Nummela, Veikkoinkorpi asemakaavamuutos kortteleissa

Nummela, Veikkoinkorpi asemakaavamuutos kortteleissa 503 ja 504, kaava N 150 Kaavaehdotusselostus pvm 18.8.2009 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖASIAT / KAAVOITUS Asemakaavan laatija: Matti Hult, kaavoitusteknikko, YKS Asemantie 30, 03100 NUMMELA s-posti matti.hult@vihti.fi, p. (09) 4258 3148

asia: /713/2009 OAS ympa 18.8.2009 YMPA liite Kaavaehdotus ympa 18.8.2009 YMPA om a Kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 kh 23.4.2007 115 kh om a Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65 Korjattu kaavaehdotus ympa YMPA liite Voimaantulokuulutus 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Taajamanosa: Veikkoinkorpi Korttelit: 503-504 Muut alueet: suojaviheralue Muutettavat kaavat: Nu 126 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Nummelan kartta mittaustoimi Kaavamuutosalue sijaitsee Nummelan liikekeskustan pohjoispuolella sijaitsevalla Veikkoinkorven teollisuusalueella. Suunnittelualuetta rajaavat idässä valtatie 2 ja etelässä suojaviheralue, lounaassa Ajurintie ja luteessa Ratastie. Kaava-alueelta on matkaa Nummelan keskukseen 2,5 kilometriä. Kaava-alueen sijainti opaskartalla opaskartta mittaustoimi 2 (24)

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus NUMMELAN TAAJAMAN VEIKKOINKORVEN TAAJAMANOSAN ASEMAKAA- VAMUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 503-504 SEKÄ SUOJA- VIHERALUETTA. ASEMAKAAVAMUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELI 503. Asemakaavamuutoksella yhdistetään korttelit 503 ja 504 toisiinsa poistamalla niiden välisen kapean suojaviherkaistan. Alueella toimiva yritys tarvitsee laajennukseensa lisää rakennusmaata ja koska laajennus on tarpeellista tehdä kiinni vanhaan rakennukseen estää suojaviheralue hankeen toteutumisen. Suojaviheralue ei ole tarpeellinen tässä kohtaa teollisuusaluetta ja se voidaan poistaa. 3 (24)

1.4 Sisällysluettelo VOIMAANTULOKUULUTUS...2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...2 1.1 TUNNISTETIEDOT...2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI...2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS...3 1.5 LUETTELO SELOSTEEN LIITEASIAKIRJOISTA...5 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA JA TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA...5 2 TIIVISTELMÄ...6 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...6 2.2 ASEMAKAAVA...6 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...6 3 LÄHTÖKOHDAT...7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...7 3.1.2 Luonnonympäristö...8 3.1.3 Rakennettu ympäristö...12 3.1.4 Maanomistus...14 3.2 SUUNNITTELUTILANNE...14 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...14 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...20 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE...20 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET...20 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ...20 4.3.1 Osalliset...20 4.3.2 Vireilletulo...20 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...20 4.3.4 Viranomaisyhteistyö...20 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...21 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...21 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...21 5.1 KAAVAN RAKENNE...21 5.1.1 Mitoitus...21 5.1.2 Palvelut...21 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...22 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET...22 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT...23 5.6 ASEMAKAAVA, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET...23 5.7 NIMISTÖ...23 5.8 KAAVATALOUS...24 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...24 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT...24 4 (24)

1.5 Luettelo selosteen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto (tilastolomake) Lausuntojen ja muistutusten referointi ja ehdotus vastineiksi 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan liitto Nummela, asemakaava n:o Nu 126. Yleiskaava. Kunnanvaltuusto 10.11.1986 Nummenkylä Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Maa ja Vesi 9.12.1997 Ympäristöohjelma. Kunnanvaltuusto 26.1.1998 Kaavoitustarpeen ja kohteiden arviointi, loppuraportti 29.1.1998., hallintokeskus/ympäristöasiat Vihdin kunnan kehityskuva 2025., tekninen ja ympäristökeskus, ympäristöasiat/kaavoitus 29.1.2004 Vihdin pohjavesialueiden kuntakansio 2005. Uudenmaan ympäristökeskus 9.8.2005 5 (24)

