KERAVA 1. KALEVA VIRRENKULMA III (2290)

KERAVA 1. KALEVA VIRRENKULMA III (2290) Asemakaavan selostus KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT 13.2.2015

2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Virrenkulma III (2290), asemakaava Keravan kaupunki Osat kiinteistöstä 1:21 sekä kiinteistöt 5:11 ja 5:88 Asemakaavalla muodostuvat 1. Kalevan kaupunginosan korttelit 730-733 sekä katu-, erityis- ja virkistysalueet. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 5.4.2013. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa Kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Kultasepänkatu 7, 04250 KERAVA Yhteyshenkilö: Tommi Jääskeläinen kaava-arkkitehti puh 040 318 2388 Kaavan valmistelijat: Aila Elo asemakaava-arkkitehti

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Virrenkulma III kaava-alue sijaitsee Keravan pohjoisosassa, noin kolme kilometriä Keravan keskustasta. Alue rajoittuu idässä Virrenkulman asuinalueeseen ja pohjoisessa Tuusulan kunnan rajaan. Alue on suuruudeltaan n. 8 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Virrenkulma III, asemakaava (2290) Kaavan tavoitteena on laajentaa Virrenkulman asuinaluetta ja määritellä laaja virkistyskäytössä oleva alue ja sen säilyminen.

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 6 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 6 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 7 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.3 Viranomaisyhteistyö... 11 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 11 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.1.1 Mitoitus... 12 5.1.2 Palvelut... 12 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 12 5.3 Aluevaraukset... 12 5.3.1 Korttelialueet... 12 5.3.2 Muut alueet... 12 5.4 Kaavan vaikutukset... 13 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 13

5 5.4.3 Muut vaikutukset... 13 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 14 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 14.5.7 Nimistö... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 LIITELUETTELO... 16

6 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Maanomistus 4. Ote yleiskaavasta 5. Luontoselvitys 6. Ote alueen voimassa olevasta asemakaavasta 7. Asemakaava ehdotus, merkinnät ja määräykset 8. Mielipiteet, lausunnot ja vastineet luonnoksesta 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Maakuntakaava 2. Keravan arvokkaat luontokohteet 1987 3. Keravan liikennejärjestelmä 1999 2000, luonnos, Keravan Kaupunkitekniikka 7.12.1999 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu 5.4.2013. Aloite asemakaavasta on tullut Keravan kaupungilta. Kaupunkikehitysjaosto käsitteli 14.3.2013 kokouksessaan 1.3.2013 päivättyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja hyväksyi sen nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä (MRA 30 ) 8. - 19.4.2013. Osallisten mielipiteet pyydettiin 19.4.2013 mennessä. Kaupunkikehitysjaosto käsitteli kokouksessaan päivättyä asemakaavan luonnosta ja hyväksyi sen nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Kaavaluonnos oli nähtävillä (MRA 30 ) 7.10-1.11.2013. Mielipiteet ja lausunnot pyydettiin 1.11.2013 mennessä. 2.2 Asemakaava Kaava-alue on ollut vuosia virkistyskäytössä. Asemakaavassa on osoitettu virkistyskäyttöön laajat yhtenäiset alueet, joiden pinta-ala asemakaavan kokonaisalasta on yli 70 %. Alueen koillisnurkassa on omakotitalotontteja jotka täydentävät ja tulevat osaksi alueen itäpuolella olevaa Virrenkulman asuinaluetta. Virkistysalueella olevat luonnonolot tulee pyrkiä säilyttämään. Alueella olevaa puustoa tulee hoitaa siten, ettei alueelle tulee puuttomia alueita. Ulkoilureitti on osoitettu kaavassa ohjeellisella merkinnällä. Virkistysalueelle on turvattu kulku Pihkaniityntien kautta alueella olevalle ulkoilureitille ja sitä kautta myös Tuusulan suuntaan.

