Parikkalan kunta Koirniemen osayleiskaava 20.5.2014 Kaavaluonnos oli nähtävillä 5.12.2013 7.1.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin 5 lausuntoa ja 7 muistutusta. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan niihin antamat vastineet. Sisällysluettelo Lausunnot 2 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2 2. Etelä-Karjalan museo 3 3. Imatran seudun ympäristötoimi 3 4. Museovirasto 4 5. Parikkalan valo Oy 4 Mielipiteet 5 1. Puttonen Jorma 5 2. Friman Nummila Kerttu 5 3. Björklund Leena 5 4. Björklund Leena ja Siitonen Jussi 6 5. Putkinen Jani 6 6. Heinonen Mirja, Silvennoinen Eeva ja Nykänen Kaarle 6 7. Eklund Görän 6 1
Lausunnot 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus Lausunto 17.1.2014 Kauppa KL/KM muutetaan muotoon: "KM-1 Liikerakennusten korttelialue Alue, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa myös päivittäistavarakauppaa maksimissaan 3 000 km² sekä matkailua palvelevaa kauppaa maksimissaan 20 000 k-m². Alueen maksimirakennusoikeus on 62 000 k-m²." Vaihemaakuntakaavan 1 selvitysten mukaan alueelle voidaan sijoittaa osayleiskaavaluonnoksessa esitetty määrä kaupallisia palveluja. Osayleiskaavalla rajataan päivittäistavarakaupan maksimi määrä 3 000 k-m². Perusteet tälle tulee 1. vaihemaakuntakaavan selvityksistä. Yleensähän osayleiskaavoissa ei osoiteta rakennusoikeuden määriä lainkaan, vaan varataan riittäviä aluevarauksia. Rakennusoikeuden määrät ja niiden jakautuminen eri käyttötarkoituksiin on tavanomaisesti osoitettu asemakaavoituksen yhteydessä. Yleis- ja asemakaavaprosessien aikana laaditaan kaupallinen selvitys, jossa erityisesti keskitytään siihen kuinka kaupanaluevaraus vaikuttaa Parikalan keskustan palveluihin. Parikkalan kunta on käynnistänyt Koirniemen alueelle asemakaavaprosessin, jota edistetään samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa. Kaavaselostukseen tullaan jatkossa täydentämään miksi Koirniemi on valikoitunut otolliseksi paikaksi esitetylle määrälle kaupanpalveluja. AP-p Osayleiskaavassa on tarkoitus varata Koirniemeen myös laajennuksia asutukselle, joka mahdollisesti asemakaavoitetaan myöhemmin. Näin ollen merkintä on oikea. Alue soveltuu liikenteellisen sijaintinsa ja olemassa olevien toimintojensa osalta myös palveluille ja pienteollisuudelle, koska liikenteen melu joka tapauksessa aiheuttaa meluhaittaa. Yleistä kaavaratkaisusta ja merkinnöistä Voimassa olevassa rantayleiskaavassa on ratkaistu tilakohtainen rantarakennusoikeus ja osoitettu se rantayleiskaavassa. Tämä rakennusoikeus tulee osoittaa myös Koirniemen osayleiskaavassa tai rakennusoikeudet tulee hyvittää maanomistajille muulla tavoin. Merkittävää ristiriitaa eri käyttötarkoitusten sijoittamisesta kaavaluonnoksessa esitetyllä tavoin ei aiheudu. Sen sijaan vesistön tuntumassa oleva M-alue muutetaan MU-alueeksi. Kulttuuriympäristö Etelä-Karjalan museo on käynyt maastossa tarkistamassa Kortteenmäen sr-2 kohteen. E-K museo lausuu kohteesta seuraavaa: "Kohde on yksittäinen maatilan päärakennus, joka on lienee 1900-luvun alusta (1920-l?). Kohde on tunnistettu Kolmikannan-Koirniemen oyk:ta varten tehdyssä rakennusinventoinnissa vaalimisen arvoiseksi sotaa edeltävän kauden rakennukseksi. museo on tutustunut kohteeseen ja toteaa, että rakennus on alueelle tyypillinen maatilan päärakennus 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, jonka ominaispiirteet ovat säilyneet pääpiirteissään aikakaudelle ominaisina. Rakennukselle leimaa antava kuisti säilynyt hyvinkin alkuperäisenä, mm. ikkunat sen sijaan on uudistettu. Rakennus on nykyisellään hieman 2
