Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström"

Helinä Pakarinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

2 Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen katkeamisia ja hylkäämiskokemuksia menneisyydessä. Usein adoptiolapsella on kiintymyssuhteiden katkeamisen lisäksi taustalla myös muita haastavia elämäntapahtumia ja kokemuksia. Kerron tässä luennossani traumatisoituneen lapsen kohtaamisesta ja yritän antaa lisää ymmärrystä sekä mahdollisia työkaluja arkeen vanhemmille ja muille lapsen lähipiiriin kuuluville ihmisille Traumatisoituneella lapsella tarkoitan lasta, jolla on varhaislapsuudessa ollut häpeää tuottavia hylkäämiskokemuksia ja näin hän voi olla herkkä kaikelle torjutuksi tulemiselle ja sen aiheuttamalle häpeälle. 2

Kerron tässä luennossani traumatisoituneen lapsen kohtaamisesta ja yritän antaa lisää ymmärrystä sekä mahdollisia työkaluja arkeen vanhemmille ja muille lapsen lähipiiriin

3 Ihmissuhdetrauman vaikutukset Aivot ennakoivat ja integroivat Ennakointia tarvitaan erityisesti kriisitilanteissa Havaintomme muokkautuvat aivoissa aikaisemmin eletyn ja koetun pohjalta Lajin hengissä säilymisen kannalta ennakointi ollut elintärkeää Äärimmäisessä kriisitilanteessa itsensä puolustaminen on keskeistä ja katkaisemme psyykkisen empaattisen yhteyden toiseen. 3

pohjalta Lajin hengissä säilymisen kannalta ennakointi ollut elintärkeää Äärimmäisessä

4 Vuorovaikutustilanteissa Vaaditaan kykyä olla läsnä tässä hetkessä, monipuolista havainnointia ja virittäytymistä toiseen ihmiseen Tavallisessa vuorovaikutuksessa ennakointi ei olekaan paras vaihtoehto, koska väärintulkinnan vaara on suuri traumaattisen menneisyyden pohjalta 4

Tavallisessa vuorovaikutuksessa ennakointi ei olekaan paras

5 Trauman vaikutuksia Trauma jättää muistijäljen kehoomme ja näyttäytyy joskus toimintojen virheellisenä automaattisena aktivoitumisena Vähäisestä traumaa muistuttavasta tilanteesta saattaa aktivoitua joko pako/ taistelu tai vetäytyminen kontaktista Usein keho näyttää trauman jäljet 5

Vähäisestä traumaa muistuttavasta tilanteesta saattaa aktivoitua joko

6 Traumatisoitunut lapsi tarvitsee Turvallisen ihmissuhteen, joka Tarjoaa todellisia, hyviä ja korjaavia kokemuksia 6

7 Lasta auttaa vanhemman kyky sensitiiviseen vuorovaikutukseen ja kyky mentalisaatioon Vanhempi pystyy pohtimaan ja tiedostamaan lapsen mielessä olevia tunteita ja tarpeita Vanhempi on lapsen saatavilla riittävästi päivittäin sekä tunnetasolla että konkreettisesti, lapsi on vanhemman mielessä Vanhempi ymmärtää lapsen varhaisten ja nykyisten erokokemuksien merkityksen lapselle sekä yrittää pitää ne siedettävinä Lapsen negatiivisten tunteiden kestäminen ja auttaminen niiden säätelyssä Vanhemman kyky tiedostaa omat kokemukset ja niiden vaikutus lapsen havainnointiin ja vuorovaikutukseen 7

mielessä Vanhempi ymmärtää lapsen varhaisten ja nykyisten erokokemuksien merkityksen lapselle sekä yrittää pitää ne siedettävinä Lapsen

8 Lapsen hoidon tavoitteena on Mielen ja kehon rauhoittuminen Turvallisuuden tunteen palautuminen Lisätä kykyä olla täydellisesti läsnä nykyisyydessä Lisätä kykyä vastata nykyisyyden haasteisiin ja valintoihin 8

