LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

Transkriptio

1 Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä lajisto: Linnut: harmaapäätikka, palokärki ja lehtopöllö Kasvit: mielenkiintoisia puulajeja kartanon arboretumissa Kuvaus: Lempäälän ainoana harjuna tämä harjujakson edustava osa on paitsi kaunis myös erinomainen opetuskohde. Maantien eteläpuoli on kuivaa rinnelehtoa, jonka kauneimpia kasvilajeja ovat sinivuokot ja kielot sekä erikoisuutena valkomarjainen mustikka. Mäyhäjärven puoleisen osan yleispuusto hakattiin 90-luvulla. Sotavallan kartanon arboretumin alueella kasvaa harvinaisten istutettujen puulajien ohella mm. lehtopähkämö ja Mäyhäjärven rannassa on muutamia poikkeuksellisen komeita tervaleppiä. Kuva 64 Sotavallan harju (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: Lehto on rehevyytensä vuoksi myös eläimistöltään monipuolinen. Alueen perhoslajistoa on tutkittu useita vuosikymmeniä. 111

2 112

3 53. Mäyhäjärven Pitkäsaari Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,3 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Arvokas luontokohde Kyllä Kuvaus: Kuva 65 Mäyhäjärven Pitkäsaari (kuva: Sami Soininen) Sotavallan harjujakson osana saari on näillä seuduilla erikoinen ja maisemallisesti kaunis. Merkittävä lajisto: Linnut: kuikka Saavutettavuus: Veneellä Mäyhäjärven rannoilta. Virkistyskäyttö: Kuva 66 Mäyhäjärven Pitkäsaari (kuva: Sami Soininen) 113

4 114

5 54. Siisjärvenkukkula osittain vaikeakulkuista. Birgitan polku kulkee alueen läpi. Suunnitteilla on tuli- ja taukopaikka. Pinta-ala: 67,8 ha Kylä: Lahti / Pappila / Kuokkala /Moisio Omistaja: Yksityinen Status: Arvokas kallioalue (lk. 3), Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: Kyllä Kuvaus: Kohde muodostuu lounais-koillissuuntaisesta kallioiden jonosta, joka rajautuu lännessä kahteen lampeen ja niitä yhdistävään puroon. Ympärillä on laajahko rakentamaton metsä- ja suoalue. Korkeimmalta huipulta avautuu näköala kulttuurimaisemaan ja laajoille metsäalueille. Länsirajalla puron kohdalla on suurista kivenlohkareista muodostunut muinainen kosken pohja. Alue on kivilajiltaan gabroa, joka näkyy kasvillisuuden rehevyydessä. Erityisen rehevää kasvisto on puronvarressa. Merkittävä lajisto: Kasvit: hajuheinä (useita kasvupaikkoja), imikkä, lehto-orvokki, lehtokuusama, kellotalvikki, nuokkutalvikki, kotkansiipi ja tummaraunioinen Saavutettavuus: Kuva 67 Siisjärvenkukkula (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: Siisjärven erämaa-alue sijaitsee Nurmen, Moisio-Hakkarin ja Kuljun rajoilla Siisjärventien päässä, noin kahden kilometrin päästä Tampereentiestä. Siisjärven alueella kulkee useita metsäpolkuja ja alueella on myös kaksi järveä: Siisjärvi ja Pikku Siisjärvi sekä Siisjärven kukkula. Alue on sopiva ulkoilukäyttöön: marjastukseen, uimiseen, kalastukseen, vaelteluun. Maasto on 115