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessi on käynnistetty toukokuussa 2009, neuvottelemalla kaavamuutoksen hakijan kanssa kaavan sisällöstä. Kaava tuli vireille 18.8.2006, jolloin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma merkittiin tiedoksi ympäristölautakunnassa. Kaava ei ole yksilöitynä vuoden 2009 kaavoitusohjelmassa mutta kiireellisenä se voidaan tehdä kaavoitusohjelman varaukset osan Nummelan työpaikka-alueet otsikon alla. Kaava kuulutettiin vireille??.??.2009. Ympäristölautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville ajalle??.??.-??.??.2009 MRL 65 :n tarkoittamalla tavalla. Korjattu kaavaehdotus vietiin ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi????kuussa 2009. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla yhdistetään kaksi korttelia toisiinsa poistamalla niiden välinen suojaviheralue. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Toteuttamiseen päästään heti kaavamuutoksen saatua lainvoiman. 6 (24)

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue kuuluu pääosin Veikkoinkorven taajamanosaan. Kaava-alueen itäosalle antavat leimansa valtatie 2 sekä rakentamattomat pelto- ja metsämaat. Suunnittelualueen länsi- ja eteläosa muodostavat yhden Nummelan taajaman merkittävimmistä teollisuus- ja työpaikkakeskittymistä. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee osittain metsitetty pääosin käytöstä poistunut soranottoalue. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 17/MYY/09 Kaavamuutosalue Nummelan pohjoisosien taajamarakenteessa (asuinrakennukset mustalla, teollisuusrakennukset harmaalla, liikerakennukset ja julkisten palveluiden rakennukset punaisella, talous- ja varastorakennukset valkoisella). 7 (24)

3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Veikkoinkorven työpaikka-alue sijaitsee maisemallisesti arvokkaan Nummelanharjun pohjoisrinteellä ja -puolella. Rinne viettää noin 20 metriä kaava-alueen eteläosasta sen pohjoisosaan: maanpinta on matalimmillaan noin +70 mpy kaava-alueen koillisosassa, valtatien 2 kupeessa ja korkeimmillaan noin +90 mpy kaava-alueen eteläosassa, valtatien 25 varressa. Osa kaava-alueesta on vielä rakentamatonta, vaikkakin pääosin asemakaavoitettua metsä- tai peltomaata. Työpaikka-alueen länsiosan maisemakuvaa hallitsee pääosin isoista hallimaisista teollisuus-, varasto- ja toimitilarakennuksista koostuva työpaikkaalue. Kallioperä, maaperä ja rakennettavuus Ote Suomen kallioperäkartasta. Kallioperäkartta Geologin tutkimuskeskus, 1994. Kaava-alueen sijainti osoitettu mustalla renkaalla. Geologian tutkimuslaitoksen laatiman maaperän korkokuvakartan mukaan kaavaalueen maaperä koostuu hiekka ja hiekkamuodostumista, savesta sekä hieta ja hietamuodostumista. 8 (24)

Kalliota Hieta ja hietamuodostumat Savi Hiekka ja hiekkamuodostumat Ote Vihdin maaperän korkokuvakartasta. Maaperäkartta Geologin tutkimuskeskus, 1999. Kaavaalueen sijainti osoitettu valkoisella renkaalla. Maatalouden tutkimuskeskuksen tekemän maaperäkartan (1964) mukaan kaava-alue on maaperältään soraa, karkeaa hietaa, hienoa hietaa sekä hienoa hiekkaa. Pääosalla kaava-aluetta on rakennettavuus hyvä. Ote maaperäkartasta. Suunnittelualue rajattu karttaan. Oranssi alue = soraa, vihreä alue = hienoa hietaa, raidoitettu keltainen alue = karkeaa hietaa ja keltainen alue = hienoa hiekkaa. 9 (24)

