7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne"

Ilona Järvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto:

2 Hyvä ja paha tunne Pitäisikö tunteensa pystyä hillitsemään vai onko niiden avoin näyttäminen hyvästä? Ovatko jotkut tunteet myös oikeutetumpia kuin toiset? Mitä yhteisöllisiä ohjeistuksia merkityksiä niihin on eri aikoina ja eri kulttuureissa ladattu? Mikä on ihmisten luonteenpiirteiden erojen suhde tunteisiin? Entä voiko Jumalan viha olla koskaan oikeutettu?

Mitä yhteisöllisiä ohjeistuksia merkityksiä niihin on eri aikoina ja eri kulttuureissa

3 Lähtökohtia Vaistot, vietit ja tunteet Ratkaisevasti erilaisia vaiko saman jatkumon osia? Perittyjä vai opittuja? Voidaanko luokitella ja jakaa kategorioihin? Samanarvoisia vai eriarvoisia? Suhde tietoon ja tietoisuuteen? Suhde ajatteluun?

Voidaanko luokitella ja jakaa kategorioihin?

4 Vaistot Elävien olentojen (lajin) sisäänrakennettuja taipumuksia johonkin eläinlajille ominaiseen ja yleiseen käyttäytymiseen Käyttäytymismalleja, jotka määräävät miten yksilön on toimittava määrätyissä tilanteissa, jotta se säilyy hengissä ja pääsee lisääntymään Pidetään yleensä perittyinä ominaisuuksina, joiden vastakohta on opittu käyttäytyminen Esimerkkejä vaistoista ovat itsesäilytysvaisto, lisääntymisvaisto, muuttovaisto sekä vastasyntyneen imemis- ja tarrautumisvaisto

säilyy hengissä ja pääsee lisääntymään Pidetään yleensä perittyinä ominaisuuksina, joiden vastakohta on opittu

5 Vaistot ja vietit Vietit palvelevat usein samaa kuin vaistotkin, mutta lisäksi puhtaasti yksilön henkiinjäämistä Ero vaistoihin on oppimisessa Vaikka viettienkin pohja löytyy perimästä, niin niitä täytyy harjoitella, esim. koiralla leikki metsästyksen oppimisessa Lisäksi vietti on mahdollista tukahduttaa, päinvastoin kuin vaistot Vaistojakin voidaan vaimentaa, mutta huomattavasti vaivalloisemmin

6 Tunteet eli emootiot Liittyvät tietyntyyppisen informaation käsittelyyn Adaptiivisia prosesseja: yksilön selviytymisen kannalta merkitykselliset tapahtumat aiheuttavat emootioita Sisältävät kokemuksellisia, fysiologisia ja ekspressiivisiä komponentteja Ohjaavat yksilön toimintaa Erilaisiin tapahtumiin voidaan reagoida erilaisilla emootioilla Yleisesti ns. perustunteiksi määritellään ainakin ilo, suru, viha, inho, hämmästys ja pelko

fysiologisia ja ekspressiivisiä komponentteja Ohjaavat yksilön toimintaa Erilaisiin tapahtumiin voidaan

7 Tunne ja merkitys Syntyy, kun yksilö arvioi jonkin adaptiivisen tapahtuman merkitystä omalle hyvinvoinnilleen Jos tapahtuma arvioidaan merkitykselliseksi, prosessin lopputuloksena on tunnereaktio Tarkoittaa yksilön toimintavalmiuden muutosta suhteessa ympäristöön, eli tunne siis ohjaa yksilöä tietyntyyppiseen toimintaan Edellyttää siis arviointia ja siten kognitiivisia kykyjä

tunnereaktio Tarkoittaa yksilön toimintavalmiuden muutosta suhteessa ympäristöön, eli tunne

8 Tunne ja kognitio Kognitio on osa emootiota Arviointiprosessi on aina kognitiivinen, joskin se voi olla joko tiedostettu tai täysin automaattinen Voidaan lisäksi erottaa primäärinen arviointi, sekundaarinen arviointi ja uudelleenarviointi Arvioinnissa keskeistä arvioitavan kohteen arvo ja merkitys arvioivalle yksilölle tämän kokemuspohjan perusteella Palvelevat samaa tarkoitusta kuin vietit, mutta korkeammalla tietoisuuden tasolla

ja uudelleenarviointi Arvioinnissa keskeistä arvioitavan kohteen arvo ja merkitys arvioivalle yksilölle

