Myötätuntouupumuksen tunnistaminen, ristiriitaisten tunteiden kanssa eläminen ja niiden työstäminen Kuinka jaksan auttaa? seminaari Omaishoitajat ja läheiset Helsinki 7.5.2015 Leena Ehrling VTT, psykoterapeutti (VET) leena.ehrling@mielenterveysseura.fi
JOHDANTOA Mikä meitä kuormittaa? Kaikki ihmissuhdetyö, jossa joudutaan ylisäätelemään omia tunteita. Kiivastahtinen työ, jossa työntekijä ei pysty prosessoimaan pois edellistä tehtävää, kun on jo siirryttävä seuraavaan Aistien kautta kuormittuminen Mielen pahoittuminen, esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden kokeminen 7.5.2015 Kohtaaminen ja työn mielekkyys / Leena Ehrling 2 Mielenterveysseura
Kuormittuneisuudesta voi syntyä stressiä Perustehtävän selkeys vs. hankala rajattavuus Odotukset: ulkopuolelta tulevat odotukset ja omat sisäiset odotukset Työntekijän jatkuva kokemus kiireestä ja paineesta suhteessa omiin oletuksiin ja toiveisiin 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 3 Mielenterveysseura
Jaksaminen Suurin ongelma työelämän tilanteissa, joissa joku (henkilö) tai jokin tilanne koetaan hankalaksi -on tunteiden ja reaktioiden ohjaama toiminta ja kommunikaatio, joka yleensä pahentaa tilannetta entisestään ja -Tunteet häiritsevät ammatillista/asiallista suhtautumista ajattelua myös silloin, kuin vain palautamme hankalaksi koetun tilanteen mieleemme 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 4 Mielenterveysseura
Odotus, että voimme lähes päivittäin olla yhteydessä kärsimykseen ja luopumisiin, ilman että ne vaikuttaisivat meihin, on yhtä epärealistinen, kuin odottaa säilyvänsä vedessä kuivana Rachel Naomi Remen Kitchen Table Wisdom 1996,
MITÄ OVAT MYÖTÄTUNTOSTRESSI JA -UUPUMINEN? Myötätuntostressi on emotionaalinen tila, joka syntyy yhteydestä traagisiin asioihin ja halusta auttaa ihmisiä, jakaa heidän todellisuuttaan. Jos myötätuntostressi pitkittyy eikä sille ole purkukanavia, kehittyy myötätuntouupuminen. 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 6 Mielenterveysseura
Myötätuntouupuminen Voi ilmetä stressioireina, psykofyysisinä jännittyneisyyden tiloina tai jopa fyysisenä sairautena + vuorovaikutustavan muutoksena Työntekijän mieli voi täyttyä ihmisten kohtaloista takaumina tai hän yrittää torjua mielestään henkisesti kuormittavat asiat Omakuva ja koko maailmankuva sekä arvot saattavat muuttua kielteiseen suuntaan, mikä puolestaan johtaa erityyppisiin ihmissuhdeongelmiin Henkilön voi olla vaikea sietää voimakkaita tunteita, itseluottamus ja sietokyky vastoinkäymisiä kohtaan laskevat 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 7 Mielenterveysseura
Kun hoidon kohteena on toinen ihminen Olennaista on empatiakyky eli kyky asettua toisen asemaan. Sitä pitäisi olla riittävästi, mutta tärkeätä on säädellä määrää Työssä jaksamiselle on olennaista rajata oma ammatillinen rooli. Miten voin auttaa tätä ihmistä? Auttajan empatiataso vaikuttaa oleellisesti siihen, miten oireilu siirtyy hänen kannettavakseen. Jotkut ovat rakenteellisesti alttiimpia myötätuntouupumukselle, mutta riittävän suuri kuormitus voi aiheuttaa oireita lähes kaikissa. Auttajan omat käsitellyt tai käsittelemättömät elämätapahtumat voivat vaikuttaa siihen, miten altis hän on traumatisoitumiselle.
