L A P I N L A H T I ALAPITKÄN OSAYLEISKAAVA 2030 12.4.2011 / Tark 20.6.2011 ARKKITEHTIASEMA OY 2011 / 126
Opaskarttaote Ote Ylä-Savon maakuntakaavasta Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta Alapitkän kylän historiaa 1900-luvun alussa Alapitkän kylä oli todellinen maalaiskylä. Kylään kuului 10 maalaistaloa (Korkeakoski, Lehtimäki, Hovi, Räsälä, Heilua, Miettilä, Leppäharju, Puro, Rokua ja Rantala), taajamassa oli rautatieasema, postitoimisto, koulu, kauppa ja viisi taloa. Juurikan kylällä oli lähes kaikki nykyiset talot (Miettilä, Itälahti, Poro, Askola, Laitila ja Kankkula). Kylän asukkaat koostuivat maalaistalojen isäntäväestä, piioista ja rengeistä sekä taloihin kiinteästi kuuluvista torppareista, mäkitupalaisista ja loisista. Suomen itsenäistymisen jälkeen kylän elämä vilkastui. 5-tien varrelle rakennettiin useita taloja mm. työväentalo ja nuorisoseurantalo. Kylällä oli tarjolla erilaisia palveluja, osuuspankki, suutari, räätäli, taksi, useita seppiä, nahkuri sekä kolme kauppapuotia ja puhelinkeskus. Tuolloin erittäin tärkeä laite oli jauhomylly, joka Alapitkällä toimi sähköllä. Maalaistaloissa oli sähkövalo, Hovin ja Korkeakosken vesivoimaloiden ansiosta. Maataloustuotteita vietiin myytäväksi Kuopion torille. Tuotteet kuljetettiin junalla, mutta matkaliput olivat kalliita, joten myyjä itse kulki usein junan perässä pyörällä. Alapitkän tunnetuin paikka oli ilmeisesti baarikahvila Joostupa, josta sai kahvia ja ruokaa, mutta ei väkijuomia, koska elettiin kieltolain aikaa. Lama eli pula-aika iski myös Alapitkällä 1930-luvulla. Useat talot vaihtoivat omistajaa. Työttömiä kaupunkilaisia kierteli maakuntaa etsimässä töitä ruokapalkalla. Vuosikymmenen lopulla Alapitkän kylä, kuten kaikki Suomen kylät, alkoi valmistautua sotaan, lähettämällä isät ja pojat rintamalle, naisten ja lasten jäädessä kotiin hoitamaan viljelyksiä ja karjaa. 40 50-luvulla kylä heräsi taas henkiin. Sota oli loppunut. Evakoita asutettiin. Kylän asukasmäärä kasvoi, koulussa oli paljon oppilaita. Maatalous toi edelleen elannon suurimmalle osalle perheitä, mutta kylälle syntyi muutakin toimintaa. Vuosikymmenen vaihtuessa 1962 tuli Union huoltoasema, 1965 valmistuivat uusi koulu ja koulun rivitalot, lisäksi kylällä oli viisi kauppaa, parturi, kaksi taxia, kaksi metallipajaa, kaksi kuorma-autoilijaa sekä Hartikaisen baari. Myös Mikalla, Juurikalla ja Naarvanlahdessa olivat omat kyläkaupat. Kylän asukkaat koostuivat mm. koulun opettajista, jotka kaikki asuivat Alapitkällä, lisäksi Mikan kyllästämön työntekijöitä, rakennusmiehiä, metallimiehiä oli asettunut asumaan kylälle. Suuret ikäluokat alkoivat aikuistua 1960-luvun lopulla ja heistä suurin osa lähti työn perässä ympäri Suomea ja Ruotsiinkin. Kylän väkiluku väheni. Tuli lähes täydellinen hiljaiselo, näytti, että kylä kuolee. 70 80 luvun vaihteessa kylälle alkoi syntyä lisää lapsia. Rakentaminen elpyi. Pankki ja pankin rivitalot rakennettiin, Heiluantien omakotialue pantiin alulle, seuraavaksi rakennettiin Miettilänkangas. Rakennusbuumi jatkui, kun kunta rakennutti vanhustentalot, viereen nousi heti kolme rivitaloa. 1990 perustettiin päiväkoti, joka toi kylälle lisää lapsiperheitä, joista vanhemmat käyvät työssä Siilinjärvellä tai Kuopiossa. Omakoti-rivitaloalue rakennettiin kirkon lähelle, myös kunta rakennutti kaksi rivitaloa kirkon mäelle. 90-luvun lama kosketti myös Alapitkän kylää. Monet menettivät työnsä ja joutuivat myymään talonsa, jotkut muuttivat työn perässä muualle. Tuolloin useita taloja oli tyhjillään, myytävänä. Posti siirtyi k-kauppaan ja postipankki lopetettiin, toinen päivittäistavarakauppa lopetti. Alapitkä äänesti EU:n liittymisestä 1995. Vuosisadan lopulla talous elpyi. Kunta päätti remontoida koulun. Nuorisoseuran talon laajennus oli sopivasti valmistunut ja opetus voitiin siirtää väliaikaisesti sinne. Uudesta koulusta tuli todellinen maamerkki 5-tien varteen. 2000-luvulle tultaessa kylän elämä jatkaa rauhaisaa kulkuaan maalaismaisessa ympäristössään. (Lähde: Alapitkän kyläyhdistyksen kotisivut) 2 Kansikuvan pohjana käytetty ilmakuva: Copyright Maanmittauslaitos 2001. Aineiston käyttö ilman Maanmittauslaitoksen lupaa kielletty.
Alapitkän keskustaa Alapitkä etelästä katsottuna 3
1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alapitkän osayleiskaava 2030. Kaavan laatija: Jukka Lauri, arkkitehti SAFA Arkkitehtiasema Oy Asemakatu 18 90100 Oulu jukka.lauri@arkkitehtiasema.fi Kaavan päiväys: 12.4.2011 / tark.20.6.2011 Vireille tulosta ilmoitettu: 24.1.2008 Tekninen lautakunta: 28.4.2011 Kunnanhallitus: 20.6.2011 Kunnanvaltuusto:... 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Lapinlahden keskustasta noin 20 kilometriä etelään valtatie 5:n varrella. Yleiskaava-alue rajoittuu etelässä Siilinjärven kuntaan, lännessä viitostiehen ja Kinnulanlahdentien jälkeen se ulottuu jonkin matkaa myös rautatien länsipuolelle. Pohjoisessa alue ulottuu viitostien ja Alapitkäntien risteykseen. Idässä alue rajautuu Alapitkäjärveen rajoittuviin peltoalueisiin niin, että pellot suurelta osin eivät kuulu kaavoitettavaan alueeseen. Kirkkotien korkeudelta alue rajautuu Järvenpääntiehen aina Siilinjärven rajalle asti. 1.3 Kaavan tarkoitus Lapinlahden kunnan asutuksen jakaantumiseen ja alempitasoisen keskusverkoston muodostumiseen ovat olennaisesti vaikuttaneet kunnan halki kulkevat 5-tie ja rautatie. Voimakkaimmat keskukset sijoittuvat niiden varrelle. Aivan kunnan etelärajalla sijaitseva Alapitkä on palveluvarustukseltaan alempi paikalliskeskus. Osayleiskaavalla on tarkoitus varmistaa Lapinlahden kunnan Alapitkän kylän kehittämismahdollisuudet. Uusi yleiskaava ohjaa keskeisten alueiden asemakaavoitusta. Työn yhteydessä kartoitetaan taajamassa olevat rakentamiseen soveltuvat alueet (työpaikka- ja asuntoalueet). Samalla varataan maa-ainesten otolle alueet nykyisen kaava-alueen eteläpuolelta (Miettilänkankaalta). Yleiskaava on saatettu vastaamaan rakennettua tilannetta. Yhteistyössä asukkaiden kanssa on kartoitettu kylän kehittämismahdollisuuksia sekä ongelmalliseksi koettuja kohteita taajamassa esim. liikenneturvallisuuden kannalta. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, liite 1 - Alapitkän rakennuskulttuurin inventoinnin päivitys 2010, Hanna Oijala, Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy, liite2 1.5 Luettelo kaavaa koskevista muista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys / Pohjois-Savon liitto 2009 - Lapinlahden liikenneturvallisuussuunnitelma / Tiehallinto 2005 - Luonto- ja liito-oravaselvitys / Pöyry 2007 - Liikennemeluselvitys / Symo 2008 - Muinaisjäännösinventointi / Mikroliitti Oy 2009 - Liikenneverkkoselvitys / FCG Planeko Oy 2009 - Alapitkän osayleiskaavan liittymäjärjestelyt valtatiellä 5 / FCG Planeko Oy 2009 - Alapitkän osayleiskaavan liikennetarkastelu 13.6.2011, FCG Oy 4 2 TIIVISTELMÄ Lapinlahden kunnan tavoitteena on monipuolistaa tonttitarjontaa ja osoittaa suurehkoja rakennuspaikkoja taajaman lisäksi myös kyläkeskuksista ja niiden välittömästä läheisyydestä vaihtoehtona suunnittelutarveratkaisuilla toteutetulle haja-asutukselle. Lapinlahden kunnan Alapitkän kylän kehittämisen pohjaksi päätettiin käynnistää uuden osayleiskaavan laadinta. Osayleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Kaavalla pyritään erityisesti turvaamaan Alapitkän kehitys omaleimaisena asuin- ja työpaikka-alueena sen historiallinen perinne ja maisemaolosuhteet huomioon ottaen. Alapitkän kylän palvelujen säilyttämisen ja kehittämisen kannalta on katsottu tarpeelliseksi lisätä tonttitarjontaa yritys-, palvelu- ja asumistarkoituksiin. Osayleiskaava laadittiin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Viitostien itäpuolinen alue Alapitkäntien molemmin puolin on kaavassa osoitettu kyläkeskusalueeksi (AT), jolla osoitetaan pääasiassa asumiskäytössä olevaa keskeistä kyläaluetta. Työpaikka- (TP), teollisuus- ja varastorakennusten (T) ja teollisuus- ja maatalousrakennusten (TM) alueet on sijoitettu viitostien ja rautatien länsipuolelle. Uudisrakentamisalueet on osoitettu kaavassa kaakkoisosaan Järvenpääntien varteen AP- ja AP-res merkinnöillä. AP res-merkinnällä osoitetaan rakentamattomia tai vajaasti rakennettuja alueita, jotka varataan pääasiassa asuntorakentamiseen. Alueen aiheuttamaan liikenteen kasvuun on varauduttu uusilla liikennejärjestelyillä Koulutien ja viitostien sekä Kinnulanlahden ja viitostien risteysalueilla. Kaava-alueen eteläosa viitostien ja Silmäsuonharjun välillä on osoitettu luonnoksessa maa-ainesten ottoalueena (EO). Osayleiskaavaa varten on tehty luonto-, liito-orava-, liikenneverkko- ja meluselvitys sekä muinaisjäännösinventointi. Meluselvitykset tehtiin raide- ja ajoneuvoliikenteen osalta tämän hetken ja vuoden 2030 ennakoitujen liikennemäärien mukaan. Rakennuskulttuuri-inventointi vuodelta 1993 on päivitetty Alapitkän osalta vuoden 2010 alkupuolella. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alapitkän keskusta on harjun ja rautatien väliselle alueelle syntynyt maalaiskylä. Osalla kaavoitettavaa aluetta on vuonna 1985 kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Asemakaavoitettuna Alapitkän taajamassa ovat Sakarilanpolun Nahkurintien, Harjutien ja Kekkolankankaan alueet. 3.1.2 Luonnonympäristö Alapitkän maisemaa hallitsee etelästä kylän keskelle työntyvä männikköinen harju. Toisena hallitsevana maisemaelementtinä ovat laajat yhtenäiset peltoaukeat. Kaava-aluetta rajaavat pohjoisessa ja idässä laajat peltoaukeamat, etelässä metsäselänne ja idässä vuorottelevat pelto- ja metsämaisemat. Suunnittelualue sijaitsee osittain tärkeällä pohjavesialueella (0874915 Kärängänmäki: 1-luokka ja 0840203 Alapitkä: 2-luokka). Pohjavesi on varastoitunut tasolle +112.80 - +113.30 läheisen asutuksen ollessa tasolla +120 m.
Yllä: Kuvassa vasemmalla vt 5:n suuntainen mittakaavaltaan miellyttävä Alapitkän "kyläraitti". Yllä: Näkymiä Alapitkän "kyläraitilta". 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alapitkän keskustan asutus on pääasiassa vanhan 5-tien varrella. Siellä ovat peruskoulun ala-aste, yksityiset palvelut, ortodoksinen rukoushuone, hautausmaa ja siunauskappeli, kaksi seurojentaloa, rivitalot ja lähes 50 omakotitaloa. 5-tien ja rautatien välissä on kymmenkunta omakotitaloa. Käytöstä poistetun sorakuopan pohjoispuolella on vuonna 1992 laaditun rakennuskaavan pohjalta rakentunut asuntoalue, jossa on noin 20 omakotitaloa. Miettilänkankaalla ja Harjutiellä yhteensä noin 40 omakotitaloa. Rivitaloasuntoja suunnittelualueella on noin 80. Nykyinen rakennuskanta ilmenee kaavakartasta. Keskustan itäreunassa oleva harju on lähiulkoilualue, jonne on rakennettu valaistu pururata. Myös käytöstä poistettu sorakuoppa toimii kylän virkistys- ja liikunta-alueena. Koulun pohjoispuolelle on rakennettu pallokenttä ja jääkiekkokaukalo. Palvelut Alueella toimii Alapitkän koulu, päiväkoti, kauppa sekä muutamia muita yksityisiä palveluja. Muuten kylä tukeutuu lähinnä kuntakeskuksen palveluihin. Liikenne Alueen länsiosaa halkaisevat pohjois-eteläsuunnassa Lapinlahden keskustaan ja Kuopioon johtava valtatie 5 sekä rautatie. Valtatie 5:llä nopeusrajoitus säilyy 80 km/h:ssa. Vanha 5-tie (Alapitkäntie) on jäänyt kylän sisäiseksi yksityistieksi. Aseman länsipuolelle johtaa mt 5582 Kinnulanlahden maantieltä nro 5580. Aivan keskustassa on valtatien alittava kevyen liikenteen tunneli. Valtatien länsipuolella on n. 0,5 km kevyen liikenteen väylää. Alapitkän rautatieasema on kylän keskustassa n. 100 m valtatiestä länteen. Alapitkä on puutavarankäsittelyasema. Henkilöliikenne ei pysähdy Alapitkällä. Asemarakennus on nykyään autio. 5
Maakunnallisesti merkittävät kohteet: Alapitkän ortodoksinen rukoushuone, Tsasouna.(72) Arvotus maakunnallisesti merkittävä (R,H,M) Kuuluu maakuntakaavaan merkittyyn Alapitkän kulttuurimaisema-alueeseen Ensimmäisiä jälleenrakennusajan rukoushuoneita, poikkeuksellisesti ei jälleenrakennustoimikunnan ohjauksella rakennettu. Edustaa aikakauden muita rukoushuoneista poikkeavasti perinteisempää karjalaista rukoushuonetyyppiä. Entinen Alapitkän asema-alue (jossa kohteet 74 ja 75) Arvotus maakunnallisesti merkittävä (R) Bruno Granholmin v. 1900 Kuopio-Iiisalmi radalle laatimien tyyppipiirustuksien (V-luokan pysäkkipiirustukset) mukaan rakennettu asema-alue. Samoja tyyppipiirustuksia käytettiin myöhemmin myös Iisalmi-Kajaani rataosuudella (vrt Kauppilanmäen pysäkki). Paikallisesti merkittävät kohteet: 71. Alapitkän ev.lut. kirkko ja hautausmaa 77. Onnensampo (entinen Alapitkän Osula 81. Kokotin paikka 83. Makasiini 90. Autola 93. Tasala 99. Annila 110. Työväentalo 111. Tuulentupa 112. Pekkala 113. Entinen puhelinkeskus 114. Mäntylä 115. Entinen Hilma Malkin mökki 116. Tienhaara 117. Elis Lappalaisen talo 119. Alapitkän koulu Numerointi viittaa Alapitkän rakennusinventointeihin 1993/2010. 1 2 3 1. Maakunnallisesti merkittävät kohteet ( tsasouna ja rautatieaseman rakennukset) 2. Paikallisesti merkittävät kohteet. Näissä kohteissa on säilynyt olennaisia alkuperäisten vaiheiden piirteitä. Nämä kakkosluokan-kohteet ovat (suurin osa) osayleiskaavaan merkityn "kyläraitin" rajauksen sisäpuolelle. 3. Useimmat tämän luokan kohteista on inventoitu aikaisemmin (1993), mutta merkittävien muutosten tms. takia niillä ei ole enää rakennuskulttuurista arvoa. Arvoa näillä voi vielä olla kuitenkin raittimiljöön ja historiansa kannalta. Alapitkän osayleiskaava-alueen rakennusinventointi 2010 ja valokuvat / Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy / Hanna Oijala 6 Kulttuurihistoriallisesti merkittävä aluekokonaisuus. Sr-kr aluemerkinnällä on osoitettu mittakaavaltaan ja ilmeeltään hyvin säilynyt Alapitkän raitti. Sr-ma605 aluemerkinnällä on osoitettu Alapitkän asema, joka on maakunnallisesti merkittävä kohde.