6 116

7 55. Pirunlinna Linnut: korppi, varpuspöllö ja harmaapäätikka Kasvit: hajuheinä, raidankeuhkojäkälä ja haurasloikko Pinta-ala: 4,5 ha Kylä: Moisio / Kuivaspää Omistaja: Yksityinen Status: Arvokas kallioalue (lk 4), Opetuskohde, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: Kyllä Saavutettavuus: Pirunlinnan alue sijaitsee Paistinkulman itäpuolella. Paistinkulman suunnalla on myös pysäköintipaikka ja sieltä lähtee polku Pirunlinnan alueelle. Pirunlinnan kivikoiden kätköissä on myös luola. Kuvaus: Pirunlinna on metsä- ja suoalueiden keskellä jyrkästi kohoava pienialainen kallio, joka on muinainen linnavuori. Pohjoissivulla on korkea jyrkänne ja alueella on luontaisesti erittäin suuria lohkareita sekä rinteellä että sen laella. Näiden lisäksi muille sivuille on kivistä rakennettu selvästi erottuvia vallituksia. Kallion laelta avautuvat laajat metsänäköalat itään ja pohjoiseen. Alue on kulttuurihistoriallisen arvonsa lisäksi merkittävä myös maisemallisesti ja geomorfologisesti. Jyrkänteessä on erikoisia ylikaltevia pintoja ja rakoilun synnyttämiä luolia. Lohkareikot ovat todella näyttäviä ja suurin osa niistä on luontaisilla paikoillaan, sillä kivet ovat liian suuria siirrettäviksi. Kasvillisuudeltaan alue on varsin tavanomainen. Kallionlaen kookas haapa- ja mäntypuusto on luonnontilaisuudessaan edustavaa. Laen pohjakasvillisuus on selvästi kulunutta. Kivilajiltaan kallio on granodioriittia, joten jyrkänteen kasvisto on karuille kallioille tyypillistä. Jyrkänteen juurella on korpisoistuma. Pirunlinna on tärkeä retki- ja opetuskohde. Merkittävä lajisto: Nisäkkäät: liito-orava Kuva 68 Pirunlinna (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: 117

8 118

9 56. Herralanvuori - Rassanvuori Pinta-ala: 62,6 ha Kylä: Herrala Omistaja: Yksityinen Status: Arvokas kallioalue (lk 4), Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: Kyllä Merkittävä lajisto: Linnut: mehiläishaukka, varpuspöllö, harmaapäätikka ja lehtopöllö Kasvit: etelänalvejuuri, imikkä, lehto-orvokki, lehtokuusama ja metsälehmus Saavutettavuus: Rassanvuorelta avautuu näköaloja järvelle ja sitä käytetään runsaasti lähivirkistysalueena ja paikallisena näköalapaikkana. Lähistöllä on rehevä Ahtialanjärvi, koskiensuojelulaissa suojeltuja vuolteita sekä Ahtialan arvokas kylämaisema. Alue sijaitsee keskustan itäpuolella 190 -tien ja 3 -tien välissä, alueen halki kulkee Birgitan polku. Kuvaus: Herralanvuoren-Rassanvuoren kallioalue muodostuu kahdesta suoalueen toisistaan erottamasta kalliomäestä ja rajautuu pohjoisessa suoalueeseen ja lännessä peltoon. Alue sijaitsee maisemaltaan arvokkaassa ympäristössä lähellä Lempäälän keskustaa. Korkein ja edustavin kallioselänne on alueen eteläreunalla sijaitseva Rassanvuori. Lännessä kulkevalta Tampere-Lempäälä -tieltä katsottuna alue erottuu ympäristöstään metsäisenä kohoumana. Muualla alue rajoittuu pelto- ja metsämaisemaan eikä erottuminen ole kovin selkeää. Pääsääntöisesti loivilla rinteillä on alueen etelä- ja pohjoispäässä pienet, mutta melko edustavat kalliojyrkänteet. Eteläpäässä Rassanvuoren alueella on jäätikön hiomia melko edustavia silokallioita ja selänteen etureunalta on louhittu aikaisemmin ilmeisesti rakennuskiviä. Kivilajiltaan alue on pääasiassa granodioriittiä, mutta pohjoispäässä kivilaji vaihtuu kiillegneissiksi. Kivilajin vaikutus näkyy selvästi kasvillisuudessa, sillä pohjoisosan jyrkänteiden juurelle on syntynyt erittäin edustava kallionaluslehto ja pohjoisosan kasvillisuus on muutoinkin rehevämpää kuin etelässä. Kalliokasvillisuus on karua ja tavanomaista, eteläpään kallioilla myös kulunutta. Metsän käsittely on jonkin verran muuttanut alueen luonnontilaa, tosin alueen keskellä on vielä jäljellä luonnontilaista korpi- ja nevasuota. Kuva 69 Herralanvuori Rassanvuori (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: 119

10 120

11 57. Houkanvuori - Ruutananvuoristo Pinta-ala: 9,0 ha Kylä: Kuivaspää Omistaja: Yksityinen Status: Arvokas kallioalue (lk 4), Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: - Kuvaus: Pääosin Kangasalan ja Tampereen puolella oleva merkittävä kallioalue. Saavutettavuus: Sijaitsee Hervantajärven itäpuolella ja Salmuksen Natura - alueen pohjoispuolella. Kuva 70 Houkanvuori Ruutananvuoristo (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: 121

12 122