Ilmajoki Siltalan risteyksen ympäristö Asemakaavan muutos ja laajennus Korttelit 70, 293, 294 ja 347-350 Kaavaselostus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 2012
1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Palon kunnanosa 2 ja Siltalan kunnanosa 3 Alue: Siltalan risteyksen ympäristö Korttelit: 70, 293, 294 ja 347-350 Kaava: Asemakaavan muutos ja laajennus Kaava laatija Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334 044-4191 334 fax (06) 4191 311 sähköposti kaisa.sippola@ilmajoki.fi Kaavasuunnittelija Tapio Mäntymaa puh. (06) 4191 338 sähköposti tapio.mantymaa@ilmajoki.fi Vireille tulo Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 30.8.2010 Asemakaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta 17.4.2012 Kunnanhallitus x.x.2012 Kunnanvaltuusto x.x.2012 2
1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa Siltalan risteyksen eli kantatien 67 ja Palontien ympäristössä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 16 ha. Kaavamuutosalue rajattuna. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Ruokakesko Oy on esittänyt kirjeellään 30.6.2010, että kunta laatisi asemakaavan Siltalan risteyksen tuntumaan. Asemakaava tulisi laatia siten, että se mahdollistaisi alueella noin 2000 k-m 2 :n päivittäistavarakaupan ja muun tilaa vievän kaupan rakentamisen. Kunnanhallitus on antanut asemakaavalle seuraavat tavoitteet: alueelle osoitetaan liikerakennusten korttelialuetta niin, että se tekee mahdolliseksi rakentaa liiketiloja päivittäistavarakaupan tarpeisiin noin 2000 k-m 2 sekä muita liiketiloja tilaa vievän kaupan tarpeisiin liikenne alueelle pyritään ohjaamaan Palontien suunnasta Siltalan eritason ramppi pyritään suunnittelemaan ns. kaupunkirampiksi, joka tekee mahdolliseksi liittymien rakentamisen. 1.4 Kaavaselostuksen sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot 1 2. Tiivistelmä 4 3. Lähtökohdat 6 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 15 5. Asemakaavan kuvaus 29 6. Asemakaavan toteutus 36 1.5 Liitteet Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 3
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Siltalan eritasoliittymän rakennussuunnitelmat. Tiehallinto 1991. Keskustan osayleiskaava. Ilmajoen kunta 1992. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto 1993. Ilmajoen rakennusperintö. Osa 1, keskusta. 1999. Liikenneturvallisuussuunnitelma, Ilmajoen kunta. Tiehallinto 2000. Lausunto asuin- ja talousrakennuksen purkamisesta. Etelä-Pohjanmaan museo 2004. Eepee Agri-Market Ilmajoki. Rakennuspaikan pohjatutkimus. Seigeo Oy 2004. Aamukuja 1. Maaperätutkimus. PTI-Soil Oy. Ilmajoki, kaupan suurmyymälän kaupalliset ympäristövaikutukset. Entrecon Oy 2006. Siltalan alueen liikennejärjestelyt, Ilmajoki. Toimenpideselvitys. Tieliikelaitos 2006. Kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi. Mikroliitti Oy 2008. Luontoselvitys. Ilmajoen yleiskaava. Hannu Tuomisto 2009. Liikenneselvitys, 10.1.2011, Talentek Oy. Ilmajoen kaupallinen selvitys, Ilmajoen kunta/ruokakesko Oy, FCG Finnish Consulting Group Oy 3.5.2011. Ilmajoen kauppapaikka, Siltalanristeys. Liikenneselvitys, katsaus 11.5.2011. Mikko Uljas, Talentek Oy 2011. Muistio 11.5.2011; Ilmajoen kunnan ja ELY-keskuksen liikenne- ja infravastuualueen neuvottelu. Siltalan liittymä ja uuden liikealueen liikenneselvitys, Markku Järvelä, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus, 3.6.2011. Siltalan liittymä ja uuden liikealueen liikenneselvitys. Mikko Uljas, Talentek Oy 2012. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ruokakesko Oy:n asemakaavan laatimisanomus 30.6.2010 Teknisen lautakunnan esitys 23.8.2010 Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 30.8.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 14-27.9.2011 Lähtötiedot ja kaavaluonnokset nähtävänä 14-27.9.2011 Tekninen lautakunta 17.4.2012 Kunnanhallitus x.x.2012 Kaavaehdotus julkisesti nähtävänä x.x - x.x.2012 Kunnanhallitus x.x.2012 Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös x.x.2012 4
2.2 Asemakaava Asemakaava laajentaa Siltalan alueen kaupallisia palveluita sekä liiketiloja yleiskaavan luonteen mukaisesti kantatien lähialueella keskustaan päin. Aluerakenne noudattaa kaavamuutoksessa voimassa olevan asemakaavan ja yleiskaavan tavoitteita siten, että valtatien mahdollinen myöhempi eritasorakentaminen on mahdollista. Liikennesuunnitelman mukainen aluevaraus on tehty Palontien uutta kiertoliittymää varten. Asemakaavan muutoksella tarkistetaan Aamutien linjausta siten, että suora liittyminen rakennettavaan uuteen kiertoliittymään on mahdollinen. Tämä edellyttää Tuoresluoman uuden ylityksen rakentamista. Samaan kiertoliittymään tulee myös uuden Hansatien eli uusi kaupan alueen liikenteen liittymä. Sisääntuloliikenne on osoitettu ns. kaupunkirampin kautta Hansatielle. Kahdella liikerakennusten korttelialueella sallitaan vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen. Alueelle on osoitettu kaksi liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta. Kaksi maatilojen talouskeskusten aluetta osoitetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Paloaseman rajalle on osoitettu Aamutien uusi linjaus. Tuoresluoman ranta on osoitettu lähivirkistysja suojaviheralueeksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat ja toimijat toteuttavat rakentamisen oman aikataulunsa mukaisesti. Ruokakesko Oy on ilmoittanut kaupan hankkeen olevan ajankohtainen liikennejärjestelyiden aikataulun mukaan. Palontien ja Aamukujan rakentaminen liittyvät Tuoresluoman ylityksen, uuden Hansatien ja niitä yhdistävän liikenneympyrän järjestelyihin. Palontien ja kantatien risteysjärjestelyissä varaudutaan vaiheittain rakentamiseen siten, että eritason rakentaminen jää myöhemmin toteutettavaksi. 5