irrallinen ympäristöstään, pihapiirin muut maatalousrakennukset on purettu ja sille ominainen ympäristö viljelymaisemineen on pihapiirin puutarhaa ja puustoa lukuunottamatta hävinnyt. Kortteenmäki ei historiallisen kartta-aineiston perusteella kuulu Järvenpään kylän vanhimpiin tilanpaikkoihin, vaikka inventointi ei tarkemmin kerro tilan syntyhistoriasta. museon näkemys on, että kohteen säilyttäminen osana esitettyä maankäyttöä (ak: kaupallisten palveluiden alue/tilaa vievä kauppa) on vaikeasti yhteen sovitettavissa. Rakennus sinänsä vaikuttaa käyttökelpoiselta ja nykyiseen käyttöönsä asumiseen soveltuvalta. Vaikka kohteella on paikallista merkitystä (alueellinen tyypillisyys, säilyneisyys) ei se ole siinä mielessä rakennushistoriallisesti tai historiallisesti ainutlaatuinen tai harvinainen että sen ehdotonta säilyttämistä olisi aivan välttämätöntä ajaa, ottaen huomioon pihapiirin nykyisen tilan ja lähiympäristön. Osayleiskaavassa tehty inventointi osoittaa sinänsä että Kolmikannan alueella on useita arvokkaita maatiloja ja pihapiirejä, joiden säilyttäminen osana niille luontaista ympäristöä, voidaan turvata kaavaratkaisussa." Lausunnon perusteella kaavasta poistetaan kohteen kortteenmäki sr-2 merkintä. Sähkölinja Parikkalan Valo Oy on lausunnossaan esittänyt sähkölinjan purkamistarpeesta ja sen korvaamisesta maakaapelilla. Linjaa ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa kaavaan. Liikenne Ennen kaavaehdotusta laaditaan liikenteellinen selvitys, jossa selvitetään lausunnossa esiin tuodut asiat. Selvitys palvelee myös asemakaavaa. Ympäristön tila Mahdolliset PIMA-kohteet selvitetään MATTI-tietokannasta ja osoitetaan kaavaan. Luonto Lepakkoselvityksen tarvetta arvioidaan ja laaditaan tarvittaessa asemakaavan yhteydessä. Mikäli selvitys laaditaan, tulee se laatia viimeistään elokuun puolenvälin tietämissä. Jatko Kaavasta on pidetty neuvottelu 29.4.2014. 2. Etelä-Karjalan museo Lausunto 7.1.2014 E-K museon on käynyt kohteessa ja antanut sähköpostitse kaavanlaatijalle lausunnon, jonka perusteella kaavasta poistetaan kohteen kortteenmäki sr-2 merkintä. 3. Imatran seudun ympäristötoimi Lausunto 7.1.2014 Jo lähtötilanteessa jotkut olemassa olevista rakennuspaikoista on melualueella. Jatkossa asemakaavassa arvioidaan liikennemäärän kasvun aiheuttaman melun lisääntymisen määrää. Jätevesien käsittelyn osalta kaavassa ei ole tarpeen antaa erityisiä määräyksiä sillä jätevesiasetus ja kunnan jäte ympäristönsuojelumääräykset ohjaavat jätevesien käsittelyä. 3
4. Museovirasto Lausunto 8.1.2014 Ei huomautettavaa 5. Parikkalan valo Oy Lausunto 9.1.2014 Osayleiskaavatasoisessa suunnittelussa ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa puistomuuntamoiden paikkoja. Maakaapelointi on syytä ajoittaa sen jälkeiseen aikaan kun alueen rakennusten paikat alkavat tarkemmin hahmottua, jotta kaapelia ei sijoiteta rakennusten alle. 4
Mielipiteet 1. Puttonen Jorma Mielipide 3.1.2014 Kaavaa muutetaan mielipiteen johdosta siten, että rinnakkaistie välillä Särkisalmen rengas Ristisaaren tie muutetaan yhteystarvemerkinnäksi, jonka sijaintia ei ratkaista osayleiskaavalla. Yhteydelle syntyy tarve vasta silloin, jos ristisaaren tien liittymä valtatielle poistetaan. Liittymä poistettaneen vasta siinä tapauksessa, että Koirniemeen rakennetaan uusi eritasoliittymä. Eritasoliittymän tarve vaikuttaa hyvin vähäiseltä, koska Särkisalmen rengasliikkeen kohdalla olevaa liittymää parantamalla saadaan välityskykyä lisättyä huomattavasti. AP-1 merkintä tulee suoraan voimassa olevasta Simpelejärven rantayleiskaavasta. Merkintä mahdollistaa saunarakennuksen rakentamisen samaan pihapiiriin asuinrakennuksen kanssa. Rantavyöhykkeitä koskevaa pykälää 2 muutetaan siten, että myös asuinrakennuksille voidaan rakentaa sauna. 