PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

Transkriptio

1 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta

2 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa Yleiskartta, tutkimusalue... 5 Rannansiirtyminen... 6 Muinaisjäännökset... 7 PIELAVESI 74 SULKAVA MUSTIKKAMÄKI... 7 PIELAVESI 75 KARELINNIEMI... 9 Kansikuva: Tyypillistä metsämaastoa Sulkavanjärven rannan tuntumassa, Hietaharjun pohjoispuolella. Perustiedot Alue: Pielaveden Sulkavanjärven ranta-alueet (Sulkavanjärven eteläosa) Tarkoitus: Mahdollisten alueella sijaitsevien muinaisjäännösten paikantaminen. Tavoite: Alueen mahdollisimman kattava tarkastus, tihein pistokokein. Työaika: Kenttätyöaika: , kaksi henkilötyöpäivää, yksi henkilötyöpäivä. Kustantaja: Pielaveden kunta Tekijä: Mikroliitti Oy, Timo Jussila. Aiemmat tutkimukset: ei ole. Tulokset: Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä varmuudella löytöpaikkoja. Karelinniemestä sanotaan löydetyn useita kiviesineitä. Inventoinnissa 2004 ei löydetty alueelta uusia muinaisjäännöksiä rakentamattomilta metsärannoilta. Syksyn täydennysinventoinnissa löytyi asuinpaikan merkkejä Karelinniemestä ja kivikautinen asuinpaikka Mustikkamäen alapuolisesta pellosta. Inventointi Inventointi suoritettiin samalla matkalla kuin Sulkavanjärven Kiuruveden puoleisten rantaalueiden inventointi, josta on tehty erillinen raportti. Sulkavanjärvi on ollut osana muinaista itämerta Ancylusjärveä vielä sinä aikana, kun tiedetään ihmisen jo asuneen Pohjois-Savossa. Korkeimmat muinaisjäännöksille potentiaaliset rannat sijaitsevat alueella n. 135 m korkeudella. Muinaisen Saimaan osaksi järvi tuli, kun Saimaa kuroutui lopullisesti Ancylusjärvestä (ja muinais-päijänteestä) n ekr Sulkavanjärven itäpuolella Laukkalassa. Tuon jälkeen alkoi järvessä tulva, joka saavutti huippunsa (n. 114 m mpy) n ekr, kun Saimaalle puhkesi uusi lasku-uoma etelässä Ristiinassa. Lyhyen aikaa ennen tätä järvestä on ollut yhteys Saimaaseen myös pohjoisen kautta. Sen jälkeen alkoi

3 3 altaassa vedenlasku, kunnes järvi kuroutui Saimaasta 4000 ekr. mennessä. Sen jälkeen järven eteläosan vesi on pysynyt paikoillaan tai hieman tulvinut (n. 109 m tasolla), kunnes järven vedenpintaa laskettiin 1920-luvulla n. metrin verran nykyiselle 108 m mpy tasolle. Muinaisjäännöksille potentiaalisimmat muinaisrantatasot sijaitsevat siis n m korkeusvälillä. Alueen maaperä rannan tuntumassa on moreeni, pääosin hieta-hiesumoreeni, paikoin märkä korpi, paikoin hyvin kivinen. Siellä täällä havaitsin rannan tuntumassa, em. korkeusvälillä hiekkaisempia kuivia moreenimaita. Kasvillisuus on alueen rannoilla tiheää, kuusivaltaista sekametsää, paikoin lehtipuuvaltaista vesakkoa. Järven rannoilla on monin paikoin tasaisia terasseja 3-4 metriä nykyisen rannan yläpuolella. Selviä ja laajempia muinaisrantatörmiä ei tämän kaltaiseen maastoon ole syntynyt. Alueen rannat ovat arkeologin kannalta hyvin haastavia. Tiheän kasvillisuuden takia maastoa ei voi lukea kuin muutamia kymmeniä metrejä eteenpäin. Kuusimetsä yhdessä kivisen moreenin kanssa tekee koekuopituksesta hitaan, kuoppia ei synny yhtä tiheään ja samassa ajassa kuin hiekkamaille. Alueen topografia on kuitenkin monin paikoin suotuisa kivikautisille asuinpaikoille, joskin parhaat paikat rannan tuntumassa on mökitetty. Tilanne on sama kaikkialla ns. Järvi-Suomessa. Maaperän laatu ja kohtuullinen kivisyys ei ole vaikuttanut kivikautisen ihmisen asuinpaikan valintaan. Tämän tietäen koekuopitin ahkerasti suotuisia maastonkohtia. Alueelle tuli tehtyä useita kymmeniä koekuoppia. Kävelin läpi alueen koko itärannan koillisesta Käännininniemen salmesta etelään Kilpilahden pohjukkaan, rantaterasseja harvakseltaan koekuopitellen, sekä avoimia maastonkohtia (tuulenkaadot, polut jne.) tarkastellen. Pihamaita ja peltoja en tarkastanut lainkaan. Länsirannalla tarkastin lyhyet rakentamattomat metsärantakaistat pistokokein. Alue tuli rakentamattomien metsärantojen osalta perusteellisesti tarkastettua rannan tuntumasta. En havainnut alueella yhtään mitään esihistoriaan viittaavaa! (lokakuussa suoritetussa täydennysinventoinnissa löytyi yksi kivikautinen asuinpaikka pellosta Mustikkamäestä, sekä asuinpaikan merkkejä Karelinniemestä. Ks. luku Täydennysinventointi). Karelinniemestä sanotaan löydetyn useita kiviesineitä 1800-luvulla. Kerrotaan arkeologi Appelgren-Kivalon vierailleen paikalla 1800 luvun lopulla (Lähde: Sulkavan kyläkirja, Sata suorta Sulkavassa, toim. P. Kokkonen 1996). Karelinniemi vaikuttikin varsin suotuisalta topografiansa puolesta kivikautiselle asuinpaikalle. Niemi oli kuitenkin viljelyksessä, enkä sitä tarkemmin katsonut tällä erää. Alueella on topografialtaan mainioita peltoja rannan tuntumassa (myös Kiuruveden puolella), minkä takia inventointia on tarkoitus täydentää myöhemmin syksyllä, kun pellot on kynnetty peltoalueiden kattavalla tarkastuksella (niiltä osin kun kynnöt tehdään). Alueen maastosta ja vesistöhistoriasta, sekä ympäröivien alueiden muinaisuudesta on tarkempi selvitys Kiuruveden Sulkavanjärven inventoinnin raportissa. Espoo Timo Jussila

