RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ASIKKALAN KUNTA RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA Kaavaselostus 6112-C9110 26.11.2012

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I Hankkeen toteuttamista ohjaa ohjausryhmä, jossa ovat edustettuna hankkeen tilaajat ja Heinolan kaupunki. Ohjausryhmään ovat Ruotsalaisen rantayleiskaavan laadinnan aikana kuuluneet seuraavat jäsenet ja suunnittelijat: Juhani Ahonen, pj Heinolan kaupunki Timo Virtanen Heinolan kaupunki Virpi Saarenpää Heinolan kaupunki Hartti Hämäläinen (29.2.2008 asti) Harri Kuivalainen (3.3.2008 alkaen) Anja Vahteristo-Järvinen Sari Dufva Vilho Laakso Arto Ala-Hemmilä Samuli Kantola Juha Sipilä Hankkeen konsulttina on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (entinen Finnish Consulting Group Oy).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus II SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaavan tarkoitus... 1 1.3 Suunnittelualue... 2 1.4 Tiivistelmä... 2 2 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN VAIHEET... 4 2.1 Kaavatyön aloitusvaihe 19.6.2007 23.6.2008... 4 2.2 Perusselvitykset ja mitoitus... 4 2.3 Kaavaluonnosvaihe 23.6.2008-23.10.2009... 5 2.4 Kaavaehdotusvaihe 23.10.2009-1.11.2012... 5 2.5 Kaavan hyväksyminen 1.11.2012-... 5 2.6 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 8 3.1.3 Maisema... 21 3.1.4 Rakennettu ympäristö... 22 3.1.5 Esihistoria... 23 3.1.6 Maanomistus... 27 3.1.7 Liikenne... 28 3.1.8 Väestö... 29 3.1.9 Palvelut ja työ... 31 3.1.10 Matkailu... 32 3.1.11 Virkistys... 32 3.2 Suunnittelutilanne... 33 3.2.1 Seutukaava / Maakuntakaava... 33 3.2.2 Yleiskaavat... 37 3.2.3 Asemakaavat... 37 3.2.4 Rakennusjärjestys... 37 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 38 4.1 Kunnan asettamat tavoitteet... 38 4.2 Viranomaisten asettamat tavoitteet... 39 4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 39 5 YLEISKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 40 5.1 Alueen määrittely... 40 5.1.1 Valmisteluaineiston kehittyminen... 40 5.1.2 Valmisteluvaiheen vaikutukset... 41 5.2 Yleiskaava... 44 5.2.1 Luonnos... 44 5.2.2 Yleiskaavaehdotus... 45 5.2.3 Hyväksymiskäsittelyyn menevä yleiskaava... 46 6 YLEISKAAVAN KUVAUS... 48 6.1 Mitoitus... 48 6.1.1 Mitoituksen tulokset... 51 6.2 Alueiden käyttötarkoitusta kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät... 51

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus III 6.2.1 Alueiden käytön kehittämistavoitemerkinnät... 51 6.2.2 Osa-alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät... 51 6.2.3 Aluevarausmerkinnät... 52 6.2.4 Kohde- ja viivamerkinnät... 53 6.2.5 Ympäristömuutoksia kuvaavat merkinnät... 53 6.3 Yleiskaavamerkinnät ja määräykset... 54 6.4 Kaavaluonnoksen suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin... 60 6.4.1 Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 60 6.4.2 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin VAT... 61 6.4.3 Suhde maakuntakaavaan... 62 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 65 7.1 Vaikutusten arvioinnin perusta... 65 7.2 Taloudelliset vaikutukset... 65 7.3 Sosiaaliset vaikutukset... 65 7.4 Vaikutukset luontoon ja ympäristöön... 66 7.5 Kulttuuriset vaikutukset... 66 7.6 Arvio hankkeen kokonaisvaikutuksista... 66 LIITTEET 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.11.2007, TARK. 2.4.2008, 21.6.2011 2. Viranomaisneuvottelun pöytäkirja 7.11.2007 3. a) Luontoselvitys (Jari Kärkkäinen, FCG Planeko Oy, 2008) b) Luontoselvityksen liitekartta 4. a) Maisemaselvitys (Maarit Suomenkorpi, FCG Suunnittelukeskus Oy, 2007) b) Maisemaselvityksen liitekartat 5. Maanomistajatilanne (Emmi Sihvonen, FCG Planeko Oy, 2007) 6. Mitoitus (Kuisma Reinikainen ja Emmi Sihvonen, FCG Planeko Oy, 2008) a) Mitoitustaulukoiden selitys b) Mitoitustaulukot c) Mitoitusvyöhykkeet ja rantaviivan muunto LÄHTEET JA ERILLISET ASIAKIRJAT Asikkala Ruotsalaisen rantayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012. Mikroliitti Oy. Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset Päijät-Hämeen liitto, A169 2008, ISBN 978-951-637-163-7 Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö Päijät-Hämeen liitto, A159 2006, ISBN 951-637-138-8 Ahola Teija; Rakennusinventointi Asikkala, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 108/2006. Tulonen Annu; Asikkalan kulttuuriympäristöohjelma, Ympäristöministeriö, Suomen Ympäristö 200/1998.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus IV Eteläisen Päijänteen rantaosayleiskaavan suunnitelma-aineisto, 1999-2002

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 (71) ASIKKALAN KUNTA RUOTSALAISEN RANTAYLEISKAAVA 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaavan tarkoitus Selostus liittyy 26.11.2012 päivättyyn Ruotsalaisen alueen rantaosayleiskaavaan. Laadittavan rantaosayleiskaavan tavoitteena on saattaa Ruotsalaisen rantarakentaminen suunnitelmallisen maankäytön piiriin. Hankkeella turvataan luonnonsuojelun, virkistyksen, matkailun ja loma-asumisen tarpeet. Ruotsalaisen rantaosayleiskaava laaditaan samanaikaisesti Heinolan kaupungin ja Asikkalan kunnan alueelle. Kaavoja valmistellaan pääosin samoin suunnitteluperiaattein, mutta molemmat kunnat vastaavat omista kaavoistaan ja päätöksenteosta. Kyseessä ei ole kuntien yhteinen yleiskaava. Kaavan laatimisesta on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaavan vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitettiin kunnantalon ilmoitustaululla, Etelä-Suomen Sanomissa, Päijät-Häme -lehdessä sekä kunnan internetsivuilla: www.asikkala.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 23.6.2008 alkaen ja maanomistajille, joiden osoitetiedot ovat saatavissa toimitettiin tiedoksianto asiasta, Kunnanhallitus päätti 17.8.2009 asettaa Ruotsalaisen alueen osayleiskaavan valmisteluaineiston nähtäville Luonnosvaiheen valmisteluaineisto nähtävillä (MRA 30 ): 18.9.-23.10.2009 Kunnanhallitus päätti 5.9.2011 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville Kaavaehdotus nähtävillä (MRL 65 ja MRA 19 ): 6.10.- 4.11.2011 Kunnanhallitus on hyväksynyt kaavan:..2012 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan:..2012 Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Lisäksi yleiskaavassa todetaan olemassa olevat asemakaavat informaationa. Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan MRL 72 :n mukaan käyttää perusteena myönnettäessä rakennuslupia ranta-alueelle. Kaava helpottaa ja yksinkertaistaa rakennuslupien ja rakennusprojektien käsittelyä. Osayleiskaavan tarkoituksena on määrittää kiinteistö- ja maanomistajakohtainen rakennusoikeus sisältäen pysyvän asumisen tarpeet, lomaasumisen sekä matkailun- ja elinkeinojen alueet. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 (71) 1.3 Suunnittelualue Rantaosayleiskaava sisältää Ruotsalaisen alueen ranta-alueet. Kaava jakautuu kahteen erilliseen kaavaan, Asikkalan kunnan ja Heinolan kaupungin kaavaalueisiin. Suunnittelualue on kooltaan yhteensä noin 135 km². Tästä 75 km² Asikkalan kunnan ja 60 km² Heinolan kaupungin alueella. Suunnittelussa käsitellään ranta-aluetta ja vyöhykettä, joka on keskimäärin noin 200-300 metrin levyinen kaistale rannasta sisämaahan päin. Kaava on MRL:n 72 :n mukainen rantaosayleiskaava. Asikkalan alueella karttarantaviivaa on yhteensä noin 142 km, josta mitoittavaa eli ns. muunnettua rantaviivaa on noin 98 km. Kuva 1. Kaava-alueen sijaintikartta ja likimääräinen rajaus. 1.4 Tiivistelmä Tehtävänä on laatia oikeusvaikutteinen, ranta-alueella suoraan rakentamista ohjaava osayleiskaava. Hankkeella turvataan luonnonsuojelun, virkistyksen, matkailun ja loma-asumisen tarpeet. Ruotsalaisen rantaosayleiskaava pyritään laatimaan samanaikaisesti Heinolan kaupungin ja Asikkalan kunnan alueelle. Kaavoja valmistellaan soveltuvin osin samoin suunnitteluperiaattein, mutta molemmat kunnat vastaavat omista kaavoistaan ja päätöksenteosta. Kyseessä ei ole kuntien yhteinen yleiskaava. Heinolan kaupungin puolella kaava hyväksyttiin keväällä 2011.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 (71) Rantarakentamisen kohdalla rakentamismahdollisuudet on tutkittu maanomistajakohtaisesti ns. emätilaperiaatteen mukaisesti. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan maisemallisesti ja alueen erityispiirteiden kannalta edullisille paikoille. Kaavassa vakituisen asumisen rakennuspaikkoja on rantaalueelle 116 kpl (AO:87, AM:29), joista uusia on 0 kpl. Loma-asuntojen kokonaismäärä alueella on 1016 kpl, joista uusia rakennuspaikkoja on 135 kpl. Tämän lisäksi kaavassa on 106 kpl ranta-asemakaavojen rakennuspaikkoja.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 (71) 2 OSAYLEISKAAVAPROSESSIN VAIHEET Asikkalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt v. 2007 kaavoituksen talousarvioon määrärahan rantaosayleiskaavan laatimiseksi. Heinolan kaupunki ja Asikkalan ympäristölautakunta pyysivät 21.5.2007 yhteistä suunnittelutarjousta rantaosayleiskaavan laatimisesta. 2.1 Kaavatyön aloitusvaihe 19.6.2007 23.6.2008 Asikkalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt v. 2007 kaavoituksen talousarvioon määrärahan rantaosayleiskaavan laatimiseksi. Asikkalan ympäristölautakunta hyväksyi 19.6.2007 kokouksessaan kaavan laatijaksi FCG Suunnittelukeskus Oy:n (YMPLTK 55 ). Osayleiskaavan lähtökohtia ja tavoitteita sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin 7.11.2007. Kokouksessa käsiteltiin mm. suunnittelualueen rajausta, suunnittelutehtävän tavoitteita, viranomaisten kaavoitukselle asettamia tavoitteita, suunnittelun lähtökohtia, aikataulua, vuorovaikutuksen järjestämistä sekä viranomaisyhteistyötä. Viranomaisneuvottelussa viranomaiset asettivat kaavalle seuraavat keskeisimmät tavoitteet: Merenkulkulaitos korosti vesiliikennealueiden vaikutuksien ja niihin liittyvien turvallisuustekijöiden huomioimista. Museovirasto korosti valtakunnallisten alueidenkäyttö tavoitteiden huomioimista sekä muinaismuistoja koskevaa arkeologisen selvityksen suorittamista. Todettiin, että kaavoituksen mitoitus tulee laatia kummankin kunnan alueella samoilla normeilla (ei pystytä toteuttamaan käytännössä). 2.2 Perusselvitykset ja mitoitus Viranomaisneuvottelussa saadun palautteen perusteella osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tarkistettiin 28.11.2007. Kuntalaisille ilmoitettiin kaavoituksen käynnistämisestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kuulutuksella kunnantalon ilmoitustaululla, Etelä-Suomen Sanomissa, Päijät-Häme -lehdessä sekä kunnan internetsivuilla: www.asikkala.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 23.6.2008 ja maanomistajille, joiden osoitetiedot ovat saatavissa toimitettiin tiedoksianto asiasta. Osallistumis- ja nähtävilläolon aikana saatiin yksittäisten maanomistajien ja yhdistysten kannanottoja kaavoitustyölle asetettavista toiveista ja tavoitteista. Osayleiskaavoitukseen liittyvät luonto- ja maaperäselvitys (biologi Jari Kärkkäinen, FCG Planeko Oy), maisemaselvitykset (maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi, FCG Planeko Oy), emätilaselvitys ja mitoitustarkastelu (tekn. yo Kuisma Reinikainen ja DI Emmi Sihvonen, FCG Planeko Oy). Kaavallisten tavoitteiden osalta pääpainona on ollut rantarakentamismahdollisuuksien tutkimisen lisäksi osoittaa riittävät aluevaraukset erilaisille toiminnoille. Rantojen osalta mitoitusperusteina on käytetty soveltuvin osin samoja periaatteita kuin Eteläisen Päijänteen rantaosayleiskaavassa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 (71) 2.3 Kaavaluonnosvaihe 23.6.2008-23.10.2009 Osayleiskaavan luonnos laadittiin viranomaisneuvottelun ja alueella tehtyjen maastoinventointien sekä selvitysten valmistuttua. Kaavan valmisteluaineisto päätettiin asettaa nähtäville 18.9.-23.10.2009 väliselle ajalle. 2.4 Kaavaehdotusvaihe 23.10.2009-1.11.2012 Osayleiskaavan ehdotus laadittiin saadun palautteen ja niiden aiheuttamien muutosten tekemisen jälkeen. Kaavaehdotus päätettiin asettaa nähtäville 6.10.-4.11.2011 väliselle ajalle. Vuoden 2012 keväällä laadittiin vastineet nähtävilläolon aikana saatuihin palautteisiin ja syksyllä 2012 tehtiin vielä tarkistuksia vastineisiin ja arvioitiin muutosten määrää ja vaikutusta rantayleiskaavaan. Muutosten katsottiin olevan lähinnä teknisiä korjauksia ja yksittäiseen intressiin kohdistuvia. Näin ollen totesi, että kaava ei edellytä MRA 32 :n mukaista uudelleen nähtäville asettamista. 2.5 Kaavan hyväksyminen 1.11.2012- Vastineiden valmistuttua, toimitti vastineet palautteen antajille ja toimitti tiedoksi muutokset niille osallisille, joita muutokset koskettavat. Kaava-aineisto valmisteltiin ja toimitettiin an hyväksymiskäsittelyyn. 2.6 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. A Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: kuntalaiset kaava-alueen ja siihen rajoittuvan maan omistajat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen asukkaat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat ja maanviljelijät B Viranomaiset: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeen maakuntamuseo Päijät-Hämeen pelastuslaitos Liikennevirasto (merenkulku) Heinolan kunta