3 Lähtökohdat Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä vuonna 2005, on kuntakeskusten keskustatoimintojen alueelle mahdollista rakentaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Alueella on voimassa keskustan osayleiskaavassa, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 21.9.1992. Suunnittelualueella on voimassa lääninhallituksen vuosina 1965, -84, -87, -89 ja -90 vahvistamat ja kunnanvaltuuston vuosina 2006 ja 2008 hyväksymät asemakaavat. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin peltoaukeaa ja risteysaluetta, joka sijaitsee Ilmajoen keskustaajaman itäosassa rajautuen luoteessa rautatiehen, idässä Siltalan liike- ja teollisuusalueeseen ja etelässä asunto-alueeseen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 16 ha. Suunnittelualueella sijaitsevat Agrimarket ja paloasema sekä alueen vieressä useita erikoistavaraliikkeitä. Ruokakeskon sijoittumista keskustarakenteessa ja sen vaikutusalueella kuvataan tarkemmin Ilmajoen kaupallisessa selvityksessä (Finnish Consulting Group 2011). Maisemarakenne- ja kuva Ilmajoen keskustaa Alajokilakeuden suuntaan (Mika Ruutiainen 2007). Suunnittelualue on tasaista Kyrönjokivarren ja selänneasutuksen yhteen kasvanutta liitososaa, josta avautuu näkymä Alajoen viljelylakeudelle. Maaperä, pinnanmuodostus ja rakennettavuus Ilmajoki sijoittuu Etelä-Pohjanmaan lakeusalueelle, jolle on tyypillistä laajat, verrattain paksut postglasiaaliset savikerrostumat. Suunnittelualue on tasaista Kyrönjoen rantamaiden savikkoaluetta sijaiten korkeustasolla 39-44 metriä mpy. Alueen maaperää ei ole kaavoituksen yhteydessä tutkittu, mutta tiedot keskusta-alueen maaperästä yleisesti ja Siltalan alueelta viittaavat siihen, että savikerroksen paksuus on useista metreistä aina yli kahteenkymmeneen metriin. 6
Suunnittelualueen tasaista peltoaluetta. Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueella on vallitsevana rakennetun ympäristön kulttuurikasvillisuus. Luonnontilaista aluetta on alueen länsiosassa virtaava Tuoresluoma, joka on pehmeisiin savimaihin uurtunut uoma. Luoman varsilla kasvaa lehtipuuvaltainen puusto; harmaleppää, tuomia, pihlajaa, hieskoivua ja pajuja. Kenttäkerroksen vallitsevana kasvustona on mesiangervoa, karhunputkea ja nurmilauhaa. Rehevä rantakasvillisuus sitoo jyrkkää ja eroosioherkkää rantavyöhykettä. Osa luomanvartta on hoidettua pihapiiriä. Köykän talon pihapiirissä kasvaa perinteistä ketokasvillisuutta; kissankello, ketohanhikki, kylänurmikka, nurmitädyke, piharatamo, pihasaunio, pihatatar ja poimulehti. Alueella vierailee pellolla viihtyviä ja kulttuuriympäristöä sietäviä eläimiä. Erityisiä eläinhavaintoja ei tältä luonnoneläinten kannalta varsin meluisalta paikalta ole tehty. Ilmasto Tuoresluoman rehevää rantakasvillisuutta. Suunnittelualue lukeutuu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeen ja on ilmastoltaan lievästi mereinen. Vuoden keskilämpötila on 3,5 ºC, tammi-helmikuun -7,5 ºC ja heinäkuun 16,5 ºC. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 650 mm. Tuulet puhaltavat seudulla enimmäkseen kaakosta, etelästä ja lounaasta. Pinta- ja pohjavedet Luonnonsuojelu Suunnittelualueen läntisellä reunamalla virtaa kantatien ja Palontien alittava Tuoresluoma, joka laskee Kyrönjokeen. Ilmajoen sahan alueen tutkimuksissa todettiin pohjaveden olevan muutaman kymmenen senttimetrin päässä maanpinnasta ja laskevan itään kohti Tuoresluomaa (Länsi-Suomen Ympäristökeskus). Suunnittelualueella ei ole tehty havaintoja suojeltavista kasvi- tai eläinlajeista. 7
3.1.3 Rakennettu ympäristö Kyläkuva Asemakaavan laajennusalue on pääosin peltoaukeaa. Väestö, asuminen, palvelut ja työpaikat Keskustaajaman alueella on 4426 asukasta, joista alle 14-vuotiaita on 766, 15-64 -vuotiaita 2640 ja yli 65-vuotiaita 1020 henkilöä (Tilastokeskus 2011). Suunnittelualueella on kaksi omakotitaloa. Palonkylän koulu sijaitsee lähietäisyydellä, muut julkiset palvelut ovat Ilmajoen keskustassa. Siltalan risteyksen tuntumassa sijaitseva Siltalan liike- ja teollisuusalue on keskustaajaman keskeistä liikealuetta, jossa on muun muassa Tokmannin liiketalo sekä useita erikoistavaraliikeitä. Ilmajoella toimi vuoden 2009 lopussa 36 erikoiskaupan yksikköä, valtaosa Ilmajoen keskustassa; Alko, apteekki, huonekaluliike, kukkakauppa, käsityöliike, optikko, urheiluliike, vaateliike ja rautakauppa (Tilastokeskuksen toimipaikkarekisteri 2009). Lähimmät työpaikat sijaitsevat suunnittelualueen kauppaliikkeissä, paloasemalla sekä Siltalan liike- ja teollisuusalueella. Ilmajoen keskustassa on nykyisin kolme päivittäistavaramyymälää. Ilmajoen kaupallisen selvityksen (FCG 2011) mukaan päivittäistavarakaupan tarjonta on Ilmajoella väestöpohjaan verrattuna heikko. Vuoden 2009 lopussa Ilmajoella oli 1678 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti. Myös erikoiskaupan tarjonta on Ilmajoella heikko väestöpohjaan verrattuna; 326 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti. Seinäjoen seudun vuoden 2009 päivittäistavaramyynnistä 6 % ja erikoiskaupan myynnistä 5 % toteutui Ilmajoella. Sekä päivittäistavaramyynnin että erikoiskaupan myynnin osuus seudun koko myynnistä oli Ilmajoella alhaisempi kuin Ilmajoen väestöosuus koko seudun väestöstä. Kaupan palvelutarjonta on nykytilanteessa puutteellinen kuntalaisten ostovoimaan verrattuna. Erikoiskaupan ostovoimasta valuu alueen ulkopuolelle noin 37 % ja päivittäistavarakaupan ostovoimasta noin 34 %. Ilmajoen väestöstä noin 60 % asuu alle kolmen kilometrin ja noin 22 % alle kilometrin etäisyydellä nykyisistä kaupan keskittymistä ja päivittäistavaramyymälöistä. Ilmajoen keskustassa 4600 asukasta asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä kaupan keskittymästä ja 1700 asukasta alle kilometrin etäisyydellä. Väestömäärältään suurimpia yli kolmen kilometrin päässä kaupan palveluista sijaitsevia kyläalueita ovat Ahonkylä (1200 as.), Huissinkylä (600 as.), Pojanluoma (400 as.) ja Munakka (400 as.). Ilmajoen väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2020 mennessä on yhteensä noin 8000-11500 k-m 2 Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 1500-2000 k-m 2 ja erikoiskauppaan noin 6500-9500 k-m 2. (Ilmajoen kaupallinen selvitys FCG 2011). Yhdyskuntarakenne Siltalan alue tarjoaa yrityksille liikenteellisesti erinomaisia sijaintipaikkoja. Kaupan toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että kaavoituksella mahdollistetaan riittävä ja joustava liikerakentaminen ja laajennusmahdollisuudet myös pitkällä tähtäimellä. Suunnittelualue liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja infrastruktuuriin. Yhdyskuntarakenteelli- 8
Liikenne sesti Siltalan kaupan alue on osa Siltalan kunnanosan ja Ilmajoen keskustan taajamarakennetta. Kaupan alueen toteuttaminen täydentää yhdyskuntarakennetta Siltalan ja keskustan välisellä osittain rakentamattomalla alueella. Siltalan risteyksen sijainti on keskeinen koko kunnan yhdyskuntarakenteen ja liikenneyhteyksien kannalta. Alue on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla ja kävelyetäisyydellä asuu huomattava määrä asukkaita (yhden kilometrin säteellä noin 1000 asukasta). Sijainti kantatien 67 varressa houkuttelee alueelle myös ohikulkuliikenteen ostovoimaa. Paikallisesti yhdyskuntarakenteessa tapahtuva muutos ja kaupan alueen toteuttaminen liittymä- ja pysäköintijärjestelyineen on merkittävä. Kantatien 67 itäpuolisten asuinalueiden asukkaille muutos merkitsee asiointimatkojen lyhenemistä, kun keskustan palveluiden sijasta ja rinnalla voidaan asioida lähempänä olevissa liikkeissä. (Ilmajoen kaupallinen selvitys 2011). Kantatien 67 liikennemäärä Siltalan risteyksestä Seinäjoen suuntaan on noin 6300 ajoneuvoa ja Kurikan suuntaan noin 6200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siltalan risteyksestä Ilmajoen keskustan suuntaan Palontietä kulkee vuorokaudessa noin 5000 ajoneuvoa ja lentoaseman suuntaan Alaanentietä noin 1500 ajoneuvoa. Liikennemääräkartta. Liikennevirasto 1.1.2010. 9
