Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab
1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue voidaan luontevasti jakaa seitsemän osa-alueeseen, joissa kasvillisuus ja osittain hoitotoimenpiteet ovat samankaltaiset. Luontokuviot kuva 1. 1. Nurmikkoalue Loma-asunnon ja rannan välinen nurmikkoalue on alun perin osittain ollut alavaa rantalepikkoa. Rannan ruoppauksen yhteydessä ja sen jälkeen on alue kunnostettu nurmikkoalueeksi. Alueella on myös istutuksia ja grillikatos. Alue on siistissä kunnossa käyttöpihana. Alueen kasvillisuus on yksipuolinen hoidettu nurmikko ja alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kuva 2. Nurmikkoalue loma-asunnon edessä. 2. Hoidetut piha-alueet Loma-asunnon, verkkovajan, aitan sekä liiterirakennuksen ympärille muodostuu yhtenäinen hoidettu piha-alue, jossa puusto on raivattu ja kasvillisuus on myös hoidettu pihamaisesti. Alueella kasvaa sekapuustoa, pääosin mäntyä, ja aluskasvillisuus on tyypillistä MT-metsätyypille. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja.
Kuva 3. Verkkovaja ja tulotie päärakennukselle. Kuva 4. Aitan, joka sijaitsee RA-rakennuspaikalla, ja päärakennuksen välinen alue.
3 Piha-aluemetsä Pieni metsäalue loma-asunnon ja sisääntulotien välissä on jonkin verran karsittu mutta pääosin jätetty luonnonkaltaiseen tilaan. Tällä alueella kasvaa isoja mäntyjä, katajaa ja kuusikkoa. Metsäalue suojaa pihapiiriä myös pohjoistuulilta. Alue on maisemallisesti hieno mutta sillä ei ole muita erityisiä luontoarvoja. Kuva 5. Metsärinne tulotiestä kuvattuna. Kuva 6. Metsärinne loma-asunnon takana.
4 Kallioalue (Huutonokka) Kallioalue tilan itäosassa nousee varsin jyrkästi rannasta ja sen lakialue on avokalliota. Rinteessä merellepäin kasvaa jonkin verran nuorta männikköä ja kallion alla haapoja ja leppiä. Kallion takaosassa kasvaa eri-ikäistä, osittain varsin tiivistä, mäntymetsää. Alue on saanut kehittyä vapaasti, viime vuosikymmenet. Kallioalue on pienialainen metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö, joka tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kuva 7. Kallioalue näkyy puukatoksen ja vessa/vajarakennuksen takana. 5 Suoniitty Alueen keskellä on märkä suoniitty, joka on ojitettu. Alueen itäosaan on aikoinaan myös viety jonkin verran ranta-alueelta kerättyä kaislaa. Alue ei ole enää luonnontilassa ojitusten jälkeen, eikä siinä esiinny suojeltuja taikka rauhoitettuja kasvilajeja.
Kuva 8. Kuvattu lännestä. Alueen ojitus on uudistettu kuvan ottohetkeen jälkeen. Kuva 9. Vanha laskuoja on perattu kuvan ottohetken jälkeen.
6 Lehtikuusimetsä Alueen luoteisosassa kasvaa istutettu lehtikuusimetsä, jossa on myös koivua ja mäntyä. Metsä on OMT ja osittain MT tyyppiä. Aluskasvillisuus on varsin rehevää. Keskellä on kuivahko kumpare ja pieni kallionyppylä. Alue rajoittuu viljelemättömään peltoalueeseen. Naapurin metsäalue pohjoispuolella on hakattu melkein paljaaksi pari vuotta sitten. Kuva 10. Lehtikuusimetsä. Alueen raja kulkee pelto-ojaa pitkin. Kuva 11. Lehtikuusimetsä. Kuvaussuunta on luoteeseen.
7 Takametsä Tämä alue on hieman kosteampi kuin alue 5 ja on selvästi OMT luokan metsä, jossa kuusien, lehtikuusien ja mäntyjen lisäksi myös kasvaa isoja pihtoja. Alueella on myös jonkin verran lahoja koivuja. Alueella on kolopuita ja maapuita. Alueen luonto ja kasvillisuus on monipuolinen ja kokonaisuutena arvokas. Luontoarvot säilytetään muuttamalla alue RA-korttelialueesta MYalueeksi. Osa alueesta olisi syytä merkitä luo-lisämerkinnällä kaavamuutoksessa luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi. 8 Raivattu metsäalue Alue on hakattu joitain vuosia sitten. Pienpuusto on jätetty ja alue on kehittymässä. Alueella kasvaa haapaa, kuusta ja mäntyä. Jonkin verran pihdan taimia esiintyy myös. 2 Rakennettu ympäristö Loma-asunto, joka sijaitsee yhteiskäyttöisellä VL-alueella, on rakennettu vuonna 1995. Sen kerrosala on 40 k-m2. Terasseineen on koko rakennusala noin 55 m2. Loma-asunto näkyy kuvassa 2. Lisäksi on piha-piirissä 9 m2 kuivakäymälä/vajarakennus ja puukatos kuten kuvasta 7 ilmenee. LV-alueelle on vuonna 2011 rakennettu 25 k-m2 suuruinen verkkovaja/talousrakennus. Kuva 3. Vanhan kaavan mukaiselle RA-rakennuspaikalle nro 1 on rakennettu 25 k-m2 suuruinen aittarakennus. Kuva 4. Talousvesi otetaan rengaskaivosta, joka sijaitsee rinteessä loma-asunnon takana. Veden laatu on huono mm. korkeiden rauta- ja mangaanipitoisuuksien takia. Harmaat vedet imeytetään maahan sakokaivojen kautta.