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6 (71) C Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Itä-Hämeen metsänhoitoyhdistys Itä-Hämeen luonnonsuojelijayhdistys Asikkalan luonnonystävät Alueelliset metsästysseurat Vattenfall Verkko Oy DNA Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 (71) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus sijaitsee Päijät-Hämeessä. Kuntakeskus on Vääksy, joka sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen yhtymäkohdassa ja noin 25 km etäisyydellä Lahdesta. Kunnan pinta-ala on 756 km2, josta vesistön osuus on 192 km2. Rantaviivaa kunnan alueella on yhteensä 581 km. Alueen suurimpia järviä ovat Päijänne ja Vesijärvi. Kunnan asukasmäärä oli 8 597 henkeä vuonna 2006. Alueen pääelinkeinot ovat palvelut, jalostus sekä maa- ja metsätalous. Kuva 2. Asikkalan seudullinen sijainti.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 (71) Suunnittelualueen pinta-ala on noin 75 km2, josta vesistön osuus on noin 33 km2. Yleiskaava-alue rajautuu luoteessa Vähä-Pulkkilaan ja Kalkkisten kanavaan, pohjoisessa akselille Riihilahti-Kalkkinen-Suiva, idässä Asikkalan kunnanrajaan ja Urajärvi-Myllyoja yhdystiehen, etelässä Haapalahteen ja Paskurinpohjaan sekä siitä Ruotsalaisen vesialueen rantoja seuraten (Rutalahti-Keltalahti- Keltaniemi-Kotkaniemi) Kalkkisten kanavalle. Alueen suurin asutuskeskittymä on Kalkkisten kylä. Muuten asutus jakautuu tasaisesti pienemmille kyläalueille. Alueen pääelinkeinot ovat palvelut, jalostus sekä maa- ja metsätalous. Alueen tärkeimmät liikenneyhteydet ovat kunnan halki Vääksyn kautta kulkeva valtatie 24 Lahdesta Jämsään ja seututie 314 Vääksystä Sysmään. 3.1.2 Luonnonympäristö Suomen järviseudun suuret järvet olivat jääkauden jälkeisen ajan alussa osa silloista Itämeren vesiallasta, josta ne kuroutuivat erilleen maankohoamisen seurauksena. Yoldia-vaiheen aikana muodostunut korkein ranta on Asikkalan seudulla nykyisin noin 120 130 metriä mpy (Alalammi 1990). Ainoastaan korkeimmat mäet ovat vedenkoskemattomia (supra-akvaattinen) alueita, sillä ne jäivät ylimmän rannan yläpuolelle. Selvitysalue oli tällöin kokonaan veden alla. Ancylusjärven alkuvaiheessa noin 9000 vuotta sitten vedenpinta aluksi nousi, jolloin syntyivät ns. Ancylus-rajaan kuuluvat muinaisrannat. Ruotsalainen kuroutui Ancylusjärvestä itsenäiseksi järvialtaaksi noin 9 000 vuotta sitten ja järven itsenäinen kehitys alkoi. Päijänne kuroutui samoihin aikoihin. Tässä vaiheessa Päijänteen eteläosissa maan kohoaminen oli nopeaa ja aiheutti Päijänteen vesien virtauksen etelästä pohjoiseen. Päijänne, kuten myös Keiteleen ja Koliman vedet laskivat Kalajoen kautta Pohjanlahteen. Ajan myötä Kalajoen lasku-uoma madaltui kun maakohoaminen oli nopeampaa pohjoisessa Keski-Suomessa kuin etelässä. Vedenpinta Päijänteessä alkoi nousta, jonka seurauksena syntyi Muinais- Päijänteen suurjärvi. Sen vedenpinta oli huipussaan 8 500 6 900 vuotta sitten. Tällöin syntyi Muinais-Päijänteen korkein rantataso, joka löytyy selvitysalueelta tasolta noin 85 90 metriä mpy. Veden pinna nousun takia aiemmin itsenäistynyt Ruotsalainen liittyi Muinais-Päijänteen. Muinais-Päijänteen vedet mursivat 6 100 vuotta sitten Heinolanharjun, jolloin syntyi Jyrängönvirta. Vedet alkoivat virrata Konniveteen ja siitä Kymijokea pitkin Suomenlahteen. Suurjärven vedenpinta laski aluksi nopeasti, myöhemmin hitaasti. Ruotsalainen ja Päijänne saivat nykyisen muotonsa. Ruotsalaisen keskiveden pinta on nykyään tasolla 77,5 m mpy. Alueelle sijoittuu ekologisen verkoston maakunnallisen tason alueita (kuva 2). Ekologinen verkosto koostuu luonnon ydinalueista ja ekologisista käytävistä. Se edistää luonnon monimuotoisuutta, muodostaa eläinten merkittävän leviämis- ja levittäytymistien alueelta toiselle ja varmistaa elävän luonnon ekologisen toiminnan.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 (71) Kuva 3. Maakunnallinen (vihreä vinoviivoitus) ekologinen verkosto selvitys-alueella sekä ekologiset yhteydet (violetti viiva). 3.1.2.1 Kasvillisuus Ruotsalaisen alueella kasvillisuus on vaihtelevaa ja paikoin rehevää. Alueelle sijoittuu reheviä lehtoja, mutta myös karuja mäntykankaita. Yleisimpiä ovat mustikkatyypin (MT) tuoreet kuusikankaat, havu-lehtipuukankaat sekä käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaiset kuusikankaat. Alueen länsiosassa vallitsevat sekametsät ja itäosassa havumetsät (kuva). Mäntykankaat keskittyvät kalliomaille ja harjukankaille, missä kasvillisuus on pääasiassa puolukka- ja kanervatyypin (VT, CT) kangasta. Kallioselänteillä ja kallioisilla rannoilla vallitsevat kanervatyypin (CT) kuivat kankaat. Kallioiden lajisto ei juuri eroa ympäröivästä metsäkasvillisuudesta. Mäntyä, koivua ja katajaa kasvaa harvakseltaan. Kanerva, puolukka ja poronjäkälät muodostavat yhtenäisiä kasvustoja, niukemmin kasvaa mm. variksenmarjaa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 (71) Suurin osa arvokkaimmista lehdoista ja jalopuumetsiköistä sijoittuu Kymenvirran seudulle. Lehtokasvillisuus vaihtelee kuivista ja tuoreista lehdoista kosteisiin lehtoihin. Kuivat havu- ja lehtipuulehdot ovat puolukka-lillukkatyypin (VRT) sekä nuokkuhelmikkä-linnunhernetyypin (MeLaT) lehtoja. Tuoreet lehdot ovat suurelta osin kuusivaltaisia käenkaalioravanmarjatyypin (OMaT) lehtoja. Rehevimmistä lehtotyypeistä alueella esiintyy kosteita saniaislehtoja (FT) ja suurruoholehtoja (FiOT). Lehtojen pääpuulajeina vaihtelevat harmaaleppä, koivu ja kuusi. Alikasvoksena kasvaa pihlajaa, tuomea, lehmusta, tervaleppää, harmaaleppää ja haapaa. Pensaskerroksen muodostavat etenkin lehtipuiden taimet sekä kataja, punaherukka, taikinamarja ja lehtokuusama. Ruotsalaisen vesi- ja rantakasvillisuus on karulle vesistölle tyypillistä. Kasvilajisto on niukkaa ja rantojen kasvillisuus on yleisilmeiltään karua. Rehevintä vesi- ja rantakasvillisuus on kapeiden lahtien pohjukoissa. Tiheimmät ruovikot keskittyvät Kymijoen Riihilahden alueelle. Kuva 4. Selvitysalueen luontotyypit

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 11 (71) 3.1.2.2 Eläimistö Alueen vesilinnustoon kuuluvat mm. kuikka, harmaalokki, selkälokki ja kalalokki sekä iso- ja tukkakoskelo, silkkiuikku, telkkä, härkälintu ja sinisorsa. Näkyvin lintu on kalalokki, joka pesii yleisesti rantakivillä ja luodoilla. Tihein kanta on Mullikkasaarilla, missä pesi 7-8 paria. Harmaa- ja selkälokin pesimäkanta selvitysalueella on vain muutaman parin suuruinen. Selkälokki pesii varmasti kahdella kohteella ja mahdollisesti kolmella kohteella. Harmaalokin esiintymät keskittyivät Hopeaselän ja Kymijoen ympäristöön. Kuikan pesimäkanta on 4-5 parin luokkaa. Laji pesii mm. Kipikat saariryhmän alueella, Korpinluodolla, Haapasaaren pohjoispuolella ja takaniemensaaressa. Hopeaselällä ruokailevat kuikat ovat yleinen näky, mm. Esan luodon ympäristössä, jossa tavattiin viisi yksilöä saalistamassa. Tukkakoskelo on selvästi yleisempi kuin isokoskelo. Tukkakoskelo pesii mm. Kalliosaarilla, Pässinsaaressa ja Lamperinsaarella. Rehevillä lahdilla viihtyvät yleisesti silkkiuikku, härkälintu, sinisorsa ja telkkä. Lisäksi paikoin esiintyy laulujoutsen, tavi ja tukkasotka. Riihilahden ja Mullikkasaaren alueelta tavattiin myös kanadanhanhi. Merkittävät linnustokohteet ovat suurelta osin selkävesilintujen pesimäpaikkoja tai reheviä lahti sekä vanhan metsän alueita. Arvokkaimmat linnustokohteet ovat Riihilahden ympäristö, Hopeaselän luodot, Kalkkistenkosken ympäristö, Matalanpohja, Vasikkasaaren rantametsä, Korpinluodot ja Kalliosaarten ympäristö. Kalkkistenkosken sulissa viihtyy talvella telkkä, koskelot, laulujoutsen ja koskikara. Usein alueelta on havaittu vierailevia merimetsoja. Matalalahti kerää muuttoaikana lepäileviä vesilintuja. Rantametsien yleisimmät linnut ovat peippo, pajulintu ja laulurastas. Useissa kohdin pesii myös sirittäjä ja käpytikka. Ruotsalaisessa tärkeimmät saaliskalat ovat ahven, hauki, muikku, särki ja siika. Järvessä elää lahna, nahkiainen ja rapu. Vesistön sulkeminen Vuolenkosken padolla estää vaelluskalojen, kuten siian ja taimenen pääsyn kutupaikoilleen. Taimenen kanta on Ruotsalaisessa istutusten varassa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 12 (71) 3.1.2.3 Luontodirektiivilajit Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49.1 ). Kaava-alueelta on tiedossa viisi liito-oravan elinympäristöä. Osa havaintotiedoista on jo vanhoja. Liito-oravasta on seuraavat tiedot: Suiva. Kohde on ollut ainakin asuttu 1996 1997 (Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmä). Tölkänkalliot a. Pääosin melko luonnontilaista kuusivaltaista metsää, jossa kasvaa siellä täällä haapoja ja koivuja, rinteen alaosassa metsälehmuksia ja harmaaleppiä. Havainto on tehty 2003 (Ympäristöhallinnon Eliölajittietojärjestelmä). Tölkänkalliot b. Tilojen Jaakkola ja Ojala rajalinjalla. Havainto on tehty 2006 (Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmä). Kotasaari. Kohde on ollut ainakin asuttu 1996 1997 (Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmä). Lisäksi merkkejä liito-oravasta löydettiin Pitkälahden rantametsästä. Liitooravan papanoita (10 50 kpl) todettiin yhden järeän kuusen alta, mutta etsiskelystä huolimatta muiden puiden alta merkkejä ei lajista havaittu. Alue, josta liito-oravan papanoita löydettiin, on liito-oravalle tyypillinen. Metsä on luonnontilaisenkaltaista vanhaa kuusi-lehtisekametsää, missä puusto on erirakenteista ja lahopuuta on paikoin. 3.1.2.4 Lintudirektiivilajit Kuikka Kuikan tyypillisintä pesimäympäristöä ovat kirkasvetiset vesistöt. Laji viihtyy yhtä hyvin sisämaan laajoilla reittivesillä kuin pienemmillä järvilläkin. Merenrannikolla se pesii vain satunnaisesti. Kuikkakannan koko Suomessa on noin 8000 paria. Vahvin kanta on Etelä- ja Keski-Suomen runsasjärvisillä seuduilla. Kuikan pesimäkanta kaava-alueella on 4-5 parin luokkaa. Laji pesii mm. Kipikat saariryhmän alueella, Korpinluodolla, Haapasaaren pohjoispuolella ja takaniemensaaressa. Kalatiira Kalatiira on sisävesillä yleinen laji. Se suosii suurten selkävesien luotoja ja pikkusaarten rantakallioita, mutta pesii myös pienemmissä vesistöissä karuista metsäjärvistä reheviin lintujärviin. Kalatiira pesii vain muutamilla pienillä luodoilla ja saarilla: Vähä Heinsaari, Talassaari ja Paskaluoto. Laulujoutsen Laulujoutsen on nykyisin koko Suomen pesimälintu, joka kelpuuttaa syrjäisten suojärvien lisäksi elinpaikoikseen myös viljelyseutujen runsaskasviset lintujärvet ja suorantaiset metsäjärvet. Parhaiten laji viihtyy matalilla kortteikkorannoilla. Joutsen on pitkäikäinen lintu, joka alkaa pesiä vasta 4-6 vuotiaana. Noin 1/3 joutsenkannasta pesii vuosittain. Valtaosa pesimättömistä pareista on nuoria. Maastokartoituksessa tavattiin muutama yksilö, ja laji pesii todennäköisesti Talassaaren ympäristössä.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 13 (71) Kalasääksi Sääksi eli kalasääski elää järvialueilla ja merenrannikolla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisä- ja välisaaristoon. Laji pesii kaava-alueen lähistöllä (Luonnontieteellinen keskusmuseo 7.12.2008), ja käyttää Ruotsalaista ruokailualueena. Pyy Pyy suosii pesimäympäristönään kuusivaltaisia, koivua ja leppää kasvavia sekametsiä. Se suosii etenkin kosteita, suojaa tarjoavia tiheitä kuusisekametsiä ja korpia rannoilla, purojen varsilla, peltojen ja soiden laitamilla. Pyy on suhteellisen yleinen laji alueella. Asikkalan seudulla pyytiheys on 6,7 yksilöä/km². Teeri Lajin suosimia elinympäristöjä ovat metsän ja avomaaston valoisat reunavyöhykkeet soiden laiteilla, peltojen tuntumassa, hakkuuaukeilla ja saarissa. Talviravinnon teeri saa koivikoista. Viimeisen 30 vuoden aikana teerikanta on vähentynyt noin 70 %. Teeriä tavataan niukasti selvitysalueella. Asikkalan seudulla teeritiheys on 2,9 yksilöä/km². Lajille sopivaa elinympäristöä on kaava-alueella laajalti. Metso Metso viihtyy vanhoissa ja keski-ikäisissä kuusimetsissä, mäntykankailla, korvissa ja rämeillä. Laji tarvitsee sopivan ympäristön vuosikierron eri vaiheissa. Metsokannan heikkenemisen tärkein syy on vanhojen, laajojen metsäalueiden väheneminen ja pirstoutuminen. Selvitysalueella tavataan muutamia pareja. Asikkalan seudulla metsotiheys on 1,2 yksilöä/km².