Tekninen huolto Suunnittelualue on teknisen huollon piirissä. Vesijohto Sähköjohto Kaukolämpöjohto Viemärijohto Valokaapeli Sadevesijohto Ympäristöhäiriöt Häiriötä aiheuttavat kantatie- ja rataliikenne sekä paloaseman hälytysajoneuvot. Melua vähentävänä tekijänä on 60 km/h nopeusrajoitus alueen kohdalla. Melua ei ole mitattu, koska melulle herkkiä toimintoja ei ole tarkoitus lisätä suunnittelualueella. Sosiaalinen ympäristö Alueella sijaitsee kaksi asuinrakennusta, yksi asumattomaksi jäänyt maatilan päärakennus, yksi kauppa sekä paloasema. 10
Rakennettu kulttuuriympäristö Ilmajoen keskustassa on suoritettu ennen vuotta 1920 valmistuneen rakennuskannan inventointi vuonna 1999. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi rakennushistoriallisesti merkittävää pihapiiriä, joista molemmat ovat aikaisemmin olleet maatilan talouskeskuksia. Uusi-Loppi eli Köykkä Tuoresluoman töyräällä sijaitseva Köykän tilan pihapiiri on rakennushistoriallisesti merkittävä. Vuonna 1888 rakennettu päärakennus edustaa alkuperäisessä asussaan säilyneenä aikansa rakennuskulttuuria. Köykän päärakennus on eräs harvoista verhoamattomalla hirsipinnalla säilyneistä asuinrakennuksista koko Ilmajoen keskustassa. Kohde on merkittävä myös kulttuurihistoriallisesti osana Palonkylän alkuperäistä rakennuskantaa sekä maisemallisesti omaleimaisen miljöön ja nauhamaisen luomanranta-asutuksen merkitsijänä. (Maaria Mäntysaari; Ilmajoen rakennusperintö I, 1999). Rakennus on kuitenkin käyttämättömänä mennyt korjauskelvottomaan kuntoon sienikasvillisuuden levittyä rakennuksessa. Siltaloppi Muinaismuistot Siltalopin rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä Siltalopin pihapiiri sijaitsee Tuoresluomaan rajautuvalla tontilla, Palontien välittömässä läheisyydessä. Pihapiiriin kuuluu päärakennus, puori ja navetta. Puolitoistafooninkinen päärakennus on valmistunut perimätiedon mukaan vuonna 1860. Sekä päärakennuksen ulkoasu että sisätilat ovat säilyneet lähes muuttumattomina koko rakennuksen historian ajan. Alkuperäisellä paikallaan säilyneen puolitoistakerroksisen puorirakennuksen erityispiirteisiin kuuluu kolme matalaa vaakalaudoitettua pienaovea ja räystäsklasit (Maaria Mäntysaari, Ilmajoen rakennusperintö I, 1999). Päärakennuksen kuisti on erittäin huonossa kunnossa ja sille on myönnetty purkulupa. Pihapiiriin kuuluu myös vuonna 1983 valmistunut tiilivuorattu asuinrakennus. Kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi on tehty Ilmajoella vuonna 2008 (Mikroliitti Oy 2008). Suunnittelualueelta ei löytynyt muinaisjäännöksiä. 11
3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajina ovat yksityiset, Eepee-Kiinteistöt Oy, valtio sekä Ilmajoen kunta. Suunnittelualue rajattuna. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa 23.5.2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Ote voimassa olevasta maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa on alueelle osoitettu seuraavat merkinnät: Kuntakeskuksen keskustatoimintojen alue Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä teollisuus- ja varastotoimintojen alue Taajamatoimintojen alue Teollisuuden kehittämisen kohdealue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Matkailun vetovoima-alue 12
Osayleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt keskustan osayleiskaavan 21.9.1992. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C), maa- ja metsätalousalueeksi (MT), virkistysalueeksi (V) sekä rautatieliikenteen alueeksi (LR). Asemakaava Ote keskustan osayleiskaavasta. Suunnittelualueella on voimassa lääninhallituksen vuosina 1965, -84, -87, -89 ja -90 vahvistamat ja kunnanvaltuuston vuosina 2006 ja -08 hyväksymät asemakaavat. Alueella on voimassa seuraavat asemakaavamerkinnät: - liikerakennusten korttelialue KL - yleisten rakennusten korttelialue Y-2 - maatilojen talouskeskusten korttelialue AM - yleinen tie vierialueineen LYT - kauttakulku- tai sisääntulotie suoja- ja näkemäalueineen LT - rautatie LR - lähivirkistysalue VL - vesialue W - katu Ote nykyisestä asemakaavasta. 13
Rakennusjärjestys ja pohjakartta Pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2002. Kaavan pohjakarttana on käytetty 1:2000 mittakaavaista pohjakarttaa, jonka kunnan mittaustyönjohtaja on hyväksynyt 16.3.2012. 14
4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Vireille tulo Osalliset Ruokakesko Oy on esittänyt kirjeellään 30.6.2010, että kunta laatisi asemakaavan Siltalan risteyksen tuntumaan. Kunnanhallitus on tehnyt 30.8.2010 kaavoituspäätöksen asemakaavan muuttamisesta ja laajentamisesta Siltalan risteyksen alueella. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta on kuulutettu Ilmajoki-lehdessä sekä kunnan internetsivuilla ja ilmoitustaululla 13.9.2011. Maanomistajat kaava-alueella sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon, yritystoimintaan tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Liikennevirasto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitos, Ilmajoen paloasema sekä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo. Ilmajoen kunta: tekninen johtaja, rakennustarkastaja, tiemestari, vesihuoltorakennusmestari, yritysasiamies, ympäristöinsinööri sekä terveystarkastaja. Yritykset ja yhteisöt: Fortum Sähkönsiirto Oy, Lakeuden Vesi Oy sekä Ilmajoen yrittäjät ry. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnokset sekä lähtötiedot ovat olleet nähtävillä 14-27.9.2011. Yleisötilaisuus järjestettiin 22.9.2011. Tilaisuudessa esiteltiin kaavaluonnokset ja kaupallinen selvitys sekä arvioitiin vaihtoehtojen esittämiä ratkaisuja. Viranomaisyhteistyö Siltalan risteyksen ympäristön kaavoitusta käsiteltiin ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen ja Ilmajoen kunnan välisessä neuvottelussa 11.5.2011. ELY-keskuksen liikennejärjestelmäpäällikkö Markku Järvelä on edelleen neuvotellut 24.5.2011 Liikenneviraston edustajin kanssa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Alueelle osoitetaan liikerakennusten korttelialuetta niin, että se tekee mahdolliseksi rakentaa liiketiloja päivittäistavarakaupan tarpeisiin noin 2000 k-m 2 sekä muita liiketiloja tilaa vievän kaupan tarpeisiin. Liikenne alueelle pyritään ohjaamaan Palontien suunnasta ja Siltalan eritason ramppi pyritään suunnittelemaan ns. kaupunkirampiksi, joka tekee mahdolliseksi liittymien rakentamisen. Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Suunnittelun kuluessa on liikennejärjestelyistä johtuen tullut tarpeelliseksi laajentaa aluetta siten, että Palontien toisen puolen korttelialueet rataan saakka ja osa Aamukujaa on otettu mukaan muutokseen. Tiehallinnon, kaupan sekä kunnan yhteisenä tavoitteena on ollut liikennejärjestelyjen suunnitteleminen ja toteuttaminen vaiheittain. 15