Yllä: Alapitkän ortodoksinen rukoushune, Tsasouna Arvotus maakunnallisesti merkittävä (R,H,M) Kuuluu maakuntakaavaan merkittyyn Alapitkän kulttuurimaisema-alueeseen Ensimmäisiä jälleenrakennusajan rukoushuoneita, poikkeuksellisesti ei jälleenrakennustoimikunnan ohjauksella rakennettu. Edustaa aikakauden muita rukoushuoneista poikkeavasti perinteisempää karjalaista rukoushuonetyyppiä. Alla: Alapitkän asema Arvotus maakunnallisesti merkittävä (ma1 24.605). Entinen Alapitkän rautatieasemarakennus. Kuuluu asema-alueeseen (74). Entinen Alapitkän asemamiehen ja rautatiekirjurin rakennus. Kuuluu asema-alueeseen (75). Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueen rakennukset on luetteloitu vuoden 1993 rakennuskulttuurin inventoinnissa. Inventointia on päivitetty vuoden 2010 alkupuolella ottamalla mukaan myös 1950-70 lukujen rakennukset. Maakuntavaltuuston hyväksymässä Pohjois-Savon maakuntakaavassa Alapitkän asema on esitetty suojeltavaksi (ma 24.605). Kaava-alueen pohjoisosan peltoalueet ja ortodoksinen rukoushuone on merkitty kuuluvaksi Alapitkän kulttuurimaisemaan (MA 24.538). Alapitkän asemarakennuksen on suunnitellut silloinen rautateiden pääarkkitehti Bruno F. Granholm. Kuopion Iisalmen rataosuus otettiin käyttöön 1902 jolta ajalta myös asemarakennus on. Asemarakennus oli alkuaan pienempi ja vanhin osa erottuukin selvästi radan suuntaisena osana. Sitä laajennettiin 1920-luvulla itään suuntautuneella asunto-osalla. Rakennus onkin nyt harvinainen suomalaisten asemarakennusten joukossa. Yleensä laajennus tehtiin radan suuntaiseksi niin, että asema on pitkittäin radansuuntainen. Alapitkällä se on toisinpäin niin, että rakennuksen pääty suuntautuu radalle. Ordotoksinen rukoushuone, tsasouna, on rakennettu talkootyönä 1952 ja se on pyhitetty Pyhälle Kolminaisuudelle. Mallina arkkitehti Kai Englund on piirustuksissa käyttänyt rajan taakse jääneitä kyläkirkkoja. 1960-luvulla rakennus ulkovuorattiin ja katettiin peltikatolla. Vuonna 1984 tsasounan sisätilat entisöitiin perinteiseen tyyliin ja pappismunkki Arseni maalasi alttariseinän ikonit. Näin pyhäkkö on lähempänä alkuperäisiä kuin valmistumisensa aikoihin. Alueella kesällä 2009 tehdyn muinaisjäännösinventoinnin mukaan alueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta on yksi kivikirveslöytö. Alueelta ei inventoinnissa löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tekninen huolto Alue kuuluu kunnallisteknisten verkostojen piiriin. Vesi- ja viemäriverkosto on esitetty sivulla 15. Suunnittelualue on suurimmilta osin Lapinlahden vesiliikelaitoksen toiminta-aluetta. Radan länsipuolella on myös Pajujärven vesiosuuskunnan toiminta-aluetta. Suunnittelualueen eteläosassa sijaitsevat Fingrid Oyj:n 110 kilovoltin (kv) voimajohdot Alapitkä - Särkivaara ja Alapitkä - Juankoski sekä Savon Voima Verkko Oy:n omistama 110 kv voimajohto Alapitkä - Varpaisjärvi. Fingrdillä on mahdollisuus uuden 400 kv Alapitkä Kontiolahti voimajohdon sijoittumisesta kaava-alueelle. Tämän 400 kv voimajohtohankkeen suunnittelu on edennyt siten, eltä Fingrid Oyj:n laatiman taustaselvityksen mukaisesti uusi 400 kv voimajohto Alapitkä - Kontiolahti sijoittuu yleiskaava-alueella nykyisten voimajohtojen rinnalle. Uusi voimajohto on merkitty Pohjois-Savon maakuntakaavan merkinnällä "Ohjeellinen sähkönsiirtolinja ja jännite. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus". Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Soranotto ja vanhat sorakuopat aiheuttavat jonkin verran häiriötä ja maisemavaurioita. Soranottoalueen ja asutuksen välissä on paikoitellen tiheää suojapuustoa. Nykyisin merkittävintä ympäristömelua aiheutuu valtatien liikenteestä ja lietteen käsittelyssä käytettävistä työkoneista. Radan länsipuolella sijaitsevan Elovasikka Oy:n eläinsuojan hajusta on tullut valituksia lähinnä kesäaikaan. 7
8 2:6 9:30 Yht. 876:2:0 2:7 2:12 2:10 20:3 9:19 2:26 Yht. 876:7:0 9:22 1.1 9:16 11:11 6:32 0.3 11:35 26:1 410 Narvanlahti 6:43 11:69 9:71 11:33 9:21 2:21 2:6 2:63 11:100 Yht. 876:7:0 8:3 10:101 402 LAPINLAHTI 410 Narvanlahti 20:4 3:11 26:18 11:126 2:26 11:99 11:13 2:29 11:16 3:24 11:1 26:18 10:101 3:27 2:43 2:58 4:9 2:29 26:18 9:16 2.3 11:9 2:55 9:76 11:127 2:41 2:58 26:18 9:10 1:0 20:3 4:8 2:54 11:8 3:13 2:31 2:58 2:64 9:34 9:33 9:35 26:18 15:14 11:127 4:34 2:18 2:17 9:65 2:15 2:62 9:49 9:86 9:83 9:79 2:33 4:0 2:61 14:1 11:44 11:46 11:45 9:46 9:39 9:47 9:50 9:68 0:5583 11:98 0:5582 20:3 10:41 3:12 9:82 9:87 2:52 2:20 9:27 2:8 9:28 9:90 9:102 9:103 2:56 2:23 11:129 11:91 11:47 11:92 11:94 22:11 9:67 15:9 5 26:18 9:107 9:69 12:0 12:0 11:37 11:40 11:98 22:11 11:103 11:81 0:5580 11:82 11:41 26:18 9:37 9:72 11:130 11:50 11:72 11:93 11:94 4:34 2:40 13:0 15:1 26:14 9:57 8:6 6:4 26:13 26:15 26:16 11:53 11:54 11:86 11:55 10:44 9:106 11:85 11:57 11:31 11:95 11:15 11:67 11:65 2:45 11:56 10:52 10:62 10:63 22:11 4:25 9:108 11:89 10:70 15:7 11:87 9:95 5:1 11:101 22:11 10:58 10:69 10:71 10:72 4:14 10:73 10:102 10:61 10:65 10:66 10:64 10:68 4:6 4:34 10:74 6:3 9:93 11:123 6.5 9:101 15:10 15:3 15:16 15:11 15:4 15:18 15:20 25:6 25:5 26:10 15:5 15:22 26:8 26:9 25:1 26:3 25:3 26:4 26:7 26:5 26:6 4:27 10:60 10:67 10:75 10:76 10:77 4:9 2:13 4:32 2:41 22:3 22:4 4:25 22:5 10:96 10:101 4:33 22:2 4:31 2:36 2:45 22:6 22:1 10:88 22:9 22:8 10:87 10:86 10:85 22:10 22:7 10:89 10:93 10:90 10:91 10:92 10:94 10:95 8:1 4:32 2:44 2:43 3:41 11:127 4:9 2:21 2:41 11:124 2:45 Yht. 878:2 10:101 2:43 3:53 11:119 22:11 11:120 4:12 11:121 11:124 10:101 6.5 3:22 3:23 4:35 3:21 3:16 3:26 3:25 3:26 3:24 3:49 8.2 3:25 6.9 4:25 3:19 3:24 9:118 9:102 9:96 3:9 Yht. 878:2 9:98 9:117 9:103 5.0 2:43 3:53 4.0 9.9 3:50 9:99 4:106 5:45 4:39 5:43 6:27 8.7 Maaperän tilan tietojärjestelmän (Matti) mukaan on suunnittelualueella kaksi selvityksen alaista kohdetta: - Alapitkäntie 42:ssa (402-410-9-27), toiminnan lopettanut polttoaineidenjakelupiste, jossa alustavat tutkimukset on tehty. - Destian sorakuoppa (402-410-4-33), jossa selvitykset tekemättä. Kumpikin selvityksiä vaativa alue on merkitty kaavakartalle. 3.1.4 Maanomistus Koskenniemi Ylä-Keskinen 120 Mikanpää Ukonharju 5580 Koivula Temmes Korkeakoski Kumpula Jokijärvi 102.8 102.5 507 Koskiniemi Käperi Levälahti Mikkajärvi Korkeakoski 5580 Pumppuamo 506 Päivärinne Mikka Kirkko 505 Urh Koulu Lepikko S.talo Haapaniemi 504 106.3 Uusi-Lehtola 5 Vedenottamo Alapitkä Kirkko Alaranta Uimar. Silmäsuonharju Kahapelto Sipola Räsälä Anttila Miettilänkangas 125.1 Rokua Lähdeniemi Martikkala Miettilä Eukonsuo Herttala Silmäsuo Rantala Männikkö Kekkola Leppäaho 120 135 120 Rantapelto Kunnan maanomistus sinisellä rasterilla Kaava-alue on suurimmalta osin yksityisomistuksessa. Lapinlahden kunta omistaa kylältä rakentamiseen soveltuvaa maata. 