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 14 (71) 3.1.2.5 Suojelukohteet, erityiset luontokohteet Ruotsalaisen rantaosayleiskaava-alueella Asikkalassa on luontoselvityksessä kuvattu 76 luontokohdetta tai -aluetta. Kohteet on jaoteltavissa luonnonsuojelualueisiin sekä kansainvälisesti, kansallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Luontoselvityksen perusteella kaavaan on merkitty kohteita seuraavalla tavalla:

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 15 (71) 3.1.2.6 Maa-ja kallioperä, pinnanmuodot Kaavassa kohteiden yhteyteen on merkitty indeksinumero, joka osoittaa luontoselvityksessä käytetyn kohdenumeron. Tarkempi kuvaus kohteista on luettavissa luontoselvityksestä, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen kaavaan lisättiin Metsähallituksen esityksestä SL/77 -alue. Alue on Metsähallituksen omistuksessa ja sille on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualue. Suomen kallioperän suurvyöhykkeistä Asikkala kuuluu Etelä- ja Länsi-Suomen liuskevyöhykkeeseen. Kallioperä selvitysalueella on pääosin kiillegneissiä, amfiboliittia, graniittia sekä kvartsi- ja granodioriittia. Graniit-ti ja dioriitti ovat kasvualustana happamia kiviä, kun taas amfiboliitti antaa kasvillisuudelle ravinteikkaan kasvualustan. Amfiboliittisilla alueilla kasvillisuus on ympäristöään rehevämpää ja monimuotoisempaa. Amfiboliittia on Hevossaaressa, Ison Pirttisaaren ja Heponiemen ympäristössä sekä Rutalahden pohjukassa. Kymenvirran rantamien ja Ruotsalaisen pohjoisrannan kallioalusta koostuu kiillegneissistä ja kvartsi- ja granodioriitista. Graniittinen kiviaines keskittyy Koivuselän alueelle, Rutalahden länsi- ja itärannalle ja Hevossaaren länsirannalle. Ruotsalaisen maastolle on ominaista kallioperän ruhjeisuus ja voimakkaat murros- ja lohkolinjat. Muun muassa Sirkkalahti, Nyynäistenlahti, Rutalahti ja Kymenvirta sijoittuvat kallioperän murroslinjalle.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 16 (71) Maaperän vallitsevina elementteinä ovat kalliomaat (kartalla: punainen) ja moreeni (vaalean ruskea). Myös silttimaita ja savikkoja (sininen) on runsaasti. Ne sijoittuvat kalliopainanteisiin. Harjusora- ja hiekkamaat (vihreä) keskittyvät Kalkkisten seudulle ja Hyrtiälänkankaalle sekä Saarikonharjulle. Kalkkisten kautta menee Hartolan suuntaan pitkä pitkittäisharjunharju, joka alkaa Vääksystä. Myös Saarikonharju on pitkittäis-harju. Hyrtiälänkangas kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. 3.1.2.7 Vesiolosuhteet Kuva 5. Ruotsalaisen alueen maaperäkartta Asikkalan kunnan alueella. Maa- ja kallioperän ominaisuuksia kuvaava merkintä kaavassa on ge- 76, jolla on merkitty Pirttikärjen luola. Pintavesi Selvitysalue sijoittuu valtaosin Ruotsalaisen valuma-alueelle (14.141), jonka pinta-ala on 27 210 hehtaaria. Ruotsalainen kuuluu Kymijoen vesistöön (14.1). Pieni osa kaava-alueesta kuuluu Hanjoen valuma-alueeseen (14.143), joka sijoittuu Levälahden ja Hevoshaankallion alueelle sekä Rumpinojan (14.146) ja Pyhäjoen valuma-alueeseen (14.145). Päijänteen vedet virtaavat Kalkkisten kautta Ruotsalaiseen ja jatkavat sieltä Konniveteen ja edelleen Kymijokeen. Ruotsalaisen lisäksi kaava-alueeseen kuuluvat Syväjärvi, Sorvanen, Syväjärvi, Taivatlampi, Lahnalammi, Paskolammi ja Sorvastenlampi. Ruotsalaisen veden pintaa on laskettu 0,9 metriä tulvahaittojen vähentämiseksi vuosina 1830 31. Päijänteen ja Ruotsalaisen yhdistävä Kalkkisten kanava avattiin vuonna 1878. Ruotsalainen on myös säännöstelty vesistö. Säännöstely aloitettiin Vuolenkosken voimalaitospadolla vuonna 1959, jolloin Ruotsalaisen vedenpintaa nostettiin 0,64 m. Säännöstely on sidoksissa Päijänteen säännöstelyyn.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 17 (71) Kuva 6. Kaava-alueen valuma-alueet Järven pinta-ala on säännöstelyluvan ylärajalla 80,7 km 2 ja tilavuus on 0,86 km 3. Rantaviivaa järvellä on 337 km. Ruotsalainen on syvä järvi. Sen keskisyvyys on 11 m ja syvin kohta on 55 m. Ruotsalaisen vesi on vähäravinteista ja kirkasta. Veden laatu on käyttökelpoisuusluokituksessa luokiteltu erinomaiseksi. Alueella ei ole pistekuormituslähteitä ja maatalouden vaikutus veden laatuun on vähäinen. Valuma-alueen kokonaispinta-alasta peltoa on 10 20 %.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 18 (71) Pohjavesi HERTTA -tietokannan mukaan suunnittelualueelle sijoittuu osittain tai rajautuu kolme vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Kuva 7. Särkijärven pohjavesialue. Nimi Särkijärvi Numero 0401625 Alueluokka II Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 1,78 km2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,82 km2 Imeytymiskerroin 0,4 Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 500 m3/d Ei ole riskialue, ei pilaantuneita maa-alueita, ei vedenottamoita. Hydrogeologinen kuvaus: Pitkittäisharju, jonka aines on hiekkaa ja soraa kerroksittain. Karkein aines on Lavaharjun selänteessä ja muodostuman eteläkärjessä, missä rantaviiva on vettä läpäisevä. Alueella saattaa esiintyä pohjaveden virtausta estäviä kalliokynnyksiä. Kokonaisantoisuudeltaan hyvä pohjavesi-alue.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 19 (71) Kuva 8. Hyrtiälänkankaan pohjavesialue. Nimi Hyrtiälänkangas Numero 0401626 Alueluokka II Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 9,69 km2 Muodostumisalueen pinta-ala 7,54 km2 Imeytymiskerroin 0,5 Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 6000 m3/d Ei ole riskialue, ei pilaantuneita maa-alueita, ei vedenottamoita. Hydrogeologinen kuvaus: II Salpausselkään kuuluva, laaja-alainen delta ja syöttöharju, jota rantavoimat ovat huuhtoneet. Harjun aines on hiekkaa ja soraista hiekkaa. Deltan pohjoisosat on soraista hiekkaa ja hiekkaista soraa, jonkin verran myös kivistä soraa, eteläosat on enimmäkseen soraista hiekkaa. Deltan pohjoisreunalla on pinnalla paikoin moreenimainen kerros. Monin pakoin pohjaveden pinnan yläpuolella on kalliokynnyksiä, jotka pirstovat alueen erillisiin pohjavesialtaisiin. Harjun ja deltan kontaktialue on parasta vedenottoaluetta. Kallioperän ruhjelinjat leikkaavat aluetta pohjois-eteläsuunnassa. Kokonaisantoisuudeltaan erinomainen pohjavesialue.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 20 (71) Kuva 9. Saarikonharjun pohjavesialue. Nimi Saarikonharju Numero 0401627 Alueluokka II Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 2,32 km2 Muodostumisalueen pinta-ala 1,61 km2 Imeytymiskerroin 0,3 Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 790 m3/d Ei ole riskialue, ei pilaantuneita maa-alueita, ei vedenottamoita. Hydrogeologinen kuvaus: Pitkittäisharju, jonka länsireunalla pinnalla on useita metrejä moreenimaista ainesta. Itäreunalta moreenimainen aines puuttuu tai sitä on hyvin ohuesti. Pääosin aines on soravaltaista, karkein aines on Särkisyrjän suppa-alueella, missä pohjavesi purkautuu pohjoiseen Kymijokeen. Kallio on paikoin pohjaveden pinnan yläpuolella. Kokonaisantoisuudeltaan hyvä pohjavesialue. Pohjavesialueet on merkitty kaavassa pv-merkinnällä. Hyrtiälänkankaan alueella on toteutettu vedenottamo Urajärven eteläpuolelle. Rutalahden eteläpuolelle, Ruotsalaisen rantayleiskaavan alueelle sijoittuvan vedenottamon suunnittelu on kesken. Koska sijainti ei ole vielä varmistunut, ei sitä ole voitu huomioida rantayleiskaavakartassa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 21 (71) 3.1.3 Maisema Jäätiköitymisen viimevaiheet ovat olleet merkittävässä asemassa alueen maiseman muodostumisessa. Jäätikön sulamisvesien mukana kulkeutunut kiviaines kasaantui muodostaen seudun merkittävät vedenjakajat, Salpausselät ja Heinolanharjun. Maisemaa ovat muovanneet merkittävästi alueen länsipuolella sijaitsevan Päijänteen historian vaiheet. Sen vedet laskivat Pohjanlahteen, kunnes maankohoaminen Pohjanlahdella pakotti vesistön muuttamaan laskusuuntaansa. Noin 7000 vuotta sitten oli vedenpinta Ruotsalaisen itärannalla liki kymmenen metriä nykyistä korkeammalla. Vesimassa puhkaisi lasku-uomansa Heinolanharjun läpi, jolloin muodostui Jyrängönvirta. Alue on maakunnallisessa maisemaselvityksessä jaettu kahteen osaan. Läntisin osa, Kalkkisten alue, kuuluu Etelä-Päijänteen viljelyseutuun, jota luonnehtivat asutus ja pellot. Aluetta rytmittävät kumpuilevat viljely-maisemat ja metsäiset selänteet sekä Päijänteen vesistömaisemat. Salpausselästä erkanevat harjut antavat alueelle oman leimansa. Valtaosa alueesta kuuluu kuitenkin vesistöiseen Heinolan järviseutuun. Metsäiset moreeniselänteet vuorottelevat vesistöjen kanssa. Kylät ovat olleet pieniä. Taajaman ulkopuolella rantoja hallitsee viime vuosikymmeninä muodostunut loma-asutus. Pellot ovat pienialaisia ja niitä on vähän. Valtaosa alueen pelloista sijaitsee laaksoalueilla. Vesistöt ovat muodostuneet kallioperän ruhjelinjoihin, jolloin aukeavat näkymät ovat valtaosaltaan pitkiä ja kapeita. Keskellä Ruotsalaisen järveä avautuu laajempia näkymiä. Rannat kasvavat valtaosaltaan puustoa aina rantaviivaan asti ja maisema on hyvin suljettua. Paikoin erottuvat voimakkaasti kallioiset ja paljaat rannat sekä siellä täällä aukeavat yksittäiset ja pienpiirteiset pelto-alueet maatiloineen. Alueelle muodostuneina maamerkkeinä toimivat mm. majakat ja sillat. 3.1.3.1 Kulttuurimaisema ja arvokkaat maisema-alueet Seuraavassa on lista alueella sijaitsevista arvokkaista kohteista ja alueista. Tarkempi kuvaus löytyy erillisestä maisema-arvojen yhteenveto-raportista. Aiemmissa inventoinneissa valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Kalkkisten kylä ja Kymenvirran kulttuurimaisema ei enää RKY 2009:n mukaan ole valtakunnallisesti arvokas. Tämän johdosta ennen hyväksymiskäsittelyä merkintä ma-1 poistettiin ja lisättiin osaksi ma-2 merkintää. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt sk Kalkkisen kylän kulttuurimaisema (Sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön) Kalkkisten koski ja kanava sk/3 Tiedot perustuvat Päijät-Hämeen maakuntakaavaan sekä sen selvityksiin.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 22 (71) 3.1.4 Rakennettu ympäristö Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ma-2 Kalkkisten kylän ja Kymenvirran kulttuurimaisema ma-2/1 Kalkkisen kylän kulttuurimaisema ma-2/4 Kalkkisten koski ja kanava ma-2/5 Kymenvirran maisema-alue ma-2/6 Särkisyrjän maisema-alue ma-2/7 Tiedot perustuvat Päijät-Hämeen maakuntakaavaan sekä sen selvityksiin. Perinnemaisemat MY Kalkkisten kyläniitty (sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan) Riihelän niityt MY/ 42 Riihilahden niityt MY/42 Tiedot ovat Asikkalan kunnan internet-sivuilta, jossa ne on mainittu maakunnallisesti arvokkaina. Asikkala on ollut asuttu varhain. Kivikautisia asuinpaikkoja on löytynyt useita ja Kalkkisten kosken Kotasaaresta on tehty kivi-, pronssi- sekä rautakautisia löytöjä. Alueella on myös Linnamäki joka on ilmeisesti kuulunut Etelä- Hämettä viikinkiajalla kiertäneeseen linnavuorijärjestelmään. 1400-luvulla Asikkalasta tuli yksi kolmesta Päijät-Hämeen hallintopitäjästä. Omana pitäjänään Asikkala on mainittu ensi kerran 1445. Asikkalan kirkonkylä muodostui 1600-luvulla rakennetun kirkon ympärille Asikkalanselän länsirannalle. Asikkalan pitäjän keskukseksi on kuitenkin muodostunut Vääksy Asikkalalle tunnusomaista ovat pitkät harjut, suuret selät ja kapeat lahdet. Vesistöjen runsaus on vaikuttanut asutuksen muodostumiseen, minkä vuoksi kylät sijaitsevat hajallaan ja verraten etäällä toisistaan. Suunnittelualueella oleva ja kahden vesistön liittymäkohtaan jäävä Kalkkisten kyläalue on hyvä esimerkki tämäntyyppisestä asutuksesta. Kalkkisten kanava, joka yhdisti Päijänteen laivaväylät Ruotsalaiseen, valmistui 1878. Samoihin aikoihin rakennettiin myös Vesijärven Päijänteeseen yhdistävä Vääksyn kanava. Kalkkisten kanava rakennettiin etupäässä uittoja sekä Päijänteen veden korkeuden säännöstelyä varten, mutta sen myötä Lahden ja Heinolan välinen laivaliikenne helpottui ja seudulle syntyi huvila-asutusta. Myös Vääksyn kanava antoi uusia mahdollisuuksia laivaliikenteelle ja huvila-asutuksen syntymiselle. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä Päijät-Hämeeseen rakennettiin useita kesähuviloita. Vääksystä ja Pulkkilanharjusta muodostui keskuksia ja 1930-luvulla pitäjässä oli satoja huviloita. Määrä on moninkertaistunut 1950-luvulta lähtien. Maatalousvaltainen Asikkala on ollut tunnettu perunan ja pellavan viljelystä sekä karjataloudesta. Myös alueella oleva vähäinen teollisuus on ollut keskittynyt maataloustuotteiden jalostamiseen. Pitäjässä on toiminut esim. mylly ja meijereitä. Sotien päätyttyä jälleenrakentaminen on antanut seudulle oman leimansa. Päijät-Hämeessä oli noin 102 000 siirtolaista, joille järjestettiin asutustiloja eri puolilta maakuntaa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 23 (71) 3.1.5 Esihistoria Tiedot muinaisjäännöksistä perustuvat kaava-alueelle laadittuun muinaisjäännösinventointiin (Mikroliitti Oy 2012). Kaavaluonnoksessa ja kaavaehdotuksessa tiedot muinaisjäännöksistä perustuivat museovirastolta saatuun paikkatieto-aineistoon sekä Päijät-Hämeen maakuntamuseon tutkimuksiin. Alueelta tunnettiin ennestään neljä esihistoriallista asuinpaikkaa, kaksi kalliomaalausta ja muinaisjäännökseksi katsottu kiviaita sekä torpan jäänteet. Näiden lisäksi Mikroliitin inventoinnissa (2012) löydettiin yksi kivikautinen asuinpaikka, muutama hiilimiilu ja yksi röykkiö. Lisäksi havaittiin jäännöksiä joita ei katsottu muinaisjäännöksiksi: raivausröykkiöitä 8 aluetta (useissa monia röykkiöitä) ja pari suhteellisen nuorta rakennuksen pohjaa, sekä yksi käytöstä poistunut tilan rajamerkki. Asikkalan kunnan alueella yleiskaava-alueella on 13 muinaisjäännös-kohdetta. Suositus muinaisjäännöksille on SM kohdemerkintä. Salmenranta (sm 014 alue) Historiallisen ajan asuinpaikka, torppa. II rauhoitusluokka. Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan torpan paikka sekä ainakin kolme kaskirauniota sijaitsevat etelään kohti Ruotsalaisen Hopeaselkää viettävällä rinteellä Kalkkisten kylässä. Torpan nurkkakivet ovat näkyvissä. Inventointi 2012: Tarkastuksen yhteydessä alueelta löydettiin 14 raivausröykkiötä. Osa niistä on huolellisesti ladottuja, halkaisijaltaan parimetrisiä ja korkeudeltaan puolimetrisiä. Lisäksi alueella on kivien päälle, viereen ja väliin kasattuja röykkiöitä. Rakennuksen nurkkakiviä ei etsiskelyistä huolimatta havaittu. Muutoin kohde oli ennallaan. Rajaus nyt tehtyjen havaintojen perusteella. Murto (sm 016 kohde) Kivikautinen asuinpaikka. II rauhoitusluokka. Asuinpaikka sijaitsee pellolla, noin 240 metrin päässä Murronlahdesta. Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan asuinpaikka sijaitsee pellon korkeimmalla kohdalla, josta on vuonna 1971 löydetty kuusi kvartsi-iskosta. Vuoden 2012 inventoinnin mukaan kohde on ennallaan, ei uusia havaintoja. Peltoalue oli hyvässä pinta-poimintakunnossa, mutta esim. kvartsi-iskoksia ei löytynyt. Sen sijaan rikkonaista luontaista kvartsia oli näkyvissä varsin runsaasti. Herää kysymys onko paikalla kivikautinen asuinpaikka? Rajausta ei voi esittää koska tietoa ei ole tarpeeksi ja paikka on muutenkin epäselvä. Torniemi (sm 017 kohde) kivikautinen asuinpaikka. II rauhoitusluokka. Muinaisjäännösrekisterin mukaan kohde sijaitsee lähellä Päijänteeseen työntyvän Torniemen kärkeä, umpeen kasvavalla pellolla. Löydöt KM19282 - löytölajista ei tietoa. Inventointi (2012): Oletettavasti ennallaan - vanha pelto, metsää, ei uusia havaintoja. Koekuoppia ei tehty. Paikan rajaus puhdas arvio topografian mukaan.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 24 (71) Ylä-Hokkala (sm 018 alue) Kivikautinen asuinpaikka. II rauhoitusluokka. Kohde sijaitsee hiekkarinteessä molemmin puolin Kymi-joenrantaan vievää tietä. Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan alueella on ollut 1970-luvulla pelto, josta on löydetty litteä liuskekiviesine ja yksi kvartsi-iskos. Noin 30 cm kyntökerroksen alla havaittiin hiiltä ja värjäytynyttä maata. Vuoden 2012 inventointi: Vanhaa peltoa ja metsää. Paikka vaikuttaa olevan ennallaan. Ei uusia havaintoja. Rajaus muinaisjäännösrekisterin mukaan. Iisakkila (sm 021 alue) Kivikautinen asuinpaikka. II rauhoitusluokka. Asuinpaikka sijaitsee Kymijoen itärannalla, länteen viettävällä rinteellä, Kalkkisten lossilta kylän keskustaan vievän tien länsi-lounaispuolisella pellolla. Muinaisjäännösrekisterin mukaan Iisakkilan pellosta löytynyt 1920-luvulla poikkiteräinen kivikirves, jonka tarkkaa löytöpaikkaa ei tiedetä. Asuinpaikkalöydöt on kerätty pellon pinnalta tielinjan tarkastuksessa 1998. Koekaivauksessa keväällä 1999 pellolta löytyi myös rautakautisia asuinpaikkalöytöjä. Oikaistavan tielinjan alle jäävä osa on tutkittu 1999. Kymijokeen paikalta on parisataa metriä. Inventointi 2012: ei uusia havaintoja. Paikka ennallaan. Rajaus muinaisjäännös-rekisterin mukaisesti Kärsävuori (sm 58 kohde) Kivikautinen asuinpaikka. II rauhoitusluokka. Kohde sijaitsee Rutalahden länsirannan tuntumassa mäntykankaalla, muinaisen rantaterassin päällä, kahden törmän välissä. Inventoinnin (2012) mukaan terassi on suhteellisen kapea, leveydeltään 5-7 m, ja alapuolisen törmän korkeus on noin 5 m. Maaperä on lajittunutta hienoa hiekkaa. Löydöt, 7 kappaletta kvartsi-iskoksia, tulivat kolmesta vierekkäisestä koekuopasta. Muista paikalle kaivetuista koekuopista (kaikkiaan kuoppia 21 kpl) ei tullut löytöjä. Maastohavaintojen perusteella suhteellisen pienialainen mutta hyvin säilynyt asuinpaikka. Rajaus koekuoppahavaintojen ja topografian perusteella. Kärsävuori 2 (sm 59 kohde) Historiallinen, valmistus: hiilimiilu. II rauhoitusluokka. Paikka sijaitsee Asikkalan kirkosta 20,8 km itään. Inventoinnin (2012) mukaan Hiilimiilu 3x2x0,8 m, muodoltaan soikea. Kairanäytteessä nokea ja hiiltä sekä pu-nertavaa hiekkaa mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Kohde sijaitsee Rutalahden län-sirannan tuntumassa mäntykankaalla, lähellä törmän reunaa. Maaperä hiekkaa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 25 (71) Liivanniemi S (sm 60 kohde) Historiallinen, valmistus: hiilimiilu. II rauhoitusluokka. Paikka sijaitsee Asikkalan kirkosta 20,8 km itään. Inventoinnin (2012) mukaan hiilimiilu 3x2x0,8 m, muodoltaan soikea. Kairanäytteessä nokea ja hiiltä mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Kohde sijaitsee Rutalahden länsirannan tuntumassa kuusta ja mäntyä kasvavalla kankaalla. Maaperä soraa. Rantalanniemi (sm 61 kohde) Ajoittamaton, tunnistamaton: röykkiö. II rahoitusluokka. Paikka sijaitsee Asikkalan kirkosta 20,1 km itään. Inventoinnin (2012) mukaan Kiviröykkiö 2,5x2x0,3 m. Röykkiö on luontaisessa kivikossa ja on varsin matala, joten sen ihmistekoisuutta on pidettävä epävarmana. Saattaa olla luontainen mutta kuitenkin voisi olla pieni lapinraunio tyyppinen röykkiökin. Paikka sijaitsee Hopeaselän pohjoisrannan lähellä, Marjoniemestä lounaaseen. Alue on kivistä ja kallioista, mäntyvaltaista moreenimaastoa. Nuijalanvuori (sm 62 -kohde) Historiallinen, valmistus: hiilimiilu. II rauhoitusluokka. Paikka sijaitsee Asikkalan kirkosta 12,2 km koilliseen. Hiilimiilu, soikeahko, koko 2,5x2 m ja syvyys 0,6 m. Kairanäytteessä hiiltä ja nokea mutta ei huuhtoutumiskerrosta. Paikka on mäntyä ja kuusta kasvavalla kankaalla, maaperä hiekkaa. Sijaitsee Kalkkisten kylätaajamasta lounaaseen, Kymi-joen etelärannan tuntumassa. Väinönkallio (sm 335 kohde) Kivikautinen kalliomaalaus. I rauhoitusluokka. Kalliomaalauskallio on Ruotsalaisen lounaisosassa sijaitsevan Rutalahden länsirannalla. Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan kallion keskellä on jo kauas vaaleampana näkyvä kohta. Maalaukset sijoittuvat tälle vaaleammalle, kaakkoon suuntautuvalla ja hiukan sisäänpäin viistolle kohdalle. Kallion pinta on tältä kohdin suurelta osin vaurioitunut ja uloin kerros hilseillyt tai rapautunut pois. Valumavesien myötä kalliosta on myös uuttunut kalsiittia, joka näkyy seinämässä vaaleina valumajuovina. Aikoinaan tässä kalliomaalauksessa on ollut useita kuvioita. Nyt siitä on selvästi hahmotettavissa venekuvio, jossa on ainakin seitsemän miehistöviivaa sekä pieni eläinkuvioksi tulkittavissa oleva kokonaan punavärillä täytetty kuvio. Nämä ylimmät maalauskuviot sijoittuvat kalliossa olevan pystysuoran halkeaman vasemmalle puolelle ja seinämän yläosassa olevan vaakasuoran halkeaman ylä-puolelle. Näiden alapuolella on katkelmallisia kuvioita, joista ei heti hahmotu mitään selviä kuvioita ja jotka ovat osittain kalliopinnan rapautumisen johdosta tuhoutuneita. Alimpana maalauksessa erottuu heikosti täyteinen hirvikuvio, joka sijaitsee maalauskentän vasemmassa laidassa, harmahtavalla kalliopinnalla loivassa (positiivisessa) seinämässä pienen lipan alla. Kohde esiintyy myös nimellä Leveälahti. Inventointi 2012: Paikka ennallaan.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 26 (71) Huonpohjanvuori (sm 370 kohde) Kivikautinen kalliomaalaus. I rauhoitusluokka. Kohde sijaitsee Ruotsalaisen länsiosassa sijaitsevan Huonpohja-nimisen lahdensuulla, sen pohjoisrannalla kohoavan jyrkkäpiirteisen Huonpohjanvuoren suoraan järveen laskevassa seinämässä. Muinaisjäännösrekisterin tietojen mukaan maalauskallion vieressä, sen länsipuolella, on kesämökki, johon kuuluva laituri on kallion juurella. Rannalla on useita muitakin kesämökkejä. Kallio on paikoittain rosoinen ja siinä on sekä harmaita, punertavia että vaaleita pintoja. Kallio laskeutuu järveen portaittain kolmessa vaiheessa, joista alin muodostaa maalauksen edustalle kapeahkon, kaltevan ja pääosin varsin hankalakulkuisen terassin. Kallio on melko suurelta osin jäkälän peitossa. Havaitut maalauskohdat ovat enimmäkseen jäkälästä vapaissa kohdissa. Maalauskohtia on useita. Alueella havaittiin kaksi mahdollista eläinkuviota ja punaista väriä, venekuvio, miehistöviivoja, tikku-ukkoja ja mahdollisesti käärme. Osa maalauksista on voitu tehdä maalauksen edustalla kulkevan terassin päällä seisoen. Ainakin ylimmät maalauskohdat (alue 2) on mahdollista ajoittaa rannansiirtymiseen perustuen. Inventointoi 2012: Paikka ennallaan.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 27 (71) 3.1.6 Maanomistus Suunnittelualueen merkittävin maanomistajataho on yksityiset maanomistajat, joiden omistuksessa on lähes 98 % suunnittelualueesta. Seuraavaksi suurimmat maanomistajat ovat valtio, yhdistykset ja yhteisöt. Asikkalan kunnan omistama maa-alue on varsin pieni. Maanomistajatilanne suunnittelualueella on esitetty alla olevassa kuvassa sekä kaavaselostuksen liitteessä 5. Kuva 10. Suunnittelualueen maanomistajatilanne.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 28 (71) 3.1.7 Liikenne Alueen pääliikenneväylät ovat Asikkalan läpi kulkeva valtatie 24 Lahdesta Jämsään, seututie 314 Vääksystä Sysmään ja seututie 313 Vääksystä Vierumäelle. Alueella on useita yhdystie -luokkaisia teitä, kuten Kopsuo - Nuoramoinen (3132), Kalkkinen - Vähä-Pukkila (3134), Kalkkisten kanavan tie (14153) ja Onalintie (15015). Kuva havainnollistaa alueen päätieverkoston. Kuva 11. Alueen päätieverkosto. Lähin matkustajaliikenteen lentoasema on Helsinki-Vantaa. Lähin lento-kenttä on Lahti-Vesivehmaa, joka on Kohtalaisen vilkas suuren kiitotien lentopaikka. Kenttää käyttää mm. Heinolan Ilmailukerho, joka harjoittaa kentällä moottorilentotoimintaa. Kentällä harjoitetaan myös purjelentoa, ultrakevytlentämistä, varjoliitoa sekä jonkin verran nousuvarjotoimintaa kentän keskialueella. Kentällä on varsin suuri asfaltoitu seisonta-alue, johon mahtuu pysäköimään enemmänkin koneita Lähimmälle säännöllisesti toimivalle rautatieasemalle, Lahteen, on yhteys Vääksystä keskimäärin 10 kertaa päivässä. Säännöllisiä linja-autoliikenteen yhteyksiä Lahteen (suurin osa Helsinkiin asti) ja Jyväskylään on Asikkalasta keskimäärin 10 kertaa vuorokaudessa. Useat vuoroista ajavat Vääksyn lisäksi myös Asikkalan kirkonkylän kautta. Tämän lisäksi Vääksyn alueella toimii palvelulinja.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 29 (71) 3.1.8 Väestö Asikkalan kunnan väkiluku oli vuoden 2006 lopulla 8 597 henkeä. Väestömäärä on laskenut kunnassa hitaasti 1990 luvulta lähtien. Asikkalan asukasluku oli vähentynyt kaikkiaan 2,1 % vuodesta 1995 vuoteen 2006. Vuonna 2006 väkiluku kääntyi kuitenkin lievään nousuun. Vuonna 2005 eläkkeellä olevien henkilöiden osuus Asikkalan väestöstä oli 28,2 % (Tilastokeskus 2007). Tulevaisuudessa väestön ikärakenne tulee Asikkalassa edelleen vanhenemaan. Lasten osuus kunnan väestöstä on hieman pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Seuraavassa taulukossa on esitetty Asikkalan kunnan, Lahden seutukunnan ja Päijät-Hämeen maakunnan väestömäärän kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2006. Taulukko 1. Asikkalan kunnan, Lahden seutukunnan ja Päijät-Hämeen maakunnan asukasluku vuosina 1995-2006 (Tilastokeskus 2007). Asukasluku 31.12.2006 Muutos 1995-2006 1995 2000 2005 2006 % Asikkala 8 782 8 644 8 560 8 597-185 -2,1 % Lahden seutukunta 166 815 167 448 169 920 170 430 3 615 2,2 % PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTA 198 286 197 378 198 975 199 235 949 0,5 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Asikkalan väestö tulee kasvamaan seuraavien vuosikymmenten aikana. Ennusteen mukaan vuonna 2030 kaupungin väestö on lisääntynyt 6,3 % vuoden 2006 tasosta. Asikkalan asukasluku olisi tuolloin noin 9 100. Ennusteen mukaan myös Lahden seutukunnan sekä Päijät-Hämeen maakunnan väkiluvut kehittyvät positiivisesti. Taulukko 2. Asikkalan kunnan, Lahden seutukunnan ja Päijät-Hämeen maakunnan väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus 2007). Väestöennuste Muutos 2006-2030 2006 2010 2020 2025 2030 % Asikkala 8 597 8 640 8 891 9 047 9 140 543 6,3 % Lahden seutukunta 170 430 172 907 179 203 181 924 183 797 13 367 7,8 % PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTA 199 235 201 057 206 420 208 964 210 697 11 462 5,8 % Asuminen Vuoden 2006 lopussa Asikkalassa oli yhteensä 3 951 asuntokuntaa. Asuntokunnan keskikoko oli Asikkalassa tuolloin 2,2 henkeä. Koko maassa asuntokunnan keskikoko oli samoin 2,2 henkeä (Tilastokeskus 2007). Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus oli vuoden 2005 lopussa Asikkalassa 20,9 %. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista vuoden 2006 lopussa oli puolestaan 77,5 % (Tilastokeskus 2007).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 30 (71) Taulukko 3. Asuntokunnat Asikkalassa vuonna 2006 (Tilastokeskus 2007). Asuntokunnat 2006 Asikkala Koko maa kpl % % 1 henkilö 1 513 38,3 % 40,1 % 2 henkilöä 1 352 34,2 % 32,6 % 3 henkilöä 466 11,8 % 12,0 % 4 henkilöä 366 9,3 % 9,8 % 5 + henkilöä 254 6,4 % 5,5 % Yhteensä 3 951 100 % 100 % Asikkalassa oli vuoden 2006 lopussa yhteensä 3 157 asuinrakennusta. 94,7 % Asikkalan asuinrakennuksista oli erillisiä pientaloja ja kaikista asuinhuoneistoista 59,9 % sijoittui erillisiin pientaloihin. Asikkalassa kerrostaloasuntojen osuus on selvästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin (Tilastokeskus 2007). Taulukko 4. Asuinrakennukset Asikkalassa vuonna 2006 (Tilastokeskus 2007). Asuinrakennukset 2006 Asikkala Koko maa kpl % % Erilliset pientalot 2 991 94,7 % 89,2 % Rivi- ja ketjutalot 118 3,7 % 6,1 % Asuinkerrostalot 48 1,5 % 4,6 % Yhteensä 3 157 100 % 100 % Taulukko 5. Asunnot Asikkalassa vuonna 2006 (Tilastokeskus 2007). Asunnot 2006 Asikkala Koko maa kpl % % Erilliset pientalot 2 642 59,9 % 39,9 % Rivi- ja ketjutalot 747 16,9 % 13,8 % Asuinkerrostalot 924 20,9 % 44,1 % Muu rakennus 98 2,2 % 2,2 % Yhteensä 4 411 100 % 100 % Loma-asutus Vuonna 2006 Asikkalassa oli yhteensä 3 742 kesämökkiä, mikä on 435 kesämökkiä 1 000 asukasta kohti. Koko maassa kesämökkejä oli samana vuonna 90 kpl/1000 asukasta (Tilastokeskus 2007).