4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.4.1 Siltalan liittymän ja uuden liikealueen liikenneselvityksen esittely ja arviointi, ELY-keskus Vaasa 11.5.2011 Liikennejärjestelyvaihtoehdot on laatinut Talentek Oy, Mikko Uljas, 10. 1. 2011. Vaihtoehto 1 on perusvaihtoehto, joka muistuttaa eniten Siltalan eritasoliittymästä aiemmin laadittua tiesuunnitelmaa. Tässä ramppien suuntaisliittymät on muotoiltu niin, että se edellyttää kantatiellä nopeustasoa 80 km/h, 100 km/h mitoitukselle ei ole tilaa. Erona aiempaan tiesuunnitelmaan on se, että ramppia on siirretty Palontien suuntaan niin paljon kuin liittymäväli kaavatiellä ja tasauksen antavat myöten. Kaisa Sippolan mielestä katurampin suuntausta voisi kääntää kantatien päässä hieman Seinäjoelle päin, jotta yhteys suuntautuisi paremmin kohti keskustaa. Rampilla olevan liittymän väistämisvelvollisuusjärjestely pitäisi ratkaista, käytännössä molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia. Kunnan edustajat vierastavat ajatusta, että suurin liikennevirta eritasoliittymässä joutuisi kaksi kertaa väistämään tullessaan kantatieltä Palontielle. Vaihtoehto 2 on oikeastaan sovellus vaihtoehdosta 3. Siinä on pyritty Palontien liittymien määrä vähentämään ja siten liikennettä tien suunnassa selkeyttämään. Käytännössä tiheä liittymäväli on vaihdettu kiertoliittymään, jossa on tavallista enemmän liittymähaaroja. Kiertoliittymän länsireuna on ny- 16
kyisen maanpinnan tasolla, mutta itäreuna leikkautuu jonkin verran maan alle. Järjestely saattaa edellyttää vanhan aution asuinrakennuksen purkamista, koska se kuitenkin jää melko lähelle kiertoliittymää. Kantatien kannalta keskustan puoleinen osa mahdollistaisi 100 km/h mitoitusnopeuden, mutta itäpuolen suuntaisliittymä edellyttää 80 km/h. Kevyellä liikenteellä tulee hiukan enemmän konfliktiherkkiä ylityksiä kuin muissa vaihtoehdoissa. Kantatien osalta tässä voisi päästä 100 km/h tavoitetasoon, jos itäpuolen silmukkaramppi muutettaisiin suoriksi rampeiksi. Vaihtoehdossa 3 kiertoliittymä on pienempi ja perinteinen nelihaarainen ja suorilla rampeilla on oma liittymänsä, joka saattaa edellyttää idästä saapuville vasempaan kääntymiskaistaa. Liittymäväli Palontiellä on ongelmallisen lyhyt. Kantatien kannalta nopeustaso olisi tässäkin 80 km/h, joskin itäpuolen ramppi voidaan tässäkin muuttaa ja saavuttaa taso 100 km/h. Vaihtoehdossa 4 eritasoliittymä on korkeatasoinen sekä kantatien että Palontien suunnassa. Tilankäytöllisesti ratkaisu ei ole kovin edullinen ja ainakin Tokmannin kulmalla joudutaan tekemään erikoisratkaisuja. Alimenevä kantatie saattaa aiheuttaa tulva-aikana ongelmia, mutta ne voitaneen hallita hyvällä suunnittelulla. Kantatien vieminen alitse vähentää melua kantatien ympäristössä ja ilmeisesti lyhentää rakennettavaa kantatieosuutta. 17
Vaihtoehto 5 on vaihtoehdon 1 tavoin perustyyppi, jolla voidaan välttää myös katuramppiin liittyvät ongelmat. Kunnan kannalta tässä vaihtoehdossa on heikkoa se, että suurin liikennevirta välillä Ilmajoen keskusta Seinäjoki joutuu ramppien päiden molemmissa kiertoliittymissä kiertämään mahdollisimman pitkästi eli ¾ kierrosta. Esimerkiksi ve:ssa 1 toisessa liittymässä tarvitsee kiertää vain ¼ kierrosta. Kantatie on nopeustason 80 km/h mukainen ja voidaan viedä sekä poikittaistien yli että ali. Kaisa Sippola arvio, että kantatien vieminen leikkaukseen saattaa eriyttää kantatien eri puolella olevia liikealueita enemmän kuin yli kulkeva ratkaisu. Toisaalta tiepenger katkaisee avoimia näkymiä, mutta niin tapahtuu myös vaihtoehdoissa, joissa on suoria ramppeja. Aamukujan toimivuus tulisi tarkistaa, jos se jää lähelle radan tasoristeystä. Vaihtoehdossa 5B kahdet rampit edellyttäisivät oikeastaan myös toista kantatien alittavaa yhteyttä. Maatalousliikenteen takia tarve sellaiselle on joka tapauksessa olemassa. Ramppien väli on opastuksen kannalta minimissä ja liikenteellisen selkeyden puolesta se on niukka. Tokmanin ramppi on pitkä ja vaikuttaa etäiseltä. 18
Muuta: Kevyttä liikennettä varten lisätään yhteys myös Palontien pohjoispuolelle kantatien 67 poikki ja sitä kautta kaupan alueelle, jotta Alaanentien varresta yhteys kauppaan olisi riittävän hyvä eikä hallitsemattomia oikopolkuja syntyisi. Jarmo Salo ehdotti keskustasta tulevan ja kauppaan suuntautuvan kevyen liikenteen yhteyden viemistä kiertoliittymän läpi. Pääasiallisin kevyen liikenteen virta on alueella suunnassa Palontie Alaanentie ja se muodostuu koululaisliikenteestä. Tähänkin tulisi järjestelyssä kiinnittää huomiota. Kaarronojantien liikealueella sen sijaan ei ole juuri kevyen liikenteen matkoja synnyttävää toimintaa. 19
4.4.2 Liikennejärjestelyvaihtoehtojen vertailu Keskustan saavutettavuus VE 1 VE 1 / vaihe 2B VE 2 VE 3 VE 4 Keskusta alkaa tämän mukaan Siltalasta, mikä sinänsä on positiivista. Mutta, kun se ei jatku riittävän tiiviinä ja yhtenäisenä, voi syntyä mielikuva tässäkö kaikki. Rampin kt:n puoleisen pään siirtäminen noin 20 metriä Seinäjokeen päin saattaisi parantaa saavutettavuuden tuntua. Uusi kauppa-alue tukee keskustaa, mutta keskusta ei varsinaisesti ala tämän mukaan Siltalasta. Saavutettavuus säilyy samankaltaisena kuin se nyt on. Keskustan saavutettavuus lähes nykyistä luokkaa. Uusi kauppa-alue tukee keskustaa, mutta keskusta ei varsinaisesti ala tämän mukaan Siltalasta. Keskustaan jouheva tulo kantatieltä, kiertoliittymä merkitsee keskustan alkavaksi, paitsi, ettei se sitten alakaan. Hyvä, vaikkakin vähän kummallinen. Uuden kauppa-alueen saavutettavuus Aamukujan alueen saavutettavuus VE 5 VE 1 VE 1 / vaihe 2B VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 VE 1 VE 1 / vaihe 2B VE 2 VE 3 VE 4 Takaperoinen saapuminen kaikista suunnista ja lisäksi kiertoliittymässä pääsee keskustaan Seinäjoen suunnasta vasta kolmannesta liittymästä. Uusi kauppa-alue hyvin keskeisesti näkyvillä ja saavutettavissa. Uusi kauppa-alue hyvin keskeisesti