Osayleiskaavan selostus Suomen ilmakuva oy Kaarinan kaupunki ympäristöpalvelut 2016
2 DA:105/2011 LITTOISTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS AURANLAAKSOSSA SELOSTUS Suunnittelun lähtökohdat - mitä osayleiskaavalla tavoitellaan Kaupunkiseudun rakennemallin mukaisen uuden asuinalueen rakentaminen Kohmontien ja n koulutien tuntumaan Katuverkon kehittäminen ja seutubussilinjan johtaminen Kohmosta Kultanummelle Nykyisen Kaarinantien ja Hämeentien kehittämiseen varautuminen Avantin ja Hämeentien välisen yhteyden suunnittelu Nykyisen Littoisten osayleiskaavan kaavamääräysten uusiminen muun muassa toimija kaupan tilojen sekä suojelualueiden ja -kohteiden osalta Vakiintuneita pientaloalueita on omakotitalovaltainen kaupunginosa. Viimeisen 15 vuoden aikana on rakennettu Silvolanrinteen, koulutien, Eräkadun ja koulun mäen alueet. n väestön määrässä on lievä laskeva perussuunta. Asukkaiden määrä alkaa vähentyä, jos alueella ei rakenneta. Eri ikäryhmien osuus väestöstä on pysynyt varsin vakaana. Alueella asutaan kauan, mutta omakotivaltaisuuden vuoksi vanhimmat asukkaat muuttavat pois. on sopii hyvin täydennysrakentamista palveluiden kannalta. Kaupunginosassa on noin 1.900 asukasta. Aurajokilaakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Järven pohjoispuolelle on syntynyt Järvelän kosteikko. Siitä on tullut tärkeä lintuvesi. Lintulan alueella sekä kehätien varrella on liito-oravametsiä. Alueella on runsaasti muinaismuistokohteita. Uusi asuinalue Kaupunkiseudun rakennemallin uusi pientaloalue suunnitellaan Kohmontien ja n koulutien tuntumaan Turun rajalta lähelle kehätietä. Rakennemallissa on arvioitu asukasluvuksi 600. Osayleiskaavaehdotuksessa on uuden alueen arvioitu asukasluku 760. Turun ja Kaarinan alueella olevat Kohmontiet yhdistetään joukkoliikennekatuna. Kohmon bussilinja on tarkoitus jatkaa Kauselan ja Kultanummen puolelle. n koulutien länsipää on hyvin kapea. Uusi katu rakennetaan Kaarinantieltä koulutien keskivaiheille. Tällöin läpiajo kapealla osuudella loppuu. Kaarinantie Kaarinantien kääntöä on suunniteltu Turun kehätien parantamisen yleissuunnitelmassa. Kaarinantien käännöstä laadittiin myös ympäristövaikutusten arviointi. Kaarinantien kääntöä nykyisen tien ja kehätien välille ei rakenneta tämän osayleiskaavan pohjalta. Kaarinantien kääntö on osayleiskaavassa selvitysalueena. Kaarinan, Liedon ja ELYkeskuksen yhteistyönä on suunniteltu katua Avantin yritysalueelta Hämeentielle. Se olisi samalla osa kehätien rinnakkaiskatua.
3 Suojelukohteet Aurajokilaakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Muinaismuistokohteita on runsaasti. Järvelän kosteikosta on muodostunut tärkeä lintuvesi. Liito-oravametsiä on Lintulan alueella ja kehätien varressa. Arvokkaita metsäluontokohteita on Muikunvuoren ja koulun välissä, Kultanummen asuinalueen ja Turun rajan välissä sekä järven pohjoisrannalla. Alueella on myös arvokkaita vanhoja rakennuksia. Virkistysalueet Tärkeimmät virkistysalueet ovat järvi ympäristöineen sekä metsä Kultanummen ja Turun rajan välissä. Yleiskaavamääräysten uusiminen Littoisten osayleiskaava on monin paikoin vanhentunut. Etenkin toimi- ja kaupan tiloja koskevat kaavamääräykset uusitaan. Suojelukohteiden kaavamerkinnät ovat olleet puutteelliset. Alueella saattaa olla kohteita, joiden maankäyttö muuttuu. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Pasi Aromäki, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 17, 20781 KAARINA Osayleiskaava on tullut vireille 21.3.12 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt osayleiskaavan Kaupunginhallitus on hyväksynyt osayleiskaavan Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualuetta rajoittavat Aurajoki, Liedon raja, Littoistenjärvi, Vanha Littoistentie, Lintulan alue, Kaarinantie, Tuohisenkatu ja Turun raja. Kaarinantie kuuluu suojaviheralueineen osayleiskaavaan Hämeentien sekä Pellervonkadun ja Karakadun välillä. 1.3 Selostuksen liitteet 1) Osayleiskaavan maankäyttötilasto 2) Ote Littoisten osayleiskaavasta, kaupunkiseudun rakennemallista, maakuntakaavasta ja ajantasa-asemakaavasta 3) Arvokkaat luontokohteet 4) Havainnekuvaluonnoksia uudelta asuinalueelta 5) Kaarinan kaupunginvaltuuston kaavoituspäätös 23.5.11 41. 6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7) Viranomaisneuvottelun muistiot 23.9.13 ja 19.8.15 8) YVA-selvityksen tievaihtoehdot sekä Avantin ja Hämeentien välisen yhteyden lopputilanteen suunnitelmakartta 9) Esimerkki joukkoliikennekadun katkaisusta 10) Virkistysalueet, suojelualueet ja ulkoilureitit 11) YVA-selvityksen mukainen liikennemelukartta
4 1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kaarinan luontoselvitys, Suunnittelukeskus Oy, Turku 2003 Littoisten osayleiskaavan muutoksen tavoitteet, Kaarina 2013 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki, yleissuunnitelma, Varsinais- Suomen ELY-keskus, Helsinki 2010 Kaarinan kaupungin omistamien metsien suojeluarvokartoitus, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, Kemiönsaari 2011 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, Turku 2012 Kohmontien liikenteellinen selvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Turku 2012 Mt 2200 Kaarinantien kääntö, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Varsinais- Suomen ELY-keskus, Turku 2013 Kaarinan päätieverkon liikennemeluselvitys, Akukon Oy, Helsinki 2014 Avantin yhteys valtatielle 10, liikenneselvitys, SITO, Espoo 2015 E18 Turun kehätie, Avantin alueen katuyhteys valtatielle 10, Toimenpidesuunnitelma, SITO, Espoo 2015 Turun kehätien liito-oravaseuranta 2015, Enviro Oy, Espoo 2015 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessin vaiheet on koottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. 3. LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus on omakotitalovaltainen kaupunginosa. Viimeisen 15 vuoden aikana on rakennettu Silvolanrinteen, koulutien ja Eräkadun alueet. Koulun mäen rakentaminen on valmistumassa. n väestön määrässä on lievä laskeva perussuunta. Asukkaiden määrä alkaa vähentyä, jos alueella ei rakenneta. Eri ikäryhmien osuus väestöstä on pysynyt varsin vakaana. Alueella asutaan kauan, mutta omakotivaltaisuuden vuoksi vanhimmat asukkaat muuttavat pois. on sopii hyvin täydennysrakentamista palveluiden kannalta. Kaupunginosassa on noin 1.900 asukasta. Aurajokilaakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Maakuntakaavassa on maisema-alue rajattu joen eteläpuolella Hämeentiehen. Järven pohjoispuolelle on syntynyt Järvelän kosteikko. Siitä on tullut tärkeä lintuvesi. Lintulan alueella sekä kehätien varrella on liito-oravametsiä. Alueella on runsaasti muinaismuistokohteita. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaarinan luontoselvitys Kaarinan luontoselvityksen mukaiset arvokkaat kohteet ovat: 32. Kauselan puron varsi 34. Littoistenjärven pohjoinen rantaluhta 38. Varissuon pohjoinen suolaikku