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 31 (71) 3.1.9 Palvelut ja työ 3.1.9.1 Palvelut 3.1.9.2 Työpaikat ja työllisyys Asikkalan tärkeimmät julkiset, kaupalliset ja sosiaalipalvelut keskittyvät kaava-alueen länsipuolelle, kuntakeskus Vääksyn alueelle. Asikkalassa annetaan perusopetusta 1-6 luokalla seitsemässä eri koulussa, joista viisi toimii Vääksyn ulkopuolella. Oppilaita on yhteensä 300. Yläaste, lukio sekä erityisluokat toimivat Vääksyssä. Kunnassa toimii lisäksi toisen asteen oppilaitos Koulutuskeskus Salpaus sekä Asikkalan seudun musiikkiopisto. Vääksyn alueella on saatavissa lisäksi seuraavat kunnalliset palvelut: terveyskeskus, vanhainkoti/palvelutalo, kirjasto, poliisi, posti ja työvoimatoimiston palvelut. Asikkalan kunnan terveyskeskuksessa toimivat laboratorio, röntgen, kuntoutus, äitiysneuvola, lasten neuvola ja hammashoitola. Kuntakeskuksessa sijaitsee myös paloasema. Kaava-alueen palvelutarjonta on keskittynyt alueen pohjoisosaan Kalkkisten kyläalueelle. Kalkkisissa on jonkin verran kaupallisia palveluita (kauppa, ravintola, matkailupalveluja, pankki) sekä Kalkkisten koulu, jossa on oppilaita yhteensä 30-35. Asikkalan kunnan alueella oli työpaikkoja vuonna 2005 yhteensä 2 605. Yritystoimipaikkoja oli samana vuonna yhteensä 462. Eniten työpaikkoja oli palvelujen (53 %) ja jalostuksen (31 %) parissa (Tilastokeskus 2007). Taulukko 6. Työpaikkarakenne Asikkalassa vuonna 2005 (* ennakkotieto, Tilastokeskus 2007). Työpaikkarakenne 2005* Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Asikkala 333 13 % 802 31 % 1 392 53 % 78 3 % Asikkalassa asuvien työssäkäyvien henkilöiden lukumäärä oli vuoden 2005 lopussa 3 469. Työssäkäyvien henkilöiden osuus koko kaupungin väestöstä oli näin ollen 40,5 %. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus kaikista työssäkäyvistä oli 54,8 % (Tilastokeskus 2007, ennakkotieto). Vuodesta 1995 vuoteen 2005 Asikkalan työpaikkamäärä oli vähentynyt yhteensä 140 työpaikalla. Työttömyysaste oli Asikkalan kunnan alueella vuoden 2007 marraskuussa 8,8 % (Hämeen TE-keskus 2007). Taulukko 7. Työpaikkamäärä Asikkalassa vuosina 1995-2005 (* ennakkotieto, Tilastokeskus 2007). Työpaikkamäärä Muutos 1995-2005 1995 2000 2005* % Asikkala 2 745 2 704 2 605-140 -5,1 %

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 32 (71) 3.1.10 Matkailu 3.1.11 Virkistys Kaava-alueella matkailijoille kohdennettuja majoitus- ja ravintolapalveluita on tarjolla lähinnä Kalkkisten kyläalueella. Pääasiassa matkailupalvelut, neuvontapalvelut ja käyntikohteet ovat keskittyneet Vääksyn alueelle ja Vääksyn kanavan yhteyteen. Vääksystä noin 10 kilometriä Sysmään päin sijaitseva Pulkkilanharjun alue on Asikkalan merkittävimpiä luontomatkailukohteita. Pulkkilanharju on kahdeksan kilometriä pitkä suojeltu harjumuodostelma ja osa Päijänteen kansallispuistoa. Kunnan strategioiden mukaisesti Asikkala pyrkii profiloitumaan Päijät-Hämeen matkailukuntana. Matkailusta pyritään kehittämään tulevaisuudessa yksi kunnan merkittävimmistä toimialoista. Matkailusektoriin panostaminen tarkoittaa muun muassa matkailuun liittyvän yritystoiminnan ja markkinoinnin kasvattamista sekä ympärivuotisen palvelutarjonnan, uusien tapahtumien sekä matkailu- ja liikuntareitistöjen kehittämistä. Kaava-alueella on maakuntakaavassa virkistysalueeksi merkitty Ruotsalaisen virkistysalue. Ruotsalaisen virkistysalue sijaitsee Hopeaselällä ja koostuu suurimmaksi osaksi valtion omistuksessa olevista saarista ja kahdesta mannerrannasta. Muilta osin virkistys on kaava-alueella kohdennettavissa jokamiehenoikeuksilla käytettäviin ranta-alueisiin. Virkistysreitistöä ovat laivaväylät, jotka yhdistävät Ruotsalaisen alueen Päijänteeseen Kalkkisten kanavan kautta.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 33 (71) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Seutukaava / Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu 20.2.2006 hyväksyttyyn ja 11.3.2008 vahvistettuun Päijät-Hämeen maakuntakaavaan. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto on kesäkuussa 2010 päättänyt maakuntahallituksen esityksen mukaisesti käynnistää uuden maakuntakaavatyön. Uusi maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, joka vahvistuessaan tulee korvaamaan 11.3.2008 vahvistetun Päijät-Hämeen maakuntakaavan. Luonnos uudesta maakuntakaavasta oli nähtävillä 1.8.-30.9.2012. Maakuntakaava on tavoitteena saada hyväksyttyä ja vahvistettua vuonna 2014. Kuva 12. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Suunnittelualue on merkitty likimääräisesti. Lähde www.paijat-hame.fi

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 34 (71) Kaavamerkinnät ja niiden selitteet ovat:

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 35 (71) Asikkalan kunnan osalta maakuntakaavassa on todettu seuraavat kohteet: Kyläalue, AT 1 KALKKINEN. Kyläalue, joka sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella. Vajaan tuhannen asukkaan kyläkeskus, joka tarjoaa mm. matkailupalveluja. Kulttuurihistorian tai maiseman kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue, kmv6 KALKKISTEN KYLÄ JA KYMENVIRTA. Kalkkisten kylä on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueella on asumiseen liittyvää historiaa, perinnemaisemia ja peltopohjia. Satama-alue, LV2 KALKKISTEN LAIVALAITURI. Satamassa on 59 soutuvenepaikkaa ja kaksi laituria moottoriveneille (yhteensä 26 paikkaa). Vierasvenelaituriin mahtuu 5 10 venettä. Ohjeellinen uusi syväväylä, lvs5 SYVÄVÄYLÄ HEINOLA-KALKKINEN. Nykyisen laivaväylän perusparannus suurempia kuljetuksia varten on selvityksen alla. Liikenne on normaalin veneliikenteen lisäksi pääasiassa puu-tavaran kuljetusta ja risteilyaluksia. Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, ma5 KALKKISTEN KYLÄN JA KYMENVIRRAN KULTTUURIMAISEMA. Kalkkisten kylä on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Alueella on asumiseen liittyvää historiaa, perinnemaisemia ja peltopohjia. Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue, nat10 VALTIONKÄRKI Alueen erityisarvo on vanhoissa kuusikoissa ja runsaassa kuusi-lahopuussa Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue, nat15 MUKKULAMPI Mukkulammi on edustava vanhan metsän alue, jossa on eri kehitys-vaiheissa olevia osia. Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue, nat16 KALKKIS- TENKOSKI Kalkkistenkoski on arvokas rakentamattoman koskialueen ja vanhan metsän muodostama kokonaisuus, joka on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulailla. Suojelukohde, S502 VIRTOVUOREN LEHTO. Maakunnallisesti arvokas jyrkkäpiirteinen rantalehto Kymenvirran rannalla. Suojelukohde, S503 MATTILANOJAN LEHTO. Kymenvirran rannalla sijaitseva maakunnallisesti arvokas lehtoalue, jossa on mm. kuivaa rinnelehtoa ja kosteaa ojanvarsilehtoa. Luonnonsuojelualue, SL1 MUKKULAMMIN METSÄ. Kalkkisten kaakkoispuolella. Edustava vanhan metsän alue. Vanhojen metsien suojeluohjelma. Luonnonsuojelukohde, SL509 PASKURINPOHJAN LÄHDELEHTO. Ruotsalaisen eteläpäässä sijaitseva kohde, joka kuuluu lehtojen suojeluohjelmaan. Luonnonsuojelukohde, SL555 RUTALAHTI. Ruotsalaisen eteläpäässä sijaitseva maakunnallisesti arvokas lehto, jolle on ominaista puronvarren rehevä saniaislehtokasvillisuus sekä jalojen lehtipuiden runsaus.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 36 (71) Luonnonsuojelukohde, SL573 HEPONIEMENTIEN VARSI. Jalopuumetsä, jossa kasvaa lehmuksia. Luonnonsuojelukohde, SL575 VAAJANKALLIO. Jalopuumetsä, jossa kasvaa lehmuksia. Luonnonsuojelukohde, SL579 HIETAMÄEN LEHTO. Rauhoitettu ja vaateliasta lehtolajistoa kuten niinipuita ja vaahteraa kasvava lehtometsäalue. Luonnonsuojelukohde, SL579 HUONPOHJA. Jalopuumetsä, jossa kasvaa lehmuksia. Luonnonsuojelukohde, SL587 INKERINNIEMI. Jalopuumetsä, jossa kasvaa lehmuksia. Luonnonsuojelukohde, SL588 ROPIOISSAARI. Jalopuumetsä, jossa kasvaa lehmuksia. Luonnonsuojelukohde, SL590 ISO PUKKISAARI. Jalopuumetsä, jossa kasvaa lehmuksia. Luonnonsuojelukohde, SL595 NIINIVUORI. Loivapiirteinen, sekametsätyyppinen lehtoalue. Alueella tavataan kuivaa lehtoa sekä edustavaa tuoretta lehtoa. Kohde on maakunnallisesti arvokas. 2 kohdetta. Luonnonsuojelukohde, SL596 PELTOMAANVUORI. Jalopuumetsä, jossa kasvaa lehmuksia. 2 kohdetta. Luonnonsuojelukohde, SL597 HEVOSHAANVUORI. Jalopuumetsä, jossa kasvaa lehmuksia. Virkistysalue, V8 RUOTSALAISEN VIRKISTYSALUE. Suurimmaksi osaksi valtion omistuksessa oleva saarista ja kahdesta mannerrannasta koostuva virkistysalue Hopeaselällä. Virkistysalue, V516 VIRTOSAAAREN VIRKISTYS JA RETKEILYKOHDE. Saari on kokonaisuudessaan Päijänteen virkistysalueyhdistyksen yleiseen käyttöön varustama retkeilykohde. Merkittävä yhdystie, yt4 YT 3132. Yhdystie 3132 Vesivehmaa - Kopsuo - Kalkkinen. Merkittävä yhdystie, yt5 YT 3134. Yhdystie 3134 Pulkkila - Kalkkinen. Merkittävä yhdystie, yt8 YT 14153. Yhdystie 14153 Riilahti Kalkkisten kanava. Merkittävä yhdystie, yt97 YT 3132. Yhdystie 3132 Kalkkinen - Nuoramoinen. Arvokas harjualue ge-6, Hyrtiälänkangas. Kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Lisäksi alueella ovat seuraavat kohteet: Kolme pohjavesien suojelualuetta, ulkoilureitti, melontareitti, seitsemän muinaismuistoa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 37 (71) 3.2.2 Yleiskaavat 3.2.3 Asemakaavat 3.2.4 Rakennusjärjestys Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Rutalahden pohjukassa suunnittelualue rajautuu Urajärven kylän yleiskaavaan. Suunnittelualueella vahvistetut ja hyväksytyt ranta-asemakaavat: Alasenlahti (2.12.1981) Kaarela ym. (14.11.1986) Maasaari I (19.9.1988) Maasaari II (14.6.1991) Pässivuori/Romumäki (9.10.1991) Reposalo (30.3.1992) Yli-Tommola/Koskenniemi (9.4.1992) Iitulansaari (17.8.1993) Tornionniemi (6.11.95) Kotoranta (6.11.1995) Yli-Rusila (18.12.1996) Keltaniemi (19.1.2005) Kalkkisten kanavan ympäristö (12.12.2005) Asikkalan kunnassa on voimassa oleva rakennusjärjestys, jonka kunnanvaltuusto on vahvistanut 28.8.2001 ja se on tullut voimaan 1.10.2001.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 38 (71) 4 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat koskea asioita, joilla on: 1. aluerakenteen, alueiden käytön taikka liikenne- tai energia-verkon kannalta kansainvälinen tai laajempi kuin maakunnallinen merkitys, 2. merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön; tai 3. valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Yleistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi lain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Yleistavoitteita ei ole tarkoitettu käytettäväksi asemakaavojen eikä rakentamista ja maankäyttöä suoraan ohjaavien yleiskaavojen sisällön oikeudelliseen arviointiin. Erityistavoitteisiin on tarkoitettu sovellettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n 2 momentissa määriteltyjä, alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osalta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Asiasisältönsä perusteella MRL 22.2 :n 1-3 kohdat voidaan luetella kuuteen erilaiseen asiakokonaisuuteen: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energia-huolto, Helsingin-seudun erityiskysymykset sekä luonto ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tämän kaavan kannalta keskeisiä tavoitteita ovat: toimiva aluerakenne elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö sekä virkistyskäyttö 4.1 Kunnan asettamat tavoitteet Laadittavan rantaosayleiskaavan tavoitteena on saattaa Ruotsalaisen rantarakentaminen suunnitelmallisen maankäytön piiriin. Hankkeella turvataan luonnonsuojelun, virkistyksen, matkailun, loma-asumisen, vakituisen asumisen ja maa- ja metsätalouden tarpeet. Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka tavoitteena on alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen. Lisäksi yleiskaavassa todetaan olemassa olevat asemakaavat informaationa. Tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan MRL 72 :n mukaan käyttää perusteena myönnettäessä rakennuslupia ranta-alueelle. Kaava helpottaa ja yksinkertaistaa rakennuslupien ja rakennusprojektien käsittelyä.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 39 (71) Osayleiskaavan tarkoituksena on määrittää kiinteistö- ja maanomistajakohtainen rakennusoikeus sisältäen pysyvän asumisen tarpeet, loma-asumisen sekä matkailun- ja elinkeinojen alueet. Yleiskaavan laadinnassa noudatetaan emätilaperiaatetta, joka tarkoittaa, että tietyn poikkileikkausajankohdan jälkeen emätilasta erotetut rakennuspaikat otetaan huomioon vähentävänä tekijänä rakennusoikeutta laskettaessa. Poikkileikkausajankohtana käytetään 19.9.1969. Kaava laaditaan siten, että maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. 4.2 Viranomaisten asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet pitää huomioida. Kaavatyössä olisi erityisesti huomioitava laivaväylät, kanava-alue, vesiliikenteen erityiskysymykset (melu, turvallisuustekijät) sekä turvalaitteet. Maankäytön suunnittelussa on huomioitava liikenteen aiheuttamat haitat, mm. melu, sekä kulkuyhteydet maanteiltä uusille rakennuspaikoille. Kulku maanteiltä uusille rakennuspaikoille on pyrittävä järjestämään nykyisten liittymien kautta. Maakuntamuseon mukaan alueella tulee tehdä täydentävä arkeologinen muinaismuistoja koskeva inventointi, molemmissa kunnissa. 4.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Maanomistajakirjeen jälkeen ovat yksittäiset maanomistajat ottaneet yhteyttä sekä kaavaa laativaan konsulttiin, että an. Palautteessa yksittäiset maanomistajat ovat esittäneet kannanottoja kaavan sisältöön ja toiveita omaan kiinteistöön kohdistuvista maankäyttötavoitteista. Valtaosa palautteesta sisältää toiveita rakennusoikeuden lisäämisestä sekä käyttötarkoituksen muutoksesta. Palautetta on saatu myös luonto- ja maisema-arvojen korostamisesta. Pääsääntöisesti maanomistajien toiveet on pyritty toteuttamaan, mikäli ne ovat olleet linjassa yleisten suunnitteluperiaatteiden kanssa.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 40 (71) 5 YLEISKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKU- TUKSET 5.1 Alueen määrittely 5.1.1 Valmisteluaineiston kehittyminen Rantaosayleiskaavan laadinnassa ei ole tutkittu toisistaan poikkeavia ratkaisuja tai suunnitelmia. Kaavan tavoitteeksi kirjatut, Ruotsalaisen alueen saattaminen rantarakentaminen suunnitelmallisen maankäytön piiriin sekä luonnonsuojelun, virkistyksen turvaaminen sekä matkailun ja loma-asumisen tarpeet, seikat ovat luonteeltaan sellaisia, että ne ovat ratkaistavissa muilla keinoin. Valmisteluvaiheessa huomioitiin alueen erityispiirteet sekä alueella vallitseva suunnittelutilanne. Erityispiirteiden määrittelyssä käytettiin sekä olemassa olevia aineistoja, että tehtiin erillisiä selvityksiä. Kaavaa varten laadittiin maisemaselvitys, emätilaselvitys ja mitoitustarkastelu, luonto- ja maisemaselvityksen yhteenveto sekä maanomistus ja maankäyttöselvitys. Edellä mainittujen selvitysten lisäksi Maakuntamuseo edellyttää, että alueella tehdään täydentävä arkeologinen muinaismuistoja koskeva inventointi, molempien kuntien kaava-alueilla. Inventointi tehtäneen kesällä 2008 (14.4.2008 tilanteeseen perustuva tieto). Alkuvaiheessa sekä Heinolan, että Asikkalan puolen rantaosayleiskaavoissa oli tavoitteena käyttää samoja mitoitusnormeja ja poikkileikkausajankohtia. Tästä tavoitteesta luovuttiin talvella 2008.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 41 (71) 5.1.2 Valmisteluvaiheen vaikutukset Kaavaa laadittaessa ei tehty vaihtoehtoisia vertailuja erilaisten ratkaisujen suhteen. Tässä verrattavat vaihtoehdot ovat siis: VE 0 rantaosayleiskaavaa ei laadita, VE 1 rantaosayleiskaava laaditaan. Ympäristö 0 VE 1 Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Taajamakuva Muutokset ovat paikallisia ja niiden vaikutuksia arvioidaan tapauskohtaisesti kulloinkin käynnissä olevan suunnittelun/ toiminnan yhteydessä. Koko Ruotsalaisen alueen käsittävä arviointi on hankalaa eikä selkeää kokonaisuutta/ linjaa synny helposti. Vaarana alueen pirstaloituminen ja kokonaisuuden hallinnan puute. Rakentaminen tapahtuu yksittäisten lupien perusteella ympäristökeskuksen myöntämien lupien mukaisesti. Rakentamisen ohjaus ei ole kunnan hallussa, maanomistajalle menetelmä aiheuttaa kustannuksia ja lupaprosessin tuloksia on vaikea ennakoida ilman asiantuntemusta. Olemassa olevalle rakenteelle vaikutukset ovat vähäisiä. Uuden rakentamisen suhteen lupamenettely on tapauskohtaista ja kokonaisvaltaisen tarkastelun puute voi johtaa epäedullisiin ratkaisuihin ja jäsentymättömään ympäristöön. Taajamakuvan kehittyminen on riippuvainen alueen yksittäisten kiinteistönomistajien aktiivisuudesta. Taajamakuvan kehittäminen kokonaisuudessa on erittäin vaikeaa. Selvitysten perusteella voidaan tehdä erilaisten arvojen luokittelut ja määrittää toimenpiteet, joita ko kohde/ alue tarvitsee säilyäkseen. Koska selvitys on tehty koko Ruotsalaisen alueella, voidaan määritellä selviä kokonaisuuksia ja hahmottaa alueen kokonaistilanne yksittäisten kohteiden sijaan. Laajempien kokonaisuuksien hallinta helpottuu ja selkeytyy. Alueen erityispiirteitä voidaan nostaa esille ja niiden luonnetta vahvistaa. Selvityksien yhteydessä määritettään normit, joiden mukaan uusi rakenne alueelle mitoitetaan. Lupaprosessi on kunnan hallinnassa ja sen ennustettavuus on helppoa. Olemassa oleva rakenteen erityispiirteet jäsentyvät ja alueen ominaispiirteitä voidaan vahvistaa ja selkeyttää. Rakentamismahdollisuudet on selvitetty koko Ruotsalaisen alueen osalta, joten maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu. Olemassa olevan rakenteen ominaispiirteitä voidaan vahvistaa ja rakentamisen ohjaus on kunnan hallussa. Taajamien erityispiirteet jäsentyvät ja alueen ominaispiirteitä voidaan vahvistaa ja selkeyttää. Olemassa olevan rakenteen ominaispiirteitä voidaan vahvistaa kokonaisuutena.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 42 (71) Yhdyskunta 0 VE 1 Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteessa ei tapahdu mittavaa muutosta. Yksittäiset rakennushankkeet tai käyttötarkoituksen muutokset voivat osittain muodostaa esim. tiestön osalta tehotonta yhdyskuntarakennetta sekä aiheuttaa kunnalle menoja. Alue on luonteeltaan sellainen, että uusi rakenne muodostuu pääasiassa loma-asumisesta. Yhdyskuntarakenteessa ei tapahdu mittavaa muutosta. Mahdolliset käyttötarkoituksen muutokselle soveliaat alueet voidaan määritellä siten, että yhdyskuntarakenne kehittyy järkevästi. Yhdyskuntatalous Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ovat riippuvaisia yksittäisistä hankkeista. Kokonaisuuden arvioiminen on hankalaa ja mahdolliset suunnitelmat eivät ole yhdyskuntataloudellisesti järkeviä tai laajemmassa mittakaavassa pohdittuja. Kokonaisuuteen suhteutettu suunnitelmallisuus mahdollistaa kuitenkin yhdyskuntataloudellisesti ja ekologisesti edullisempia ratkaisuja. Kokonaisuuteen suhteutettu suunnitelmallisuus huomioi erilaiset hankkeet ja mahdollistaa toimintojen yhteensovittamista ja kustannustehokkaan toiminnan syntymistä sekä maanomistajille että kunnalle. Palvelut 0 VE 1 Lähipalvelut Matkailupalvelut Alueen lähipalvelut säilyvät entisellään. Palveluita syntyy yrittäjien aktiivisuudesta riippuen. Kaavassa ei ole osoitettu uusia lähipalvelualueita. Kokonaisuutta voidaan tarkastella paremmin ja ohjata matkailu- ja virkistyspalvelujen syntymistä koko Ruotsalaisen alueen näkökulmasta. Elinkeino 0 VE 1 Matkailu Palveluita syntyy yrittäjien aktiivisuudesta riippuen. Kokonaisuutta voidaan tarkastella paremmin ja ohjata matkailu- ja virkistyspalvelujen syntymistä koko Ruotsalaisen alueen näkökulmasta. Metsätalous Ei vaikutusta. Mahdollisuudet metsätalouden harjoittamiseen säilyvät pääsääntöisesti ennallaan.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 43 (71) Liikenne 0 VE 1 Autoliikenne Liikennekäyttäytyminen säilynee ennallaan. Mahdollisten käyttötarkoitusten muutosten myötä autoliikenne voi kasvaa joillakin alueilla, mutta ei dramaattisesti. Veneliikenne Ei vaikutusta veneliikenteeseen. Olemassa olevat väylät ja venesatamatoiminnot on merkitty kaavaan. Virkistys 0 VE 1 Virkistysalueet Ulkoilureitit Ei vaikutusta virkistysalueisiin. Yksittäisiä hankkeita voi syntyä. Ei vaikutusta ulkolureitteihin. Yksittäisiä hankkeita voi syntyä. Alueen kokonaistilanne voidaan hahmottaa hyvin ja mahdolliset kehittämistoimet voidaan suunnitella kokonaisuutta silmälläpitäen. Alueen kokonaistilanne voidaan hahmottaa hyvin ja mahdolliset kehittämistoimet voidaan suunnitella kokonaisuutta silmälläpitäen. Suojelualueet 0 VE 1 Suojelualuevaraukset Ei vaikutusta luonnonsuojelualueisiin, alueet on jo varattu kyseiseen tarkoitukseen. Yksittäisten maa- ja metsätalousalueiden, joilla on erityisiä ympäristöarvoja kohteiden säilymistä ei voida turvata. Laajojen maisema- ja luontoselvitysten avulla, alueelta voidaan osoittaa alueet, jotka tukevat ominaispiirteitä ja vahvistavat ympäristöllistä identiteettiä. Muu suojelu Suojelu ja arvojen säilyttäminen on tapauskohtaista. Rantoja ja muita maisemallisesti herkkiä tai arvokkaita alueita suojellaan ohjeilla ja määräyksillä kokonaisuus silmälläpitäen.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 44 (71) 5.2 Yleiskaava 5.2.1 Luonnos Kaavoituksen käynnistymisestä lähetettiin tiedoksianto maanomistajille. Tiedotteen myötä sekä kaavaa laativaan konsulttiin, että kuntaan tuli yhteydenottoja, jotka käsittelivät maanomistajien toiveita kaavan suhteen. Pääosa palautteesta käsitteli yksittäisten kiinteistöjen rakentamismahdollisuutta sekä käyttötarkoituksen muutoksia. Tämän lisäksi tuli kannanottoja luonto- ja maisema-arvojen huomioimisesta. Rantaosayleiskaavaluonnos laadittiin syksyn 2008 ja alkutalven 2009 aikana. Kaavaluonnos laadittiin viranomaisneuvottelun ja alueella tehtyjen maastoinventointien sekä selvitysten valmistuttua. Kunnanhallitus päätti 17.8.2009 asettaa Ruotsalaisen alueen osayleiskaavan valmisteluaineiston nähtäville 18.9.-23.10.2009 väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja osalliset saivat antaa mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta saatiin 16 kpl lausuntoja ja 165 kpl mielipiteitä. Saatuun palautteeseen laadittiin vastineet, jotka käsiteltiin Asikkalan kunnan kaavoituksen ohjausryhmässä sekä Asikkalan kunnanhallituksessa. Vastineet toimitettiin palautetta antaneille kesällä 2011. Pääosa mielipiteistä käsitteli yksittäisten kiinteistöjen rakentamismahdollisuuksia sekä käyttötarkoituksen muutoksia. Useissa mielipiteissä otettiin myös kantaa M- ja M-1-alueisiin, pohjakartan tietoihin ja kiinteistörajoihin. Kaavoituksen puitteissa ei ole mahdollista ottaa kantaa pohjakartan tai kiinteistörajojen virheisiin tai päivitystarpeisiin. Kaavan pohjakarttana olevasta maastotietokannasta sekä kiinteistörajoista vastaa Maanmittauslaitos. Koska käyttötarkoituksen muutokset tulee aina arvioida tapauskohtaisesti kunnan rakennustarkastajan ja kaavoittajan toimesta, ei tämän yleiskaavatyön puitteissa ole siihen mahdollisuuksia. Käyttötarkoituksen muutokset haetaan poikkeamismenettelyn kautta Asikkalan kunnasta.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 45 (71) 5.2.2 Yleiskaavaehdotus Kaavaehdotus laadittiin luonnoksesta saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella keväällä 2011. Kaavaehdotusta laadittaessa keskeisimmät muutokset kaavaluonnokseen verrattuna ovat: Kaavaluonnoksesta puuttuneiden muinaisjäännöskohteiden lisääminen kaavakarttaan (sm-017 Torniemi, sm-021 Iisakkila, sm-335 Väinönkallio, sm-370 Huonpohjanvuori). Hopeasaaren luonnonsuojelualueen merkitseminen kaavaan SL/60- merkinnällä. SL/41 aluerajauksen tarkentaminen (Mattilanojan lehto). M ja M-1 alueiden yhdistäminen M-alueeksi. Kaavamääräyksen muokkaaminen. Metsähallituksen omistamien alueiden (tila 16-417-25-37) VR, M-1 ja RAmerkinnät muutettiin Metsähallituksen esityksestä SL/77-alueeksi. Alueelle on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualue. Alue käsittää mm. osan Hopea ja Pirttisaaresta, Virtosaaren, Iso- ja Vähä Pässisaaren, Hankosaaren, Hiilikuoppasaaret sekä alueen Suivassa. Kaikki kaava-alueen yhteiset alueet merkittiin VR-1 alueiksi. Kaavamääräys perustuu Päijänteen rantayleiskaavaan. Vantaan seurakuntayhtymän (tila 16-417-8-65) M-, M-1- ja RAmerkintöjen muuttaminen RM-merkinnäksi. Alueen toteuttaminen edellyttää yksityiskohtaisempaa suunnittelua. RM-3 -alueen lisääminen (tila 16-406-2-217). Kaavamääräys perustuu Päijänteen rantayleiskaavaan. Kaava-alueen rajauksen tarkistaminen suhteessa Päijänteen rantayleiskaavaan Kalkkisten kanavan alueella. Hietamäen ranta-asemakaavan rajauksen tarkistaminen. Kaavaluonnoksessa esitetyt SL/14 ja SL/15 sisältyvät ranta-asemakaavaan, joten ne poistettiin rantayleiskaavaehdotuksesta. Ranta-asemakaavan SL-alueet esitetään kaavakartalla kuten ranta-asemakaavojen sisältö tässä kaavassa muutenkin. Seuraaviin kaavamääräyksiin tehtiin täsmennyksiä: RA, M, MY, sk, pv, yleiset määräykset. Lisättiin yleisiin määräyksiin määräys radonturvallisesta rakentamisesta. Kaava-alueella olevien tiemerkintöjen täsmentäminen. Maantien 3132 merkinnän päivittäminen Rauvalanpohjan kohdalla 8.10.2009 hyväksyttyä tiesuunnitelmaa vastaavaksi. Kaava-alueella olevien palstoitussuunnitelmien mukaisten rakennuspaikkojen huomioinen kaavassa. Asikkalan kunnan päätöksellä mitoitusvyöhykkeisiin tehtiin tarkistuksia. Asikkalan kunnan päätöksellä yksittäisten kiinteistöjen osalta poikettiin mitoituksesta lievennysnormiin perustuen ja osoitettiin rakennuspaikkoja. Pohjakarttaan lisättiin maastotietokannan polkuja kuvaava osa. Näiden lisäksi kaavaehdotuksen karttaan on luonnokseen verrattuna tehty lukuisia pieniä tarkistuksia mm. rakennuskortteleiden rajauksiin ja rakennuspaikkoihin. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen rakennuspaikkojen ja kiinteistömuodostuksen sekä rakennusten käyttötarkoitusten tietoja on tarkistettu Asikkalan kunnassa. Tarkistettujen tietojen johdosta tarkentuneen mitoituksen perusteella on tehty tarkistuksia kaavakarttaan. Kaavassa osoitettuja käyttötarkoituksia on tarkistettu lupatilannetta vastaavaksi kunnan tietojen mukaan. Kaavakartan ja määräysten lisäksi kaavaselostusta ja liitteitä on täydennetty ja täsmennetty.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 46 (71) Asikkalan kunnanhallitus päätti 5.9.2011 asettaa kaavaehdotuksen nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä (MRL 65 ja MRA 19 ) 6.10.- 4.11.2011. Kaavaehdotuksesta järjestettiin esittelytilaisuus 12.10.2011 Asikkalan yhteiskoulussa. Maanomistajille järjestettiin kuulemistilaisuus 17.10.2011 ja 18.10.2011 Asikkalan kunnassa. Tilaisuudessa maanomistajilla oli mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti kaavaehdotukseen liittyvistä asioista kaavaa laativan konsultin kanssa. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot kaavaehdotuksesta ja osalliset saivat antaa muistutuksena. Kaavaehdotuksesta saatiin 9 lausuntoa ja 72 muistutusta. Pääosa muistutuksista koski yksittäisten kiinteistöjen rakentamismahdollisuuksia. Saatuun palautteeseen laadittiin vastineet. Palautteet ja vastineet käsiteltiin Asikkalan kunnan kaavoituksen ohjausryhmässä 19.9.2012, jonka jälkeen vastineet viimeisteltiin ohjausryhmän ja kunnan ohjeistuksen mukaisesti. toimitti vastineet palautetta antaneille. 5.2.3 Hyväksymiskäsittelyyn menevä yleiskaava Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavaan on tehty saadun palautteen ja tarkentuneiden tietojen perusteella tarkistuksia. Vuonna 2012 valmistui muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti), jonka perusteella kaavan muinaisjäännöskohteita on täydennetty ja tarkastettu. Keskeisimmät muutokset nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen verrattuna ovat: Muinaisjäännöskohteiden lisääminen kaavaan: Kärsävuori (sm 58), Kärsävuori 2 (sm 59), Liivanniemi S (sm 60) ja Rantalanniemi (sm 61). Kohteiden sm 58, sm 59 ja sm 61 läheisyydessä sijaitsevien uusien lomarakennuspaikkojen sijaintia on hieman tarkistettu kiinteistöillä 16-419-9-37 ja 16-417-7-4. Muinaisjäännöksen Iisakkila (sm 021) merkitseminen kaavaan kohdemerkinnän sijasta alueena. Kalkkisten kylän ma-1 -merkinnän (valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö) muuttaminen ma-2 merkinnäksi (maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen ympäristö). Kohde ei RKY 2009:n mukaan ole valtakunnallisesti arvokas. Merenkulun turvalaitteiden (3 kpl) osoittaminen kaavaan Etkohdemerkinnällä: Muikkustenkärki, Särkisyrjänkärki, Tornio. Yleisiin määräyksiin lisätty rakentamisen alin taso kastuvien rakenteiden osalta 79,8 mpy. Yksittäisten kiinteistöjen osalta kaavakarttaan on tehty tarkistuksia rakennuskortteleiden rajauksiin ja rakennuspaikkojen käyttötarkoituksiin, olemassa olevien rakennuspaikkojen ja saunojen merkitsemiseen, uusien rakennuspaikkojen sijaintiin. Yksittäisten kiinteistöjen osalta tarkistettiin korjauksena mitoituslaskelmaa ja tehtiin tarkistusten mukaiset vaikutukset kaavaan. Kaava-alueen rajausta tarkistettiin (pienennettiin) yksittäisten kiinteistöjen kohdalla ns. kuivan maan osalta. Asikkalan kunnan päätöksellä yksittäisten kiinteistöjen osalta poikettiin mitoituksesta lievennysnormiin perustuen ja osoitettiin yksittäisiä rakennuspaikkoja. Hopeasaaressa palstoitussuunnitelman mukaiset 4 toteuttamiskelvotonta rakennuspaikkaa, jotka sijoittuvat luonnonsuojelualueelle (SL/60) merkitty korvattaviksi rakennuspaikoiksi. Vantaan seurakuntayhtymän tilan Tontunniemi (16-417-8-65) RMmerkinnän muuttaminen RA- ja M-merkinnöiksi sekä olemassa olevien ra-