3.1.5 Väestö ja työpaikat Alapitkän kylässä on noin 650 asukasta, joista suunnittelualueella asuu noin 430. Palvelutyöpaikkoja on n. 30-40. Palvelut ovat peruskoulun ala-aste, päiväkoti, päivittäistavarakauppa, pankki, parturikampaamo yms. yksityisiä palveluja. Radan länsipuolella sijaitsee Elovasikka Oy:n kasvattamo. Huomattava osa väestöstä käy kylän ulkopuolella töissä. 3.2 Suunnittelutilanne Alapitkän nykyistä, kunnanvaltuuston 30.12.1985 hyväksymää osayleiskaavaa voidaan pitää vanhentuneena. Osayleiskaavan laatimisen jälkeen alueelle on rakennettu poikkeusluvilla, osin kaavan vastaisesti. Alueelle on laadittu myös kaksi pienehköä asemakaavaa. Asemakaavat poikkeavat yleiskaavasta joiltakin osin. Rönkälä 120 Palo 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava: Ylä-Savon maakuntakaavassa alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi (A), teollisuusalueeksi (T) ja erityistoimintojen alueeksi soran ja hiekan ottoa varten (EO). Maakuntakaavassa on esitetty suojeltaviksi Alapitkän asema (SR 24.605) ja Ortodoksinen rukoushuone (SR 24.607). Pohjois-Savon maakuntakaavassa Alapitkä kuuluu viitostien kehittämisvyöhykkeeseen ja suunnittelualue on varattu lähinnä taajamatoimintojen alueeksi (A 24.002). Alapitkän asema on esitetty suojeltavaksi (ma 24.605). Kaava-alueen pohjoisosan peltoalueet ja ortodoksinen rukoushuone on merkitty kuuluvaksi Alapitkän kulttuurimaisemaan (MA 24.538). Alueella on lisäksi Silmäsuonharjun maa-ainesten ottoalue (EO 24.680) sekä Silmäsuonharjun maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä luontoarvoja (MY 24.299). Pohjois-Savon maakuntakaavassa Savon rata on osoitettu kaksiraiteisena nopean liikenteen rataosana. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntakaavan 8.11.2010. Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen vahvistaa ympäristöministeriö. Yleiskaava: Alapitkän nykyistä, kunnanvaltuuston 30.12.1985 hyväksymää, rakennuslain aikaista oikeusvaikutuksetonta osayleiskaavaa voidaan pitää vanhentuneena. Asemakaava: Suurin osa alueesta on asemakaavoittamatonta. Alueelle on laadittu kolme pienehköä asemakaavaa pohjoisen soramontun lähistölle. Rakennusjärjestys: Lapinlahden kunnan rakennusjärjestys on uusittu vuonna 2002 ja kunnanvaltuusto on hyväksynyt sen 19.3.2002. Pohjakartta: Yleiskaavan pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen numeerista maastotietokantaa vuodelta 2002. Käyttölupa: PSavo/122/2002 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve Osayleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Kaavalla pyritään erityisesti turvaamaan Alapitkän kehitys omaleimaisena asuin- ja työpaikka-alueena sen historiallinen perinne ja maisemaolosuhteet huomioon ottaen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen osayleiskaavan muuttamiseksi on tehnyt Lapinlahden kunta. Kunnan aloittaessa Alapitkän Harjutien asemakaavoitusta vuonna 2006 käytiin mm. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kanssa viranomaisneuvottelut. Niissä ympäristökeskus asetti ehdoksi asemakaavoitukselle yleiskaavan laatimisen Alapitkän taajamaan ja sen ympäristöön. Uusi kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. 8
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellyt yhteistyöelimet ja tahot olivat seuraavat: Maanomistajat ja asukkaat Suunnittelualueen maanomistajat Alapitkän asukkaat ja työssäkäyvät Lapinlahden kunta Ympäristölautakunta Peruspalvelulautakunta Lapinlahden vesiliikelaitos Viranomaiset Pohjois-Savon ELY / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon ELY / liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Liikenneviraston Rautatieosasto Pohjois-Savon liitto Siilinjärven kunta Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Museovirasto, arkeologian osasto Etujärjestöt tai muut tahot Savon Voima Oyj Alapitkän kyläyhdistys Pajujärven vesiosuuskunta Ylä-Savon Vesi Oy 4.3.2 Vireilletulo Vireilletulosta on ilmoitettu 24.1.2008 osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon yhteydessä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Yleisötilaisuus: 24.1. 2007 olleessa yleisötilaisuudessa kyläläiset olivat yksimielisiä yleiskaavan tarpeellisuudesta. Palvelujen turvaamiseksi kylälle halutaan uusia asukkaita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 24.1.-11.2.2008 välisen ajan. Suunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 25.3.-30.4.2010 välisen ajan. Suunnitelmasta jätettiin kuusi lausuntoa ja yksi mielipide, joihin on laadittu vastineet. Lausunnot ja mielipiteet on huomioitu jatkotyöskentelyssä. Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä 9.5.-10.6.2011 välisen ajan. Nähtävilläoloaikana ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja saatiin seitsemän kappaletta. Lausuntojen johdosta kaavaehdotusta on tarkistettu kunnanhallituksen 20.6.2011 tekemän päätöksen mukaisesti. Muutokset ovat teknisluonteisia, eikä niillä ole oleellista merkitystä kaavan sisältöön, joten kaavaa ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville muutosten johdosta. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 3.4.2007 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen viranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa todettiin, että uusi kaava tulisi laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. 23.10.2008 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen viranomaisten kanssa käydyssä kaavoituspalaverissa keskusteltiin selvitysten tarpeesta. 27.10.2009 käydyssä viranomaisneuvottelussa tarkennettiin selvitysten tarvetta. 1.3.2010 käydyssä viranomaisneuvottelussa todettiin, että luonnos voidaan asettaa nähtäville. Selvityksiä ja merkintöjä voi täydentää ehdotusvaiheessa. 