Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Transkriptio

1 Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS Oy Wixplan Ab

2 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Tiivistelmä 3 2. Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Muut suunnitelmat Vesi- ja muu tekninen huolto Kaavan pohjakartta 6 3. Suunnittelun vaiheet Kaavamuutoksen tarkoitus ja tarve Osallistuminen ja yhteistyö 5 4 Ranta-asemakaavamuutoksen kuvaus Kaavan rakenne ja mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Kaavoitus ja yhdyskuntarakenne Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Terveellisyys ja turvallisuus Ympäristön häiriötekijät 10 5 Ranta-asemakaavan toteutus Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta 11 Liitteet: 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3) Kaavakartta ja määräykset 4) Selvitys luonto-oloista ja rakennetusta ympäristöstä 5) Viranomaisneuvottelun muistio 6) Ruonantien vesihuoltoverkoston rakentamissuunnitelma

3 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Tiivistelmä Kaavan nimi: Kaavan nimi on Riretu ranta-asemakaavan muutos. Ranta-asemakaavamuutos koskee: Ranta-asemakaavamuutos koskee tilaa Riretu, tunnus , Salon kaupungin Förbyn kylässä. Muutos koskee vahvistettua Kovikon sekä vahvistettua Nedergård Övergård nimisiä rantaasemakaavoja. Ranta-asemakaavamuutoksella muodostuu: Ranta-asemakaavalla muutetaan Nedergård-Övergård ranta-asemakaavan RA-korttelia nr 3. Lisäksi muutetaan VL-alueita, LV-alueita sekä Koivikon ranta-asemakaavan M-alueita. Ranta-asemakaavalla muodostuu kaksi uutta RA-korttelialuetta nrot 11 ja 12, yhteiskäyttöisiä VL- ja LV-alueita sekä MYalueita. Käsittelyvaiheet: Kaupunginhallituksen vireilletulopäätös Vireille tulokuulutus Laatimisvaiheen nähtävillä olo Kaavaehdotus nähtävillä xx.xx xx.xx.2015 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.2015 Kaavamuutosalue sijaitsee Salon kaupungissa, entisen Särkisalon kunnan Förbyn Uusikylän alueella meren rannalla rajoittuen Eekholmanselän länsiosaan. Särkisalon kyläkeskukseen on noin 6 km ja Salon kaupungin keskustaan n. 45 km. Kaavamuutosalueen sijainti ilmenee selostuksen kannessa olevasta kartasta. Kaavamuutoksen ensisijaisena tarkoituksena on mahdollistaa nykyisen käytössä olevan, korttelin nr 3 yhteiskäyttöisellä VL-alueella sijaitsevan, lomaasunnon laajentamisen. Korttelissa 3 on kolme rakennuspaikkaa, joista yhdelle on rakennettu aittarakennus. Muut tontit ovat rakentamatta. Muutoksessa poistetaan yksi rakennuspaikka ja tämä alue muuttuu MYalueeksi. Rakennuspaikan rakennusoikeus siirretään osittain VL-alueen olemassa olevalle rakennusalalle sekä talousrakennusaloille. Samalla RAkorttelialueiden alat pienennetään ja korttelin takaosa muutetaan MY-alueeksi. VL-alue laajennetaan myös jonkin verran. Alueen kokonaisrakennusoikeus ei