Lisätä kykyä olla täydellisesti läsnä nykyisyydessä

9 Kehollisuus Kehollisten merkkien tunnistaminen lapsessa ja yhdessä lapsen kanssa Traumaärsykkeiden eli triggereiden havaitseminen Ylivireyttä alennetaan ja alivireyttä nostetaan Lapsen huomion keskittäminen kehon aistimuksiin Aistikanavien hyödyntäminen ja aktivointi Tapahtumien ja reaktioiden sanoittaminen lapselle 9

ja alivireyttä nostetaan Lapsen huomion keskittäminen kehon aistimuksiin

10 Terapeuttinen ikkuna 10

11 Terapeuttinen ikkuna Kyky säädellä vireystilaa Ylivireystila - voimistuneet aistimukset - emotionaaliset reaktiot - ylivalppaus - mieleen tunkeutuvat kuvat - Häiriöt kognitiivisessa työstämisessä - taistele tai pakene reaktio Alivireystila Aistimusten suhteellinen vähäisyys Tunteiden turtuminen Kyvyttömyys kognitiiviseen työstämiseen Vähentynyt fyysinen liike jähmettymisreaktio 11

työstämisessä - taistele tai pakene reaktio Alivireystila Aistimusten suhteellinen vähäisyys

12 Sopiva vireystila Traumakokemusta voi työstää sopivalla vireysvyöhykkeellä =SIETOIKKUNA Kun vireys pysyy sietoikkunan puitteissa ja uudelleentraumatisoitumista ei tapahdu, myöskään dissosiaatiota ei tavallisesti ilmene 12

sietoikkunan puitteissa ja uudelleentraumatisoitumista

13 Dissosiaatio on tapa pitää sietämättömät kokemukset ydinminän ulkopuolella lapsi voi sulkea kehonsa aistimukset/tunteet mielestään suojamuuri itsen ja ylivoimaisen kokemuksen välille - Lievä dissosiaatio poissaolokohtauksia, tunteiden äkillinen vaihtelu - Keskivaikea dissosiaatio tunteiden ja kehollisten tuntemusten turtuminen, kokemusten sulkeminen itsen ulkopuolelle 13

Lievä dissosiaatio poissaolokohtauksia, tunteiden äkillinen vaihtelu - Keskivaikea

14 Äärimmäinen dissosiaatio traumojen uudelleen kokeminen, dissosioituneet minätilat, dissosiatiivinen amnesia, useat eri persoonallisuudet DID= dissosiatiivinen identiteettihäiriö Oireet 1. käyttäytymisen muutokset itseään vanhemman/nuoremman oloinen, aggressiivisuus, selittämättömät käytöksen/mieltymysten muutokset, fyysisen olemuksen muuttuminen 2. emotionaaliset muutokset äkilliset tunteiden vaihtelut, epäkoherentit tunnereaktiot, raivo itseään vahingoittava käytös 3. kognitiiviset muutokset muistamisen vaikeus, vaihtelut kognitiivisissa taidoissa 4. selittämättömät fyysiset vaikeudet vaeltavat oireet, ohimenevät kivut, halvaantuminen, dissosioitunut kehon hallinta 14

käyttäytymisen muutokset itseään vanhemman/nuoremman oloinen, aggressiivisuus, selittämättömät käytöksen/mieltymysten muutokset, fyysisen olemuksen muuttuminen 2.

15 Mitä häpeä on? - Häpeä on sitä, että ihminen kokee olevansa huono, paha, arvoton - Häpeä on reaktio hyväksyvän vastavuoroisuuden puutteeseen - Ei hyväksytty käyttäytyminen vanhempi/aikuinen rajaa häpeän tunne - Tunnevirittäytynyt vanhempi/aikuinen - Tunteista kaikkein sietämättömimpiä syyllisyys liittyy tekoon mutta häpeä olemiseen - Häpeä on itseluottamusta heikentävistä tunteista vaikein - Häpeään liittyviä tuntoja ovat kelpaamattomuus, huonommuus sekä mitättömyys 15

puutteeseen - Ei hyväksytty käyttäytyminen vanhempi/aikuinen rajaa häpeän tunne - Tunnevirittäytynyt vanhempi/aikuinen

16 Häpeän tunteen lievittäminen Luottamuksellinen ilmapiiri Yhdessä koettu tunnevirittäytyminen Yksi parhaita häpeän tunteen lievittäjiä on leikkisyys (lapsen kehitysvaihe huomioitava!) Auta erottamaan eri tunteet toisistaan Pyydä anteeksi Osoita arvostusta vaikka lapsi tekisikin väärin Ole läsnä, sanoita, hyväksy, ota vastaan 16

