. Merellisyyttä hyödynnetään vähemmän kuin muissa vaihtoehdoissa johtuen satamatoimintojen laajuudesta ja välttämättömästä K- puskurivyöhykkeestä rannassa. Arkkitehtikilpailun tuloksen kaltaista ranta-asuinaluetta ei muodostu. sekoitu. Toisaalta tiestö vahvistaa alueen jakautumista erillisiin osiin. Järveläntien päässä täydennettävä eritasoliittymä sekä uusi raskaan liikenteen yhteys sujuvoittavat alueen liikennettä, mutta aiheuttavat merkittäviä lisäkustannuksia. Meluongelmaa muodostuu lähinnä vain Uolevi Raaden kadun asumisen yhteyteen, lisäksi alueella kulkeva voimalinja joudutaan poistamaan (kaapeloimaan) asumisen tieltä, mistä aiheutuu kustannuksia. Liike- ja toimistorakennusten alue (K) toimii hyvin sataman ja asumisen välisenä puskurivyöhykkeenä. Teollisuus- ja satamatoimintojen (haju, melu) haitat säilyvät ja osin lisääntyvät. Alueen pohjoisosa muodostaa keskeisen virkistysalueen, Järveläntien melu vähenee raskaan liikenteen siirtyessä uudelle tieyhteydelle. Suuri osa alueen maisemavauriosta säilyy nykyisellään, johtuen toimintojen säilymisestä. Alueen pohjoisosaan voi muodostua maisemallisesti onnistunut asuinaluekokonaisuus, muilla asuinalueilla saattaa häiritsevien toimintojen säilyminen ja laajentuminen vaikeuttaa vetovoimaisen asuinrakentamisen toteuttamista. Vaihtoehdossa ei muodostu haitallista asuinalueiden läpikulkuliikennettä ja eri alueiden liikenne ei