5 48. Muikunvuori 67. Muikunvuoren muinaismuistoalue Kaarinan kaupungin omistamien metsien suojeluarvokartoitus Selvityksen mukaiset arvokkaat metsäluontokohteet ovat: 1. n metsä, Ravattula 2. Kalttassuon metsä 3. Littoistenjärven pohjoispuolen metsä Littoistenjärven suoja-alue Littoistenjärven ympärille on määrätty suoja-alue. Kaava-alueella suoja-alue noudattaa Kultanummen kentän pohjoispuolen kallioharjanteen linjaa. Suoja-alueen tarkoituksena on ollut turvata Kaarinan ja Liedon raakavedenottoon käytetyn järven veden laatua ja suojata sitä saastumiselta. Suoja-aluepäätöksessä on useita määräyksiä. Suoja-alueelle ei saa rakentaa uusia kauttakulkuliikenteelle tarkoitettuja yleisiä teitä. Littoistenjärveä ei käytetä enää raakavedenottoon. Suojelun tarve perustuu nykyisin elinympäristön laadun ja virkistyskäytön turvaamiseen. Littoistenjärven valuma-alue noudattelee suunnilleen suoja-aluetta. Littoistenjärvestä laskee Myllyoja etelään Kuusistonsalmeen. Liito-oravat Lintulan liito-orava-alue Vyyhtikadun ja Muurikinkadun välinen metsä on Lintulan liito-orava-aluetta. Littoistenjärven rantapuusto muodostaa yhteyden koilliseen muille liito-orava-alueille. Kaarinantien käännön YVA-selostuksen mukaiset liito-orava-alueet Kaarinantien käännön YVA-selostuksen mukaiset liito-orava-alueet ovat Muikunvuorella, n koulun viereisessä metsässä sekä Tähkäpään itäosassa. Näiden välillä on liito-oravan kulkuyhteys. Liedon puolella on esiintymä kunnan rajan, kehätien ja Järveläntien rajoittamalla alueella. Tämä esiintymä rajoittuu Kaarinan puolella Järveläntien pohjoispuolella olevaan metsään. Turun kehätien liito-oravaseuranta suoritettiin viimeksi keväällä 2015. Liito-oravan alueet eivät ole muuttuneet osayleiskaavan kohdalla. Järvelän kosteikko Järveläntien ja Littoistenjärven välisestä Järvelän kosteikosta on muodostunut tärkeä lintuvesi.
6 3.1.3 Rakennettu ympäristö n asukkaiden ikäjakauma: ikäryhmä 2015 2015 % 0-6 232 12,3 7-14 196 10,4 15-64 1 227 65,0 65-74 161 8,5 75-71 3,8 yht 1 887 100 ssa on pienten lasten ja työikäisten aikuisten osuus asukkaista suurempi kuin Kaarinassa keskimäärin. Koululaisten osuus on keskimääräinen ja vanhimpien asukkaiden osuus keskimääräistä pienempi Tiedot 10/15 Kauselan taajaman rakentamisajat 1940-1970 1930-1950 1980-1940 - 1970 Silvola 1980 - Kultanummentie ennen Kaarinantietä
7 Väestö Kaava-alue käsittää käytännössä n kaupunginosan omakotitalovaltaisen rakennetun alueen. Kaupunginosassa on noin 1.900 asukasta. Viimeisen 15 vuoden aikana on rakennettu Silvolanrinteen, koulutien, Eräkadun ja koulun mäen alueet. n väestön määrässä on lievä laskeva perussuunta. Asukkaiden määrä alkaa vähentyä, jos alueella ei rakenneta. Eri ikäryhmien osuus väestöstä on pysynyt varsin vakaana. Alueella asutaan kauan, mutta omakotivaltaisuuden vuoksi vanhimmat asukkaat muuttavat pois. Asukkaiden vaihtuminen ja hajatonttien täydennysrakentaminen eivät riitä ssa pitämään yllä väestön määrää. Pienten lasten, koululaisten ja aikuisten määrä alkaa laskea ilman uusien alueiden rakentamista. Vanhimpien asukkaiden määrään ei alueiden rakentamisella ole ollut vaikutusta. Palveluiden kannalta sopii on hyvin täydennysrakentamista. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue on Littoisten taajaman pohjoisosa. Kaarinan ja Liedon Littoisten asukasluku on noin 9.000. Kaava-alueen vanhimpia asuinalueita ovat Kausela ja Kultanummi. Viimeisen 15 vuoden aikana on rakennettu Silvolanrinteen, koulutien, Eräkadun ja koulun mäen alueet. Asuinalueet ovat omakotivoittoisia. Hypermarket-tasoinen päivittäistavaramyymälä toimii Hämeentien ja kehätien kulmassa. Liikenneasema on Hämeentien ja Kaarinantien kulmassa. Suunnittelualueella toimii alakoulu ja päiväkoti. Tärkeimmät virkistysalueet ovat metsä Littoistenjärven pohjoispuolen sekä Varissuon, Kultanummen ja Kalttassuon asuinalueiden välissä. Aurajokilaakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Alueen pääväylät ovat Hämeentie, valtatie 10, Turun kehätie, kantatie 40, sekä Kaarinantie, maantie 2200. Suunnittelualueen läpi kulkeva kokoojakatu on Vanha Littoistentie. Turun Jaanintien ja Kaarinantien välillä oleva Kohmontie on poikki autoliikenteeltä kaupunkien rajalla. Asuinalueiden kehittyminen Aurajoen laakson asutus on vanhaa. Sitä kuvastavat muinaismuistokohteiden suuri määrä. Nykyinen kehätie ja Vanha Littoistentie kulkevat Littoisten kylän historiallisen kylätonttialueen läpi. Kylätonttia saattaa olla jäljellä kehätien pohjoispuolella sekä Vanhan Littoistentien molemmin puolin. Kauselan vanha kylätontti on ollut Silvolan talouskeskuksen paikalla. Alueen läpi kulkeneet tiet ovat olleet ennen Kaarinantien rakentamista Kultanummentie ja Vanha Littoistentie järven rannassa. Kultanummentien varteen rakennettiin 1930 luvulta 1970- luvun alkuun mennessä kapea nauhamainen taajama Aurajoelta rautatielle. Kultanummentien ja Vanhan Littoistentien väliset asuinalueet on rakennettu 1970-luvun jälkeen. Viime vuosina on rakennettu Eräkadun, Koulutien, Silvolanrinteen ja n koulun mäen alueita. n asuinalueet on rakennettu pääasiassa 1980-luvulta lähtien. Kauselan asuinalueen keskiosa on rakennettu 1930-luvun lopulla. Alueella on myös jälleenrakennuskauden taloja 1940- ja 50-luvulta. Vanhoja asuinrakennuksia on myös Kultanummen ja Kalttassuon alueella. Liike- ja yritysrakennuksia on rakennettu 1970-luvulta alkaen. Hypermarketiin on tehty suuri muutos ja laajennus 1990-luvulla. Viime vuosina rakennettuja ovat Kaarinantien varressa liikenneasema sekä teollisuusrakennuksen muutos ja laajennus.