Pienilmasto Kaava-alue sijoittuu Nummelanharjun pohjoiseen suuntautuvalle alarinteelle. Alue kuuluu ilmastollisesti suotuisaan Länsi-Uudenmaan keitaaseen. Vallitsevat tuulensuunnat ovat lounaasta ja etelästä. Pienilmastollisesti harjun pohjoisrinne ei ole kovin suotuisaa, sillä alue on etelään suuntautuvia rinteitä varjoisampi ja eikä rinne suojaa aluetta kylmiltä pohjoistuulilta. Alueen itäosan laaksopainanteeseen sijoittuvalla peltoaukealla on tuulisuus ympäröiviä alueita voimakkaampaa, samoin tällaiset painanteet toimivat usein myös kylmänilmanaltaina ja edistävät mm. sumun muodostumista. Metsät ovat peltoalueita suojaisempia, tosin varjoisia ja viileitä. Kosteus on metsässä peltoalueita suurempaa. Metsiköistä kosteimpia ovat kuusikot. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueen vedet laskevat Hiidenveteen (+31,9 mpy), alueen kuuluessa Karjaanjoen vesistöön. Suunnittelualue sijaitsee Nummelanharjun pohjoisrinteellä, joka on luokiteltu veden hankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi ja osittain pohjaveden muodostumisalueeksi Uudenmaan ympäristökeskuksen (2005) pohjavesialueiden luokituksessa. Suunnittelualue kuuluu myös osittain Luontolan pohjavedenottamon kaukosuojavyöhykkeeseen. Ote Uudenmaan ympäristökeskuksen laatimasta Vihdin pohjavesialuekartasta (2005). Kartta: Vihdin Pohjavesialueet 2005, Uudenmaan ympäristökeskus 2005 10 (24)

Maaperä Nummenkylä-Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa on kartoitettu alueen riskitoimintoja, joita sijoittuu myös Veikkoinkorven teollisuusalueelle. Maa- ja metsätalous, kasvillisuus Suunnittelualueen itäosa on avointa peltoa, jota reunustaa metsä. Suunnittelualueen länsiosa on rakennettu kaavan mukaan. Luonnon ja maiseman suojelukohteet Kaava-alue on osoitettu yleiskaavassa -86 vedenottamon kaukosuoja-alueeksi (pv 2) sekä kaava-alueen etelä- ja koillisosien osalta myös pohjaveden kertymäalueeksi (pv 3). Vedenottamon kaukosuoja-alueet on suunniteltava siten, että alueelle ei sijoiteta toimintaa, joka voi huonontaa ottamosta saatavan veden laatua tai vähentää sen määrää. Pohjaveden kertymäalueet on suunniteltava siten, että alueella vältetään pohjaveden laatuun ja määrään vaikuttavia toimenpiteitä. Suunnittelualue kuuluu pääosin Nummelanharjun reunamuodostumaan, joka on luokiteltu seudullisesti arvokkaaksi harjumaisema-alueeksi. Varsinaisia luonnonsuojelukohteita tai muita arvokkaiksi luokiteltuja luontotyyppikohteita ei alueella sijaitse. Alue ei myöskään sijaitse Natura-alueen läheisyydessä. Alueen länsipuolella sijaitsee nummelalaisille tärkeä Kokkokallion metsäalue. 11 (24)

3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Työpaikka-alueen länsiosa kuuluu Veikkolan kylän maihin ja itäosa Kaukolan kylän maihin. Suunnittelualue oli kylien pelto- ja metsämaana aina 1970-luvulle saakka. Suunnittelualuetta rajaa lännessä Kaukolan kylän maiden läpi kulkenut vanha Helsinkiin johtanut maantie (nyk. Kaukoilantie). Asutus on levinnyt suunnittelualueen pohjoisosaan 1900-luvun puolivälissä. Alueen keski- ja eteläosaan on syntynyt teollisuus- ja työpaikka-alue 1980-luvulla. Yhdyskuntarakenne, taajamarakenne ja alueen nykyinen rakennuskanta Veikkoinkorven alueen rakennuskanta muodostuu pääosin 1980-2000-luvuilla rakennetuista 1-2 -kerroksisista teollisuus- ja varastohalleista sekä toimistorakennuksista. Alueen pohjoisosassa on muutamia 1 ja 2 -kerroksisia 1940-50-luvuilla rakennettuja omakotitaloja. Alueen taajamarakenne perustuu 80 -luvulla kaavoitettuun teollisuusalueen asemakaavaan. Kaavamuutosalueella on 3 teollisuusrakennusta. Väestö ja työpaikat Kaava-alueen ympäristö on Vihdin merkittävimpiä työpaikkakeskittymiä. Alueella sijaitsee mm. useita elektroniikka- ja sähköalan yrityksiä sekä metallialan, puualan, graafisen teollisuuden ja muoviteollisuuden yrityksiä. Vuonna 2000 oli Hiidenrannan tilastoalueella, johon kaava-alue kuuluu, yhteensä 786 työpaikkaa. Asutusta on lähinnä alueen pohjoispuolella, jossa asuu kiinteistörekisterin mukaan 21 asukasta. Liikenneverkko Veikkoinkorven aluetta rajaavat Vihdin alueen merkittävimmät yleiset tiet, valtatie 2 ja valtatie 25. Kaava-alueen länsipuolitse kulkee Oinasjoelle ja Oravalaan johtava Kaukoilantie. Vuoden 2005 mittauksissa oli valtatien 2 keskimääräinen liikennemäärä kaava-alueen kohdalla 9100 ajoneuvoa/vrk. Valtatien 25 keskimääräinen liikennemäärä kaava-alueen kohdalla oli vuoden 2005 mittausten perusteella 11 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteen ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä kaava-aluetta sivuavalla valtatien 25 tieosuudella 13 200 ajoneuvoon vuorokaudessa ja valtatien 2 kaava-aluetta sivuavalla tieosuudella 14 200 ajoneuvoon vuorokaudessa. Vt 2:n parantamissuunnitelmassa on tehty meluselvitys, jonka mukaan 55 db(a) melualue ulottuu enimmillään n. 250 metrin etäisyydelle em. teistä. 12 (24)

Kaukoilantien, Veikkointien, Ratastien ja Ajurintien varressa kulkevat kevyen liikenteen väylät. Valtatien 25 ja valtatien 2 varressa on kaava-alueen kohdalla linja-autopysäkit. Laadittavan Veikkoinkorven teollisuusalueen itä- ja pohjoisosan asemakaavan ja asemakaavamuutoksen toteuduttua on odotettavissa, että liikennemäärät tulevat kasvamaan Veikkoinkorven teollisuusalueelta valtatielle 25 johtavalla Kaukoilantiellä. Tästä syystä Kaukoilantien ja valtatien 25 risteysalueella tulee varautua liikenteen kanavointia parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen ennen alueelle kaavassa 107 varatun eritasoristeyksen toteutumista. Kaavamuutosalue rajautuu Ratastiehen ja Ajurintiehen. Ote Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelman (2005) kuvasta 12. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennettua kulttuuriympäristöä eikä muinaismuistoja. Tekninen huolto Alueella on rakennetut kunnallistekniset johdot ja katuverkko. Erityistoiminnot Alueen pohjoispuolella sijaitsee Hiidenvesitunneli. 13 (24)

Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alue on teollisuusaluetta, jonka vuoksi valtioneuvoston meluohjearvot eivät koske tätä aluetta, ellei asumista kiinteistöön esitetä. 3.1.4 Maanomistus Rakentamaton osa suunnittelualueesta on kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Vihti kuuluu Uudenmaan liiton alueeseen. Maakuntakaavassa hanke sijaitsee taajamatoimintojen alueella ja arvokkaalla harju-alueella. Kaavamuutosalue (musta rengas) maakuntakaavan kartalla. 14 (24)

Yleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt koko kuntaa koskevan oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan 10.11.1986. Kaavamuutosalue on yleiskaavassa osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T), ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi ja palveluiden ja hallinnon alueeksi (P) sekä lähiviheralueeksi. Asemakaavamuutosalue Yleiskaava -86 -kartalla 15 (24)

Asemakaavat Suunnittelualuetta koskee Veikkoinkorven taajamanosaan kunnanvaltuuston 8.10.2007 hyväksymä asemakaava n:o Nu 126 (kuva alla), jossa kaava-alue on toimitilarakennusten (KTY), liike- toimisto- ja varastorakennusten (KV-1) ja teollisuus- ja varastorakennusten (T-2) korttelialueita sekä suojaviheraluetta (EV). 16 (24)

Rakennusjärjestys Kuntien tärkein rakentamisen ohjauksen väline on asemakaavojen ohella rakennusjärjestys, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita. Vihdin kunnassa rakentamista ohjaa 1.1.2002 voimaan tullut, kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien asemakaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennus- ja toimenpiderajoitukset Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa, MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus on voimassa asemakaavojen alueilla. Pohjakartta Pohjakartta on ajantasalla. Kaavoitustarpeen ja kohteiden arviointi, loppuraportti 29.1.1998. Raportissa kaavaalueen pohjoisosan ns. Kaukolan alue on osoitettu selvitysalueeksi. "Kaukolan alue Veikkoinkorven teollisuusalueen takana on mahdollinen laajentumisalue Kirkonkylän suuntaan päin. Sen hyvinä puolina on pienipiirteinen ja vaihteleva maisema, josta löytyisi maisemallisesti kauniita ja pienilmastollisesti hyviä rakennuspaikkoja. Haittapuolena on sijainti melko kaukana (n. 3 km) ja erillään Nummelan keskustasta sekä herkkä kulttuurimaisema, joka ei kestä laajoja uudisrakentamisalueita, vaan lähinnä pienimuotoista täydentämistä. Kaukolasta löytyisi rauhallinen asuinpaikka Nummelan tuntumassa." Kaava-alue rajautuu etelässä harjualueeseen, joka on osoitettu raportissa säilytettäväksi alueeksi. "Harjualueen herkkää luontoa tulisi suojella osoittamalla ulkoiluun omat reittinsä, ohjaamalla kulutuksen tietyille kulkureiteille. Rakentamisen osalta ei uutta rakentamista tulisi osoittaa yli 90-100 metrin korkeuskäyrän yläpuolelle. Harjun luoteisreunaa kulkevalle Hanko-Hyvinkää tielle tulisi osoittaa levähdyspaikkoja, josta avautuisi näkymiä Hiidenvedelle päin." 17 (24)

Vihdin kunnan kehityskuva 2025, Tekninen ja ympäristökeskus, ympäristöasiat/kaavoitus 29.1.2004. Kehityskuvassa kaava-alue on osoitettu yritystoiminnan alueeksi ja kaava-alueen läpi on osoitettu kehittävä viheryhteystarve. Osittain Ratastietä pitkin on kehityskuvassa osoitettu uusi tieyhteys harjun suuntaisesti Honkatielle asti. Kehitettävä viheryhteys Uusi tieyhteys Yritystoiminnan alue Taajama Ote Vihdin kunnan kehityskuvasta. Kaava-alueen sijainti osoitettu mustalla renkaalla. Ympäristöohjelma, kunnanvaltuusto 26.1.1998 Ympäristöohjelmassa on esitetty eräänlainen toimintaohjelma siitä, kuinka kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa tulee huomioida kestävän kehityksen periaatteet. - Yhdyskuntarakenteen uudet kasvusuunnat ovat vaihtoehtojen edullisuusvertailuun perustuvia. - Yhdyskuntarakentamista ei tarpeettomasti uloteta luonnonvaraisille alueille, talousmetsiin tai hyvälle maatalousmaalle eikä muille asuinkäyttöön huonosti soveltuville aluille. - Hyödynnetään valmiit tekniset verkostot toimintojen sijoittamisessa. - Täydennetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Tiivistetään ja täydennetään olemassa olevia taajamia ja kyläkeskuksia ja ohjataan hallitusti rakentamista hajaasutusalueelle. - Tiivistetään vajaasti tai muuten löysästi rakennettuja alueita. - Huolehditaan siitä, että kaavoitetuilla viemäriverkkoon kuuluvilla alueilla on kysyntää vastaavasti rakennuspaikkoja. - Uudistetaan vanhentuneet toteutumattomat kaavat. - Maankäytön suunnitteluun sovelletaan osallistuvaa lähestymistapaa, joka perustuu jatkuvaan vuoropuheluun eri osapuolten kesken. Kehitetään sellaisia suunnittelumenetelmiä, että myös heikkojen ja hiljaisten ääni saadaan kuuluviin. - Huomioidaan vahvistetut pohjavesialueet ja tärkeät pohjavesialueet lähtökohtina suunnittelussa ja päätöksenteossa. - Selvitetään mahdollisuus ohjata uusi asutus ja elinkeinotoiminta ensisijaisesti kunnallisen viemäriverkon piiriin tai sellaisiin kyläkeskuksiin, joiden vesi- ja viemärihuolto on mahdollista hoitaa ilman pohjavesien pilaantumisriskiä. - Sovelletaan valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista ja huomioidaan tulokset, joita on saatu melutilanteen kartoituksesta kunnan alueella. - Kaavasuunnitelmiin, rakennus- ja poikkeuslupiin liitetään tarvittaessa tarkemmat meluselvitykset ja ohjataan asuinrakentaminen pois melualueilta. Uusien meluhaittojen syntyminen kaava-, tie- ja rakennussuunnittelussa ehkäistään. 18 (24)

- Toimintoja ja rakenteita, joista syntyy melua, ei sijoiteta asuinalueille. - Huomioidaan olemassa olevan puuston melunsuojavaikutukset suunnittelussa ja hakkuulupien käsittelyssä. - Kaavoituksessa ja rakentamisessa vaalitaan ja suojellaan luonnonarvoja sekä ylläpidetään ja parannetaan elinympäristön laatua mm. varaamalla kaavoissa tarpeelliset suojelualueet ja säilyttämällä metsätalouden ja ekologian kannalta tärkeitä yhtenäisiä metsäalueita. - Säilytetään Vihdille tyypillisiä maisemakokonaisuuksia. - Suojellaan maiseman paikallista omaleimaisuutta ja otetaan huomioon maiseman historialliset ja esteettiset sekä viihtyvyys- ja virkistysarvot. - Korjataan syntyneet maisemavauriot ja vältetään uusia. - Uudisrakentaminen sijoitetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan ja rakennuspaikat valitaan yhdyskuntarakenteen, maiseman, luonnonolojen ja pienilmaston kannalta suotuisista paikoista. - Kevyen liikenteen verkosto on kattava ja korkeatasoinen. - Rakennettu ympäristö huomioidaan kaavoituksessa ja rakentamisessa. - Huolehditaan siitä, että riittävän laajat, yhtenäiset viheralueet säilytetään virkistys- ja puistoalueina ja että ne muodostavat toimivia verkostoja ja kokonaisuuksia. Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota puistojen ja lähivirkistysalueiden saavutettavuuteen, mitoitukseen, sijaintiin ja laatuun. 19 (24)

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja VL-Musiikki neuvottelivat asemakaavan muuttamisesta koskien korttelien 503 ja 504 välisen suojaviheralueen poistamista sen vuoksi, että VL-Musiikki voisi laajentaa toimintaansa korttelin 504 puolelle siten, että uudisrakennus liittyisi olemassa olevaan rakennukseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutosta ei ole yksilöity vuoden 2009 kaavoitusohjelmassa mutta se voidaan ottaa kiireellisenä kaavoitusohjelman varaukset -kohdan perusteella työn alle. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat, asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät, teollisuus- ja työpaikka-alueen yrittäjät ja muut toimijat sekä kunnan sisäiset ja ulkoiset viranomaiset. Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.2 Vireilletulo Ympäristölautakunta merkitsi 18.8.2008 tiedoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaava kuulutettiin vireille??.??.2009. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutetaan ja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa. Kaavan valmisteluaineistosta neuvoteltiin kesäkuussa 2009 kaavamuutosta haluavan maanomistajan kanssa ja sovittiin kaavaratkaisun periaatteesta. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot eri viranomaisilta, jotka huomioon ottaen laadittiin korjattu kaavaehdotus ympäristölautakunnan käsittelyyn??.??.2009. 20 (24)

4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan ja osallisten asettamat tavoitteet Tavoitteena on saada VL-Musiikille tarpeeksi suuri rakennuspaikka laajenevan toiminnan tarpeisiin. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavan rakenne ei poikkea voimassa olevan kaavan rakenteesta. 5.1.1 Mitoitus Maankäyttö jakautuu seuraavasti: Käyttötarkoitus kerrosala-m2 pinta-ala e Toimitilarakennusten korttelialue KTY 8730 2,18 ha 0,40 Teollisuus ja varastorakennusten korttelialueet, T-2 1175 0,29 ha 0,40 yhteensä 9905 2,47 ha 0,40 5.1.2 Palvelut Alueella on joitakin kaupallisia palveluita sekä kaksi ruokapaikkaa, kahvila. Muuten palvelut sijaitsevat Nummelan keskustassa. Yhdyskuntatekninen huolto Rakennuspaikat voidaan liittää olemassa oleviin katuihin ja olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. 21 (24)

5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on myös määräykset, jolla edellytetään tiukkoja suojelutoimenpiteitä alueen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen estämiseksi. Rakennusvalvonnalla ja ympäristövalvonnalla on tärkeä rooli alueen toteuttamisen valvonnassa. 5.4 Kaavan vaikutukset Valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin Toimiva aluerakenne edellyttää aluerakentamisen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän vahvistamista mahdollisimman hyvin olemassa olevilla rakenteilla. Kaavamuutoksella ei avata uusia suuntia em. toimintojen sijoittamiselle vaan täydennetään olemassa olevaa työpaikka-aluetta Nummelan keskustan välittömässä läheisyydessä eheytyvän yhdyskuntarakenteen periaatteita noudattaen. Vaikutukset pohjavesien suojeluun Ei vaikutuksia. Kaavamuutoksessa on asianmukaiset pohjavesimääräykset Vaikutukset Vihdin kunnan palvelurakenteeseen, kuluttajiin ja kauppaan. Asemakaavan muutos Veikkoinkorven työpaikka-alueelle ei tuo muutosta kunnan palvelurakenteeseen. Alueelle ei sijoiteta sellaisia kaupallisia toimintoja, jotka hajauttaisivat liiaksi Nummelan keskustan kauppaa ja palvelurakennetta. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen. Vihdin kunnan yhdyskuntatalous tai Nummelan taajaman yhdyskuntarakenne ei muutu kaavamuutoksen vaikutuksesta. Vaikutukset liikkumiseen ja liikenteeseen. Ei vaikutuksia liikenteeseen verrattuna voimassa olevaan kaavaan. Kevyen liikenteen yhteydet voidaan turvata. Vaikutukset maaperään Ei vaikutuksia maaperään. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ei vaikutuksia rakennettuun ympäristöön verrattuna voimassa olevaan kaavaan. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ei muita vaikutuksia luontoon tai luonnonympäristöön verrattuna voimassa olevaan kaavaan. 22 (24)

5.5 Ympäristön häiriötekijät Valtateiden 2 ja 25 liikenteen aiheuttamaa meluhaittaa lukuun ottamatta ei alueen lä- hellä ole muita ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja. Valtioneuvosten melun ohjear- voja ei sovelleta teollisuusalueella, jos siellä ei sallita asumista, jos sallitaan tulee kaavassa olla asianmukaiset määräykset. 5.6 Asemakaava, kaavamerkinnät ja määräykset Erillisinä liitteinä. 5.7 Nimistö Nimistö ei muutu. 23 (24)

5.8 Kaavatalous Kaavataloudelliset vaikutukset Kaavamuutos ei tuo voimassa olevaan kaavaan verrattuna uusia tuloja mutta ei myöskään aiheuta uusia menoja, lukuun ottamatta kaavamuutoskustannuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen täydennysrakentaminen on ajankohtaista. Rakentamattomat tontit rakentuvat kaavan voimaantulon jälkeen kysynnän mukaan. 6.1 Toteutusta ohjaavat havainnollistavat suunnitelmat Koska kyseessä on teollisuusalue ei erillisiä rakennustapaohjeita ole tarpeen laatia. Kaavamerkinnät ja määräykset ohjaavat riittävästi rakentamisen sijoittumista ja laatua. Vihdissä 18.8.2009 Rauno Kujanpää tekninen ja ympäristöjohtaja Matti Hult kaavoitusteknikko, YKS kaavaehdotuksen aineistoon voi tutustua Vihdin kunnan internet-sivuilla osoitteessa http://www.vihti.fi/palvelut/kaavoitus 24 (24)