4 muutu. Muutoksella turvataan myös paremmin alueen luontoarvojen säilymistä muuttamalla osan RA-korttelialueista MY-alueeksi. 2 Lähtökohdat 2.1 Selvitys kaavamuutosalueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Muutosalue sijaitsee matalahkossa lahdenpoukamassa. Ranta on osittain ruopattu ja matala ranta-alue on raivattu ja kunnostettu nurmikkoalueeksi. Tilan itäosassa on korkeahko, yli 8 m, jyrkästi nouseva kallioalue (Huutonokka) ja takamaasto on osittain lehtomaisen rehevää varovaisesti hoidettua metsää, jossa kasvaa mm. isoja lehtikuusia ja pihtoja. Alueella on myös pieni ojitettu kosteikko. Tarvittavat sisäiset tiet on rakennettu ja rakentamisen jäljet on jo hävinnyt ja alue on siistissä hoidetussa kunnossa. Tilan ranta-alue nykyisen loma-asunnon edessä ja ympärillä on kunnostettu pääosin nurmikkoalueeksi. Matala ja kaislikkoinen ranta-alue on kunnostettu ruoppaamalla. Metsikkö loma-asunnon ja sisääntulotien välissä on pääosin jätetty luonnonkaltaiseen tilaan. Tällä alueella kasvaa järeitä mäntyjä ja kuusikkoa. Tilan takaosa on pääosin rehevää sekametsää, jossa kasvaa mm. kookkaita lehtikuusia ja pihtoja. Lehtikuuset ja pihdat on aikoinaan istutettu tälle ja ympäröiville alueille. Pihdat uusiutuvat myös luontaisesti alueella, koska metsässä on jonkin verran nuoriakin pihdantaimia. Koska metsä on jonkin verran hoidettu, on aluskasvillisuus sen takaosassa valoisuuden ansiosta varsin runsas ja monipuolinen. Takamaastossa on myös kallionyppylöiden välissä pieni suoniittypainanne, joka on ojitettu. Kaavan liitteenä on yleispiirteinen selvitys alueen luonnosta ja luontoarvoista. Koska uusia alueita ei osoiteta rakentamiseen ja yli puolet entisestä RAkorttelialueesta muutetaan MY-alueeksi, erillistä luontoinventointia ei ole katsottu tarpeelliseksi laatia. Loma-asunto, joka sijaitsee yhteiskäyttöisellä VL-alueella, on rakennettu vuonna Sen kerrosala on 40 k-m2. Terasseineen on koko rakennusala noin 55 m2. Loma-asunto näkyy kuvassa 2. Lisäksi on pihapiirissä 9 m2 kuivakäymälä/vajarakennus ja puukatos.

5 LV-alueelle on vuonna 2011 rakennettu 25 k-m2 suuruinen verkkovaja/talousrakennus. Vanhan kaavan mukaiselle RA-rakennuspaikalle nro 1 on rakennettu 25 k-m2 suuruinen aittarakennus. Nedergård-Övergårdin ja Koivikon rantakaavojen mukaiset loma-asuntotontit ovat kaikki rakennetut. Ruonantien varrella on kaksi ympärivuotisessa käytössä olevaa omakotitaloa, toinen niistä on maatilan talouskeskus. Kaavamuutosalueeseen rajoittuvalla yhteisellä venevalkama-alueella on muutama venepaikka sekä pieni verkko/kalustevaja Maanomistus Kaavamuutosalueen tilan Riretun, kiinteistötunnus , omistaa yhtiö Noterbe Oy. Yhtiön ainoat omistajat ovat varatuomari Pekka Harju ja varatuomari Ulla-Riitta Harju. Tilalla on yhtiön omistajien kesäasunto. 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kaavamuutosalueella on voimassa Salon seudun vuonna 2008 vahvistettu maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi eikä kaavamuutosalueen lähialueella ole muita varauksia maakuntakaavassa. Ote Salon seudun maakuntakaavasta. Lähde: Varsinais-Suomen liitto

6 2.2.2 Yleiskaava Kaavamuutosalueella on voimassa oikeusvaikutteinen Särkisalon rantaosayleiskaava. Yleiskaavassa kaavamuutosalue on loma-asuntoaluetta (RA-1 (3)), virkistysaluetta (V-1), yksityinen venevalkama (LV-1) sekä maa-ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Osayleiskaavavaraukset vastaavat vahvistettujen rantakaavojen varauksia ja sisältöä melko tarkasti. Numero RA-1 alueen yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen lukumäärän. Rakentaminen tapahtuu rantakaavan määräysten mukaisesti. V-1 alue on kaavamääräysten mukaan tarkoitettu rantakaavan yhteiskäyttöiseksi virkistysalueeksi. M-alueelle ei saa sijoittaa rakentamista lukuunottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta. Ote Särkisalon rantaosayleiskaavasta. Lähde: Salon kaupunki.