Emotionaalinen ylikuormitus Jatkuva altistus potilaan traumaattisille tarinoille ja traumaattiselle maailmalle Altistavia tekijöitä Sisäinen motivaatio, kutsumus Empatiataipumus Erillisyys Oma historia Työn tyydyttävyyden tiedostaminen Työn rakenne ja työpaikan vuorovaikutus Elämän muut haasteet
Myötätuntouupuneella Työmoraali voi heiketä ja empatia vähetä. Hän saattaa pyrkiä hallitsemaan kaaosta pelastamisajatuksella tai toisaalta stressireaktiotaan häpeävä saattaa vaieta ja alkaa vältellä ihmisiä Kontrolloinnin tarve voi lisääntyä tai juuri päin vastoin, voi tulla välinpitämättömäksi suhteessa muihin 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 10 Mielenterveysseura
Sijaistraumatisoituminen Työntekijää eivät kuormita tarinat sinänsä, vaan muutokset itsessä kokevana ihmisenä Pearlman & Saakvitne
Sijaistraumatisoituminen Erityisesti pitkissä työntekijä-, asiakas- ja potilassuhteissa Voi vaikuttaa työntekijään laajasti ja syvästi muuttamalla kielteisesti hänen minä-käsitystään. Viitekehys voi muuttua (identiteetti, maailmankäsitys ja henkisyys/hengellisyys). Sijaistraumatisoituminen voi myös heikentää yksilön tunteiden kestokykyä, minuuden tunteen säilyttämiskykyä ja kykyä säilyttää sisäinen yhteys toisiin. Häiritsee keskeisiä tarpeita ja uskomuksia itsestä ja toisista ja vaikuttaa sitä kautta ihmisten välisiin suhteisiin.
Miltä tuntuu? 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 13 Mielenterveysseura
POSITIIVISET JA NEGATIIVISET TUNTEET ( Rantanen 2013)
Tunteiden tunnistamisen tärkeys Tunteen sanoiksi saaminen auttaa pohtimaan mitä vaikealle asialle / tilanteelle voi tehdä Tunteet vaikuttavat mm. suorituskykyyn, päätöksentekoon, vuorovaikutukseen Hyvin ja huonoon vointiin Tunteet antavat asioille merkityksen Tunteet suuntaavat tarkkaavaisuutta Tunteet säätelevät yksilön suhdetta ympäristöön Tunteet viestivät aikomuksia ja toimintavalmiutta Pelon tunne syntyy vaaran havainnoista. (Vierikko 2013) 7.5.2015 mielenterveysseura.fi 15
Tunteet vaikuttavat toimintaan Mielessä aktivoituu ennakointeja ja toimintamalleja, joihin liittyy hankalia tunteita Tunteet voivat sumentaa ja johtaa harhaan Voimakkaat automaattiset ajatukset ja oletukset, tunteet ja kehon tuntemukset ohjaavat sokeaan reagointiin ja päättömään toimintaan - tällöin ihminen on REAKTIIVISESSA TEKEMISEN mielentilassa Joka usein pahentaa tilannetta entisestään! 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 16 Mielenterveysseura
Tunteet hyödyntämätön voimavara - monet meistä eivät huomaa tunteita eikä niiden vaikutuksia itsessään tai muissa Tunteet ovat energiaa ja informaatiota: - Mikä on tunteen viesti? - Minkälaiseen toimintaan se kutsuu? - Onko tunnetila energisoiva vai rauhoittava? - Haluaako se lähestyä vai paeta paikalta? - Jos tunne osaisi puhua, mitä se kertoisi? (Rantanen 2013) 7.5.2015 mielenterveysseura.fi 17
Ihminen toimii vastavuoroisesti (1/2) Sosiaaliseen perimäämme on kirjoitettu vastavuoroinen rooli(positio) suhteessa toisiimme Ihminen toimii ja katsoo maailmassa aina tietystä kokemuksellisesta paikasta, positiosta käsin ja sijoittaa kohteen sen vastapositioon -- kutsu tietynlaiseen tanssiin Vastavuoroiset asetelmat ja toimintatavat toteutuvat elämän ja toiminnan eri tasoilla: Ihmissuhteissa Työssä toteutuvat Suhtautuminen itseen, sisäinen puhe Oireilu Suojautumistavat (esim. kontrollointipyrkimys) 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 18 Mielenterveysseura
Vastavuoroiset asetelmat ovat automaattisia ja usein meille itsellemme huomaamattomia Vastavuoroisiin positioihin liittyy tunteita ja tunteet ohjaavat toimintaa Tapahtuu huomaamatta myös sisäisessä dialogissamme asetumme vastavuoroiseen positioon suhteessa itseemme, esim. vaatii suoriutuu (/epäonnistuu), kritisoi häpeää (/tutkii), toivoo ohittaa (tulee kuulluksi) Oleellista on tunnistaa, mikä suhtautumistapa on itselle ominainen ja mitä siitä seuraa 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 19 Mielenterveysseura
Hankalassa, tunteita herättävässä tilanteessa Asetutaan usein vastapositioon, jolla ei ole välttämättä tekemistä realiteettien kanssa - Esimerkiksi valmis tulkinta itsestä vaikkapa uhrautujana saa aikaan hankalia tunteita: vihaa, ärsyyntymistä, joka seuraa kaikkialle Tunteet johtavat toimintaan ja toiminnasta tulee: 1) Symmetristä: syytös vastasyytös 2) Täydentävää: syytös puolustautuminen 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 20 Mielenterveysseura
Auttajan oletus itseen liittyen Minun tulee olla aina jaksava, tai muuten olen epäonnistunut ". Minun tulee onnistua aina ja kaikessa. Minulla ei ole vaihtoehtoja. kyvyttömyys saavuttaa tavoitteitaan voi johtaa turhautumiseen, kontrollin menettämisen tunteeseen, yliyrittämiseen ja sitä kautta väsähtämiseen. Halu auttaa ja pelastaa muita muuttuu joko huolestumiseksi omasta terveydestä tai välinpitämättömyydeksi ja hylkäämiseksi.
Myötätuntouupumuksen tunnistaminen Miten kehoni ja mieleni reagoivat työtilanteissa? Milloin reaktiot ovat voimakkaimpia? Onko pessimisti vai optimisti minussa voitolla? Onko minulla toivoa? Olenko suhteessa omaan ja muiden ammatillisuuteen kyltymätön vaatija vai jotain muuta?
Mitä voin tehdä? 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 23 Mielenterveysseura
Myötatuntouupumuksen säätely Laita ensin happinaamari itsellesi ennen kuin autat muita!
Pyri tunnistamaan tunteet On havaittu, että vaikeudet tunteiden tunnistamisessa ovat yhteydessä monenlaisiin vaikeuksiin, kuten päihderiippuvuuksiin, syömishäiriöihin, väkivaltaan, masennukseen ja laajaan kirjoon somaattista oirehdintaa Pitkittäistutkimuksissa huono tunteiden tunnistamiskyky on ennustanut ahdistuneisuutta ja huonontunutta elämänlaatua 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 25 Mielenterveysseura
Tunteiden tunnistamisen tärkeys Henkilöt, joille tunteiden tunnistaminen on helppoa, toipuvat vaikeita tunteita herättävistä kokemuksista nopeammin kuin muut. Stressaavat tai traumaattiset tilanteet: tunteiden yksilöiminen ja nimeäminen auttaa tulemaan niiden kanssa toimeen ja hallitsemaan niitä Tunteen kielellistäminen auttaa myös pohtimaan mitä vaikealle asialle voi tehdä 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 26 Mielenterveysseura
Tunteisiin voi vaikuttaa Tunteiden johtaminen ja säätely on elinikäinen matka - aina tulee tilanteita, joissa huomaat toimineesi väärin, ratkaisua ei tunnu löytyvän ja tunteet karkaavat käsistä 7.5.2015 mielenterveysseura.fi 27
Edellyttää käytännössä kolmea taitoa: 1. Kiinnitä huomiota tilanteessa ilmeneviin tunteisiin - Taito, jota voi harjoitella kiinnittämällä huomiota tunteisiin 2. Eläydy empaattisesti toisen asemaan, ja arvaa, miltä hänestä nyt tuntuu - Harjoittele tilanteiden syväkuuntelua et kuuntele vain korvillasi vaan koko kehollasi. Kuuntelet kaikilla aisteillasi ja myös tunteillasi. - Mitä silmäsi, korvasi, kehosi ja tunteesi tässä tilanteessa kertovat? Mikä on tuon toisen ihmisen tunnetila? - Älä yritä vaikuttaa, keskityt vain kuuntelemaan. Unohda ajatus siitä, mihin tilanteen pitäisi johtaa tai mitä sanoisit seuraavaksi. - Kuulluksi tuleminen on rauhoittavaa ja usein myös inspiroivaa! 7.5.2015 mielenterveysseura.fi 28
3. Pue ymmärryksesi tilanteeseen sopiviksi sanoiksi -- vakuuttelut eivät rauhoita mutta tieto, että toinen kuulee, rauhoittaa 7.5.2015 mielenterveysseura.fi 29
5 minuutin parityöskentely Mieti parin kanssa: Mitkä tunteet on helppo hyväksyä ja mitkä taas vaikeampia? Miten pärjäät vaikeammin hyväksyttävien tunteiden kanssa? 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 30 Mielenterveysseura
Mitä voin tehdä toiminnan tasolla? 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 31 Mielenterveysseura
Älä reagoi, reflektoi (kuvaa, sanoita)! Tunnista työtilanteessa aktivoituva ajatus/oletus ja siihen liittyvä tunne: Kuka tässä nyt on hankala!? (VÄSYMYS, RIITTÄMÄTTÖMYYS) Voi ei, taas tätä, tämä ei lopu koskaan, turha yrittää mitään. (YKSINÄISYYS, OMA AVUNTARVE, VETÄYTYMINEN) Nyt minä kyllä nujerran tuon tyypin! (EPÄOIKEUDENMUKAISUUS, KAIPUU, VAILLE JÄÄMINEN) Jos tälle asialle oikeasti voisi jotain tehdä, se olisi jo tehty, mutta kun mitään ei tapahdu, ihan turha yrittää. (PELKO) 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 32 Mielenterveysseura
Kuuntele itseäsi, älä reagoi toiseen Tunnista oma kokemus, tutki sitä Tarkastele sitä, harjoittele katsomaan etäämmältä: Mitähän tässä tapahtuu? Etäännyttäminen irti tunteesta auttaa näkemään tunteen taakse Mistähän tässä on oikeasti kysymys? Helikopterinäköala : etsi jokin vaihtoehtoinen reitti lähestyä tilannetta muokkaa suhtautumista. Tunteessa vastaaminen ei vie eteenpäin. 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 33 Mielenterveysseura
Harjoitus: Tiedosta tunteesi ja ajatukseesi 1. Palauta mieleesi kuva henkilöstä, jonka koet hankalana. 2. Istu rauhassa. Halutessasi voit seurata hetken omaa hengitystäsi ja antaa sen rauhoittua. 3. Tarkastele henkilöä sielusi silmillä eri puolilta. Huomaa heti, jos mieleesi nousee välittömiä, automaattisia ajatuksia tai tunteita. Huomaa, miten ajatuksesi lähtevät ryntäilemään ja miten kehosi reagoi. 4. Tunnista ajatuksesi ja tunteesi. Totea ne ja koita tyhjentää mielesi niistä. Huomaa, miten vaikeaa on olla arvostelematta ja miten tunteet ja ajatukset sekaantuvat. Ajatukset ryntäilevät sinne tänne. Älä tartu ajatuksiisi, vaan katso, tunnista ja päästä irti. 5. Koita päästää irti kaikista ilmaantuvista ajatuksistasi. Voit halutessasi rauhoittaa ajatuksiasi kääntämällä huomiosi takaisin hengitykseen. Istu näin hetki päivittäin erityisesti silloin kun on hankalaa. 7.5.2015 Kohtaaminen ja työn mielekkyys / Leena Ehrling 34 Mielenterveysseura
