KAAVASELOSTUS LAITILA TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26515 PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS LAITILA TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26515 PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy

2 - 2 - LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Asemakaavalla tarkistetaan Tuunan alueen aiempien asemakaavojen kokonaisuutta ja laajennetaan asemakaava-aluetta Eurantien varrelle Matovuorentien risteykseen saakka. Kaava-alue käsittää pientalo- ja urheilupalveluiden alueita. Asemakaavan muutos koskee vahvistetun asemakaavan kortteleita 451, 452 ja 463 sekä virkistys-, maa- ja metsätalous- ja katualuetta, vahvistetun asemakaavan kortteleita , 461, 462 ja 468 sekä virkistys- ja katualuetta, hyväksytyn asemakaavan kortteleita 459 ja 460 sekä virkistys- ja katualuetta, hyväksytyn asemakaavan virkistys- ja katualuetta sekä hyväksytyn asemakaavan kortteleita ja virkistysja katualuetta. Asemakaavalla muodostuvat korttelit , , sekä virkistys-, maa- ja metsätalous-, suojelu-, katu- ja liikennealuetta. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue ulottuu jäähallin viereiseltä urheilukentältä Eurantien ja Matovuorentien risteykseen sekä käsittää Tuunan uudehkot, pitkälti toteutuneet pientaloalueet Kaaritien molemmin puolin. Alueen pinta-ala on noin 34,8 ha. Alueen sijainti peruskartalla

3 - 3-2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet - kaavoitus käynnistyi kaupungin aloitteesta - osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui kaavan vireille tulosta kuulutettiin paikallislehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla kaupunki ylläpitää ajantasaista asemakaavan pohjakarttaa - viranomaisneuvottelu (aloitusneuvottelu) järjestettiin kaavaluonnos asetettiin valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville väliseksi ajaksi - lausuntoja antoivat luonnosvaiheessa - kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavaehdotuksen - kaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi - lausuntoja antoivat ehdotusvaiheessa - kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan - kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan - kuulutus kaavan voimaantulosta Viistoilmakuva asuinalueelle kaakosta.

4 - 4-3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen kuvaus Kaava-alueen nykyinen urheilutoimintojen alue käsittää pallokentän ja puiden rajaaman nurmikentän. Jäähalli jää alueen lounaispuolelle. Tuunantien hankalan liittymän linjaus on esitetty oikaistavaksi. Alueelta on jo turvallinen kevyen liikenteen alikulku Eurantien ali keskustan ja koulujen suuntaan. Koillisessa urheilualueet rajautuvat lehtomaiseen metsään. Kaava-alueen keskivaiheilla on runsaasti rakentamatonta metsäistä vyöhykettä. Alueen kautta kulkenut vanha tieyhteys katkeaa keskeisen maatilakeskuksen kohdalla. Osittain uudelleen linjattuna polkuna tie toimii kevyen liikenteen reittinä Matovuorentien suuntaan (Tuunanpolku). Pohjoisilla pientalotonteilla on vanhempaa, suhteellisen tavanomaista rakennuskantaa, jotka edustavaan jälleenrakennustyyppiä ja lukujen omakotirakentamista.

5 - 5 - Pääosa alueen keskiössä sijaitsevasta tilakeskuksesta jää kaava-alueen ulkopuolelle, mutta sen peltoa ja metsikköjä sisältyy omakotialueiden vastaisiin välivyöhykkeisiin. Eurantien ja Matovuorentien risteys vaatii kaavallisesti tilaa mahdollisten tulevien liikennejärjestelyjen varalle. Eurantieltä ei voida osoittaa uusia liittymiä tai yksityistieliittymiä. Eurantien ja urheilukentän vastaiset reunametsät muodostavat kasvistoltaan arvokkaan lehtokuvion, jossa kasvaa mm. pähkinäpensasta. Kaava-alueen pohjoisosassa, kallioiden päällisessä metsässä ja umpeen kasvavilla peltoaukoilla on suuria siirtolohkareita. Tuunan omakotialueet ovat rakentuneet luvuilla.