näkyvillä ja saavutettavissa, vähä peltomarketin tuntua. Uusi kauppa-alue hyvin keskeisesti näkyvillä ja saavutettavissa. Uusi kauppa-alue näkyy hyvin kantatielle ja sinne on selkeä kulku. Hyvä. Kohtuullisen hyvä. Aamukujan liikenne tulisi turvallisemmaksi ja ehkäpä välityskykykin paranisi. Aamukujan liikenne tulisi turvallisemmaksi ja ehkäpä välityskykykin paranisi. Aamukujan liikenne tulisi turvallisemmaksi ja ehkäpä välityskykykin paranisi. Aamukujan liikenne tulisi turvallisemmaksi ja ehkäpä välityskykykin paranisi. Aamukujan liikenne tulisi turvallisemmaksi ja ehkäpä välityskykykin paranisi. VE 5 Yhteys Seinäjoen suuntaan VE 1 VE 1 / vaihe 2B VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Yhteys Kurikan suuntaan VE 1 VE 1 / vaihe 2B VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Nykyinen Toimivat yhteydet. Nykyinen yhteys. Hyvät yhteydet. Toimivat yhteydet. Hyvä. Seinäjoelta tultaessa takaperoinen. Takaperoinen, mutta toimiva. Nykyinen yhteys. Hyvät yhteydet. Toimivat yhteydet. Hyvä. Hyvä. 20
Vaikutukset oleviin oloihin VE 1 VE 1 / vaihe 2B VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Maankäytön ekonomisuus VE 1 VE 1 / vaihe 2B VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Teiden kustannukset VE 1 VE 1 / vaihe 2B VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Maatalouskaupalle tulee mahdollisuus lisätilaan, tosin vähänlaisesti johtuen kevytväylän linjauksista. Siltalopen molemmat päärakennukset säilyvät, aitta siirrettävä / purettava. Aamukujan uusi linjaus tässä vaiheessa vaikuttaa tonttiin kuten loppuvaiheessa. Aamukujan liikenne tulisi turvallisemmaksi ja ehkäpä välityskykykin paranisi. Siltalopen asuintalo ei välttämättä säily tai ainakin jää pahaan paikkaan tosi lähelle ramppia. Maatalouskaupalle lisätilaa. Siltalopen rakennukset kaikki purettava, vanha päärakennus voisi säilyä, mutta Maatalouskaupalle lisätilaa. Vähäiset. Siltalopen aitta purettava ja vanha päärakennus jää lähelle ramppia, kulku tontille? Suojaviheralue (EV) tietenkin tehoton, mutta antaa toisaalta mahdollisuuden kutsuvaan sisääntuloon. Korttelirakenne on hyvä uudella alueella. Aamukujan kevytliikenteen järjestely syö lähes kokonaan tyhjän tontin Palontien varrelta. Tarkemmalla suunnittelulla kenties mahdollista säästää tilaa. Kauppa-alue alkaa pellon päästä. Suojaviheralueen (EV) ja rampin käyttö siirtymäaikana? Eritasosta tulee laaja. Ensimmäinen kauppa voidaan rakentaa varsin lähelle kiertoliittymää, muuten alue jää viherrakentamisen varaan. Siltalopen alueen käyttö muuna kuin omakotitalona on ongelmallinen. Pitkät rampit vievät tilaa huomattavasti, eikä silti synny taajaman kannalta merkittävää viheraluetta. Tiemaisema kohenee rampin ja kt:n välisillä istutuksilla. Pitkät rampit vievät tilaa huomattavasti, eikä silti synny taajaman kannalta merkittävää viheraluetta. Tiemaisema kohenee rampin ja kt:n välisillä istutuksilla. Säästää maata Siltalassa Lähdesmäen puolella. Aamukujan tontti jää entiselleen, Tokmannilla mahdollisuus laajentua, uusi kauppa-alue hyvä. Yleisten teiden rakentaminen on varsin taloudellista. Aamukujan siirto on kunnalle kallis toimenpide sillan rakentamisesta johtuen. Yleisten teiden rakentaminen on varsin taloudellista, rajoittuu pääosin Palontien kiertoliittymän tekoon. Aamukujan siirto on kunnalle kallis toimenpide sillan rakentamisesta johtuen. Eritasosta tulee laaja. Ensimmäinen kauppa voidaan rakentaa varsin lähelle kiertoliittymää, muuten alue jää viherrakentamisen varaan. Siltalopen alueen käyttö muuna kuin omakotitalona on ongelmallinen. Pitkät rampit nostavat kustannuksia. Aamukujan siirto on kunnalle kallis toimenpide sillan rakentamisesta johtuen. Lunastettava asuinrakennus? Pitkät rampit nostavat kustannuksia. Aamukujan siirto on kunnalle kallis toimenpide sillan rakentamisesta johtuen. Lunastettava asuinrakennus ja muut rakennukset? Kantatie ramppeineen ilmeisen edullinen, Palontie/Alaanentien rakentaminen uuteen paikkaan nostanee kustannuksia vain vähän. Ei kunnan kustannuksia, ainakaan suoraan kaavatieverkolla. 21
Kevyen liikenteen sujuvuus ja turvallisuus VE 1 VE 1 / vaihe 2B VE 2 VE 3 VE 4 Kevytväylä Palontien alitse lisää turvallisuutta. Yhteydet muutoinkin sujuvat. Kevytväylä Palontien alitse lisää turvallisuutta. Yhteydet muutoinkin sujuvat. Kevytväylä Palontien alitse lisää turvallisuutta. Yhteydet muutoinkin sujuvat. Kevytväylä Palontien alitse lisää turvallisuutta. Yhteydet muutoinkin sujuvat. Kevytväylä Palontien alitse lisää turvallisuutta. Yhteydet muutoinkin sujuvat. VE 5 Vaiheen kesto VE 1 / vaihe 2B Ei kevytliikenteen alitusta, kiertoliittymän joka lohkossa kevytliikenteen väylä. Suojaviheralueen (EV) ja rampin käyttö siirtymäaikana riippuu siirtymäajan pituudesta, jota ei luultavasti kuitenkaan tiedetä aiheuttaa keskeneräisyyttä ja saattaa vaikuttaa kyläkuvaan kielteisesti. Pitänee rakentaa ainakin suojaviheralue ja voisiko ramppialuetta tehdä paikoitusalueeksi? kuka maksaa väliaikaisen (5-20 vuotta) paikoitustilan rakentamisen. Yhteenveto vertailusta: VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Lähellä totutun kaltaista eritasoratkaisua ja siten varsin sujuva. Sujuva, vähän suurellisen tuntuinen, mutta samalla sietää suuretkin liikenteen lisäykset kaikista suunnista. Vaiheittain rakentamisessa tullee jonkin verran hukkainvestointeja? Sujuva kaiken liikenteen puolesta. Helpon ja sujuvan tuntuinen toisaalta vähän hässäkänkin piirteitä Näyttää selkeältä ja taloudellinen maankäyttö, mutta suurin liikennemäärä kiertää eniten molemmissa kiertoliittymissä. 4.4.3 Liikennejärjestelyvaihtoehtojen karsinta Vaihtoehtojen arvioinnissa tulisi ELY-keskuksen mielestä kiinnittää huomiota toteuttamiskustannusten hallintaan. Eritasoliittymän muotoilun tulisi olla selkeä, yksinkertainen ja sellainen, että siinä ikääntyneetkin ihmiset osaavat liikkua ikäänkuin tutussa ympäristössä. ELY:n mielestä tässä ympäristössä sopivin on suuntaisliittymin varustettu perusverkon eritasoliittymätyyppi, jollainen on vaihtoehdoissa 1 ja 5. Suuntaisliittymiin tulee liittyä erkanemis- ja kiihdytyskaistat. Myös kevyen liikenteen reitteihin ja turvallisiin ratkaisuihin on kiinnitettävä huomiota. Järjestelyn on oltava myös toimiva vaiheittain toteuttamisen kannalta. Myös meluasiat on otettava huomioon. Näillä perusteilla arvioituna päätettiin, että vaihtoehdot 3, 4 ja 5B karsitaan pois. Vaihtoehdot 1 ja 5 ovat hyviä perusratkaisuja, joita voidaan vielä tarkentaa jatkosuunnittelussa. Myös vaihtoehto 2 voisi olla mukana ja siitä ELY hankkii Liikenneviraston kannanoton. Vaihtoehtojen karsinnasta ja karsintaperusteista oltiin yksimielisiä. 22