8 Asemakaavalla suojellut rakennukset Asemakaavalla on suojeltu Silvolan päärakennus, kivinavetta ja kuivuri sekä rakennukset Kajuuttakatu 12 ja Vanha Littoistentie 103. Palvelut Koulut ssa toimii alakoulu. Yläkoulu on Littoisissa. Koululaisten määrä ei ole kymmeneen vuoteen juuri muuttunut n kaupunginosassa. Kun rakentamiseen tulee tauko, alkaa koululaisten määrä laskea. Kaupunginosa soveltuu hyvin täydennysrakentamiseen. Päiväkodit Lähin päiväkoti toimii Kultanummella. Kaupan palvelut Lähimmät päivittäistavaramyymälät ovat hypermarket ja liikenneasemalla Hämeentien varressa. Alueen rakenne vuoden 1968 peruskartan mukaan Vanha Littoistentie on liittynyt suoraan Ohikulkutiehen n koulun vierellä. Kalttassuontie ja Kultanummentie ovat muodostaneet pohjois-eteläsuuntaisen yhteyden nykyisen Kaarinantien lähistöllä. Maanmittauslaitos
Työpaikat 9 Lähimmät suuret työpaikka-alueet ovat Krossissa, Turun Orikedolla sekä Liedon Avantissa ja Tuulissuolla. Virkistys Liikenne Littoistenjärvi on itsessään tärkeä virkistyspaikka. Littoistenjärven pohjoisrannalla on uimaranta. Järven kiertää ulkoilupolku. Länsi- ja etelärannalla reitti kulkee katujen kautta. Tärkeimmät virkistysalueet ovat metsä Littoistenjärven pohjoispuolella sekä Varissuon, Kultanummen ja Kalttassuon asuinalueiden välissä. Vahvoja polkuja pitkin pääsee kulkemaan Kohmontieltä Kultanummen ja Kalttassuon ohi Lausteen metsään ja liikuntapuistoon. Reitti kulkee rautatien molemmilla puolilla katujen kautta. Turun linnasta lähtevä jokea myötäilevä ulkoilureitti tulee Kuralan ja Haagan siltojen kautta Hämeentien pyörätielle. Autoliikenne Pääväylien autoliikennettä ja sen vaikutuksia on selvitetty laajasti kehätien parantamisen yleissuunnitelmassa sekä Kaarinantien käännön YVA-selostuksessa. Viimeksi on suunniteltu Avantin yhteyttä Hämeentielle ja kehätien rinnakkaiskatua. Kaarinan pääteiden liikennemeluselvitys on laadittu viimeksi vuonna 2014. Pääväylät Alueen pääväylät ovat Hämeentie, valtatie 10, Turun kehätie, kantatie 40, sekä Kaarinantie, maantie 2200. Kehätien parantamisen yleissuunnitelmassa esitetään toisen ajoradan rakentamista Aurajoen ja Helsingin moottoritien välille. Kaava-alueella esitetään lisäkaistojen rakentamista Hämeentielle sekä Kaarinantien liittymään. Turun kehätien parantamisen yleissuunnitelma koskee ennen kaikkea päätien nelikaistaistamista Hämeentien ja Helsingin moottoritien välillä. Suunnitelma sisältää myös Kaarinantien pohjoispään uuden linjauksen kehätien kautta Hämeentielle. Kaarinantien kääntöhankkeeseen sovellettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Liikennevirasto on hyväksynyt yleissuunnitelman päätien osalta. Kaarinantien kääntöä käsitellään omana kysymyksenä. Kaarinantien käännön YVA-selvityksessä tutkittiin viittä tievaihtoehtoa: 0- ja 0+ - vaihtoehdoissa Kaarinantien kääntöä ei rakenneta. 0-vaihtoehdossa rakennetaan yhteys Avantin yritysalueelta Hämeentielle kehätien liittymään. 0+ -vaihtoehdossa rakennetaan Avantin yritysalueelta yhteys Hämeentielle myös Vanhalinnaan. 1-vaihtoehdossa rakennetaan Kaarinantien kääntö kehätien yleissuunnitelman mukaisella tavalla. 1Bvaihtoehdossa rakennetaan tielinjalle myös toinen tunneli Vanhalinnaan. 2- vaihtoehdossa rakennetaan käännön pohjoisosa Avantin eritasoliittymästä Hämeentielle Vanhalinnaan. Tarkastellut vaihtoehdot on esitetty liitteessä 8. Liedon ohitustie on kauan vireillä ollut tiehanke. Tarkoituksena on ollut rakentaa valtatie 10 uudelle linjalle Liedon taajaman eteläpuolelle. Tie lähtisi kehätien liittymän jälkeen itään. Vaihtoehtona on tutkittu uuden tien rakentamista Liedon taajaman
10 itäpuolelta Tampereen moottoritielle valtatielle 9. Toteutettavan vaihtoehdon valinta on tarkoitus tehdä uuden maakuntakaavan laatimisen yhteydessä. Kokoojakadut Suunnittelualueen läpi kulkeva kokoojakatu on Vanha Littoistentie. Turun Jaanintien ja Kaarinantien välillä oleva Kohmontie on poikki autoliikenteeltä kaupunkien rajalla. Kohmontiet yhdistetään joukkoliikennekatuna. Kohmon bussilinjaa on tarkoitus jatkaa Kultanummen puolelle. Kohmon linjan jatkaminen on käytännössä ainoa käyttökelpoinen ratkaisu saada Littoisten alueen pohjoisosasta vaihdoton yhteys Turun keskustaan. Kevyt liikenne Erilliset kevyen liikenteen tiet on rakennettu Kaarinantien, Hämeentien, osittain kehätien sekä kokoojakatujen varteen. Kohmontien kautta on pyörätie Jaanintielle. Pyörätiet risteävät Hämeentien ja kehätien eri tasossa. Kaarinantiellä on pyörätietunneli Tapionkadun ja Hiekkarannantien kohdalla. Valo-ohjattu suojatie on Hämeentien liittymässä. Muut suojatiet ovat Kultanummentien pohjoispäässä, Kohmontien liittymässä, n koulutien kohdalla ja liikenneaseman kohdalla. Kultanummentien pohjoispäähän rakennetaan kevyen liikenteen alikulku. Silloin on Kultanummentien ja n koulutien välillä eritasoinen pyörätieyhteys. Sivolanrinne - kadun pohjoispäästä on asemakaavoitettu pyörätie Hämeenkadun liikennevaloihin. Pyörätietä ei ole rakennettu. Bussiliikenne Fölin bussilinja kulkee suunnittelualueen läpi Ravattulan liikekeskuksesta Kaarinan keskustaan. Turun keskustan ja Liedon välinen bussilinja kulkee Hämeentietä. Kohmon linjan päätepysäkki on Kohmontiellä aivan kaupunkien rajan tuntumassa. Tekninen huolto Kaava-alueelle on rakennettu vesihuolto. Muinaismuistot Muinaismuistorekisterin mukaiset kohteet ovat: 1000013489 Tuulensuu: Kultti- ja tarinapaikka, kuppikivet 202010020 Muikunvuori: Kohteeseen kuuluu rautakautinen kalmisto, kivikauden ja rautakauden asuinpaikka, kaksi kuppikiveä ja historiallisen ajan kiviaita 202010022 Tähkäpää 1: hautapaikka 202010023 Tähkäpää 2: mahdollinen asuinpaikka 202010021 Kalla Vähätalo: kulttipaikka 1000015344 Kalla Vähätalo II: Kivirakennelma kaakkoon laskevassa mäenrinteessä 1000015343 Littoisten kylätontin osa (Littois): asuinpaikka 202010019 Espola: Kultti- ja tarinapaikka, kuppikivet Kauselan kylätontin osa Silvolan talouskeskuksen alueella
11 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Vanhalinnaan johtavan Hämeen Härkätien eteläpää on kaavan koillisreunassa. Hämeen Härkätie on valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kohde. Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuolelta alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais- Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Aurajokilaakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.. Se on yksi Suomen kansallismaisemista. Maakuntakaavassa on maisema-alue rajattu etelässä Hämeentiehen. Kulttuuriperintökohteet Kulttuuriperintökohteita ovat Muikunvuoren ympäristön kiviaitaukset sekä asuinpaikka Muikunvuoren koillisrinteessä. 3.1.4 Maanomistus Tärkeimmät Kaarinan kaupungin omistamat alueet ovat Littoistenjärven ja Järveläntien välissä, Kohmontien eteläpuolella ja Lintulan asuinalueen pohjoispuolella. Turun kaupunki omistaa Pompon harjaantumiskoulun alueen sekä maata Vanhan Littoisten tien molemmin puolin Järveläntien ja n koulutien välissä. Muuten n koulutien eteläpuolen rakentamattomat maat ovat hajanaisessa yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Suunnittelualue on maakuntakaavassa pääosin taajamatoimintojen aluetta, virkistysaluetta ja työpaikka-aluetta. Aurajoen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on rajattu Hämeentiehen. Vähittäiskaupan suuryksikön merkintä on Hämeentien ja kehätien liittymän tuntumassa. Kaarinantien pohjoispään uusi linjaus sekä Liedon taajaman ohittava Hämeentien uusi linjaus on esitetty yhteystarpeena. Ulkoilureitti kulkee Varissuon ja Kohmon sekä Varissuon ja Kalttassuon välistä Vanhalle Littoisten tielle ja sieltä Hämeentielle sekä Littoistenjärvelle. Uudessa maakuntakaavaluonnoksessa Kaarinantie on seututie. Käännön länsipää Kaarinantien ja kehätien välillä on uusi seututie. Valtatien 10 eteläinen linjaus ja käännön pohjoispää Liedon puolella on esitetty myöhemmin toteutettavaksi katuyhteydeksi. Luonnoksessa esitetään valtateiden 9 ja 10 yhdistämistä Liedon taajaman pohjoispuolella. Ravattulan liikekeskus on esitetty työpaikka-alueeksi ilman seudullisesti merkittäviä kaupan toimintoja. Taajamatointojen alue noudattaa rakennemallia. 3.2.2 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Kaupunkiseudun rakennemallissa on Kohmontien ja n koulutien varressa uusi pientaloalue (50). Sen mitoitus on 600 asukasta. Kaupunkiliikenteen runkolinja kulkee Kohmontietä on.
12 3.2.3 Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa Littoisten osayleiskaavassa (2001) on suunnittelualueella pääasiassa erilaisia pientaloalueita, julkisten ja yksityisten palveluiden alueita sekä toimitilaalueita. Ulkoilualuetta on Turun rajan ja Kalttassuon välinen metsä sekä järven ja Kultanummen sekä Kauselan asuinalueiden välinen metsä. Ulkoilureitit on esitetty maakuntakaavan tapaan. Kaarinantien kääntöä ei ole Littoisten osayleiskaavassa. Lintulan alue jäi kaavasta vahvistamatta liito-oravakysymysten vuoksi. Littoistenjärven suoja-alue on merkitty kaavakarttaan. 3.2.4 Asemakaava Suunnittelualue on pääosin asemakaavoitettu. Kohmontien - n koulutien - linjan sekä Kultanummen - Järvelän -linjan välinen alue on asemakaavoittamatta. Hämeentien ja kehätien pohjoispuolella ei ole myöskään asemakaavaa. Uusimpia ovat Silvolan talouskeskuksen ja Kohmonteiden asemakaavojen muutokset. Silvolan talouskeskuksen alueelle rakennetaan asuntoja suojeltavien rakennusten lisäksi. Kohmontiet yhdistetään joukkoliikennekatuna. Turussa on voimassa Säkömäen asuinalueen asemakaava liikenneaseman länsipuolelle. Sille kaavoitetaan katuyhteys Kaarinantieltä. 3.2.5 Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Kaarinan rakennusjärjestys (2011). 3.2.6 Rakennuskielto Suunnittelualue ei ole rakennuskiellossa. 3.2.7 Tonttijako ja -rekisteri Suunnittelualue on osittain maarekisterissä ja osittain kiinteistörekisterissä. 3.2.8 Pohjakartta Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietopalvelut pitää pohjakarttaa jatkuvasti ajan tasalla. 4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Osayleiskaavan tarkoituksena on selvittää asuinalueiden laajentamista lähinnä n koulutien ja Kohmontien tuntumassa. Nykyisen osayleiskaavan vanhentuneita aluerajauksia ja kaavamääräyksiä tarkistetaan muutenkin. Kaarinantien käännöstä on tehty kaavatyön rinnalla ELY-keskuksen toimesta YVA-selvitys. Kaarinantien kääntökysymys on tarkoitus ratkaista YVA-selvityksen tievaihtoehtojen pohjalta. Osayleiskaavassa on suunniteltu Liedon Avantin yhteys Hämeentielle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginvaltuuston kaavoituspäätös 23.5.11 41 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty yhteenveto kaavatyön tavoitteista, vaiheista ja osallisista.
13 4.4 Osayleiskaavan tavoitteet Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan tavoitteet 17.6.13 94. Tavoitteet on julkaistu erillisenä raporttina. 4.4.2 Osallisten tavoitteet Osallisilta saatu palaute on esitetty kohdassa 5.3. 5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Uusi asuinalue Pienten lasten ja koululaisten määrä alkaa laskea, kun asuntojen rakentamiseen tulee tauko. sopii väestön muutosten kannalta hyvin täydennysrakentamisalueeksi. Alueen palvelut pysyvät näin täydessä käytössä. Uuden asuinalueen rakentaminen tukee myös kaupan palveluita sekä joukkoliikennettä. Kaupunkiseudun rakennemallin uusi pientaloalue on esitetty Kohmontien ja n koulutien tuntumaan Turun rajalta lähelle kehätietä. Alueen arvioitu asukasluku on 760. n koulutien länsipää on hyvin kapea. Kaarinantieltä rakennetaan uusi katu koulutien keskivaiheille. Tällöin läpiajo kapealla osuudella loppuu. Kohmontiet yhdistetään kaupunkien rajalla joukkoliikennekatuna. Kohmon bussilinja on tarkoitus jatkaa Kauselan ja Kultanummen puolelle. Suojelukohteet Aurajokilaakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Se on yksi Suomen kansallismaisemista. Alueella on runsaasti muinaismuistokohteita. Muikunvuori on tärkeä muinaismuistokohde sekä näköalapaikka. Hämeen Härkätie kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Järvelän kosteikosta on muodostunut tärkeä lintuvesi. Arvokkaita metsäluontokohteita on Muikunvuoren ja koulun välissä, Kultanummen asuinalueen ja Turun rajan välissä sekä järven pohjoisrannalla. Alueella on myös arvokkaita vanhoja rakennuksia. Virkistysalueet Tärkeimmät virkistysalueet ovat järvi ympäristöineen sekä metsä Kultanummen ja Turun rajan välissä. Yleiskaavamääräysten uusiminen Littoisten osayleiskaava on monin paikoin vanhentunut. Etenkin toimi- ja kaupan tiloja koskevat kaavamääräykset uusitaan. Suojelukohteiden kaavamerkinnät ovat puutteelliset. Kaarinantie Osayleiskaavatyötä tehdään YVA-selvityksen 0+ -vaihtoehdon pohjalta. 0+ -vaihtoehdossa ei rakenneta Kaarinantien kääntöä. Avantin yritysalueelta rakennetaan katuyhteys Hämeentielle. Maakuntakaavan mukainen yhteystarve Kaarinantieltä Turun kehätielle esitetään selvitysalueena.