4.4 Yleiskaavan tavoitteet Kaavalla pyritään turvaamaan Alapitkän kehitys omaleimaisena asuin- ja työpaikka-alueena sen historiallinen perinne ja maisemaolosuhteet huomioon ottaen. Osayleiskaavalla pyritään ohjaamaan Alapitkän keskustan kehitystä ja rakentamista ensisijaisesti suunnittelujaksolla 2010-2030. Osayleiskaavalla pyritään antamaan riittävät ohjeet taajaman uudisrakentamiselle ja soranotolle. Haja-asutusalueiden maatalouden ulkopuolinen uudisrakentaminen ohjataan kyläkeskuksiin ja niiden läheisyyteen niissä olevaa palveluvarustusta tukemaan. Peruskorjaustoimintaa tukemalla voidaan estää asuntojen ennenaikaista poistumaa sekä nostaa asumistasoa. Lähivuosina on kiinnitettävä erityistä huomiota työpaikkojen saamiseen kylälle. Ulkoiset edellytykset ovat erinomaiset: rakennusmaata on, liikenneyhteydet ja kunnallistekniset valmiudet hyvät. Kunta pyrkii hankkimaan riittävästi rakennusmaata Alapitkän taajaman kehittämistarkoituksiin. Asumisen laatuun ja asuinympäristön siisteyteen tullaan ohjelmakaudella kiinnittämään huomiota aiempaa enemmän. Pohjavesialueen suojelemiseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Asuntorakentaminen ohjataan 5-tien itäpuolelle rakennetun kunnallistekniikan piiriin tai sen välittömään läheisyyteen. Lisäksi Kekkolankankaalle osoitetaan aluevarauksia asuntorakentamiselle. Maa-ainestenottoalue sijoittuu Miettilänkankaan länsipuolelle. Lisäksi pyritään vähentämään Alapitkän läpi kulkevan valtatie 5:n haittavaikutuksia ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Alapitkän taajaman kasvuedellytykset ovat hyvät johtuen hyvistä liikenneolosuhteista ja läheisestä sijainnista Siilinjärven ja Kuopion kasvukeskuksiin. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lapinlahden kunta uusii Alapitkän osayleiskaavan. Edellisen yleiskaava on laadittu vuonna 1985 ja se on auttamattomasti vanhentunut. Pohjois-Savon maakuntakaavassa alue on varattu lähinnä taajamatoimintojen alueeksi. 9
5 YLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asutus ja palvelut sijoittuvat "vanhan viitostien" varteen sekä harjun pohjoispäähän. Lisäksi alueen eteläosaan Kekkolankankaalle ja Silmäsuonharjulle on osoitettu uusi asuntoalue Alapitkän tulevia tarpeita varten. Teollisuus- ja työpaikka-alueet sijoittuvat etupäässä rautatien ja VT 5:n väliselle alueelle. Kaikki rakentamisalueet on liitettävissä toteutettuun vesihuoltoverkkoon. Maa-ainestenottoalue sijaitsee Miettilänkankaan ja Silmäsuon länsipuolella, valtatien itäpuolella. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueella on laskettu olevan n. 180 asuntoa ja 430 asukasta. Viime vuosien rakentaminen on tapahtunut 4-5 omakotitalon vuosivauhdilla koko Alapitkän kylän alueella. Väestönkasvu ohjelmakaudella riippuu huomattavan paljon Alapitkään syntyvistä työpaikoista. Jos asuntotuotanto jatkuu nykyisenä, rakennetaan v. 2030 mennessä 80 uutta asuntoa. Asukasluku olisi kaava-alueella v. 2030 noin 630. Osayleiskaavassa varaudutaan noin 100 uuden pientaloasunnon rakentamismahdollisuuteen v. 2030 mennessä. Yleisten rakennusten aluevaraukset ovat riittävät. Liikerakennusten rakennuspaikkoja tarvitaan lisää. Monentyyppistä teollisuusaluetta varataan mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan. 5.1.2 Palvelut Liikerakentaminen keskittyy Alapitkäntien varteen. Yleisten rakennusten alueina on osoitettu nykyiset julkisluontoiset palvelut: koulu, kirkot, seurojentalo ja työväentalo. Kaikilla alueilla on riittävästi laajennusvaraa. Teollisuusaluevaraukset sijoittuvat pääasiassa rautatien ja VT 5:n väliselle alueelle Virkistysalueina on osoitettu kaavassa osa harjualueesta, koulun pohjoispuolinen uusi pallokenttä sekä asutuksen keskelle jäävät pienet rakentamattomat alueet. Harjualueella on myös valaistu kuntorata. 5.2 Aluevaraukset ja kaavamerkinnät AP Pääosin jo rakennettu asuntoalue, jonka täydentäminen eheyttää yhdyskuntarakennetta. AP res Uudet pientaloalueet on osoitettu Järvenpääntien varteen Miettilänkankaalle. Alueet sijoittuvat melun ja muiden ympäristöhaittojen suhteen turvalliselle alueelle. AT Merkinnällä osoitetaan pääasiassa asumiskäytössä olevaa keskeistä kyläaluetta. Alueelle voidaan osoittaa myös muita asuntoalueelle soveltuvia toimintoja, kuten palveluja, työtiloja tms. Alue on tarkoitettu pääasiassa kyläläisten käyttämille palveluille, kyläkeskustaan sopiville työpaikoille ja keskustaasumiselle. Asuntoalueet / asemakaavaatilanne ja pinta-alat P Kylän pohjoisosaan sijoittuu palvelujen alue, jonne voi osoittaa tilaa vaativia ja liikennehakuisia palveluja. Aluetta ei ole tarkoitettu kaupan suuryksiköille. TP Työpaikka-alueet on osoitettu lähinnä valtatien ja rautatien väliselle alueelle. Y Yleisten rakennusten alueina on osoitettu nykyiset julkisluontoiset palvelut: koulu, kirkot, seurojentalo ja työväentalo. T Teollisuusaluevaraukset sijoittuvat pääasiassa rautatien ja VT 5:n väliselle alueelle sekä radan länsipuolelle. V Virkistysalueina on osoitettu kaavassa osa harjualueesta, koulun pohjoispuolinen uusi pallokenttä sekä asutuksen keskelle jäävät pienet rakentamattomat alueet. Harjualueella on myös valaistu kuntorata. EH Hautausmaa säilyy nykyisessä laajuudessaan. EO Maakamaran ainesten ottoalue on osoitettu Silmäsuonharjun länsipuolelle. Maa-aineksenoton edistyessä kuopat siistitään, metsitetään ja muutetaan virkistysalueiksi. ET Yhdyskuntateknisen huollon alueet. 10
M Maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi on osoitettu asutukseen rajoittuvat pellot sekä harjun itäpuolinen metsäalue. ME Kotieläintalouden suuryksikön alue. (Elovasikka Oy) MY Silmäsuon alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Pohjavesialueita koskevat merkinnät Pohjavesialueet on osoitettu omilla tunnuksilla. Kärängänmäki: 1-luokka / pv-0874951 ja Alapitkä: 2-luokka / pv-0840203. Luonnonsuojelua koskevat merkinnät Silmäsuon säilyttäminen on osoitettu kaavamääräyksellä. Yleismääräyksellä on osoitettu, että, yleiskaava-alueella ei saa tehdä maisemaa muuttavia toimenpiteitä ilman MRL 128 :ssä tarkoitettua maisematyölupaa. Melualueita koskevat merkinnät Kaavakartalle on osoitettu vuoden 2030 päivämelun 55dB:n sekä yömelun 45:dB:n alueet. Ympäristömelun ohjearvot: Päivä (07 22) Yö (22 07) - Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet ja hoitolaitoksia palvelevat alueet: päivämelu 55 db(a). - Uudet asuin- yms. alueet: yömelu 45 db(a). Rakennussuojelua koskevat merkinnät Sr-kr aluemerkinnällä on osoitettu mittakaavaltaan ja ilmeeltään hyvin säilynyt Alapitkän raitti. Rajauksen sisällä on Alapitkän kulttuurimaisemaan kuuluvan ortodoksisen rukoushuoneen lisäksi mm. Alapitkän rakennuskulttuurin inventoinnissa paikallisesti merkittäviksi todettuja kohteita: Onnensampo (77), Makasiini (83), Tasala (93), Tuulentupa (111), Pekkala (112), Entinen puhelinkeskus (113), Mäntylä (114), Entinen Hilma Malkin mökki (115), Tienhaara (116). Numerointi viittaa Alapitkän rakennuskulttuurin inventointiin. Paikallisesti merkittävät kohteet on merkitty yleiskaavaan kohdemerkinnällä sekä raittialueen sisälle, että sen ulkopuoliselle alueelle. Sr-ma605 aluemerkinnällä on osoitettu Alapitkän asema, joka on maakunnallisesti merkittävä kohde (ma 24.605). 