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 47 (71) kennuspaikkojen ja mitoituksen mukaisten uusien rakennuspaikkojen osoittaminen. RM-alueen lisääminen Venäjänniemeen. VR-1 määräystekstin täsmentäminen siten, että mahdollistetaan esim. saunan rakentaminen VR-1 alueelle. Hämeen ELY-keskus totesi syksyllä 2012, että ei edellytä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun järjestämistä. Tämän jälkeen syksyllä 2012 Asikkalan kunta arvioi muutosten määrää ja vaikutusta rantayleiskaavaan. Muutosten katsottiin olevan lähinnä teknisiä korjauksia ja yksittäiseen intressiin kohdistuvia. Näin ollen totesi, että kaava ei edellytä MRA 32 :n mukaista uudelleen nähtäville asettamista. Kaavakartan ja määräysten lisäksi kaavaselostusta ja liitteitä on täydennetty ja täsmennetty.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 48 (71) 6 YLEISKAAVAN KUVAUS 6.1 Mitoitus Kaavan lähtökohtien mukaisesti on kaavassa tutkittu sekä lomaasuntorakentamisen, vakituisen asumisen sekä matkailurakentamisen mahdollisuudet alueella. Emätilaselvitykseen perustuvalla mitoituksella on ratkaistu MRL 72 :ssä säädetty suunnittelutarve ranta-alueella. Osoitetut rakentamisalueet ja paikat on merkitty kaavaan siten, että MRL 10 luvussa säädetyt ranta-alueita koskevat erityiset säännökset toteutuvat tarvittavassa laajuudessa. Lähtökohtaisesti rakentaminen on pyritty ohjaamaan olemassa olevan rakennuskannan ja tiestön tuntumaan niin, että yhdyskuntarakenne ei hajautuisi hallitsemattomasti. Varsin keskeinen rooli on myös vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteiden huomioimisessa sekä vapaassa yhtenäisessä rantaviivassa. Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena ranta-alueiden osalta on maanomistajien mahdollisimman tasapuolinen kohtelu rakennusoikeuksia määritettäessä. Mitoitusperiaatteen mukaisesti emä- eli kantatiloiksi luetaan ne kaava-alueen kiinteistöt, jotka ovat olleet olemassa 19.9.1969. Emätilan käytettynä rakennusoikeutena otetaan huomioon emätilasta myöhemmin erotetut ja rakennetut kiinteistöt sekä rakennusluvat. Kantatilojen rakennusoikeus määräytyy muunnetun rantaviivan perusteella. Näin saatavasta luvusta vähennetään jo käytetty rakennusoikeus. Jäljelle jäävä rakennusoikeus jaetaan nykyisille tiloille. Suunnittelussa pääsääntöisesti käytettävästä laskennallisesta rakennusoikeudesta voidaan poiketa erityisistä syistä tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Tällöin kiinnitetään huomiota mm. alueen rakentamistilanteeseen, maisema- ja luonnonolosuhteisiin sekä jo käytettyyn rakennusoikeuteen. Niin sanottua kohtuullisuus arviointia on käytetty yksittäisten kiinteistöjen tapauksissa joitakin kappaleita. Tilakohtaisten rakennusoikeuksien määrittäminen mahdollistaa rakennussiirtojen suorittamisen alueilla, joilla on luonnonsuojelullisia- tai virkistysarvoja. Rakennusoikeuden siirrolla tarkoitetaan rakennusoikeuden siirtämistä saman maanomistusyksikön sisällä. Mikäli kaikkea laskennallista rakennusoikeutta ei voida valtakunnallisissa suojelukohteissa siirtää, se merkitään kaavaan valtion korvattavana rakennusoikeutena. Rantaviivan pituutta laskettaessa ei ole huomioitu aivan pieniä lahtia, salmia, niemiä ja kannaksia. Luonnollinen rantaviiva on muutettu ns. muunnetuksi rantaviivaksi seuraavien periaatteiden mukaisesti: alle 50 m leveiden niemien osalta otetaan huomioon vain niemen kantaosa 50 m 100 m leveiden niemien osalta rantaviivan pituudesta otetaan huomioon 60 % 100 m 150 m leveiden niemien osalta rantaviivan pituudesta otetaan huomioon 80 % alle 100 m leveiden salmien ja lahtien osalta otetaan rantaviivan pituudesta huomioon 60 % 100 m 150 m leveiden salmien ja lahtien osalta otetaan rantaviivan pituudesta huomioon 80 %