14 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asukkaat ikäryhmän mukaan: Uusi asuinalue Ikäryhmä Asukkaita % 0-6 152 20 7-14 114 15 15-64 486 64 65-74 8 1 75-0 0 yhteensä 760 100 Uuden asuinalueen asukkaiden ikäjakautuma on arvioitu on kymmenen viime vuoden aikana rakennettujen asuinalueiden ikäjakautuman mukaan. 5.1.2 Palvelut 5.2 Aluevaraukset Uusi asuinalue Uudelle asuinalueelle rakennetaan pientaloja. Puolet asunnoista tulee omakotitaloihin ja puolet rivitaloihin. Väestön määräksi on arvioitu 760 asukasta. Asukkaiden vaihtuminen ja hajatonttien täydennysrakentaminen eivät riitä ssa aivan pitämään yllä väestön määrää. Jos uusi asuinalue toteutuu pääosin, nousee kaupunginosan asukasluku 1.900:sta 2.300 asukkaaseen. Uuden asuinalueen rakentaminen nostaa todennäköisesti pienten lasten määrää lievästi. Koululaisten määrä on ssa pysynyt vakaana uusien alueiden rakentamisesta huolimatta. Vanhimpien asukkaiden määrään ei pientalojen rakentamisella ole vaikutusta. Alueen palveluihin ei ole odotettavissa juuri muutoksia. Uuden asuinalueen rakentaminen turvaa lähinnä lasten ja nuorten palveluiden pysymisen täydessä käytössä. Uuden asuinalueen rakentaminen tukee myös kaupan palveluita sekä joukkoliikennettä. Kaupunkiseudun rakennemallin uusi pientaloalue rakennetaan Kohmontien ja n koulutien tuntumaan Turun rajalta lähelle kehätietä. Uusia asuinalueita on Kaarinantien käännön varteen esitetty tunnelin kohdalle. Tunnelin ja Liedon rajan välille ei ole esitetty uusia asuinalueita lähelle käännön linjaa. Uudet asuinalueet ovat YVAselvityksessä arvioitujen melualueiden ulkopuolella. Alueen asukasluku on 760. Rivitalot ja erillispientalot (AP-6) Rivitalojen ja muiden ryhmien tavoitteellinen tonttitehokkuus on e=0.25 0.35 ja kerrosluku I-II. Omakotitalojen tavoitteellinen tonttikoko on 800 1.000 m 2. Puolet asunnoista sijoitetaan omakotitaloihin ja puolet rivitaloihin. Alueelle voidaan rakentaa rivitalojen lisäksi myös muita ryhmiä, joissa on useita asuntoja samalla tontilla.
15 Olemassa olevat asuinalueet Pientalot (AP-3 ja AP-4) Kauselan ja Kultanummen vanhoja omakotialueita täydennetään asemakaavoja uusittaessa (AP-3). Uudempiin Kultanummen, Lintulan, Eräkadun, Silvolanrinteen ja n koulutien alueisiin ei esitetä muutoksia (AP-4). Pientalot (AP-1) Ehdotuksessa on esitetty pieniä täydennyksiä olemassa oleviin alueisiin. Näiden asemakaavoitettavien omakotialueiden tavoitteellinen tonttikoko on 800 1.000 m 2. Pientalot (AP-2) Alueella on rakennettuja pieniä asemakaavattomia omakotiryhmiä. Näiden asemakaavoitettavien omakotialueiden tavoitteellinen tonttikoko on 1.000 1.500 m 2. Pientalot (AP-7) Hämeentien ja Aurajoen välissä on pieni omakotiryhmä asemakaavoittamattomalla alueella, joka on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Uusia rakennuspaikkoja ei saa muodostaa. Olemassa olevia rakennuksia saa pitää kunnossa, korjata ja laajentaa. Palveluasuminen (A-1) Muurikinkadun ja Vanhan Littoisten tien kulmassa on palveluasumiseen tarkoitettu asemakaavoitettu alue. Säkömäki Kaupan ja yritysalueet Turun puolella on voimassa Säkömäen asemakaava aivan liikenneaseman länsipuolella. Katuyhteys Säkömäkeen rakennetaan liikenneaseman tontin etelälaitaan. Säkömäessä on 24 omakotitonttia. Kaupallisten palvelujen alue (KM-2) Hämeentien ja kehätien kulmassa on kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueella on maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön merkintä. Alue on asemakaavoitettu. Paikalla toimii hypermarket-tasoinen päivittäistavaramyymälä. Alue on käytännössä täyteen rakennettu. Kaavamääräyksen mukainen 15.000 k-m 2 vastaa nykyisen kauppakeskuksen kerrosalaa.
16 Palvelujen alue (P-1) Virkistysalueet Hämeentien ja Kaarinantien kulmassa on palvelujen alue. Alue on asemakaavoitettu. Paikalla toimii liikenneasema. Julkisten palvelujen alue (PY-1) Julkisten palvelujen alueilla toimivat n koulu, Kultanummen päiväkoti ja Pompon erityiskoulu. Alueet ovat asemakaavoitettuja. Työpaikka-alue (TP) Kaarinantien pohjoispäässä olevalla työpaikka-alueella toimii merkittävä teollisuusyritys. Alue on asemakaavoitettu. Tähkäpään alueelle on esitetty Avantin yritysalueen laajennusosaa aivan kuntien rajan tuntumaan. Alueelle kuljetaan Avantin puolelta. Työpaikka- ja asuinalue (TP-4) Tähkäpään talouskeskus on työpaikka- ja asuinaluetta. Asemakaavassa saa alueelle sijoittaa asuntoja sekä asumisen, matkailun ja vapaa-ajan palveluita. Alueelle saa sijoittaa myös toimistoja ja ympäristövaikutuksiltaan näihin verrattavia muita työtiloja. Littoistenjärven ranta ja kosteikko (VU ja VL-3) Kaarinan pohjoisosan tärkein virkistysalue on Littoistenjärvi ympäristöineen. Rannan virkistysalueet ovat suureksi osaksi asemakaavoitettuja. Osayleiskaava noudattaa asemakaavan rajauksia. Hiekkaranta on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Lintulan metsästä on liito-oravien kulkureitti järven pohjoispuolitse koilliseen. Virkistysaluetta tulee hoitaa siten, että liito-oravan säilymisen edellytykset turvataan (VL-3). Kultanummen kenttä (VU) Kultanummen kenttä on urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta. Alue on asemakaavoitettu. Metsävyöhyke (VL) Suunnittelualueen keskellä olevaa koillis-lounais -suuntaista metsävyöhykettä hoidetaan siten, että luonto- ja virkistysarvot eivät vaarannu. Selvitysalueella olevan tunnelin katto on virkistysaluetta tien rakentamisesta riippumatta. Puistot (VL-1) Puistoksi kunnostetaan eräät pienehköt asuinalueiden sisällä olevat alueet.
17 Aurajoen maisema-alue (VL-7) Aurajoen maisema-alueeseen kuuluu kaava-alueen pohjoiskulman metsikkö. Aluetta tulee hoitaa siten, että maisema-, luonto- ja virkistysarvot eivät vaarannu. Erityisalueet Suojaviheralueet (EV) Meluesteiden rakentamista varten on suojaviheralueita Kaarinantien ja kehätien varressa. Meluntorjuntaratkaisu tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä. Luonnonsuojelualueet (SL) Muikunvuori on luonnonsuojelualuetta. Rajaus perustuu voimassa olevaan osayleiskaavaan. Tavoitteena on muodostaa myös Järvelän kosteikosta luonnonsuojelualue. Sen toteuttamisesta vastaa kunta. Muinaismuistoalue (SM) Muikunvuoren pohjoisrinne on muinaismuistoaluetta. Muinaismuistokohteet 1 1000013489 Tuulensuu 2 202010020 Muikunvuori 3 202010022 Tähkäpää 1 4 202010023 Tähkäpää 2 5 202010021 Kalla Vähätalo 6 1000015344 Kalla Vähätalo II 7 1000015343 Littoisten kylätontin osa (Littois) 8 202010019 Espola 9 Kauselan kylätontin osa Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY Hämeen Härkätie on yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Tietä ja siihen välittömästi liittyviä alueita koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Hämeen Härkätien linjaus nykyisen tien länsipäästä kehätielle tulee selvittää, jos alueelle suunnitellaan uusia katuja. Kulttuuriperintökohteet Kulttuuriperintökohteita ovat Muikunvuoren alueen kiviaidat. Muikunvuoren koillisrinteessä on vanha asuinpaikka. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Aurajokilaakso on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Se on yksi Suomen kansallismaisemista. Joen ja Hämeentien välissä on avointa peltoa (MA-1), pieni omakotiryhmä (AP-7), metsäsaareke (VL-7) sekä Hämeentien ja kehätien liittymä. Peltoaluetta tulee hoitaa siten, että se säilyy avoimena.