4.4.4 Liittymän vaiheittainen rakentaminen, kustannusten jako ja jatkotoimenpiteet T-liittymä kaupalle 1. vaiheessa. Kunnan edustaja kysyi, kuinka pitkään järjestely toimii T-liittymällä. ELY:n edustaja puolestaan kysyi, kuinka pitkään kaupan alue voi toimia ilman eritasoista kevyen liikenteen yhteyttä Palontien poikki. Vastaaminen kysymyksiin edellyttää liittymien tarkempia toimivuustarkasteluja ja kevyen liikenteen osalta arvovalintaa liikenneturvallisuudesta ja alueen taajamakuvan kehittämisestä. Kysymys on tietysti myös kustannuksista. Kiertoliittymä vaiheessa 2: Kiertoliittymävaiheeseen voidaan edetä myös suoraan. Parhaiten tämä soveltuu vaihtoehtoon 1 ja pienin muutostöin myös vaihtoehtoon 5. Vaihtoehdossa 2 jouduttaisiin kiertoliittymä myöhemmin tekemään kokonaan uudelleen korkeustasojen vuoksi. Kiertoliittymä parantaisi kaupan liittymän sujuvuutta ja tekisi ympäristöstä keskustamaisemman. Kiertoliittymä alikulkukäytävällä täydennettynä vaiheessa 2: Jos kiertoliittymän yhteydessä tehtäisiin myös alikulkukäytävä, tulisi ympäristö valmiimmaksi laajemmalla alueella ja turvallisuustaso paranisi. Kiertoliittymäratkaisussa pitäisi tutkia vielä sitä, että voidaanko Aamukujan liittymä jättää ensimmäisissä vaiheissa en- 23
nalleen ja siten säästää kustannuksia. Tulisi myös arvioida, millainen jono rautatien tasoristeykseen kertyy ja mitä se vaikuttaa kaupan alueen kadun liittymään. Keskusteltiin myös siitä, miten kustannukset ratkaisussa kohdistuvat eri osapuolille. Ensimmäisen toteutusvaiheen kustannukset johtuvat kaupan alueen kadun ja katuliittymän rakentamisesta Palontiehen ja kuuluvat ELY:n mukaan siksi kunnalle. Myöskään Palontien alikulkuun liittyvät kustannukset eivät ole maantienpitäjän kustannuksia, vaan niistä vastaavat kunta ja mahdollisesti uudelle liikealueelle sijoittuvat yritykset. Kolmea valittua vaihtoehtoa viimeistellään ja täydennetään erityisesti kevyen liikenteen verkon osalta. Myös vaiheittain toteuttamismahdollisuuksia tarkennetaan ja niistä laaditaan tarvittavat liittymien toimivuustarkastelut. Eritasoliittymästä selvitetään kantatien 67 mahdollinen alikulkeva linjaus ja sen tulvariskit. Kaavoituksen yhteydessä kunta tarkastelee mahdolliset suojellut tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, joilla voisi olla vaikutusta vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuuteen. Myös meluvaikutus on hyvä jollain tarkkuudella todeta. Lisäksi sovittiin, että konsultin selvitystä täydennetään laatimalla kustannusarvio, jossa on sekä kantatien ja eritasoliittymän kustannukset että katuverkolle kohdistuvien toimien kustannukset. Kokouksessa sovittiin että ELY-keskuksen Markku Järvelä hankkii vaihtoehto 2:n osalta Liikenneviraston kannan mahdollisimman pian. 24
Liikenneviraston kanta Muistio, ELY, Markku Järvelä, 3.6.2011 ELY-keskuksen Markku Järvelä kävi 24.5.2011 tapaamassa Liikenneviraston edustajia Matti Hämäläistä ja Ari Liimataista: Liikennevirastossa käydyssä keskustelussa todettiin, että ELY-keskuksen ja Ilmajoen kunnan tekemä vaihtoehtojen karsinta on perusteltu hyvin. Keskusteluissa keskityttiin jäljelle jääneiden vaihtoehtojen arviointiin ja niistä todettiin Liikenneviraston kantana seuraavaa: Liikenneviraston edustajat pitivät vaihtoehtoa 5 suositeltavimpana erityisesti ratkaisun selkeyden vuoksi. Myös kevyen liikenteen kokonaisjärjestelyt on toteutettavissa parhaiten. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: - eritasoliittymän rampeille tulee suunnitella sekä kiihdytys- että erkanemiskaistat - päätiellä tulee eritasoliittymän ramppien välinen osuus varustaa keskikaiteella - alittavan maantien kaarevuutta tulee pienentää mahdollisuuksien mukaan, kuitenkin huomioiden työnaikaisen liikennejärjestelyn tarpeet - voiko olemassa olevaa kevyen liikenteen alikulkua hyödyntää ratkaisussa? Liikenneviraston edustajat pitivät vaihtoehtoa 1 toiseksi parhaana ja esittivät jatkosuunnittelussa huomioitavaksi: - päätielle tulee suunnitella keskikaide kiihdytys- ja erkanemiskaistojen osuudelle - väistämisvelvollisuuksien määrittäminen tuo katuramppiosuudelle ongelmia, jotka ovat kuitenkin ratkaistavissa liikennemerkeillä - kevyen liikenteen asemaa tulee tarkastella yksityiskohtaisemmin Liikenneviraston edustajat pitivät vaihtoehdossa 2 olevan kiertoliittymän liittymähaarojen lukumäärää liian suurena, minkä vuoksi liikennejärjestelyjen opastuksesta tulisi liian haastavat. Myös kiertoliittymän kaltevuus herätti epäilyjä. Liikenneviraston edustajat hylkäsivät vaihtoehdon 2 jatkosuunnittelusta. Keskustelun päätteeksi todettiin, että jäljelle jääneiden vaihtoehtojen 1 ja 5 yksityiskohdat tarkentuvat detaljitason suunnittelussa. Vaiheittain toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kevyen liikenteen asemaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Palontielle tarvitaan jo 1. vaiheessa kevyen liikenteen alikulku. Päivitetty liikenneselvitys. Talentek Oy, Mikko Uljas, 22.9.2011: - jäljellä vaihtoehdot 1 ja 5 - kaavaluonnosten liikenteellinen arvio - vaiheittain rakentamisen tarkentaminen, mm. liittymien toimivuustarkastelut vielä tarkennettava - kevyen liikenteen järjestelyjen tarkentaminen, ELY-keskus edellyttää alikulkua Palontielle jo vaiheessa 1 - vaihtoehdon 5 tarkentaminen Palontien linjauksen loiventamismahdollisuus kiertoliittymän muotoilu, jkpp-alitus ja tilavaraus kiertoliittymän 1. vaiheen ratkaisu - kustannusvaikutukset - tulvariskit eritasoliittymässä - meluvaikutukset 25
4.4.5 Asemakaavaluonnokset Kaavamuutosalueelle on laadittu neuvottelujen tuloksena kaksi asemakaavaluonnosta 1 ja 5 liikennejärjestelyvaihtoehdoista 1 ja 5. Kaavaluonnos 1 - kustannustehokas - sopii vaiheittain rakentamiseen - kevytliikenne järjestyy melko hyvin; kevyen liikenteen väylä jatkuu Alaanentieltä Palontien alituksen kautta kaupan alueelle ja liikenneympyrän kautta Siltalan asuntoalueelle saakka - viemäri- ja vesijohtolinjauksia tarkistetaan liikennerakennusten korttelialueella - paikoitusta on mahdolllsta osoittaa viemäri- ja vesijohtolinjan kohdalle sekä kortteliin 351 - AL-tontin tehokkuusluku on 0,25, KL-tontin 0,30 ja KM-2 -tontin 0,30 Kaavaluonnos 5 - selkeä perusverkon eritasoliittymä - sisääntulo keskustaan luonteva - tilaa maankäytölle vapautuu, vihreät alueet - Aamukujaa ei tarvitse muuttaa merkittävästi - sopii vaiheittain rakentamiseen kohtuullisesti - kortteli 294 käyttö vaikeutuu - Palontien kevyt koululaisliikenne joutuu risteämään etelän poistuvan liikenteen - AL-tontin tehokkuusluku on 0,25, KL-tontin 0,30, K-tontin 0,30 ja KM-2 -tontin 0,30 26
4.4.6 Kaavaluonnoksista annetut lausunnot ja mielipiteet Lausunnot: ELY-keskus Ilmajoen kunta ja ELY-keskus ovat neuvotelleen asemakaavasta useita kertoja. Mukana neuvotteluissa ovat olleet ELY:n liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen sekä ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen edustajat, Liikenneviraston edustaja (nettiyhteyden välityksellä) sekä alueelle hanketta kehittävän Ruokakesko Oy:n edustajat. Liikenneselvityksessä on tarkasteltu viittä eri vaihtoehtoa kokonaistilanteen ratkaisemiseksi. Kaikki vaihtoehdot ovat kuitenkin perustuneet siihen, että kantatielle rakennetaan eritasoliittymä. ELY-keskuksen liikennejärjestelmäpäällikkö Markku Järvelä on edelleen neuvotellut Liikenneviraston edustajien kanssa 24.5.2011. Keskustelun päätteeksi silloin on todettu, että jäljelle jääneiden vaihtoehtojen 5 ja 1 yksityiskohdat tarkentuvat detaljitason suunnittelussa. Vaiheittain toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kevyen liikenteen asemaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Palontielle tarvitaan jo 1. vaiheessa kevyen liikenteen alikulku. Liikennevirasto Liikennevirasto kiinnittää huomiota alueen pehmeikköön, rautatien suoja-alueen merkitsemiseen ja rautatiealueen rajaukseen sekä tasoristeyksen liittymäetäisyyksiin. Mielipiteet: Etelä-Pohjanmaan liitto EP-liitolla ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavaluonnokset ovat maakuntakaavan mukaisia. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ole huomauttamista. Vaihtoehto 1 toimii pelastustoimen kannalta paremmin, koska siinä Aamukuja liittyy Palontiehen kiertoliittymän kautta, joten hälytysajoneuvojen tehtävään lähdöt paranevat tässä risreyksessä Lakeuden Vesi Oy Lakeuden Vesi Oy huomauttaa, että kantatien eritason rakentamisesta koituu huomattavat kustannukset risteysalueen runkovesijohdon muutostöistä. Muutostöiden karkea kustannusarvio on 500 000-700 000. Fortum Sähkönsiirto Oy Fortun Sähkönsiirto Oy esittää muuntamolle varattavaksi sijoituspaikan. Lauri Yli-Hannuksela esittää mielipiteensä kiertoliittymän paikasta. Edelleen hän esittää, että korttelin 348 muuttamista asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi ja nykyisen kulun radan varressa säilytettäväksi kaavalla. Lisäksi tiealue tulisi olla kokonaan myydyn määräalan puolella. Hän esittää myös puistojen nimiä muutettavaksi. 27
Aila ja Heikki Talvitie ovat sitä mieltä, että Aamukujan liittymän siirto kiertoliittymään tuntuu toimivalta ratkaisulta. Kiertoliittymää ja samalla kevytväylän alitusta he esittävät siirrettäväksi kaakkoon päin. Edelleen he esittävät vielä tutkittavaksi kantatielle eritason sijasta kiertoliittymää. Kirsi Luukkonen ja Juha Malkamäki eivät vastusta kaupan ja tien rakentamista, mutta esittävät, että valitaan kaavavaihtoehto 1. Uusi liittymä tontille tulee rakentaa riittävän vahvarakenteiseksi. Lausuntojen ja mielipiteiden huomioon ottaminen ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen huomioon ottaminen asemakaavaehdotuksessa: Asemakaavan liikennejärjestelmä on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta neuvottelujen mu-kainen. Jatkotyön pohjaksi valittiin liikenneverkko 1:n mukainen tiestö. Poikkeuksena on se, että kiertoliittymän yhteyteen ei ole osoitettu kevytväylän rakentamista Palontien alitse kauppa-alueelle. Väylää varten on kuitenkin jätetty rakentamisesta vapaa alue myöhempää mahdollista tarvetta varten. Perusteluna kevytväylän alituksen pois jättämiselle on kevytliikenteen odotettavissa oleva todella pieni määrä ja se, että Palontien toisessakaan kiertoliittymässä, jossa kevytliikennettä on todella paljon, ei valtio tienpitäjänä ole alitusta tehnyt. Uuteen kiertoliittymään rakennettuna alitus saattaisi jopa aiheuttaa lisävaaraa Kauppatien risteyksen kiertoliittymän jalankulkijoille ja pyöräilijöille epäloogisesta järjestelystä johtuen. On erityisesti huomattava, että pääasiallinen kevytliikenteen virta on Palontien suuntainen eli Siltalasta keskustaan. Tähän suurelta osin koululaisliikenteeseen ei kevytliikenteen alitus toisi mitään uutta, tämä liikenne tulee joka tapauksessa kulkemaan tasossa. Liikenneviraston esitykset on otettu huomioon. Fortum Sähkönsiirto Oy:n muuntamolle on varattu sijoituspaikka. Lauri Yli-Hannukselan mielipide on otettu huomioon siten, että kortteliin 348 on osoitettu alue, jolle saa rakentaa asunnon. Puistojen nimet on muutettu esityksen mukaisiksi. Kirsi Luukkosen ja Juha Malkamäen mielipiteet on otettu huomioon siten, että kaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon 1 pohjalta. Liittymäjärjestelyjä on kehitetty siten, että tontille tulee kulku Aamukujalta ennen kiertoliittymää eikä erillistä siltaa ole tarve rakentaa. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus on vaihtoehdon 1 mukainen. 4.6 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Suunnittelualueesta valmisteltiin kuusi alustavaa liikenneratkaisuvaihtoehtoa sekä kolme erilaista vaiheistusmahdollisuutta. Ilmajoen kunnan ja ELY-keskuksen välisessä neuvottelussa 11.5.2011 käsiteltiin Talentek Oy:n laatimaa liikenneselvitystä ja neuvottelun tuloksena jätettiin jatkosuunnittelun pohjaksi hyvinä kehitettävinä perusratkaisuina vaihtoehdot 1 ja 5. Myös vaihtoehto 2 otettiin mukaan jatkotarkasteluun siten, että ELY-keskus hankkii siitä Liikenneviraston kannanoton. Vaihtoehdot 3, 4 ja 5B karsittiin pois jatkosuunnittelusta. ELYkeskus valitsi kolme vaihtoehtoa lisäselvitystä varten. Kolmesta vaihtoehdosta valittiin kaksi, joiden pohjalta laadittin kaksi asemakaavaluonnosta. Kaavaluonnosvaihtoehtojen 1 ja 5 alustava kuuleminen oli 14-27.9.2011. Tekninen lautakunta päätti 17.4.2012 esittää kunnanhallitukselle luonnosten pohjalta valmistellun kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kunnanhallitus päätti x.x.2012 asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville x-x.2012 ehdotusvaiheen kuulemista varten. Kunnanhallitus päätti x.x.2012 esittää kunnanvaltuustolle kaavaehdotuksen hyväksymistä. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan x.x.2012. 28