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Uudisrakentamisesta huolimatta suunnittelualueen luonne on mahdollista säilyttää sijoittamalla rakentaminen harkiten osaksi olevaa ympäristöä, jolloin olosuhteet alueella eivät olennaisesti muutu. Yleiskaavan toteuttaminen ei aiheuta muutospaineita rakennettua ympäristöä kohtaan. Taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset teknisen huollon järjestämiseen Alue kuuluu kunnallisteknisten verkostojen piiriin. Viemäröinnin järjestäminen keskitetysti ja hallitusti kunnan toimesta poistaa nykyisin jätevesistä ajoittain aiheutuneet ympäristöhaitat ja heijastunee sitä kautta positiivisesti myös alueen imagoon. Kaikki uudisrakentaminen on liitettävissä ilman erityisiä toimenpiteitä Alapitkän vesi- ja viemäriverkostoon. Viemäriverkosto-2009 Vesijohtoverkosto-2009 11
Vaikutukset liikenteen järjestämiseen Sisäinen liikenneverkko säilyy pääasiassa nykyisellään. Osayleiskaavan liikenneverkko aiheuttaa muutoksia valtatie 5:n nykyisiin liittymiin. Kaava aiheuttaa uusia tierakennustarpeita sekä keskeisen kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvän uuden alikulun rakentamistarpeen. Muutosten toteutumisen myötä alueen liikenneturvallisuus paranee. Vaikutukset sosiaaliseen toimintaympäristöön Rakentaminen monipuolistaa toimintamahdollisuuksia alueella. Osayleiskaava tukee alueen tasapainoista kehitystä, joten osayleiskaavan ulkopuolisten rakennuslupien antamiseen on syytä suhtautua erityisen harkiten. Alueen kehittymisessä hyväksi ja viihtyisäksi elinympäristöksi tulee lähtökohtana aina olla asukkaiden tarpeet. Tämän toteutuminen onnistuu parhaiten, jos alueella jo asuvat ja sinne muuttavat asukkaat saavat riittävästi tietoa kaavasta ja heidän mielipiteensä otetaan huomioon kaavan tavoitteiden mukaan toimittaessa. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Alueen rakennukset on luetteloitu vuoden 1993 rakennuskulttuurin inventoinnissa. Inventointia on päivitetty vuoden 2010 alkupuolella ottamalla mukaan myös 1950-70 lukujen rakennukset. Inventoinnin perusteella yleiskaavassa on osoitettu paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi luokitellut Alapitkän raitti alueena sekä lisäksi kohdemerkinnällä 16 erillistä rakennuskohdetta, joista 12 sijaitsee raitin aluemerkinnän sisäpuolella. Alapitkän asema on merkitty maakunnallisesti merkittävänä kohteena suojeltavaksi (ma 24.605). Lisäksi kaava-alueen pohjoisosan peltoalueet on merkitty Alapitkän kulttuurimaisemaksi (MA 24.538). Merkinnät perustuvat asiantuntijan laatimaan tuoreeseen selvitykseen, joten yleiskaavan voi katsoa turvaavan hyvin rakennuskulttuurin säilymisen alueella. Vaikutukset muinaismuistojen säilymiseen Alueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta on yksi kivikirveslöytö. Kyseessä täytyy olla todennäköisesti sekundaarinen löytö paikalle muualta tuotu esine, ellei hukattu jo keskisellä kivikaudella syvälle metsään. Alueelta ei inventoinnissa löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luontoselvityksessä todettiin, että Lapinlahden Alapitkän yleiskaavan suunnittelualueen merkittävimmät luontoarvot sijoittuvat Silmäsuonharjuun sekä sen yhteydessä olevaan Silmäsuohon. Näillä kohteilla on myös virkistyksellistä ja maisemallista arvoa. Pohjavesialueella myöntää lupia pohjaveden alapuoliseen maa-ainesten ottoon eikä pohjavesitason alentamiseen. Soranotto ei siten uhkaa silmäsuon säilymistä. Kevään 2008 liito-oravakartoituksessa ei kaava-alueelta löytynyt liito-oravan elinympäristöksi luokiteltavia alueita. Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten kasvi- tai eläinlajien tietoja eikä sellaisia tavattu myöskään maastotöiden yhteydessä. Myös alueen maisemakuvassa arinta aluetta ovat harju sekä suo. Suota ympäröivät kankaat ovat yleisesti uudistuskypsiä järeäpuustoisia kankaita, jotka lisäävät suon ja harjun virkistys- ja maisema-arvoja. Tieltä katsottaessa nykyiset soranottoalueet näkyvät paikoin selvästi, paikoin niitä peittävät metsäkuviot. Tien varren metsäkuviot tulisikin säästää tienvarren maisemametsiksi. (Pöyry Environment Oy / FM Mika Welling) Kaavoituksessa on noudatettu alueelta tehdyn luontoselvityksen suosituksia. Vaikutukset pohjaveteen Pohjavesialueet Valtatien 5 itäpuolinen osa yleiskaava-alueesta on vedenhankinnalle tärkeätä pohjavesialuetta. Pohjavesialueelle sijoittuu yleiskaavassa maa-ainesten ottoalue, joka sallii myös jonkun verran uutta ottoaluetta. Ympäristöluvituksessa huolehditaan siitä, että soranotto ei vaaranna pohjavettä. Teollisuus- ja työpaikka-alueet on sijoitettu kokonaan valtatien länsipuolelle eli pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueelle on osoitettu vain vähemmän riskialttiita toimintoja, asumista ja palvelualuevarauksia. Vesilaki ja ympäristönsuojelulaki turvaavat jo sen, että alueelle ei voi tulla pohjavettä vaarantavia toimintoja. Em. erityislainsäädänntöä täydentämään yleiskaavaan on otettu muutamia tarkentavia kaavamääräyksiä pohjavesialueen osalta. Yleiskaavan ei voi katsoa vaarantavan pohjaveden laatua, vaikka kaavassa osoitetaan vähäistä maankäytön lisäystä pohjavesialueelle. 12
5.3.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Liikennemäärät Nykyisellään liikennemäärät Kuopiontiellä (Valtatie 5) Alapitkän kohdalla ovat KVL (Keskimääräinen vuorokausiliikenne) 5772 ajoneuvoa ja KAVL (Keski-määräinen arkivuorokausiliikenne) 5760 ajoneuvoa. Kuopiontien (vt 5) liikennemäärän kasvuennuste vuoteen 2030 Lapinlahden kohdalla on 24 % nykyistä suurempi eli KVL2030 on 7180 ajoneuvoa vuorokaudessa (Tiehallinto 2007). Kinnulalahdentientiellä KVL oli 435 vuonna 2009 ja KVL2030 540 ajo-neuvoa vuorokaudessa. Kasvuennuste on 24 % myös seututeillä. Alapitkän uuden osayleiskaavan osoittavan asuinrakentamisen ennustetaan toteutuvan vuoteen 2030 mennessä. Kaavassa varaudutaan 100 pientalon rakentamiseen. Asuinrakentamisen toteuduttua arvioitu kokonaisliikennetuotos alueen katuverkolla on noin 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Asuminen sijoittuu vt 5 itäpuolelle, josta on 4 yhteyttä valtatielle 5. Liikennetuotosta vähentävät kaavan osoittamat kyläkeskustoiminnot, jotka lisäävät jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Työpaikkatoiminnot ovat keskittyneet vt 5 länsi-puolelle. Liikennetuotos