Suhtautuminen ratkaisee: se avaa tai sulkee vuorovaikutusta Rauhallinen emotionaalinen asenne Ihmettelyä Kuuntelemista Reflektoimista Vahvistamista Huomio kohdistuu sisään päin. Edellyttää, että emme tunne pakkoa saada jokin tapahtumaan. Mobilisoiva emotionaalinen asenne Kontrollointia Vartioimista Häpeää Syyttämistä Etääntymistä Huomiotta jättämistä Huomio kohdistuu ulos päin. Pyrkimys ennakoida ja kontrolloida toisten toimintaa. 7.5.2015 Kohtaaminen ja työn mielekkyys / Leena Ehrling 35 Mielenterveysseura
Reflektoi, heijasta takaisin, kuuntele aktiivisesti, asetu dialogiin Ammatillisen aseman saavuttaminen mahdollistuu -kun tunnistaa vastavuoroisen asetelman imun ja tanssiin kutsun (ns. righting reflex) ja -vastaa reflektoiden ja rauhoittavasti -empaattisesti -välttäen inttämistä, vastaan panemista, nujertamista -kertoo, mitä näkee ja kuulee ja mistä ajattelee sen johtuvan 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 36 Mielenterveysseura
Myötätuntouupumuksen säätely YHTEENVETÄEN Havainnoi mitä sinulle tapahtuu työssäsi, tunteen ja ajatusten tasolla Tunnista omat varoitusmerkit (fyysiset, psyykkiset, keholliset oireet) Muista onnistumiset, oman työn vaikuttavuus ja merkitys Ole myötätuntoinen itsellesi. Suunnittele miten voit kerätä voimiasi jo tänään.
Myötätuntouupumuksen säätely Henkilökohtainen motivaatio pohtia myötätuntostressiä työhön kuuluvana ilmiönä Todellinen halu säädellä sitä
Myötätuntouupumuksen hoidosta tilanteen ennakointi varhainen havaitseminen asianmukainen palaute Kyse normaalista reaktiosta epänormaaliin tapahtumaan
Myötätuntouupumuksen hoidosta Rajojen ylläpito hoitajien ja hoidettavien välillä Paikka ja mahdollisuus tunteiden ilmaisuun ja itkuun Konkreettinen huolenpito, kuten ruoka ja juoma luo turvallisuuden tunnetta. Yhdessäolo ja vuorovaikutus
Happinaamarista Oma tila, jossa ei ole vaatimuksia Ei velvoitteita tehdä työtä, harrastaa, virkistäytyä, uusiutua Ei vaatimusta olla ahkera, fiksu, jaksava, tukeva Vapaata olemista omalle itselle Omien tarpeiden kuuntelua ja toimimista niiden hyväksi
Kohtaaminen On mahdollista, kun keskustelusta ei tule vastapalloilua Edellyttää, että työntekijä tuntee ja tietää oman perustehtävänsä, roolinsa, velvollisuutensa ja oikeutensa Edellyttää erillisyyden tematiikan ymmärtämistä Toisen näkökulman tavoittaminen synnyttää ymmärrystä Ymmärrys on työväline: jos ymmärrän, en tuomitse Kaikkea ei voi hyväksyä, mutta toisen henkilön lähtökohtia voi ymmärtää 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 42 Mielenterveysseura
Kohtaamisen vaikeus Oman tehtävän epäselvyys sisältö ja rajat Oikeiden sanojen puuttuminen Kiirehtiminen Epäjalot tunteet: kateus, viha, katkeruus, kauna, syyllisyys, häpeä, turtumus Toisen ylimielisyys, tylyys, vihaisuus tai puhumattomuus (herättää tunteita) Oman persoonan rajat 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 43 Mielenterveysseura
Mitä auttajan on hyvä muistaa Hyvää on oma tavallinen elämä iloineen, suruineen, rakkaine ihmisineen Olla olematta aina asiantuntija Uni, ruoka, lepo, ilonpito Hiljaisuus, luovuus, kulttuuri, hengellisyys, luonto Hyvä on totta Muistaa olla syyllistämättä itseään siitä että kaikki ylläoleva ei aina toteudu 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 44 Mielenterveysseura
7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 45 Mielenterveysseura
Kiitos! Leena Ehrling Leena.ehrling@mielenterveysseura.fi 7.5.2015 Esityksen nimi / Tekijä 46 Mielenterveysseura