7 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaava-alue tukeutuu Kalevan ja Kurkelan koulupalveluihin. Lähin päivähoitopaikka sijaitsee Virrenkulmassa. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee reilun 1,5 km:n päässä. Alueen tontit tulevat haettavaksi kaavan vahvistuttua ja rakentaminen voi alkaa kunnallistekniikan valmistuttua. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on metsää, jossa risteilee ulkoilureittejä. Alueen länsiosassa on kallioinen mäkialue. Mäen itäpuolella on soista metsää, jonne alueen hulevedet valuvat. Suoalueilla on aikoinaan ollut turpeen ottoa. Kaavaalueen koillisnurkka on suoalueita korkeammalla ja metsäistä. Maisemarakenne, luonnonolot Kaava-alueen koillisnurkka on korkeimmillaan noin 50 m merenpinnasta. Alue rajoittuu itäpuolella olevaan Virrenkulman omakotialueeseen. Alueen länsiosassa on kallioinen mäki, joka on korkeimmillaan n. 65 m (korkein kohta on kaava-alueen ulkopuolella). Mäen ja koillisnurkan väliin jää suoalue, johon kerääntyy laajalta alueelta hulevesiä. Alueelta on aikoinaan otettu turvetta ja pienellä alueella aivan Tuusulan kunnan rajassa on vielä pala koskematonta turvesuota. Soinen alue on noin 45 m korkeudessa. Turvekuopissa kasvaa nykyisin vetisten soiden kasvillisuutta. Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita, mutta alueen ulkoilumetsä on kasvillisuudeltaan ja pinnanmuodoltaan monipuolinen. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Yhdyskuntarakenne Kaavoitettava alue on entistä maa- ja metsätalousaluetta, joka viime vuosina on toiminut virkistys- ja ulkoilupaikkana. Palvelut Suunnittelualueella ei ole palveluja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei harjoiteta elinkeinotoimintaa. Virkistys Suunnittelualue liittyy kaakossa laajahkoon Pihkaniityn virkistysalueeseen, jossa on mm. valaistu pururata ja ulkoilumaja.

8 Liikenne Suunnittelualue rajautuu idässä Suorannankatuun, jonka kautta alueen liikenne ohjautuu Ylikeravantielle. Ylikeravantie pääradan länsipuolella ja Koivulantie pääradan itäpuolella toimivat kokoojakatuina itään vanhalle Lahdentielle (Mt 140). Kevyen liikenteen virkistysreitit risteilevät alueella ja yhtyvät laajempaan virkistysreitistöön alueen eteläkulmasta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole muinaismuistoja, muistomerkkejä eikä rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita. Tekninen huolto Alueen itäpuolella Virrenkulman asuinalueella sekä alueen eteläpuolisella asuinalueella on kunnan vesi- ja viemäriverkosto sekä Keravan Energian kaukolämpöverkko. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Rautatieliikenteen aiheuttamasta melusta ja tärinästä on tehty selvitykset Virrenkulman kaavoituksen yhteydessä. Alue ei ole rautatien melu- eikä tärinäalueella. Alueella ei ole todettu saastuneita maa-alueita. Sosiaalinen ympäristö Alue on rakentumaton eikä muodosta erityistä sosiaalista ympäristöä. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on pääosin Keravan kaupungin omistama. Alueen pohjoisosassa on yksityisen omistama tila. Liite 3 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Alueella on myös viheryhteystarve Tuusulan rajalta, kaakkoon. Yleiskaava Suunnittelualueelle on osoitettu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa (14.6.2004) pientalovaltainen asuntoalue (AP) ja lähivirkistysalue (VL-5), joka on tarkoitettu päivittäiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Uudet rakennukset ja rakennuspaikat on sijoitettava vanhan tilakeskuksen yhteyteen tai AP-alueelle. Vanhoja rakennuksia saa kunnostaa ja vähäisissä määrin laajentaa rakennusjärjestyksen puitteissa. VL-5-alueiden käyttö virkistystarkoituksiin on selvitettävä viereisten alueiden asemakaavoja laadittaessa. Suositus: Metsänhoitotoimenpiteet tulisi suorittaa erityistä varovaisuutta noudattaen. Suunnittelualueen koillisosaan on osoitettu Tuusulan rajalta kaakkoon ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa.

9 Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011. Tonttijako ja -rekisteri Tilat ovat kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää kaupungin maankäyttöpalveluiden mittauspalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Yleiskaava-alueella on kuitenkin voimassa MRL 43 2 momentin mukaiset rakentamis- ja toimenpiderajoitukset. Yleiskaava-alueella tai sen osalla ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman kaupungin lupaa (toimenpiderajoitus). Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaava-alueen itäpuolella on omakotitalovaltainen Virrenkulman asuinalue, joka on rakentunut vuoden 2006 jälkeen. Alueella on voimassa vuonna 2005 hyväksytty Virrenkulman asemakaava (2197). Kaava-alueen eteläpuolella on 1980-luvulla rakentunut pientaloalue, jolla on voimassa 1978 hyväksytty Pihkaniityn asemakaava (967). Osalla aluetta on voimassa 1980 hyväksytty Vuokrapientalotasemakaava (1070). Tuusulan kunnan kaavoitussuunnitelmassa kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevalla alueella on odottamassa hanke Tuomala III osayleiskaavan tarkistus. Alue rajautuu Virrenkulma III kaava-alueen pohjoisreunaan. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tavoitteena on lisätä omakotitalotonttien tarjontaa alueen virkistyskäyttö huomioiden. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaava on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisina kaavoituksessa ovat: alueen ja lähialueen maanomistajat / haltijat ja asukkaat Alueen ja lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät Yhdistykset ja yhteisöt: o Keravan Omakotiyhdistys ry o Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry o Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry o Keravan vammaisneuvosto o Keski-Uudenmaan maakuntamuseo

10 4.3.2 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Tuusulan kunta Keravan kaupungin asukkaat Kaupunkikehitysjaosto käsitteli 14.3.2013 kokouksessaan 1.3.2013 päivättyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja hyväksyi sen nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä (MRA 30 ) 8. - 19.4.2013. Osallisten mielipiteet pyydettiin 19.4.2013 mennessä. Nähtävilläolosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksin Keski-Uusimaa -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto nähtävilläolosta. kirjeen liitteenä postitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin lausunnot seuraavilta: Pyydetty Saatu Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Vammaisneuvosto 21.4.2013 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 26.4.2013 Uudenmaan Ely-keskus TIEDOKSI Tuusulan kunta 16.4.2013 Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy 16.4.2013 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka 8.4.2013 18.4.2013 Rakennusvalvontatoimisto Kaupunkikehitysjaosto hyväksyi 19.9.2013 kokouksessaan asemakaavan luonnoksen. Virrenkulma III -asemakaavan luonnos oli nähtävillä mielipiteiden kuulemista varten (MRA 30 ) 7.10. - 1.11.2013 kaupunkisuunnittelun toimipisteessä ja kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläolosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin virallisen ilmoitustaulun lisäksi lehtikuulutuksilla Keski-Uudenmaa- ja Varttilehdessä. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta: Pyydetty Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Saatu

11 Kerava-seura ry Keravan Vammaisneuvosto 25.10.2013 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 28.10.2013 Uudenmaan Ely-keskus 20.11.2013 Tuusulan kunta 19.11.2013 Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy 5.11.2013 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 1.11.2013 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos 17.10.2013 Rakennuslautakunta 23.10.2013 Luonnoksesta mielipiteensä antoivat: Puntari Tero 7.10.2013 Hällström Paula ja Olavi 28.10.2013 Nieminen Matti 31.10.2013 Lausunnot ja mielipiteet vastineineen ovat liitteenä 8. Kaupunkikehitysjaosto hyväksyi 4.2.2015 kokouksessaan asemakaavan luonnoksesta saatuihin lausuntoihin annetut vastineet sekä Virrenkulma III (2290) asemakaavasta laaditun ehdotuksen. Kokouksessa päätettiin asettaa kaavaehdotus julkisesti nähtäville (MRA 27 ) sekä pyytää Virrenkulma III asemakaavan ehdotuksesta osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaiset lausunnot. 4.3.3 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavasta ei järjestetä viranomaisneuvottelua. Kunnan asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on kaavoittaa jo olemassa olevan pientaloalueen jatkoksi omakotitalotontteja sekä jo virkistyskäytössä oleva alue puistoksi. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelutyö on pohjautunut maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaisiin tavoitteisiin. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavassa on varattu erillispientalojen korttelialueita (AO-86) Suorannankadun länsipuolelle suunnittelualueen koillisosaan. Alueen ajoneuvoliikenne on ohjattu Suorannankadulta Kangasperhontielle. Alueella on Kangasperhontien lisäksi Kangasperhonkuja sekä jalankululle ja pyöräilylle osoitettu Kangasperhonpolun kevyen liikenteen väylä. Erillispientalojen korttelialueen länsipuolella on laaja ja yhtenäinen virkistysalue. Alueelle on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti.

12 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 ha, josta yli 70 % jää virkistysalueeksi. Alueelle muodostuu yhteensä 18 omakotitonttia, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 4153 k-m². 5.1.2 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Kalevan koulupalveluihin Virossa tai Kurkelassa. Lähin päivähoitopaikka sijaitsee Virrenkulman asuinalueen eteläosassa. Lähin päivittäistavarakauppa on reilun 1,5 km:n etäisyydellä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Virkistysalueen ympäristön osalta tavoitteena on luonnontilaisen metsän säilyminen. Keravan Kaupunkitekniikka on ylläpitänyt aluetta jo nyt ja toteuttanut laadukasta ulkoilureitistöä. Metsänhoidollisesti on huolehdittava riittävän tiheän ja monipuolisen puuston ja kasvillisuuden säilymisestä. Kaava-alueen koillisosaan varataan alueet pientaloasumiseen (AO) ja muut alueet jäävät virkistysalueeksi (VL). Kaava-alueelle tulee uusia katualueita: Suorannankadun jatke alueen koillisosassa: Suorannankatu jatkuu kaavan mukaan Tuusulan rajalle. Koillisnurkassa sijaitsevan asuinalueen uusi katu Kangasperhontie liittyy Suorannankatuun. Asuntokatuina toimivat Kangasperhontie ja Kangasperhonkuja. Lisäksi Kangasperhonkuja jatkuu Kangasperhonpolun kevyen liikenteen väylänä etelään Suorannankadulle. Asuinrakennusten korttelialueet Suunnittelualueella on yhteensä 18 tonttia. Tonttien pinta-alat ovat kortteleissa 730 ja 732 noin 700 m 2. Suurimmat tontit ovat Tuusulan rajassa kiinni olevassa korttelissa 733. Näiden tonttien pinta-alat ovat kaavaehdotuksessa n. 1120 m 2. Korttelissa 731 suurimman tontin pinta-ala on n. 954 m 2 ja pienin on n. 634 m 2. Tonteille on osoitettava kaksi autopaikkaa. Lähipalvelurakennusten alue Alueelle ei ole varattu aluetta lähipalvelurakennuksille. 5.3.2 Muut alueet Viheralueet Viheraluetta on kaava-alueella noin 6,1 ha (VL). Katualueet Kaava-alueen katualueet muodostuvat Suorannankadusta (jatke) sekä Kangasperhontiestä, Kangasperhonkujasta ja Kangasperhonpolusta.

13 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Virrenkulman alueelle on mahdollista rakentaa noin 25 uutta asuntoa. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Uudisalue liittyy kiinteästi Kalevan muuhun asuntoalueeseen ja täydentää yhdyskuntarakennetta. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueen rakentaminen lisää jonkin verran lähialueen palvelujen kysyntää. Virkistys Alueella on erinomaiset virkistysalueet ja virkistysalueelta on hyvät viheryhteydet lähialueen muille virkistysalueille. Liikenne Tonttiliittymiä ei ole osoitettu Suorannankadulle, joka on alueen kokoojakatu. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole todettu muinaismuistoja. Alueella oleva vanha, mahdollisesti keskiaikainen polkutie säilyy virkistysalueella olevana polkuna. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3 Muut vaikutukset Tekninen huolto Kaavoitettavalle alueelle rakennetaan kunnallistekniikka. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen rakentaminen tulee muuttamaan rakennettavalta osaltaan luonnonympäristön kokonaan. Rakentaminen ja liikennöinti alueella lisäävät vähäisessä määrin liikenteen määrää ja ympäristöhäiriöitä. Maisemarakenne, maisemakuva Alueen maisemarakenne ja -kuva tulevat muuttumaan vain alueen rakennettavilta osin. Valtaosa alueen maisemasta säilyy kuitenkin entisellään. Luonnon monimuotoisuus Rakentaminen vaikuttaa jossain määrin luonnon monimuotoisuuteen. Valtaosa alueen luonnosta jää kuitenkin ennalleen. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alueella ei ole vesistöä. Maa- ja metsätalous, luonnonsuojelu Kaava-alueella ei ole varsinaisia maa- ja metsätalousalueita eikä luonnonsuojelualueita. Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia.

14 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Alueella eikä sen lähiympäristössä ole muita kuin liikenteestä johtuvia häiriötekijöitä. Linja-auton päätepysäkki aiheuttaa jonkin verran melua ja saastetta lähitonteille. Kangasperhonkujan eteläisimmälle tontille, joiden etäisyys linja-autopysäkistä on 50 metriä tai vähemmän, on määrätty rakenteellinen 32 db:n ääneneristävyysvaade. AO-86 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennus on sijoitettava vähintään 4 metrin päähän naapuritontin rajasta. I-kerroksisen talousrakennuksen voi rakennusvalvontaviranomainen naapuritontin omistajaa kuultuaan sallia rakennettavaksi 4 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa. Rakennus on kuitenkin aina sijoitettava vähintään 8 metrin päähän naapuritontilla jo olevan asuinhuoneen pääikkunoista. Rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa enintään 25 m 2 autosuojan. Sallitusta rakennusoikeudesta on rakennettava asunnon ulkopuolisia varastoja vähintään 8 m 2 / asunto. Hulevesien viivyttämiseksi tulee tonttien pihapäällysteiden olla vettä läpäiseviä ja tonteille tulee istuttaa pensaita ja/tai puita. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma tontin hulevesien hallinnasta. Rakennusten lämmitysmuoto tulee olla kaukolämpö tai uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä. Tontille tulee varata 2 autopaikkaa / asunto. VL-11 Lähivirkistysalue. Virkistysalueen metsänhoidollisissa toimenpiteissä tulee huomioida, että alueelle synny aukeita paikkoja. Virkistysalueella olevat erilaiset luonnonolot tulee pyrkiä säilyttämään. Alueelle saa rakentaa kattamattomia ulkoiluun ja urheiluun liittyviä laitteita ja tarvikkeita, ja ne tulee sijoittaa huomaamattomasti osaksi metsämaisemaa. Alueelle ei tule rakentaa aitoja, muureja tai korkeita pengerryksiä. VL-12 Lähivirkistysalue. Lähivirkistysalue, jonka puusto, aluskasvillisuus ja polkuverkosto tulee ylläpitää luonnonmukaisena. EV-25 Suojaviheralue. Alueen kasvillisuutta tulee säästää mahdollisimman paljon ja tarpeellisilta osin täydennysistuttaa. Uuden kasvillisuuden valinnassa tulee ottaa huomioon katumelun ja -pölyn leviämisen torjunta. Alueelle voidaan sijoittaa puistomuuntamo sekä linja-autopysäkkiin liittyviä rakenteita ja enintään 2 k-m² suuruinen sosiaalitila.

15.5.7 Nimistö Nimistössä on noudatettu Virrenkulmassa aloitettua perhosteemaa. Asemakaavassa käytettyjen nimien, paitsi Kuusimäenpuisto, pohjana on kangasperhonen. Alueella olevien katualueiden nimet ovat Kangasperhontie, Kangasperhonkuja ja Kangasperhonpolku sekä lähivirkistysalue alueen koillisosassa on nimeltään Kangasperhonpuisto. 6 Asemakaavan toteutus Kaavassa esitetään uusille kortteleille ohjeellinen tonttijako. Tonteille on laadittava sitova tonttijako ja ne on rekisteröitävä ennen rakennusluvan myöntämistä. Omakotitaloalueelle laaditaan rakentamisohje, jossa annetaan kortteleittain tarkemmat ohjeet rakentamisesta.

16 LIITELUETTELO 1 Asemakaavan seurantalomake 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Maanomistus 4 Ote yleiskaavasta 5 Luontoselvitys 6 Ote alueen voimassa olevasta asemakaavasta 7a Asemakaavan muutos, kaavakartta 7b Asemakaavan muutos, kaavamerkinnät ja -määräykset 8 Mielipiteet, lausunnot ja vastineet