määräytyy teollisuus- ja työpaikka-alueen laadun mukaan. Teollisuuden liikennetuotos on noin 3-4 matkaa/100 kerros-m 2. Teollisuusalue lisää valtatie 5 ylittävää liikennettä tarkastelualueella. Kaava-alueen pohjoispuolen palvelujen korttelialulle voidaan sijoittaa liikennekysyntää aiheuttavaa toimintaa. Aluetta ei kuitenkaan ole tarkoitettu kaupan suuryksikölle. Suurin osa palvelualueelle suuntautuvasta liikenteestä käyttää oletetusti Alapitkäntien pohjoista liittymää. Lähtökohtaisesti noin 2000 kerrosneliömetrin myyntitila tuottaa liikennettä noin 360 ajoneuvoa vuorokaudessa, kun kyse ei ole vähittäiskaupan suuryksiköstä. Vertaillessa pienten kaupunkien kyläasutusalueen ja seudulliseen keskiarvon henkilöautoliikennesuoritteita voidaan arvioida kyläasutuksen asukkaiden tuottaman liikenteen päästöjen olevan 35 % korkeammat. Huolto- ja teollisuusliikenne Raskaan liikenteen toiminta ei aiheuta haittaa asuinalueelle, koska teollisuus-painotteinen alue sijaitsee valtatien 5 välittömässä läheisyydessä. Teollisuus- ja työpaikka-alue on selkeästi eroteltu asuintoiminnoista. Riittävät yhteydet länsipuolen kaava-alueelta takaavat toimivan huolto- ja pelastusajoliikenne verkon. Joukkoliikenne Kuopio-Iisalmi -välillä kulkee arkena 10 vakiovuoroa ja 5 pikavuoroa. Joukko-liikennettä ei voida nähdä alueella kilpailukykyisenä kulkutapamuotona. Joukkoliikenteen matkatapaosuus pienten kaupunkien kyläasutusalueilla on yleensä keskimäärin 2 %. Kevyt liikenne Kuopiontien vieressä kulkee erillinen pyörätie. Kevyt liikenne ohjataan valta-tien 5 ali lähellä Koulutien liittymää. Bussipysäkeille ei ole erillistä kevyen liikenteen reittiä. Uudessa kaavassa on osoitettu kevyen liikenteen yhteyksien järjestäminen bussipysäkeille. Kevyen liikenteen kulkutapaosuus pienten kaupunkien kyläasutus alueilla on 26 %. Liikenneturvallisuus Kuopiontien (Vt 5) Alapitkän liittymäjärjestelyiden liikenneturvallisuutta tarkasteltiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) Tarva -ohjelman avulla. Tarkasteltavina toimenpiteinä olivat eritasoliittymä Kinnulalahdentien liittymään ja suuntien porrastaminen Koulutien liittymässä. Samalla uudet järjestelyt vähentävät alueen liittymiä Kuopiontiellä ja lisäävät näin liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Alueella on tarvetta kevyen liikenteen yhteyksille linja-autopysäkeille Kinnulalahdentien ja Kuopiontien liittymässä sekä koulutien liittymässä. Eritasoliittymä Liittymä- ja eritasojärjestelyjä / FCG Planeko Oy Nykytilassa Kinnulalahdentien ja Kuopiontien liittymässä henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia sattuu keskimäärin 0,059 vuodessa. Eritasoliittymän toteuttaminen vähentäisi näitä onnettomuuksia yhteensä 40 %. Kevyenliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksia sattuu keskimäärin 0,004 vuodessa ja vähenemä on 50 %. Moottoriajoneuvojen osalta onnettomuuksia sattuu 0,055 ja vähenemä on 41 %. Uusiyhteys Kinnulalahdentieltä Alapitkäntielle vähentää kuormitusta Koulutien liittymässä. Liittymän porrastaminen Koulutien liittymän järjestäminen porrastamalla siten, että vasemmalle kääntyville on ryhmittymiskaistat ja sivusuuntien haaroissa saarekkeet vähentää moottoriajoneuvojen henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia 33 % ja kevyen liikenteen onnettomuuksia 25 %. Yhteensä Heva -onnettomuuksien vähenemä on 32 %. 13
Seututason vaikutukset Alapitkän uuden osayleiskaavan osoittamalla maankäytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia lähitaajamiin. Kyläkeskuksen kehittäminen saattaa lisätä Alapitkän kiinnostavuutta lähialueiden asukkaiden keskuudessa. Liikennemääräennusteiden osoittama liikenteen kasvu on suuri, eikä Alapitkän maankäytöllä ole suhteellista merkitystä. Johtopäätökset Kaavan osoittama rakentaminen toimii pääsääntöisesti nykyisellä tie- ja katuverkolla. Liittymäjärjestelyt parantavat kaava-alueen liikenteellistä toimivuutta ja turvallisuutta. Kevyen liikenteen yhteydet on järjestettävä asuinalueen ja kyläkeskuksen välille. Alapitkän osayleiskaavan asuinrakentaminen toteutuu oletetusti ennen edellä mainittuja liittymätoimenpiteitä. Liikenteen lisääntyessä väylien ja liittymien välityskyky ei merkittävästi vaarannu, vaikka uusia liittymäjärjestelyitä ei alkuvaiheessa toteuteta. Liikenneturvallisuuden riskitekijänä on lisääntyvä poikittaisliikenne ja Alapitkästä Kuopiontielle liittyvä liikenne. Myös lisääntyvät kevyen liikenteen olosuhteet heikkenevät lisääntyvän moottoriliikenteen myötä. Kaava-alueella on otettava huomioon kevyen liikenteen asianmukaiset ylityskohdat. Kevyen liikenteen väylien jatkuvuus ja yhteys linja-autopysäkeille tulee huomioida kaava-alueen rakentamisen varhaisvaiheessa. Kaava-alueen pohjoispuolen palvelutoimintojen korttelialueen tuottamat liikennemäärät eivät vaaranna välityskykyä Alapitkäntien pohjoisessa liittymässä (Liittymää tarkasteltu Synchro -ohjelmistolla). Liikennemäärän lisääntyessä liittymän ohjaavuutta tulisi parantaa saarekkein sekä näkemiä tulisi parantaa. Kuopiontien (Vt 5) ja Kinnulalahdentien liikennemäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä (24 %). Kasvu ei kuitenkaan aiheuta välityskykyongelmaa. Liikenne-ennusteen mukaisen kasvun aiheutuva melu johtaa valta-tien 5 melualueen laajentumiseen. Uuden asuinalueen sisäisellä katuverkolla on riittävä välityskyky yhdessä tulevien liittymäjärjestelyiden kanssa takaamaan riittävän liikenteen sujuvuuden. Asuinalue tuottaa henkilöautosuoritteen perusteella noin 35 % enemmän liikenteen päästöjä kuin seudulla keskimäärin. Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueen aiheuttama raskaan liikenteen osuuden kasvu ei aiheuta haittaa kaava-alueen asuinalueelle. Kaavassa esitettyjen muutosten jälkeen sekä asuin- ja kyläkeskusalueelta, että teollisuusja työpaikka-alueelta on riittävästi yhteyksiä valtatie 5:lle. Pienten kaupunkien kyläasutusaluilla arvioidaan kyläkeskuksen takia kevyen liikenteen kulku-tapaosuus olevan 26 %. Valtatie 5:n pika- ja vakiovuoro linja-autoliikenne ei ole kilpailukykyinen henkilöauton kulkutapaosuuden kanssa. Kaavassa osoitetut uudet liittymäjärjestelyt tulevat parantamaan kevyen liikenteen turvallisuutta valtatie 5:n liittymissä. Liittymäjärjestelyiden vaikutus liikenneonnettomuuksien määrään ja laatuun on merkittävä. (Alapitkän osayleiskaavan liikennetarkastelu 13.6.2011, FCG Oy / Mika Tuominen) 5.3.