9 Tunne ja tieto Tunne ja tieto saman kolikon kaksi puolta tai ehkä vielä paremmin saman merkkirelaation kaksi komponenttia ja liittyvät erottamatta toisiinsa Tieto on merkkirelaation informatiivinen komponentti ja tunne ilmaisee sen suhteellisen merkityksen tulkitsijalleen Komponenttien keskinäinen painotus määräytyy tulkintakontekstin, tilanteen, aiemman kokemuksen ym. tekijöiden perusteella

informatiivinen komponentti ja tunne ilmaisee sen suhteellisen merkityksen tulkitsijalleen

10 Tunne ja tietoisuus Tunteeseen liittyy oleellisena se, että olio on tietoinen tunteesta Esimerkiksi muurahaisen tapauksessa kaikki samat ärsykkeet ja siitä johtuvat tilanteeseen mukautumisen prosessit toimivat, paitsi että viestiä ("tunnetta") ei voi lähettää tietoiseen mieleen, sillä sitä ei nykykäsityksen mukaan muurahaisilla ole Käytännössä järkeä ja tunnetta ei voi eliössä selkeästi erottaa toisistaan Järki ja tunne ovat myös kumpikin tärkeitä päätöksenteossa ja eliön reaktioissa, eikä pelkästään toisella näistä pysty yksinään toimimaan loogisesti tai tehokkaasti

sillä sitä ei nykykäsityksen mukaan muurahaisilla ole Käytännössä järkeä ja tunnetta ei voi eliössä selkeästi erottaa toisistaan Järki ja tunne

11 Tunne ja kokemus Tunteiden kokeminen on yksilöllistä Sama tilanne laukaisee erilaisia tunteita ihmisissä, riippuen persoonan samankaltaisten tilanteiden muistoista, yleisestä tunnetilasta, sekä lukemattomista muista seikoista Ihmisen tunteet ovat osaksi ajattelun hallittavissa Tunteita voidaan estää tai hillitä Tunteita voi estää vain niiden laukaisevien muistojen sisällyttämien tunteiden muutoksella (joka tapahtuu ajattelemalla), kun taas tunteita voi koittaa hillitä työntämällä niitä pois mielestä tai kiihottamalla vastakkaista tunnetta tietoisesti

hallittavissa Tunteita voidaan estää tai hillitä Tunteita voi estää vain niiden laukaisevien muistojen sisällyttämien tunteiden

12 Tunne ja yhteisö Myös näkökulma keskeistä, kenen näkökulmasta tunteita arvotetaan? Ratkaisevia yhteisön koheesion kannalta Ilman suhteellisen yhteneviä käsityksiä arvoista ja niihin liittyvistä tunteista yhteisön koossapysyminen todennäköisesti mahdotonta => evolutiivisesti huonommin pärjäävä laji => jos niitä on ollut, ovat paljolti hävinneet

arvoista ja niihin liittyvistä tunteista yhteisön koossapysyminen todennäköisesti

13 Semioottinen näkökulma Vaistot, vietit ja tunteet ovat osin geneettisiä, osin adaptiivisia kykyjä, jotka palvelevat samaa tarkoitusta eli parantaa eliön lajityypillisiä edellytyksiä selvitä ympäristössään Ovat samalla jatkumolla, jossa tietoinen kognitiivinen ja sitä kautta semioottinen aines kasvaa asteittain Liittyvät subjektiivisiin arvoihin ja merkityksiin, mitä suurempi jonkin ärsykkeen tai asian merkitys yksilölle, sen voimakkaampi sen tuottama vietti- tai tunnereaktio

tietoinen kognitiivinen ja sitä kautta semioottinen aines kasvaa asteittain Liittyvät subjektiivisiin arvoihin ja

14 Tunteiden luokittelu Voidaanko luokitella ja jakaa kategorioihin? Samanarvoisia vai eriarvoisia? Tarkka rajaus eri tunteisiin ja niiden väliseen hierarkiaan ei ehkä mielekäs, sillä useimmissa tunteenilmauksissa tai tuntemuksissa mukana monia elementtejä Usein ratkaisevaa tunteiden intensiteetti ja merkitys tulkitsijalle kussakin tilanteessa Kaikilla tunnelajeilla evolutiiviset perusteensa, mutta käyttökonteksti usein ratkaisee kuinka suotavia tai järkeviä ne ovat

tai tuntemuksissa mukana monia elementtejä Usein ratkaisevaa tunteiden intensiteetti ja merkitys tulkitsijalle