7 2.2.3 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi rantakaavaa, Koivikon tilan rantakaava, joka on vahvistettu lääninhallituksessa nro 221 sekä Nedergård- Övergårdin rantakaava, joka on vahvistettu lääninhallituksessa nro 733. Koiviokon rantakaavasta kuuluu tilaan Riretu 1:60 ainoastaan kapea M-alue tilan itäosassa. Nedergård-Övergårdin rantakaavassa on osoitettu 3 RA-2 tonttia, joiden rakennusoikeus on 100 k-m2 loma-asunnolle ja 30 k-m2 talousrakennuksille. Lisäksi on VL alueelle osoitettu rakennusala 40 k-m2 suuruiselle saunarakennukselle, joka on rakennettu. LV-alueelle ei ole erikseen kaavassa osoitettu rakennusalaa, mutta rakennusjärjestyksen mukaan alueelle on myönnetty rakennuslupa 25 k-m2 suuruiselle verkkovajalle, joka myös on rakennettu. RA-2 rakennuspaikat ovat rakentamattomia itäisintä rakennuspaikkaa lukuunottamatta, johon on rakennettu 25 k-m2 aittarakennus. Ote Koivikon rantakaavasta.

8 2.2.4 Rakennusjärjestys Ote Nedergård-Övergårdin rantakaavasta. Salon kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksen mukaan saa rakennuspaikalle ranta-alueelle rakentaa yhden enintään 120 k-m2 suuruisen loma-asunnon, enintään 30 k-m2 suuruisen saunarakennuksen sekä enintään 40 k-m2 talousrakennuksia. Rakennuspaikan rakennusten lukumäärä saa olla enintään 4 kpl. Rakennusjärjestys ei ole voimassa ranta-asemakaava-alueella. 2.3 Muut suunnitelmat Vesi- ja muu tekninen huolto Tilan talousvesi otetaan rengaskaivosta, joka sijaitsee rinteessä lomaasunnon takana. Veden laatu on huono mm. korkeiden rauta- ja mangaanipitoisuuksien takia. Harmaat vedet imeytetään maahan sakokaivojen kautta. Förbyn alueelle on rakennettu vesi- ja viemärijärjestelmä Suunnittelukeskus Oy:n (FCG) laatiman yleissuunnitelman mukaisesti. Ruonantien päässä on jäteveden linjapumppaamo. Ranta-asemakaavamuutoksen laatimisen yhteydessä laaditaan rakentamissuunnitelma vesi- ja

9 2.3.2 Kaavan pohjakartta viemäriverkoston laajentamiseksi Övergård-Nedergårdin ranta-asemakaavaalueelle. Koivikon rantakaavaa varten on hyväksytty kaavoituksen pohjakartta mittakaavaan 1:2000. Kartan käyräväli on 2 m ja muutenkin nyt kyseessä olevan alueen osalta ylimalkainen. Nedergård-Övergårdin rantakaavaa varten on hyväksytty kaavoituksen pohjakartta mittakaavaan 1:4000. Tämä kartta on Koivikon kartan täydennys. Koska kaavamuutosalueelle on aikaisempien kartoitusten jälkeen rakennettu rakennuksia ja teitä, vesijättöalueet liitetty tilaan ja ranta-alue ruopattu, on katsottu että alueen pohjakartta on täydennettävä kaavamuutoksen yhteydessä. Alueen pohjakartta on täydennetty ja uusittu GPS- ja takymetrimittauksilla vuonna Kartan laatijana on ollut Maastomalli Oy Petri Juumajärvi. Kiinteistöinsinööri Hanna Heikkilä on hyväksynyt uuden ranta-asemakaavan pohjakartan päätöksellään Suunnittelun vaiheet 3.1 Kaavamuutoksen tarkoitus ja tarve Kaavamuutostyöhön on ryhdytty suunnittelualueen maaomistajan aloitteesta, koska nykyisen loma-asunnon laajentamista VL-alueella ei ole mahdollista poikkeusluvin, vaan alueen kokonaiskäyttö on ratkaistava kaavalla. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö MRL:n 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu Salon kaupunginhallitus on päätöksellään todennut, että hanke ja kaavamuutosalue katsotaan hakijan ilmoittamien tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ranta-asemakaavamuutoksen laatimiseksi. Kaavamuutoksen vireille tulosta on kuulutettu Salon kaupungin ilmoitustaululla ja samana päivänä Salon Seudun Sanomissa. Kuulutus on myös lähetetty osallisille OAS on ollut nähtävillä Salon kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin www-sivuilla ja kaupunkisuunnitteluosastolla.