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja niiden toteutuminen Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Alapitkällä korostuvat seuraavat tavoitteet: Kohta 4.2 Toimiva aluerakenne "Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkostojen kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita." Yleiskaava on laadittu nimenomaisesti tähtäimessä näiden tavoitteiden toteuttaminen. Kohta 4.4 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat "Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohja-vesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan." Tärkeän pohjaveden suojaukseen on kiinnitetty huomiota sillä tavoin, että kaava ei vaaranna pohjavesien vaalimista koskevaa tavoitetta. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Liikennemelu Alueen länsiosaa halkaisevat pohjois-eteläsuunnassa Lapinlahden keskustaan ja Kuopioon johtava valtatie 5 sekä rautatie. Meluselvityksessä selvitettiin mallintamalla tie- ja rautatieliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöaikaiset melutasot Lapinlahden Alapitkällä. Tieliikennemelu on peräisin valtatieltä 5 ja rautatieliikenteen melu Iisalmi-Kuopio rataosuudelta. Mallinnuksen perusteella päiväaikainen 55 dba:n melualue ulottuu n.230 metrin etäisyydelle valtatiestä 5 ja n.250 metrin etäisyydelle rautatiestä. Yöaikainen 50 dba: n melualue ulottuu n.240 metriä rautatiestä ja n.170 metriä valtatiestä 5. Melualueella sijaitsee myös melulle herkkiä kohteita, kuten päiväkoti ja koulu. Laskentatulosten epävarmuudeksi on arvioitu 3 db. Laskentatulosten epävarmuuteen vaikuttavat mm. ajoneuvojen ja junien ominaisuudet, liikennemäärän ja nopeuden vaihtelut sekä raskaan liikenteen osuus. (Symo Oy 2008) Kylänraitin ydinalue sijoittuu melualueelle. Alueelle ei ole merkitty uusia asuntoaluevarauksia. Uudet asuntoalueet on osoitettu melun kannalta turvallisille alueille kylän itäosiin. Kaikki uudet alueet sijoittuvat 45 db:n (yöaikaiset melualueet) ulkopuolelle. Kyläalueen merkintä sallii kuitenkin kylän alueella tarvittavan täydennysrakentamisen. Rakentamishankkeet raitin alueella ovat yksittäisiä, jolloin melu on selvitettävä kunkin hankkeen yhteydessä. 14
Kaavassa on osoitettu melunsuojaustarve valtatien 5 varteen. Melusuojauksella on mahdollista vähentää liikenteen meluhaittoja, mutta varsinaisia suunnitelmia ei ole tehty tienpitoviranomaisten toimesta, eikä tienpitoviranomaisella ole mahdollisuutta toteuttaa melusuojauksia muutoin kuin erillisten tiehankkeiden yhteydessä. Soranotto Soranotto ja vanhat sorakuopat aiheuttavat jonkin verran häiriötä ja maisemavaurioita. Ympäristölupia myönnettäessä voidaan määrätä rajat soranotosta aiheutuville häiriöille. Soranottoalueen ja asutuksen väliin on osoitettu suojavyöhykkeet viheralueina. Käytöstä poistuneet ja poistuvat sorakuopat maisemoidaan ja otetaan kyläläisten virkistyskäyttöön. Maatalous Mahdollinen haitta asutukselle on karjanlannan levityksen aiheuttamat melu- ja hajuhaitat sekä pellon muokkauksesta aiheutuvat pölyhaitat. Karjanlanta on mullattava EU-säännösten mukaan vuorokauden aikana. Haitat ovat täten lyhytaikaisia ja harvoin tapahtuvia. Elovasikka Oy Elovasikka Oy:llä on Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 31.5.2002 myöntämä ympäristölupa. Lupa on myönnetty eläinsuojalle, johon mahtuu 560 kpl alle 2 kk ikäistä vasikkaa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Eläinsuojan hajusta on tullut kuntaan valituksia lähinnä kesäaikaan. Haju tulee sekä rakennuksen ilmastoinnista että lietesäiliöistä. Kasvatettavien eläinten lietteen haju on normaalista lypsykarjatilan lannasta poikkeava, sillä pikkuvasikoita ruokitaan nesteellä. Lietesäiliöiden hajuhaittoja vähennetään kelluvalla turvekatteella. Asutus on nykyään lähimmillään n. 150 m etäisyydellä radan toisella puolella. Valituksia on tullut myös kauempaa, VT 5:n toiselta puoleltakin. Yleiskaavassa osoitetut uudet asuntoalueet ovat yli kilometrin etäisyydellä Elovasikka Oy:n navetasta harjun toisella reunalla, joten hajuhaitat vaivaavat lähinnä jo olemassa olevaa kyläaluetta. Kylälle osoitetaan vain vähäistä täydentävää rakentamismahdollisuutta kyläalueen merkinnällä. Yleiskaava ei siten lisää hajuille altistuvan asutuksen määrää. Eläinsuojan hajuhaittoja voidaan yleensä poistaa esim. kattamalla lietesäiliöitä tai käsittelemällä eläinsuojan poistoilmakaasuja esim. suodattimilla tai pesureilla. Mikäli Elovasikan eläinsuojan haitta ei nykykäytännöillä poistu, joudutaan lupaa muuttamaan ja antamaan uusia määräyksiä. Lähtökohtaisesti hajuhaitat tulevat nykyisellä kyläalueellakin vähenemään em. viranomaistoiminnan vaikutuksesta. 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Osayleiskaava on lähtökohtana kyläkeskustan rakentamista ohjaaville asemakaavoille. Kunnan omistamat asuntotuotantoon osoitetut rakennuspaikat toteutettaneen vuosien 2011-2020 aikana. Asemakaavoitus ja asuntorakentaminen keskittynee tulevaisuudessa taajaman eteläosaan. Kaava toteutunee 4-5 asunnon vuosivauhdilla. Palvelu- ja työpaikkarakentaminen etenee kysynnän mukaan. Soranotto tulee jatkumaan vielä vuosikausia, koska Alapitkä-Silmäsuonharjunalue kuuluu maakuntakaavassa osoitettuihin erityistoimintojen alueisiin soran ja hiekan ottoa varten. Esitetyistä valtatietä 5 koskevista liikennejärjestelyistä ei ole tehty jatkosuunnittelu- tai toteuttamispäätöksiä. 15
Päiväaikaiset melualueet - 2009 / Symo Oy Yöaikaiset melualueet - 2009 / Symo Oy Päiväaikaiset melualueet - 2030 / Symo Oy Yöaikaiset melualueet - 2030/ Symo Oy 16
Luontoselvitys 17
ALAPITKÄN OSAYLEISKAAVA / 1985 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE. RIVITALOJEN JA MUIDEN KYTKETTYJEN ASUINRAKENNUSTEN KORTTELIALUE. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. YHDISTETTY ASUNTO- JA TEOLLISUUSRAKENNUSTEN KORTTELIALUE. ASUIN-, LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. URHEILUTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. HUVI- JA VIIHDETILAISUUKSIA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. YMPÄRISTÖHÄIRIÖITÄ AIHEUTTAMATTOMIEN TEOLLISUUSRAKENNUS- TEN KORTTELIALUE. PUISTO. LÄHIVIRKISTYSALUE. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. YLEINEN TIE. LIITTYMÄN JÄRJESTÄMINEN ON SALLITTU VAIN KAAVASSA OSOITETUIS- SA KOHDISSA. RAUTATIEALUE. YLEINEN PYSÄKÖINTIALUE. YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LAI- TOSTEN KORTTELIALUE. MAA-AINESTEN OTTOALUE. HAUTAUSMAA-ALUE. MAA- JA METSÄTALOUSALUE. OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. 18
19 ALAPITKÄN OSAYLEISKAAVA 2030 ARKKITEHTIASEMA OY
Havainnekaavio 20