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 49 (71) Rantayleiskaavoituksessa on käytetty laskentamenetelmässä mitoitusvyöhykkeitä, jotka on esitetty liitteessä. Rantayleiskaava-alue on jaettu viiteen mitoitusluokkaan: Alueluokitus Luonto- tai maisemaarvollisesti erittäin herkkä alue Loma-asuntoa / km 3 Luonto- tai maisemaarvollisesti herkkä alue 4 Vähäisiä luonto- tai maisemaarvoja 5 Vähäisiä luonto- tai maisemaarvoja Ei erityisiä luonto- tai maisema-arvoja 6 7 Saaria, jotka ovat pinta-alaltaan alle 2 ha, ei oteta huomioon mitoitustarkastelussa eikä niillä ole rakennusoikeutta mitoitustarkastelun mukaisesti, poislukien olemassa olevat rakennuspaikat. Ilman eritystä syytä ei saariin tulisi sijoittaa enempää kuin 1 loma-asunto saaren 3 hehtaaria kohti laskettuna (pienissä alle 5 ha:n saarissa pinta-alanormi 2,5 ha). Pienet saaret, joille laskennallisesti muodostuisi uusia rakennusoikeuksia, mutta joita ei edellä mainituin perustein voida osoittaa saarille, laskennallinen rakennusoikeus pyritään siirtämään maanomistajan muille ranta-alueille niiltä osin, kuin se on mahdollista.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 50 (71) Kuva 13. Rantaviivan muuntoperusteet.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 51 (71) 6.1.1 Mitoituksen tulokset Alla olevassa taulukossa on kerätty tieto kaavoitusvaiheen rakentamistilanteesta sekä tilanteesta kaavan toteuduttua ranta-alueella. Nykyiset rakennuspaikat AO 87 AM 29 RA 881 Ranta-asemakaavat 106 Yht. 1103 Uudet rakennuspaikat RA 135 RM-3 3 Yht. 138 Kaavan toteuduttua 1241 Todellinen rantaviiva Muutettu rantaviiva noin 142 km noin 98 km Lisäksi kaavaan on merkitty saunoja 14 kpl. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen rakennuspaikkojen ja kiinteistömuodostuksen sekä rakennusten käyttötarkoitusten tietoja on tarkistettu Asikkalan kunnassa. Tarkistettujen tietojen johdosta tarkentuneen mitoituksen perusteella on tehty tarkistuksia kaavakarttaan. Kaavassa osoitettuja käyttötarkoituksia on tarkistettu lupatilannetta vastaavaksi kunnan tietojen mukaan. Asikkalan kunnan päätöksellä mitoitusvyöhykkeisiin tehtiin kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheen jälkeen tarkistuksia ja yksittäisten kiinteistöjen osalta poikettiin mitoituksesta lievennysnormiin perustuen ja osoitettiin rakennuspaikkoja. Kaavassa on huomioitu alueella olevien palstoitussuunnitelmien mukaiset rakennuspaikat. 6.2 Alueiden käyttötarkoitusta kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät Merkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Alueisiin sisältyvät myös alueen pääasiallista käyttötarkoitusta palvelevat liikenne-alueet. 6.2.1 Alueiden käytön kehittämistavoitemerkinnät Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty alueiden käytön kehittämistavoitemerkintöjä. 6.2.2 Osa-alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät Osa-alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät ovat peräisin joko kaavaa varten tehdyistä selvityksistä tai viranomaisaineistoista. Kyseiset merkinnät ovat luonteeltaan informatiivisia ja kohdistavat alueelle huomioimistarpeen joka tulee huomioida alueenkäytössä. Kaava-alueelle sijoittuu osittain tai rajautuu kolme pohjavesialuetta, jotka on merkitty kaavaan pv-merkinnällä.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 52 (71) 6.2.3 Aluevarausmerkinnät Luontoselvityksen perusteella kaavaan on merkitty luo-merkinnällä arvokkaita luontoalueita. Kyseisiin merkintöihin liittyvä numero on selitetty sekä kaavaselostuksessa että luontoselvityksessä. Maisemaselvityksen perusteella kaavaan on merkitty, ma-2 merkinnällä maakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt ja sk-merkinnällä kyläkuvallisesti arvokas alue. Kaavaan on merkitty ge-merkinnällä arvokas geologinen muodostuma sekä Hyrtiälänkankaan arvokas harjualue. Muinaismuistolain mukaiset kohteet on merkitty kaavan sm-merkinnällä. Kyseisiin merkintöihin liittyvä numero on selitetty kaavaselostuksessa. Maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M) sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutusluonteinen rakentaminen kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti edellyttäen, että rakentaminen soveltuu maastollisesti ja maisemallisesti ympäristöön. 100 metrin syvyisellä rantavyöhykkeellä tai ranta-alueella, jolla rantaan tukeutuva loma-asutus vaatii järjestämistä, on voimassa MRL 43.2 mukainen rakentamisrajoitus. Alueen rakentamisoikeus on sijoitettu maanomistajakohtaisesti saman maanomistusyksikön rakentamiseen tarkoitetuille alueille. 100 metrin syvyisellä rantavyöhykkeellä tai ranta-alueella, jolla rantaan tukeutuva loma-asutus vaatii järjestämistä sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä tarpeellinen rakentaminen MRL 72.3. Alueen metsänkäsittely pohjautuu kulloinkin voimassa olevaan lainsäädäntöön ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisemiin Hyvän metsänhoidon suosituksiin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rantamaisemaan ja luonnonarvoihin. Maa- ja metsätalousalueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), on merkitty kaavaan luonto- ja maisemaselvityksen perusteella. Kyseisiin merkintöihin liittyvä numero on selitetty sekä kaavaselostuksessa että luontoselvityksessä. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on merkitty MA-merkinnällä. Luonnonsuojelualueet (SL) ovat suojeltuja alueita, jotka ovat peräisin viranomaisaineistoista. Nämä alueet on merkitty kaavaan ja määräys on laadittu siten, että kyseisen alueen arvo ei vaarannu. Lisäksi Metsähallituksen omistamia alueita on merkitty SL-alueiksi Metsähallituksen esityksestä. Alueelle on tarkoitus perustaa luonnonsuojelualue. Kaava-alueella olevat yhteiset alueet on merkitty Virkistys- ja retkeilypalveluiden alueeksi (VR-1). Alueelle saa rakentaa vähäisiä alueen käytön kannalta tarpeellisia rakennuksia ja rakenteita. Alueet on tarkoitettu järjestöjen, yhdistysten, jakokunnan tai muiden vastaavien yhteistä käyttöä varten. Kalkkisten kanava-alue on merkitty kaavaan kanava-alueen merkinnällä (LK). Kalkkisten satama on merkitty satama-alueeksi (LS). Vesialueeksi on merkitty kaikki vesialueet.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 53 (71) 6.2.3.1 Asuminen 6.2.4 Kohde- ja viivamerkinnät Kaavassa on osoitettu ympärivuotiset asuinpaikat AO-erillispientalojen alue merkinnällä sekä AM-maatilojen talouskeskus -aluemerkinnällä. Loma-asuminen on merkitty RA loma-asuntojen aluemerkinnällä. Loma- ja matkailupalvelujen alueita (RM) on 3 kpl ja ne sijaitsevat Kalkkisissa, Kasiniemessä ja Rutalahdella. RM-alueiden kehittäminen edellyttää asemakaavan laatimista. Näiden lisäksi Kalkkisiin on merkitty loma- ja matkailupalveluiden alue merkinnällä RM-3, joka on mahdollista toteuttaa rantayleiskaavan perusteella. Näiden lisäksi kaavaan on merkitty informatiivisesti olemassa olevien rantaasemakaavojen rakennuskorttelialueet. Viivamerkinnöillä on merkitty alueen tiestö, kaavaraja, alueen rajat ja osaalueen rajat sekä olemassa olevat laivaväylät. 6.2.5 Ympäristömuutoksia kuvaavat merkinnät Nämä merkinnät ovat tässä kaavassa rakennuspaikkoja kuvaavat merkinnät. Tässä kaavassa rakennuspaikat on jaoteltu seuraavasti: Rakennettu lomaasunto/ myönnetty rakennuslupa, Rakennettu asunto/ talouskeskukset, uusi loma-asuntoyksikkö, rantakaava- tai ranta-asemakaava-alueella oleva rakennettu loma-asunto/ myönnetty rakennuslupa ja rakennettu asunto. Tämän lisäksi kaavassa on osoitettu saunarakennuksia, jotka kuuluvat jonkin kiinteistön yhteyteen, mutta ovat niin kaukana tilakeskuksesta, että ei ole ollut perusteltua osoittaa koko aluetta rakennuskortteliksi. Tämän lisäksi kaavassa on osoitettu yksittäisiä rantasaunoja, jotka on joko rakennettu rakennusluvan perusteella tai saunalle on myönnetty rakennuslupa ja tulkitsee luvan edelleen luvan toteuttamisperusteiden olevan kunnossa, ilman rakennuspaikka-aluemerkintää.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 54 (71) 6.3 Yleiskaavamerkinnät ja määräykset

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 55 (71)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 56 (71)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 57 (71)

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus 58 (71)