18 Suojellut rakennukset 1 Silvolan päärakennus ja kivinavetta Reimarikatu 2 2 Asuinrakennus Takilakatu 12 3 Talousrakennus Takilakatu 10 4 Asuinrakennus Vanha Littoistentie 103 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet Maisemallisesti arvokas peltoalue (MA) Tähkäpään ja Hämeentien välissä on maisemallisesti arvokas peltoalue. Se liittyy Aurajoen maisema-alueeseen. Pellon läpi on tosin mahdollinen valtatien uusi linjaus sekä Avantin ja Hämeentien yhdistävän uuden kadun linjaus. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1) Lintulan liito-oravametsää tulee hoitaa siten, että liito-oravan säilymisen edellytykset turvataan. Alue on suureksi osaksi asemakaavoitettu. Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) Järveläntien, Vanhan Littoistentien, uuden asuinalueen ja Liedon rajan rajoittama metsä on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Arvokas metsäluontokohde (luo-1) on n koulun länsipuolella. Aluetta tulee hoitaa siten, että luonnonarvojen säilyminen ei vaarannu. Alueella on myös liito-oravia. Liito-oravien elinympäristöön sekä kulkuyhteyksiin (luo-4) kuuluvat metsiköt kehätien etelä- ja pohjoispuolella koulun lähistöllä. Littoistenjärven suoja-alue Littoistenjärven suoja-alue (sv-1) ulottuu pohjoisessa Kultanummen ja Kauselan väliselle harjanteelle.' Liikenne Kaarinantien kääntö osayleiskaavan suunnittelussa Kaarinantien kääntö on ollut vuosia kiistelty kysymys n suunnittelussa. Osayleiskaavassa on pyritty löytämään ongelmaan ratkaisu, jolla päästään eteenpäin. Kaarinantien kääntö on tunnelivaihtoehdon mukaisena selvitysalueena. Sen kaavoittamiseen voidaan palata myöhemmin. Viranomaiset ovat kritisoineet Kaarinantien käännön jäämistä selvitysalueeksi. Kääntö olisi pitänyt esittää osayleiskaavassa uutena tienä. Kääntöä perustellaan Hämeentien ruuhkautumisella kehätien ja Kaarinantien kohdalla. Toinen perustelu on ollut Liedon Avantin yritysalueen liikennöitävyys. Kaarinan suhtautumisen lisäksi vaikuttaa asiaan valtion rahoitusmahdollisuudet. Käytännössä on YVA-selvityksen 0+ -vaihtoehto todennäköisesti toteutettava kuitenkin ensin. Siinä esitetään Hämeentien ja Kaarinantien pohjoispään parantamista muun muassa kaistoja lisäämällä. Avantin alueen
19 ongelmana on suoran katuyhteyden puuttuminen pohjoiseen Hämeentielle ja kehätielle. Avantin liikennöitävyyttä parannetaan rakentamalla katuyhteys Hämeentielle. Kaarinantien kääntö on ollut pitkään keskeinen kysymys myös alueen asukkaille. Varsinkin Kultanummella on kääntöä vastustettu tiukasti. Kauselan vanhalla asuinalueella on ollut myös myönteistä suhtautumista kääntöön. Käännön katsotaan jakavan Kaarinan pohjoiset asuinalueet kahteen osaan. Kääntö sijoittuu tähän asti rakentamattomalle metsäalueelle. Asukkaita ovat askarruttaneet myös avoimen tien osan liikennemelu sekä kevyen liikenteen yhteydet esimerkiksi kouluun. Tässä kaavatyössä asia on jäänyt taka-alalle. Valtuusto päätti kaavatyön käynnistämisen yhteydessä, että maakuntakaavaan merkitty yhteystarve jätetään selvitysalueeksi, johon ei suunnitella mitään. Kaupunginhallitus piti YVA-selvityksen vaihtoehdoista parhaana 0+ -vaihtoehtoa. Osayleiskaava perustuu Kaarinantien käännön YVA-selvityksen 0+ -vaihtoehtoon. Kaarinantien kääntö ei kuulu 0+ -vaihtoehtoon. Maakuntakaavan mukainen yhteystarve Kaarinantieltä kehätielle esitetään kuitenkin selvitysalueena. Tien linjaus perustuu selvitysalueella kehätien yleissuunnitelman mukaiseen tunnelivaihtoehtoon. Liedon kannalta on ongelmana yhteyden saaminen Avantin yritysalueelta pohjoiseen, jos Kaarinantien kääntöä ei rakenneta. Uuden kadun rakentamista Avantin yritysalueelta Hämeentielle on suunniteltu yhdessä ELY-keskuksen ja Liedon kanssa. Katu on osa YVA-selvityksen 0+ -vaihtoehtoa. Viranomaisneuvottelussa 23.9.13 suhtautuivat ELY-keskuksen ja Varsinais-Suomen liiton edustajat kriittisesti selvitysaluemerkintään. Viranomaiset toivoivat, että Kaarinantien käännöstä voitaisiin saada aikaan eri osapuolten välinen yhteinen ratkaisu YVA-selvityksen tievaihtoehtojen pohjalta. Vaikka uudet asuinalueet sijaitsevatkin liikennemelualueiden ulkopuolella, on virkistysalueiden riittävyydestä vaikea saada selkeää kuvaa. Avantin liittymän kohdalla ja länsipuolella on liito-oravaesiintymä. Selvitysalue jättää ratkaisematta, voidaanko tietä rakentaa liito-oravaesiintymän läpi. Liedolle on tärkeää saada Avantin yritysalueelta uusi yhteys kehätielle tai Hämeentielle. Kaupunginhallitus piti 14.10.13 vaihtoehdoista pitkällä tähtäimellä parhaana 0+ - vaihtoehtoa. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti 23.10.13 jatkaa osayleiskaavatyötä 0+ -vaihtoehdon pohjalta. Kaarinan kaupungin ja ELY-keskuksen välisessä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kehittämiskeskustelussa 31.3.14 käsiteltiin myös Littoisten osayleiskaavan muutoksen luonnosta. Kaarinantien käännön esittämisestä osayleiskaavassa keskusteltiin. ELY-keskuksen taholta todettiin, että maakuntakaavan yhteystarve tulee esittää kaavakartassa. Vaihtoehtoja on lähinnä kaksi. Kaavakarttaan merkitään alun perinkin ajateltu selvitysalue ja esitetään siinä yleissuunnitelman mukainen tielinjaus. Jos selvitysaluetta ei esitetä, jäävät maakuntakaavan yhteystarpeen toteuttamismahdollisuudet avoimiksi. Tällöin ei osayleiskaavassa voi esittää uusia asuinalueitakaan yhteystarpeen läheisyyteen. Osayleiskaavatyö ajautuu tässä tapauksessa umpikujaan. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli alustavia ehdotusvaihtoehtoja 4.6.14. Kaavatyötä päätettiin jatkaa niin, että Kaarinantien käännön selvitysalue merkitään karttaan. Tunnelin itäpuolella oleva osuus suunnitellaan katettuna tienä. Tietä ei voi rakentaa tämän osayleiskaavan pohjalta. Kaavatyö on tehty loppuun tältä pohjalta. Kaarinantien käännöstä keskusteltiin osayleiskaavan viranomaisneuvottelussa 19.8.15 sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa ELY-keskuksen ja kaupungin välisessä kehittämiskeskustelussa 4.12.15. ELY-keskuksen mukaan on keskeistä, estääkö Kaarinantien käännön jääminen selvitysalueeksi maakuntakaavan toteuttamisen. Ongelmallisena nähdään, että selvitysalue rajaa käännön toteuttamisen tunneli-