15 Tunteet ja arvot Tunteet olennaisesti mekanismi, joka toteuttaa arvoja ja saa yksilöt toimimaan niiden mukaan Ilman tunteita arvot eivät manifestoituisi Ilman arvoja tunteilla ei taas olisi suuntaa Vaistoissa ja vieteissä myös suunta, mutta vähemmän tietoisena ja tulkittuna eli semioottinen elementti pieni tai käytännössä olematon Jälleen rajanveto ongelmallista ja myös empiirisen tieteen tuloksista riippuvaista

Vaistoissa ja vieteissä myös suunta, mutta vähemmän tietoisena ja tulkittuna eli semioottinen elementti

16 Vaistot, vietit, tunteet, tieto ja tietoisuus (synteesi) Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että tunteissa vaistoihin ja vietteihin liittyy tiedon ja tietoisuuden komponentti ja mitä vahvempi, sitä lähempänä se on puhdasta tietoa Kuitenkin tulkinnassa aina mukana myös tunteiden ja siten välillisesti vaistojen ja viettien komponentti, joten absoluuttisen puhdasta tietoa ei ole olemassa Riittävän laajan tulkintakonsensuksen kautta voidaan lopullista tietoa tai totuutta lähestyä käytännössä hyvin lähelle asymptoottisesti (C.S. Peirce)

myös tunteiden ja siten välillisesti vaistojen ja viettien komponentti, joten absoluuttisen puhdasta tietoa ei ole olemassa Riittävän

17 Viha Inhon, vastenmielisyyden, antipatian tai vihamielisyyden tunne Voi kohdistua toiseen henkilöön, asiaan tai ilmiöön Usein vihalla tarkoitetaan voimakasta tai intohimoista tunnetta, mutta viha voi olla myös "kylmää", tai vähäistä inhoa Voi perustua vihan kohteen pelkoon tai aiempiin kielteisiin kokemuksiin kohteesta tai jostakin siihen yhteydessä olevaan Ei välttämättä ole irrationaalinen tunne, sillä on luonnollista vihata sellaista, joka uhkaa henkilön olemassaoloa, hyvinvointia tai arvomaailmaa

vihan kohteen pelkoon tai aiempiin kielteisiin kokemuksiin kohteesta tai jostakin siihen yhteydessä olevaan Ei välttämättä ole

18 Vihan seurauksia Vihaa pidetään kielteisenä tunteena, sillä se on pohjimmiltaan tuhoava voima ja voi johtaa väkivaltaan tai muunlaiseen aggressioon Voimakas ja intohimoinen viha voi johtaa hallitsemattomaan käytökseen Jotkut muutkin tunteet, kuten pelko, voivat johtaa väkivaltaan, aggressioon ja hallitsemattomaan käytökseen Joitakin vihan ilmenemismuotoja pyritään joissain yhteiskunnissa kieltämään. Viharikoksiksi kutsutaan joihinkin ihmisryhmiin, yleensä etnisiin ryhmiin kohdistuvan vihan ilmauksia, yrityksiä luoda vihaa muissa, ja tekoja, jotka on tehty tällaisen vihan vallassa Kristillisessä maailmankatsomuksessa vihamielisyys on perinteisesti nähty yhdeksi seitsemästä kuolemansynnistä

ilmenemismuotoja pyritään joissain yhteiskunnissa kieltämään.

19 Anteeksianto Anteeksiantavainen ihminen ei jää hyysäämään vihaa sisälleen Hän tunnistaa suuttumuksen tunteen ja tajuaa, mistä se aiheutui Hän hyväksyy oman vihastumisensa ja pyrkii sen jälkeen antamaan tietoisesti sekä omalle suuttumukselleen että sen kohteelle anteeksi Anteeksi antava vapauttaa itsensä tuhoavasta vihantunteesta ja hänen on helpompi elää

pyrkii sen jälkeen antamaan tietoisesti sekä omalle suuttumukselleen että sen kohteelle

Samankaltaiset tiedostot

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen Hgin työväenopisto 7.10.2008 FM Jussi Tuovinen Vaistot, vietit ja tunteet Ratkaisevasti erilaisia vaiko saman jatkumon osia? Perittyjä vai opittuja? Voidaanko luokitella ja jakaa kategorioihin? Samanarvoisia