6 Inventoinnit Uuden asemakaava-alueen osalta ja siihen liittyviltä peitteisemmiltä alueen osilta laadittiin kaavatyön alkuvaiheessa luontoselvitys (AIRIX Ympäristö Oy 2013). Siinä alueella todettiin olevan kaksi osa-aluetta, joiden lehto-olosuhteet täyttävät metsälain 10 mukaisen arvokkaan elinympäristön määritelmän. Paikoin pähkinäpensaita esiintyy jopa yli 30 kpl hehtaarilla, jolloin kuvio täyttää kokonaisuudessaan luonnonsuojelulain mukaisen suojellun luontotyypin kriteerit (pähkinäpensaslehto). Luoteisrinnettä. Liite 2 Luontoselvitys 3.3 Maanomistus Pääosa yleisistä alueista ja rakentamattomista tonteista on kaupungin omistuksessa. Asutut tontit ovat yksityisomistuksessa. Alueella on lisäksi jonkin verran maa- ja metsätalousalueita yksityisomistuksessa. Liite 3 Kiinteistöt ja maanomistus 3.4 Yhdyskuntatekniikka Alueet on liitetty tai ne ovat liitettävissä kunnallisteknisiin verkkoihin. 3.5 Palvelut ja liikenne Kaikki perus- ja kaupalliset palvelut löytyvät Laitilan keskustasta. Eurantie on kantatienä myös alueellinen pääväylä, johon alue tukeutuu Matovuorentien liittymän ja -kadun kautta. Jäähallin kohdalla on kevyen liikenteen alikulku ja Matovuorentien kohdalla saarekkeellinen suojatie. 3.6 Pohjakartta Laitilan kaupunki ylläpitää ajantasaista asemakaavan pohjakarttaa.

7 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Laitilaa koskeva Vakka-Suomen maakuntakaava (Vakka-Suomi) on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama. Kaava-alue sijoittuu maakuntakaavan taajama-alueelle. Osayleiskaava Laitilan ja sen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava on hyväksytty , ja se on tullut pääosiltaan voimaan ennen lainvoimaa kunnanhallituksen päätöksellä Lainvoiman kaava on saanut Korkeimman hallinto-oikeuden kautta. Osayleiskaavassa alueelle on pääosin todettu sen nykyinen maankäyttö: virkistys- ja urheilualueita (VL, VU) sekä pientaloasumista (AO). Osayleiskaavassa on myös huomioitu Eurantien meluvaikutus sekä ulkoiluyhteydet vapaa-alueiden kautta. Ote osayleiskaavasta Asemakaavoitus Pääosa alueesta on asemakaavoitettu. Erityisesti asuinalueen osalta kaavatilannetta tarkistetaan suhteellisen vähäisessä määrin. Liite 4 Poistuva kaava

8 - 8 - Rakennussuunnitelmat Asemakaavatyön kanssa samanaikaisesti on käsitelty uuden monitoimihallin sijoitusvaihtoehtoja nykyisen jalkapallokentän tuntumaan. Luontoarvojen selvityksen perusteella jäi jo alkuvaiheessa pois vaihtoehto, jossa halli olisi sijoitettu rinteeseen kentän koillispuolelle. Valitussa ratkaisussa halli sijoittuisi melko välittömästi jäähallin koillispuolelle nykyisen nurmikentän ja jalkapallokentän kohdalle. Kaavassa varaudutaan myös liikenneverkkosuunnitelman 2011 mukaiseen Tuunantien liittymän oikaisuun kohtisuoraan Eurantietä päin. Samalla katuliittymät Tuunantien maantien länsipuolisen Urheilutien osalta porrastuvat. 3.8 Asemakaavan tavoitteet Alustava plaani Asemakaavan tavoitteena on ollut tarkistaa vähäisessä määrin vanhoja asemakaavoja, laajentaa asemakaavojen kokonaisuutta sekä tutkia uuden monitoimihallin sijoittuminen alueelle.

9 - 9-4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Kaavoitus on kuulutettu vireille Osallistuminen ja yhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavatyön aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka valmistui ja asetettiin nähtäville alkaen. Suunnitelmaan saattoi tutustua koko kaavan laadinnan ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koottiin luettelo osallisista. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos oli MRL 62 mukaisesti laadintavaiheen kuulemista varten nähtävillä välisen ajan. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen Kaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Viranomaisyhteistyö Kaava on laadittu kaupungin virkamiesjohdon, kaupunginhallituksen ja kaavanlaatijakonsultin yhteistyönä. Viranomaisneuvottelu järjestettiin aloitusneuvotteluna Lausuntoja antoivat luonnosvaiheessa Ehdotusvaiheessa lausuntoja antoivat Liite 5 Liite 6 Aloitusneuvottelumuistio Yhteenveto lausunnoista, kannanotoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet Kaavan hyväksyminen Kaupunginhallitus hyväksyi asemakaavan Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan

10 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne 5.2 Mitoitus Asemakaavalla yhdistetään useita vanhoja asemakaavoja ja kaavamuutoksia, jotka muodostavat lähinnä pientaloasuinaluetta. Lisäksi sovitetaan Kaavassa esitetty mitoitus on tavanomaista tasoa. Monitoimihallin varauksen osalta on kortteliin jätetty hillitty laajentumisvara. Liite 7 Seurantalomake (yksityiskohtainen maankäyttöjakauma) 5.3 Kaavan vaikutukset Kaavan suhde ylempiin kaavoihin Kaava on maakuntakaavan ja osayleiskaavan mukainen. Kaavan suhde muihin asemakaava-alueisiin ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue muodostaa jo osan rakennettua taajamaa ja asemakaava-aluetta, joiden osalta erityistä ristiriitaa ei tule. Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavalla todetaan luontoselvityksessä rajatut kaksi metsälain 10 mukaista erityisen arvokasta elinympäristöä, pähkinäpensaslehtoa, joista toinen on laajuutensa puolesta myös luonnonsuojelulain mukainen suojeltava luontotyyppi. Kaava-alueelle ei sijoiteta luontoarvoja vaarantavia toimintoja. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavalla esitetään pääasiassa olevaa katuverkkoa. Tuunantien liittymän uusi linjaus esitetään asemakaavakartalla. Muutos edistää liikenneturvallisuutta erityisesti kaavalla esitettävän uuden maankäytön tuoman paineen myötä. Muutoksella tarkistetaan kevyen liikenteen katu- ja ulkoilureittiyhteyksiä toteutuneen tilanteen ja maaston ja kasvillisuuden pohjalta. Eurantien melualueelle ei osoiteta uutta asumista tai muita melulle erityisen herkkiä toimintoja. Sosiaaliset vaikutukset Kaavan suurin sosiaalinen vaikutus liittyy kaavan mahdollistaman monitoimihallin toteutukseen ja sen myötä syntyvään liikunta- ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien lisääntymiseen. Uutta asumista ei kaavamuutoksella osoiteta, joskin alueille jää jonkin verran käyttämätöntä rakennusoikeutta. Kulttuuriset vaikutukset Asemakaavan uudisrakentamiseen osoitettavan alueen osalta taajaman palvelutarjonta kasvaa ja rakentamistilanne tiivistyy. Rakentaminen vahvistaa kaupunkikeskustan palveluomavaraisuutta. Taloudelliset vaikutukset Monitoimihallin toteutus on mittava investointi. Muilta osin kaava vahvistaa nykyistä maankäyttöä.

11 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtioneuvosto on (tark ) päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tämä velvoite koskee oikeudellisesti kaikkea kaavoitusta. Kaava vastaa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin: - kaava vahvistaa hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen tavoitteita. - kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tai vesihuolto- tai liikenteellisiin tarpeisiin - alueen ympäristöön jää edelleen riittävän laajoja viheralueita - kaavan aluevarauksilla ei ole erityisiä vaikutuksia lähiympäristön luontoarvoihin tai luonnon monimuotoisuuteen. - valtakunnalliset inventoinnit on otettu huomioon. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä. 5.5 Nimistö ja numerointi Nimistö ja numerointi ovat pääosin nykyisiä. Kaaripolku ja Tuunanpolku ovat käytössä olleita kadunnimiä, jotka lisätään myös asemakaavaan. Korttelinumero 453 poistuu entiseltä paikaltaan tarpeettomana ja siirretään Eurantien ja Matovuorentien risteyksen uudelle korttelille; monitoimihallin kortteli taas saa uuden numeron 469.

12 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan kaavanmukaisesta toteuttamisesta vastaa Laitilan kaupunki. Turussa Sweco Ympäristö Oy Päivi Mujunen TkK Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitys Kiinteistöt ja maanomistus Poistuva kaava Aloitusneuvottelumuistio Yhteenveto lausunnoista, kannanotoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet Seurantalomake