20 vaihtoehtoon. Toisaalta osayleiskaavassa esitetään uusia asuinalueita lähelle tielinjaa. Pelkona on myös, että Avantin yhteyden rakentamisen myötä tilanteeseen mukaudutaan ja käännön mahdollinen toteuttaminen siirtyy epämääräiseen tulevaisuuteen. Asukkaiden vastarinta saattaa vain voimistua, kun kuitenkin rakennetaan uusia asuinalueita. Samalla liikenteen ongelmat kärjistyvät Hämeentiellä kehätien ja Kaarinantien välillä. Ongelmiin ei ole ilman kääntöä kunnollista ratkaisua. Kaupungin puolelta todettiin, että osayleiskaavassa on pyritty löytämään ratkaisu, jolla tässä vuosia kiistellyssä ongelmassa päästään eteenpäin. Kaarinantien kääntö on tunnelivaihtoehdon mukaisena selvitysalueena. Sen kaavoittamiseen voidaan palata myöhemmin. Uudet asuinalueet on sijoitettu tunnelin kohdalle tai selkeästi YVAselvityksen mukaisen melualueen ulkopuolelle. Nykyisetkin asukkaat ovat olleet tiukasti kääntöä vastaan. Avantin yhteyden rakentaminen poistaa Liedon yritysalueen merkittävän ongelman. ELY-keskus laati kehätien parantamisen yleissuunnitelman yhteistyössä kuntien kanssa. Yhdessä nähtiin parhaaksi Kaarinantien käännön tunnelivaihtoehto. Yleissuunnitelman loppuraportissa esitetään ainoastaan tämä vaihtoehto. Myöskään YVA-selvityksessä ei tarkasteltu muita linjausvaihtoehtoja. Kaupungin näkemyksen mukaan osayleiskaava ei vaaranna maakuntakaavan toteuttamista Kaarinantien käännön osalta. Muutokset liikenneverkkoon Turun kehätie, kantatie 40 Kehätien parantamisen yleissuunnitelman mukaisesti rakennetaan toinen ajorata Aurajoelta Helsingin moottoritielle. Kaistoja lisätään Hämeentielle kehätien ja Kaarinantien välille sekä Kaarinantien liittymään. Melusuojausta parannetaan. Kehätien parantamisen yleissuunnitelma on vahvistettu liikennevirastossa päätien osalta. Avantin yritysalueen yhteys Hämeentielle ja kehätien rinnakkaiskatu Avantin alueelta Hämeentielle rakennettavasta kadusta on laadittu erillinen selvitys. Vaihtoehtoina on ollut johtaa katu kehätien rampin liittymään, kehätien ja Tammitien puoleenväliin tai Tammitien liittymään. Tähän katuun liittyvät myös Tammen ja Tähkäpään alueet. ELY-keskus on selvittänyt myös koko kehätien kehittämistä. Yhtenä tavoitteena on saada kehätielle rinnakkaiskatu. Kehätien itäpäässä se puuttuu Topinojan liittymän ja Avantin alueen väliltä. Avantin alueen ja Pukkilan liittymän välille saadaan rinnakkaiskatu Liedon katuverkkoa kehittämällä. Pukkilan liittymästä on rinnakkainen yhteys Littoistentien kautta Piikkiön taajamaan. Avantista Hämeentielle tulevaa katua ei voi johtaa kehätien rampin päähän liikenneviraston kannan mukaan. Kadun rakentaminen Tammitien liittymään on selvitysten mukaan myös huono ratkaisu. Tämä vaihtoehto edellyttää liittymän näkemäolojen parantamista Liedon keskustan suuntaan. Kadun linjauksesta ei tule hyvä raskaan liikenteen kannalta. Parhaana on pidetty keskimmäistä vaihtoehtoa. Se on osayleiskaavassa uuden kadun merkinnällä. Katu rakennetaan kehätien ja Tammitien keskivaiheille. Avantin uusi yhteys Hämeentielle ja kehätien rinnakkaiskatu ovat erilliset hankkeet. Uusi rinnakkaiskatu Avantista valtatielle kulkee Tähkäpään peltoaukean halki osittain nykyisen voimalinjan käytävässä. Rinnakkaiskadun uusi valo-ohjattu liittymä valtatielle
21 on 220 metrin päässä nykyisestä kehätien ramppiliittymästä. Tammitien ja Vanhan Härkätien nykyiset liittymät valtatielle katkaistaan. Tammitie johdetaan uuteen Avantin katuun. Myöhemmin voidaan rakentaa valtatien alittava katuyhteys. Se jatkuu kehätien rinnakkaiskatuna Topinojalle. Rinnakkaiskadun ja alikulun kautta järjestetään uusi yhteys Vanhalle Härkätielle. Valtatielle rakennetaan Avantin kadun liittymään kääntymiskaistoja. Valtatien varren pyörätie on tarkoitus oikaista kehätien liittymän kohdalla. Pyörätie on koko matkalla valtatien eteläpuolella. Avantin kadun varteen sekä kehätien rinnakkaiskadulle rakennetaan kevyen liikenteen tie. Avantin yhteyttä on selvitetty laajasti suunnitelmaraportissa. Hämeentie, valtatie 10 Kehätien parantamisen yleissuunnitelman mukaisesti lisätään kaistoja Hämeentielle kehätien ja Kaarinantien välille sekä Kaarinantien liittymään. Pitkään on suunniteltu valtatielle uutta linjausta Liedon taajaman kohdalla. Uutta tietä on kaavailtu kehätieltä taajaman eteläpuolitse Liedon keskustan pohjoispuolelle. Maakuntakaavaluonnoksessa esitetään valtateiden 9 ja 10 yhdistämistä Liedon keskustan pohjoispuolella. Liedon taajaman eteläinen ohitustie jäisi silloin todennäköisesti pois maakuntakaavasta. Sen alku on merkitty osayleiskaavaan ohjeellisena tielinjana. Tämä linjaus on yhteystarpeena nykyisessä maakuntakaavassa. Kaarinantie, maantie 2200 Kaarinantien liikennealueen varaus riittää tien nelikaistaistamiselle. Annikinkadun liittymä Kaarinantielle suljetaan. Korvaava katuyhteys rakennetaan Muurikinkadulle. Kadut n koulutien keskivaiheilta esitetään uutta kokoojakatua Kaarinantielle. Läpiajoliikenne n koulutien kapeassa länsipäässä loppuu. Kaarinantien liittymä suljetaan. Kadun linjaus ja sen mahdollisesti vaatima melusuojaus suunnitellaan tarkemmin asemakaavassa. Kadun välittömässä vaikutuspiirissä tulee olemaan noin tuhat asukasta. Turun Säkömäkeen rakennetaan Aidasojankatu Kaarinantieltä liikenneaseman tontin etelälaitaa pitkin. Joukkoliikennekatu Kohmontiet yhdistetään kaupunkien rajalla joukkoliikennekatuna. Kaarinan kannalta on tärkeää, että kaupunkiseudun rakennemallin mukainen bussireitti voidaan johtaa Kohmosta Kultanummelle. Kohmonteiden yhdistämistä koskeva asemakaavan muutos on tullut voimaan 18.11.15.