4 4 Täydennysinventointi lokakuussa 2004 Lokakuun 13. päivänä kävin läpi yhdessä arkeologi Timo Sepänmaan kanssa alueen kynnettyjä peltoja. Useimmat alueen kynnetyt pellot rannan tuntumassa, tai muinaisrantojen törmillä katsottiin (Mustikkamäen alue, Juurikkalahden alue, Karelinniemi). Tulokset olivat kohtalaisen hyvät. Mustikkamäen talon eteläpuolisessa kynnetyssä pellossa havaittiin merkkejä kivikautisesta asuinpaikasta. Löydetyt kvartsi-iskokset ja ytimet olivat hajallaan pellossa suhteellisen laajalla alueella. Asuinpaikkaa ei kyetty selkeästi rajaamaan. Osittain siihen vaikuttaa se, että kynnös oli varsin tuore ja sää oli ollut pitkään kuiva. Juuri kynnetystä kuivasta pellosta löytöhavaintojen tekeminen on vaikeaa, ennen kuin sade pesee löydöt esille. Pellon kuivuudesta johtuen asuinpaikkaa ei kyetty rajaamaan, jolloin on tyydyttävä epämääräisempään paikkatietoon jolla on varauduttava muinaisjäännöksen olemassaoloon merkityllä alueella. Karelinniemen pellot olivat sängellä ja kyntämättä. Olkien välistä saattoi kuitenkin jonkin verran havainnoida löytöjä. Yhdessä paikassa, niemen länsirannalla olevan ladon ympäristössä, törmän laella havaittiin pari selvää kvartsi-iskosta. Ne jätettiin peltoon. Iskokset ovat kuitenkin selvä merkki siitä, että paikalla saattaa olla kivikautinen asuinpaikka. Löytöjen vähäinen määrä ei kuitenkaan oikeuta merkitsemään paikkaa suojelukohteeksi ennen tarkempia tutkimuksia paremmissa olosuhteissa. Espoossa Timo Jussila

5 5 Yleiskartta, tutkimusalue 1: Nettiversiossa ei ole karttoja (ei mittakaavassa)

6 6 Rannansiirtyminen Rannansiirtyminen Sulkavanjärven eteläpäässä:

7 7 Muinaisjäännökset PIELAVESI 74 SULKAVA MUSTIKKAMÄKI Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen asuinpaikka Kartta: x: y: Tutkijat: Löydöt: Sijainti: Huomiot: Jussila T 2004 inventointi KM :1, 4 kpl, kvartsi-iskoksia, Kolme bipolaarista kvartsiydintä, yksi iskos. :2, 2 g, 2 kpl, palanutta luuta. Diar Paikka sijaitsee Pielaveden kirkosta 31,0 km pohjoiseen, Sulkavanjärven itäpuolella, Käänninniemensalmen itärannalla, Mustikkamäen talosta n. 150 m etelään, rantapellossa, korkean törmän äärellä. Laajalla alalla moreenipellossa havaittiin siellä täällä kvartseja, sekä yksi luun pala. Kuivassa juuri kynnetyssä pellossa ei kyetty rajamaan paikkaa tarkemmin. Alueella on kuitenkin kivikautinen asuinpaikka. Maastokartta 1:10 000

8 8 Karttaote 1: Nettiversiossa ei ole karttoja

9 9 PIELAVESI 75 KARELINNIEMI Rauh.lk: 3 (2) Ajoitus: Laji: kivikautinen löytöpaikka Kartta: x: y: Tutkijat: Jussila T 2004 inventointi Löydöt: KM 34983, kvartsi-iskoksia 3 kpl. Diar Sijainti: Huomiot: Paikka sijaitsee Pielaveden kirkosta 23,3 km pohjoiseen, Sulkavan järven eteläosan itäpuolella olevassa Karelinniemessä, niemen länsirannalla olevan ladon ympäristössä.. Sänkipellossa havaittiin pari selvää kvartsi-iskosta rantatörmän laen tuntumassa, tasaisesta pellosta. Alueelta sanotaan 1800-luvulla löytyneen useita kiviesineitä. Kvartsi-iskokset viittaavat paikalla olevan kivikautinen asuinpaikka. Löytöjen vähäisyys ei kuitenkaan anna mahdollisuutta merkitä paikkaa varmaksi tapaukseksi ja suojelukohteeksi. On kuitenkin syytä varautua muinaisjäännöksen olemassaoloon. Kartta: ks. yleiskartta. Karelinniemen länsiosaa kuvattuna pohjoiseen. Kvartsit havaittiin ladon ympäristössä. Mahdollisesti paikalla on kivikautinen asuinpaikka