5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Asemakaava on Ilmajoen keskustan osayleiskaavan rakenteen mukainen. Aluerakenne pysyy voimassa olevan yleis- ja asemakaavan kaltaisena. Liikerakennusten korttelialue laajenee Palontien pohjoispuolelle ja eheyttää Siltalan liike- ja teollisuusaluetta kantatien länsipuolella. Laajennusalueen katuverkko perustuu Palontien kiertoliittymän liikennejärjestelyyn siten, että kantatien ja rautatien välinen alue on saatu keskitetysti helposti lähestyttäviksi. Lisäksi Hansaväylän ja Palontien välinen alue on osoitettu erinomaisen sijaintinsa takia liikerakentamisen käyttöön. Kantatieliikenne pohjoisesta tulee ns. kaupunkirampin kautta Hansatielle ja siitä Palontielle. Etelään lähtevä liikenne käyttää samaa ramppia, muuten risteysjärjestelyt pysyvät ennallaan. Palontien uudesta kiertoliittymästä tulee nelihaarainen, kun Aamukuja liittyy siihen. Asemakaavan pinta-ala on noin 16 ha, lähivirkistysaluetta on noin 0,6 ha sekä liikenne-, tie- ja rata-aluetta noin 7,5 ha, aluetehokkuus e=0,14. Asemakaavan rakennusoikeudet: asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue 3 283 k-m 2 yleisten rakennusten korttelialue 3 306 k-m 2 liike- ja toimistorakennusten korttelialue 5 083 k-m 2 liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön 10 527 k-m 2 29
5.1.2 Palvelut Suunnittelualueella sijaitsevat paloasema ja Agrimarket. Kantatien toisella puolella on Tokmannin liiketalo ja Siltalan kaupalliset palvelut. Keskustan monipuoliset julkiset ja yksityiset palvelut ovat reilun puolen kilometrin päässä. Palonkylän koululle on matkaa noin kilometri. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueen toteutumisesta vastaavat yksityiset liikkeenharjoittajat ja rakentamisen laatu riippuu toimijoiden ympäristötavoitteista. Asemakaavassa on pyritty huomioimaan luonto, kulttuurija ympäristöarvot sekä turvallisuus. Tuoresluoman alue jättää monipuolisen luontoaiheen keskelle toimintojen keskittymää. Kevyen liikenteen väyliä sekä julkisen liikenteen pysäkkejä toteutetaan tiesuunnitelman mukaisesti. Viheralueet ja asemakaavan istutusvelvoitteet ohjaavat myös rakentajia. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL Kaksi olemassa olevaa maatilan talouskeskuksen aluetta. Rakennukset ovat nykyään asuinkäytössä. Molemmat rajoittuvat liikennealueeseen ja Tuoresluomaan. Korttelissa 347 rakentamista rajoittaa rautatien suoja-alue (svr). Tonttitehokkuus e= 0,25 Yleisten rakennusten korttelialue Y-2 Alueella sijaitsee v. 2008 valmistunut Ilmajoen paloasema. Tonttitehokkuus e= 0,30. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue K Kaksi korttelialuetta sijaitsee liikenne- ja katualueen sekä rautatien rajaamalla alueella. Kortteliin 350 on osoitettu kulku viereisen liikerakennusten korttelialueen 349 kautta. Korttelissa 348 on merkitty korttelin osa, jolla asuminen on edelleen mahdollista (as-2). Korttelissa 348 rakentamista rajoittaa rautatien suoja-alue (svr). Tonttitehokkuus e= 0,30 Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön KM-2 Kaksi liikerakennusten korttelialuetta; toinen pääosin rakennettu Agrimarketin kortteli ja toinen Ruokakeskon uusi hankealue kantatien länsipuolella. Korttelialueet voidaan myös jakaa tarpeen mukaan useiksi erillisiksi rakennuspaikoiksi. Liikerakennusten korttelialueella sallitaan noin 2000 k-m 2 :n suuruisen vähittäiskaupan suuryksikön rakentaminen. Suuryksikön ylittävä rakennusoikeus, noin 6527 k-m 2, voidaan käyttää muiden liiketilojen rakentamiseen. Määräyksiä kaavassa on annettu autopaikkojen määrästä, piha-alueen istuttamisesta ja jäteastioiden säilyttämisestä. Korttelin läpi kulkeva vesi- ja viemärilinja on osoitettu samalle suoja-alueelle. Kiinteiden rakenteiden ja kaivuutöitä edellyttävien tilapäisten rakenteiden sijoittaminen suoja-alueelle on kielletty. Paikoitusalueen mahdollisesta kestopäällystämisestä on ennen työhön ryhtymistä syytä olla yhteydessä kunnan vesi- ja viemärilaitoksen edustajiin. 30
5.3.2 Muut alueet Virkistys- ja puistoalueet VL Tuoresluoman ranta-alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Hansatien varteen Köykänpuiston alueelle on osoitettu ohjeellinen aluevaraus (ev) yhdyskuntateknisen huollon vaatimille rakenteille. Suojaviheralue EV-4 Tuoresluoman ympäristössä sijaitseva suojaviheralue, jolle saa rakentaa kevyen liikenteen alikulun. Yleisen tien alue LT sekä rautatiealue LR Alueen liikennettä hallitsee kantatie 67, joka liittyy kokoojina toimiviin Hansatiehen Hansaväylän kaupunkirampin kautta ja Alaanentiehen rampin kautta. Hansaväylän alikulun (a) kautta on yhteys kortteliin 350. Kaava-alueen kaavatiet, uudelleen linjattu Aamukuja ja uuden liikealueen kokoojaksi suunniteltu Hansatie, liittyvät liikennealueeseen kiertoliittymän kautta. Vaiheittain toteutettuna kantatieliittymä jää ensi vaiheessa valo-ohjatuksi tasoristeykseksi. Rautatiealueelle varataan kortteleista 347 ja 348 30 metrin suoja-alue (svr), joka rajoittaa rakentamista rautatien lähialueella. Suoja-alueella maanpinnan muotoilu ja ojitus tulee tehdä siten, ettei se vaaranna rautatien turvallisuutta. Suoja-alueelle rakentaminen vaatii radanpitäjän luvan hankkeelle. Tuoresluoman alitus on osoitettu (w)-merkinnällä. Eritasoristeuys on osoitetu (e)-merkinnällä. Vesialue W Tuoresluoma. 5.4 Asemakaavan vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavalla edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja rakennetun infran hyödyntämistä. Päätieverkkoon tukeutuva kaupan sijoittuminen vähentää liikenteen aiheuttamaa haittaa asuinympäristölle ja parantaa alueen saavutettavuutta sekä helpottaa monipuolista kaupan sijoittumista valmiiseen yhdyskuntarakenteeseen. Luonto ja luonnonympäristö Kaavan toteutumisella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön, koska laajennusalue on jo ennestään rakennettua, pinnoitettua ja viljeltyä aluetta. Rakennetun alueen sisäinen peltoalue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuoresluoman uoma pysyy ennallaan ja rannat on osoitettu viheralueiksi. Siltarakentaminen muuttaa ympäristöä rakentamisen vaatimalla alueella. Kyläkuva ja kulttuuriympäristö Liikerakentaminen ja hoidetut piha-alueet muuttavat Siltalan risteyksen alueen rakennetuksi taajama-alueeksi. Taajamakuva eheytyy ja jäsentyy osaksi kaupan ja liikenteen toimintaympäristöä. Varsin näkyvä sijainti asettaa vaatimuksia toimijoille rakentaa edustava maamerkki vilkasliikenteiselle risteysalueelle. Alueen rakentaminen ei muuta kahden vanhan maalaistalon asemaa, molemmilla on mahdollisuus säilyä käytössä. Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne eheytyy ja täydentyy, rakennetun kunnallistekniikan ja tiestön käyttö tehostuu ja uusi kaupan alue tiivistää taajamatoimintoja. Kantatien molemmilla puolilla on kauppa- ja yritysaluetta ennestään. Siltalassa Alaanentien tuntumassa toimii tällä hetkellä yli kaksikymmentä yritystä, jotka edustavat varsin kattavasti yrityselämää. Kaupan tuleva sijainti vähentää poikittaisliikennettä taajaman sisällä, mutta lisää liikennettä Palontiellä ja kantatien 31