22 Kevyt liikenne Kaarinantieltä puuttuvat kevyen liikenteen alikulut Kultanummen Hiekkarannantien ja Hämeentien väliltä. Kultanummen pohjoispään alikulku kuuluu valtion ja kaupunkiseudun kuntien välisen MAL-sopimuksen hankkeisiin. Toinen tarpeellinen alikulun paikka on n koulutien länsipään kohdalla. Kaarinantien länsipuolen yhteyksiä parantaisi asemakaavoitetun pyörätien rakentaminen Silvolanrinteeltä Hämeentien liikennevaloihin. Liikennemelu Kaarinantien ja Hämeentien varren asuinalueet vaativat käytännössä liikennemelusuojauksen. Monin paikoin on ongelmana tilan puute. Kaarinantien melusuojausta on toteutettu mahdollisuuksien mukaan kaupungin ja tiehallinnon yhteistyönä. Silvolanrinteen kohdalla oleva metsäsaareke toimii luonnollisena meluesteenä. n koulutien ja Kaarinantien välisen uuden kadun sekä Avantin ja Hämeentien välisen uuden kadun melusuojaustarve suunnitellaan tarkemmin asemakaavassa. Alueen liikenneverkon selvitykset: Turun kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki, yleissuunnitelma, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Helsinki 2010 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, Turku 2012 Kohmontien liikenteellinen selvitys, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Turku 2012 Mt 2200 Kaarinantien kääntö, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku 2013 Kaarinan päätieverkon liikennemeluselvitys, Akukon Oy, Helsinki 2014 Avantin yhteys valtatielle 10, liikenneselvitys, SITO, Espoo 2015 E18 Turun kehätie, Avantin alueen katuyhteys valtatielle 10, Toimenpidesuunnitelma, SITO, Espoo 2015 5.3 Tavoitteiden, luonnoksen ja ehdotuksen suunnittelun aikana saatu palaute 5.3.1 Palaute Tavoitevaihe Osallistumiskokous Kotimäen koulussa 21.5.13 (6 osallistujaa) Osallistumiskokouksessa toivottiin, että Kohmontiet yhdistetään vain joukkoliikenteelle. YVA-selostuksen esittely ELY-keskus järjesti Kaarinantien käännön YVA-selostuksen esittelytilaisuuden kaupunkilaisille Kotimäen koulussa 3.9.13. Varsinkin Eräkadun alueen asukkaat vastustavat tiukasti Kaarinantien käännön rakentamista.
23 Luonnosvaihe Osallistumiskokous Kotimäen koulussa 21.11.13 (56 osallistujaa) Valtaosa osallistujista oli Kohmosta ja Silvolanrinteestä. Kohmontien yhdistämistä yleiselle liikenteelle vastustettiin. Asukkaat pelkäävät, että kadulle tulee runsaasti läpiajoliikennettä. Katujen yhdistämistä vain joukkoliikenteelle pidettiin mahdollisena. Keskusteltiin myös Silvolanrinteen ja n koulun välisestä koulutiestä. Todettiin, että seuraavaksi rakennettava pyörätietunneli ei tule lyhimmän koulutien varteen. Tunneli tarvittaisiin myös n koulutien kohdalle. Luonnoksen nähtävillä olo Kaavaluonnos oli nähtävillä 26.2. 28.3.14. Luonnoksesta saatiin seuraava palaute: Kausela-Kultanummi-Kalttassuo omakotiyhdistys ry kiinnittää huomiota Kaarinantien melusuojaukseen. Vastine: Osayleiskaavassa on Kaarinantie suojaviheralueineen Hämeentieltä Pellervonkadulle. Kaarinantien varressa on suurelta osin tilaa melusuojauksen rakentamiseen. Melusuojausta toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. As. oy. vastustaa n koulutieltä suoraan Kohmontien liittymään tulevaa ohjeellista katulinjausta. Lisäksi taloyhtiö esittää muutoksia selostuksessa olevaan havainnekuvaan. Rami Blomqvistin kirje koskee samaa katulinjausta kuin taloyhtiönkin. Vastine: Vaihtoehtoinen katulinjaus on jätetty pois kaavaehdotuksesta. Havainnekuvat ovat esimerkkejä siitä, miten uusi asuinalue voidaan suunnitella. Varsinainen suunnittelu tapahtuu asemakaavatyössä osayleiskaavan jälkeen. Tapani Talvitie kiinnittää huomiota siihen, että luonnoksen valmistelun aikana on kaava-alueen eteläosan rajaus siirretty Lintulan metsästä Kaarinantielle. Annikinkadun ja Karakujan asukkaat eivät ole osanneet varautua siihen, että osayleiskaava koskee myös heitä. Kaarinantien melusuojauksen puute on alueella ongelma. Vastine: Luonnoksen suunnittelun yhteydessä on kaava-alueen raja siirretty Lintulan metsästä Kaarinantiehen. Päätie on luonnollisempi raja. Annikinkadun ja Karakujan alueelle ei esitetty luonnoksessa muutoksia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. On totta, että Annikinkadun ja Karakujan asukkaita ei tiedotettu tästä erikseen. Ehdotuksessa esitetään, että Annikinkadun liittymä suljetaan Kaarinantielle. Korvaava yhteys rakennetaan Muurikinkadulle. Tämä tapahtuu asemakaavoittamisen myötä. Alueen asukkaita tiedotetaan kaavatyöstä, kun kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt alustavasti kaavaehdotuksen. Melusuojaukselle on hyvin vähän tilaa, koska talot ovat lähellä Kaarinantietä. Melusuojausta rakennetaan mahdollisuuksien mukaan. Kohmon omakotiyhdistys, Kohmon päiväkodin vanhempainyhdistys sekä Taneli ja Ilona Mattila vastustavat Kohmonteiden yhdistämistä. Turun ympäristötoimialan kaavoitusyksikkö toivoo, että äskettäin esille noussut ajatus Turun kehätien rinnakkaiskadusta otetaan huomioon suunnittelussa. Kohmonteiden yhdistäminen tulisi esittää viimeistään asemakaavavaiheessa vain joukkoliikennekatuna.
24 Vastine edellisiin: Kaavaehdotuksessa esitetään Kohmonteiden yhdistämistä kaupunkien rajalla joukkoliikennekatuna. KTV-Kiinteistöt Oy esittää, että yhtiön omistama tontti 202-2-2176-1 merkitään AP-3 alueeksi. Merkintä kaavaluonnoksessa on AP-4. Tontin osoite on Vanha Littoistentie 103. Vastine: Tontin täydennysrakentaminen on lähinnä asemakaavakysymys. Tontti merkitään AP-3 -alueeksi. Lautakuntien tapaaminen Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan tapaaminen oli Rauhalinnassa 11.6.14. Turun puolelta nähtiin, että Kohmontiet yhdistettäisiin joukkoliikennekatuna. Kaarinan kannalta on tärkeää, että kaupunkiseudun rakennemallin mukainen bussireitti voidaan toteuttaa Kohmosta Kultanummelle. Ehdotusvaihe Annikinkadun ja Karakujan asukkaille lähetettiin erillinen tiedote 29.9.14. Osallistumiskokous Kotimäen koulussa 23.10.14 (46 osallistujaa) Tilaisuuden tarkoituksena oli esitellä hyväksytyn luonnoksen ja ehdotuksen väliset erot. Keskusteltiin lähinnä Kohmonteiden yhdistämisestä. Puheenvuoroissa suhtauduttiin kriittisesti joukkoliikennekatuunkin. Olisi haluttu varmuus katkaisukohdan teknisestä ratkaisusta. Toisaalta todettiin, että Kultanummelta ei ole nykyisin yhteyttä Turun keskustaan ilman vaihtoa. Tiedusteltiin myös syitä siihen, että Kaarinantien käännön selvitysalue on palautettu kaavakarttaan. Keskusteltiin myös uuden asuinalueen asemakaavoituksen aikataulusta. Julkinen nähtävillä olo 21.1. 20.2.15 Osayleiskaavasta saatiin kolme Kohmonteiden yhdistämistä koskevaa muistutusta. Lausunnoista ja muistutuksista on erillinen muistio. Viranomaisneuvottelu 19.8.15 Viranomaisneuvottelun muistio on liitteessä 7. Toinen julkinen nähtävillä olo 18.11. 21.12.15 Ei muistutuksia