17 Tie traumasta tervehtymiseen, Daniel A. Hughes PACE asenne PACE asenne ilmenee kenen tahansa vanhemman/aikuisen asenteessa kun hän virittäytyy samalle tunnetasolle vauvansa/pienen lapsensa kanssa PACE asenne auttaa lasta ymmärtämään mistä turvallisessa tunnesiteessä ja kiintymyksessä on kyse Kaltoin kohdeltu lapsi, jolla ei ole kehittynyt turvallista tunnesidettä pienikin rajaaminen voi laukaista häpeän tunteen, johon liittyy itseinho ja epäluottamus aikuista kohtaan aina kun onnistuu ratkaisemaan esim. ristiriitatilanteen ilman, että siihen liittyy hylkäämistä tai kaltoin kohtelun tunnetta lapsen turvallisuuden tunne lisääntyy ja vahvistuu 17

asenne auttaa lasta ymmärtämään mistä turvallisessa tunnesiteessä ja kiintymyksessä on kyse Kaltoin kohdeltu lapsi, jolla ei ole kehittynyt turvallista

18 Leikkisyys On ensimmäinen asia, joka katoaa ihmissuhteesta, kun siihen alkaa liittyä surua, huolia, pettymyksiä Leikkisyys on hoivaavaa Kun hoitaja on leikkisä hän voi käsitellä lasta fyysisemmin, kutittaa, halata, hellästi koskettaa Aito leikkisyys auttaa lasta rentoutumaan Osaa olla harmittoman ilkikurinen ja hassu, osaa käyttäytyä itseään nuoremman tavalla Leikkisyyden tulee olla läpinäkyvää, jotta lapsi näkee sen asennostasi ja ilmeestäsi 18

koskettaa Aito leikkisyys auttaa lasta rentoutumaan Osaa olla harmittoman ilkikurinen ja hassu, osaa käyttäytyä

19 Hyväksyntä Hyväksyntä kaikessa vuorovaikutuksessa Hyväksytään lapsen tunnetila Hyväksytään hänen käyttäytymiseensä johtaneet syyt Tärkeää on korostaa sitä, että lapselle tarjotaan aina hoivaa heidän käytöksestään riippumatta. 19

käyttäytymiseensä johtaneet syyt Tärkeää on korostaa

20 Uteliaisuus Kiinnostus lapsen sisäistä elämää kohtaan miltä hänestä kaikki tuntuu mitä hän ajattelee Uteliaisuus suojelee lasta häpeän tunteelta kun käsitellään vaikeita asioita Uteliaisuus vahvistaa lapsenkokemusta siitä, että hänet hyväksytään asioiden käsittelyä voidaan jatkaa vaikka esiin nousisi voimakkaita itseinhon/halveksunnan tunteita Auttaa lasta säilyttämän emotionaalisen tasapainonsa Edistää lapsen avoimuutta ja vahvistaa luottamusta siihen, ettei häntä nöyryytetä, hylätä, vihata, rangaista Uteliaisuus antaa lapselle toivoa 20

voidaan jatkaa vaikka esiin nousisi voimakkaita itseinhon/halveksunnan tunteita Auttaa lasta säilyttämän emotionaalisen tasapainonsa

21 Empatia - Empatian kokeminen kaikessa vuorovaikutuksessa - Sanoittaminen - Lapselle kerrotaan, ettei tietyntyyppinen käyttäytyminen ole hyväksyttävää mutta että hänestä välitetään hänen käyttäytymisestä huolimatta. - Rajoja asetettaessa käytetään myös empatiaa, ei ärtymystä ilmaistaan tietämys, että lapsen vaikea muuttaa käyttäytymistään neuvotaan kärsivällisesti ja yksityiskohtaisesti, miten voi tehdä muutoksen 21

22 Hoitava arki Struktuuri, yhteiset säännöt, ohjeet Aikuisjohtoisuus, ei liikaa valintoja lapselle Ennakointi, suunnitelmallisuus Päiväohjelma Turvallisuus Hoiva ihme tapahtuu arjessa 22

Samankaltaiset tiedostot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin