Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Transkriptio

1 Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

2 Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh kalle.sivill@winda.fi Konsultti WSP Finland Oy Kiviharjunlenkki 1 D Oulu Yhteyshenkilöt Päivi Vainionpää Puh paivi.vainionpaa@wspgroup.fi Satu Pietola Puh satu.pietola@wspgroup.fi Kannen ja selvityksen kuvat: WSP Finland Oy/Satu Pietola 2 (10)

3 Sisältö 1. TAUSTA AINEISTO JA MENETELMÄT LUONTOTYYPPIKARTOITUS UHANALAISTARKASTELU YHTEENVETO (10)

4 1. Tausta Winda Invest Oy suunnittelee Kyyjärven Metsäperälle Hallakankaan maastoon yhteensä 6 turbiinia käsittävää tuulipuistoa. Karttaan 1 on merkitty alustavat turbiinipaikat, joita voidaan suunnittelun edetessä tarkentaa. Suunnittelualue sijoittuu Saunakylän länsipuolelle Hallakankaan ja sitä ympäröivien Persenevan ja Palonevan alueelle. Lähin asuinrakennus on Sorsamäki, joka sijaitsee noin 1,1 kilometrin etäisyydellä turbiinista nro 1. Kyseinen asuinrakennus sijoittuu suunnittelualueen eteläpuolella kulkevan Kumpulantien varteen. Kuva 1. Tubiinien alustavat sijoituspaikat (pohjakartta Maanmittauslaitos 2013). 4 (10)

5 Suunnittelualueella suoritettiin luontotyyppi-inventointi päivämäärällä Tavoitteena oli kartoittaa rakennettavan alueen luontotyypit sekä selvittää alueen muut luontoarvot, kuten Luonnonsuojelulain (29 ) mukaiset suojellut luontotyypit sekä Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (Metsälaki N:o 1093, 10). 2. Aineisto ja menetelmät Ennen maastotarkastelua alueen luontotyyppirajaukset tehtiin karkeasti ilmakuvien ja väärävärikuvien avulla. Peruskarttalehtien avulla etsittiin lisäksi mahdollisia erityiskohteita, kuten lähteitä. Ilmakuvien avulla tehdyt luontotyyppirajaukset tarkistettiin maastossa. Kartoitusalue ulotettiin alustavasti suunniteltujen tuuliturbiinien ympäristöön niiltä osin, mihin hankkeella katsotaan olevan vaikutusta. Pääosin luontotyypit kartoitettiin noin 100 metrin säteellä suunnitellun tuulivoimalan sijoituspaikalta. Luontotyyppi-inventoinnin aikaan lämpötila oli noin +0 C, maahan oli edellisenä yönä satanut ohut lumipeite. Luontotyyppien määrityksissä käytettiin apuna Eurolan ym. (1995) Suokasvillisuusopasta sekä Toivosen ja Leinon (1997) luomaa kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitusta. Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (SY 8/2008). Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osaalueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Uhanalaisia luontotyyppejä ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. 3. Luontotyyppikartoitus Kyyjärvi sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä ja Pohjanmaan (3a) kasvimaantieteellisellä alueella. Suunnittelualueen kallioperä muodostuu suurimmaksi osaksi happamista syväkivilajeista, kuten erilaisista granodioriiteista. Kallioperää peittävät alueella moreenit ja toisaalta paksuhkot turvekerrostumat. Topografialtaan maasto on melko tasaista ja maanpinnan korkeus vaihtelee korkeimpien kivennäismaa-alueiden metristä suo- ja järvialueiden noin +190 metriin. Suunnittelualue sijoittuu alueelle, jota luonnehtivat pitkät moreeniselänteet ja niitä reunustavat suoalueet. Alueen suot ovat pääosin ojitettuja; vain Kiuaslammen ympärillä ja Persenevan keskiosissa on ojittamattomia suoalueita. Perseneva on merkitty Keskisuomen 3. vaihemaakuntakaavaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi suoalueeksi (luo), koska alueelle sijoittuu uhanalaisia suotyyppejä. 5 (10)

6 Suunnittelualueen kankaat ovat pääosin mäntyvaltaista kuivahkoa kangasta. Sekapuuna kasvaa paikoitellen kuusia ja pensaskerroksessa tavataan yleisesti katajaa. Puolukka, mustikka ja variksenmarja vallitsevat kenttäkerroksessa, mutta myös kanervaa, suopursua ja metsälauhaa tavataan paikoitellen. Pohjakerroksessa vallitsevin sammal on seinäsammal, jonka lisäksi kasvaa kangaskynsisammalta ja jäkäliä. Kuva 2. Kuivahkoa mäntyvaltaista kangasmetsää suunnittelualueella. Tuoreempia kankaita sijoittuu rinteisiin ja näillä alueilla kuusi on paikoitellen valtapuuna. Turbiinin 5 ympäristöön sijoittuu tuore sekametsäalue, jossa esiintyy kuusen ohella koivua, mäntyä ja pihlajaa (Kuva 3). Kenttäkerroksessa varvuista vallitsevia ovat mustikka ja puolukka, heinistä metsälauhaa kasvaa runsaasti. Ruohoista alueella tavataan mm. vanamoa ja metsäkortetta. Pohjakerroksen valtalajeja ovat metsäkerrossammal, seinäsammal ja kynsisammalet. Paikoitellen kasvaa myös korpikarhunsammalta. 6 (10)

7 Kuva 3. Tuoretta VMT-tyypin metsää turbiinin 5 sijoituspaikalla. Suunnittelualueen metsät ovat metsätaloustoimin käsiteltyjä, iältään pääosin nuoria tai keski-ikäisiä. Turbiinin 1 sijoituspaikalla on laaja avohakkuualue, jolle on kehittynyt mäntytaimikkoa. Alueella on myös muutamia korkeita ylispuita. Iäkkäämpiä metsäkuvioita esiintyy mm. kyseisen avohakkuun ympärillä, Persenevan koillispuolella sekä turbiinin 6 ja Häntälammen välisellä alueella. Suunnittelualueella (noin 100 metrin etäisyydellä turbiinien sijoituspaikoista) olevat suoalueet ovat kauttaaltaan ojitettuja ja luonnontilaltaan muuttuneita. Suoalueet luokittuvat pääosin varputurvekankaisiin. Näillä alueilla mänty on yleensä valtapuuna ja kuusi ja koivu ovat pääosin kitukasvuisia riukuja. Varvikko koostuu suopursusta ja metsävarvuista. Metsäautotien ja turbiinin 6 välisellä osuudella esiintyy myös isovarpurämemuuttumaa, jossa kenttäkerroksessa vallitsevat suovarvut, kuten suopursu ja vaivaiskoivu. Paikoitellen esiintyy myös kanervaa. Kartoitusalueella havaitut luontotyypit on esitetty kuvissa 4 ja 5. Luontotyyppien selitteet on esitetty taulukossa 1. 7 (10)

8 Kuva 4. Turbiinien 1, 2 ja 6 ympäristössä havaitut luontotyypit (ortoilmakuva Maanmittauslaitos 2013). Kuva 5. Turbiinien 3-5 ympäristössä havaitut luontotyypit (ortoilmakuva Maanmittauslaitos 2013). 8 (10)

9 Liito-oravalle mahdollisesti sopivia elinalueita voisivat olla alueella olevat sekapuuvaltaiset ja iäkkäämmät metsäkuviot. Lepakoille sopivien elinympäristöjen sijoittuminen suunnittelualueelle on epätodennäköistä. 4. Uhanalaistarkastelu Taulukossa 1 on esitetty kartoitusalueella havaittujen luontotyyppien uhanalaisuusluokitus Suomen luontotyyppien uhanalaisuus (SY 8/2008) luokituksen mukaisesti. Alueella esiintyvät nuoret kuivahkot kankaat ovat Etelä-Suomessa vaarantuneita (VU). Muut kuivahkot kankaat, tuoreet kankaat sekä isovarpurämeet ovat Etelä-Suomen alueella silmälläpidettäviä (NT) luontotyyppejä. Taulukko 1. Luontotyyppien uhanalaisuus Etelä-Suomessa (SY 8/2008). Luontotyyppi Keski-ikäiset kuusivaltaiset tuoreet kankaat (VMT) Keski-ikäiset mäntyvaltaiset tuoreet kankaat (VMT) Keski-ikäiset sekapuustoiset tuoreet kankaat (VMT) Nuoret kuivahkot kankaat (EVT) Keski-ikäiset mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat (EVT) Isovarpurämeet (IR) Uhanalaisuus (Etelä-Suomi) NT NT NT VU NT NT Tarkastetulla alueella ei havaittu Luonnonsuojelulain (29 ) mukaisia suojeltuja luontotyyppejä tai Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (Metsälaki N:o 1093, 10). Metsälain mainitsemiin vähäpuustoisiin soihin saattaa sisältyä suunnittelualueen lähistöllä sijaitseva Persesuo. Natura 2000 luontotyypeistä alueella esiintyy aapasoita sekä puustoisia soita (isovarpurämeet), joihin luetaan myös ojitetut suot. Suunnittelualueella olevat kohteet ovat kaikki ojitettuja ja alkuperältään muuttuneita ja siksi edustavuudeltaan merkityksettömiä (Airaksinen ja Karttunen 2001). 5. Yhteenveto Kyyjärven Metsäperälle, Hallakankaan maastoon, ollaan suunnittelemassa yhteensä 6 turbiinia käsittävää tuulipuistoa. Suunnittelualueen luontotyypit ja muut luontoarvot inventoitiin päivämäärällä Kartoitettu alue edustaa pääosin tuoretta ja kuivahkoa, metsänhoitotoimenpitein käsiteltyä talousmetsää. Kivennäismaaselänteiden 9 (10)

10 ympärillä esiintyy ojitettuja suoalueita, joiden alkuperäinen suotyyppi on muuttunut kohti turvekangasta. Alueella ei havaittu uhanalaisia luontotyyppejä. Suunnittelualueella ei esiinny Luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä tai Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myöhäisen kartoitusajankohdan vuoksi suunnittelualueelta on saattanut jäädä huomaamatta mahdolliset pienipiirteiset ja rehevät luontotyypit. Suurin osa suunnittelualueesta lukeutuu kuitenkin tuoreeseen ja kuivahkoon mäntyvaltaiseen kankaaseen, jolla on suoritettu talousmetsälle tyypillistä metsän uudistamista. Kirjallisuus Airaksinen, O. & K. Karttunen (2001). Natura 2000 luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Eurola, S., Huttunen, A. & K. Kukko-Oja (1995). Suokasvillisuusopas. Oulanka Reports 14/1995. Oulanka biological station, University of Oulu. Raunio, A., Schulman, A. & T. Kontula (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen Ympäristö 8/2008,Osa 2: luontotyyppien kuvaukset, 572 s. 10 (10)