2. Friman Nummila Kerttu Mielipide 7.1.2014 1. Kaavoitusmenettely on Suomessa hidas prosessi. Tämän johdosta on jo hyvissä ajoin varauduttava rajanylityspaikan mahdolliseen avautumiseen. Lisäksi huhtikuussa 2015 on umpeutumassa kaupan kaavoituksen siirtymäsäännös, jonka johdosta on vielä mahdollista kaavoittaa paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa Koirniemeen. 2. Kaupan sijainnin kannalta Koirniemi on erityisen hyvä seuraavista syistä: 1. Se on jo nykyisin liikenteellisesti hyvin saavutettavissa henkilöautolla ja kevyenliikenteen osalta. 2. Sijainti on lähellä nykyistä taajamaa Särkisalmen ja Keskustan välissä. 3. Alueella on kysyntää erikoistavarakaupalle myös paikallisen väestön osalta 4. Alue on melko pitkälle kunnan omistuksessa. 5. Kaavan toteutumisen myötä voidaan parantaa nykyistä liikenneturvallisuutta. 3. Maa-alueiden hinta ratkeaa kauppoja tehdessä. Vuoden 2014 aikana on mahdollista myydä maata kunnalle verottomana. Lunastushinnat eivät ole kaavanlaatijan tiedossa. Kolmikannan osayleiskaavan asiakirjoissa on esitetty arvioita siitä kuinka paljon erilaiset tievaihtoehdot kustantavat. Kaava-asiakirjoissa tullaa arvioimaan ympäristövaikutuksia. Vaikutusten arviointi täydentyy kaavaprosessin edetessä. 3. Björklund Leena Mielipide 6.1.2014 Kaavaluonnosta muutetaan siten mielipiteessä esitetyllä tavalla eli Kangaspelto -tilan läpi kulkeva tie osoitetaan sähkölinjaa pitkin rautatien viereen ja siitä kaava-alueen itäpuolelle. 5
4. Björklund Leena ja Siitonen Jussi 20.5.2014 Mielipide 7.1.2014 Kaavaluonnosta muutetaan siten mielipiteessä esitetyllä tavalla eli Kangaspelto -tilan läpi kulkeva tie osoitetaan sähkölinjaa pitkin rautatien viereen ja siitä kaava-alueen itäpuolelle. 5. Putkinen Jani Mielipide 10.1.2014 Kaavaluonnoksessa kyseinen liittymä on edelleen osoitettu. Jos eritasoliittymä kuitenkin joskus rakennetaan, on melko todennäköistä, että kaikki kaavaluonnoksen mukaisen eritason ja Ristisaaren välisen alueen liittymät poistetaan käytöstä ilman, että kaavassa asiasta mitään mainitaankaan. Laadittu liikenneselvitys osoittaa, että liikennemäärät tuskin koskaan nousevat niin suuriksi, että eritasoliittymälle on tarvetta. Varaus on kuitenkin syytä osoittaa yleiskaavassa. 6. Heinonen Mirja, Silvennoinen Eeva ja Nykänen Kaarle Mielipide 12.1.2014 Osayleiskaavassa osoitettu rinnakkaistielinjaus on ohjeellinen. Kaavaa muutetaan siten, että merkintä välillä Särkisalmen rengasliike Ristisaarentie muutetaan yhteystarvemerkinnäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että osayleiskaavalla ei ratkaista sen sijaintia. Sijainti ratkaistaan sen jälkeen, jos yhteydelle on todellista tarvetta. Tarve muodostuu, mikäli Koirniemeen rakennetaan eritasoliittymä. Tämä on hyvin epätodennäköistä. 7. Eklund Görän Mielipide 3.1.2014 Etelä-Karjalan museo on käynyt tarkastamassa sr-2 kohteen maastossa. Maastokäynnin perusteella sr-2 merkintä poistetaan kaavasta. Kaupallisen aluevarauksen määräyksestä poistetaan kilpailua rajoittava määräys ja tarpeen mukaan tutkitaan tarkemmin kilpailullisia edellytyksiä kaavoituksen yhteydessä. Lahdessa 20.5.2014 Ramboll Finland Oy Markus Hytönen Kaavoitusinsinööri 6