10 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty Varsinais- Suomen ELY-keskuksessa. Kaavaluonnos ja ehdotus Kaavamuutosluonnos (päivätty ) on käsitelty Salon kaupunkisuunnittelu-lautakunnassa Kaavaluonnoskartta on liitteenä. Kaavamuutosluonnos on ollut nähtävillä (MRA 30 ) Muistutuksia ei jätetty. Kaavaluonnos on tarkistettu lausuntojen perusteella ja kaupunkisuunnittelun esittämien teknisten tarkistusten mukaisesti. Kaavamuutosehdotus, päivätty , on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa xx Ehdotus on ollut nähtävillä xx xx Kaavamuutosehdotus on hyväksytty Salon kaupunginhallituksessa xx.xx.2015 xxx ja Salon kaupunginvaltuustossa xx.xx.2015 xxx. 4 Ranta-asemakaavamuutoksen kuvaus 4.1 Kaavamuutoksen rakenne ja mitoitus Kaavamuutoksella poistetaan yksi RA-tontti korttelissa 3 ja sen rakennusoikeus siirretään VL-alueelle siten että olemassa oleva loma-asunto voidaan laajentaa 80 k-m2:llä ja muu rakennusoikeus käytetään yhteiskäyttöisiin talousrakennuksiin. Samalla kaksi muuta RA-tonttia pienennetään ja tilan takamaasto muutetaan yhtenäiseksi MY-alueeksi. Myös VL-alue laajennetaan myös jonkin verran. Muutoksella ei muuteta hyväksyttyjen ranta-asemakaavojen perusrakennetta vaan ainoastaan pienennetään RA-alueiden pinta-alat. Muutos on kuitenkin merkittävä luonnonympäristön säilymisen kannalta, koska rakentamisalueet supistetaan varsin paljon ja rakennusoikeus siirretään jo käyttöön otetuille piha- ja käyttöalueille. Uusia teitä ja muita ympäristöä muuttavia toimenpiteitä ei esitetä. Kokonaismitoitus vähenee yhdellä rakennuspaikalla, verrattuna aikaisempaan ranta-asemakaavaan ja oikeusvaikutteiseen rantayleiskaavaan. Alueen kokonaisrakennusoikeus säilyy kuitenkin samana, kun poistuvan rakennuspaikan rakennusoikeus siirretään VL-alueen rakennusaloille.

11 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet: Kaavamuutoksessa entinen korttelialue nro 3 jaetaan kahteen korttelialueeseen, jotka saavat uudet korttelinumerot 11 ja 12. Kummassakin korttelissa on yksi RA-rakennuspaikka. Korttelialueiden rakennusoikeus on sama kuin vahvistetun ranta-asemakaavan RA-tonttien rakennusoikeus eli 100 k-m2 loma-asunnolle ja 30 k-m2 talousrakennuksille Muut alueet: Tilan ranta-alue säilyy yhteiskäyttöisenä VL-alueena, joka laajenee hieman itään päin kun Koivikon ranta-asemakaavan rannan puoleinen M-alue muutetaan VL-alueeksi. Vahvistetun kaavan VL-alueelle osoitettu saunarakennuksen rakennusala laajennetaan rannasta poispäin siten, että nykyinen rakennus voidaan laajentaa enintään 80 k-m2:llä. Sen luoteispuolelle sisääntulotien varrelle on varaus yhteiselle autotallirakennukselle, joka samalla rajaa tilan yhteiskäyttöaluetta omaksi kokonaisuudeksi. Kaavamääräysten mukaan VL-alue ei saa lohkoa osiin. LV-alue säilyy vahvistetun kaavan mukaisena. 4.3 Kaavamuutoksen vaikutukset Kaavoitus- ja yhdyskuntarakenne Kaavamuutos on oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen, koska RAalueita ei laajenneta ja VL-alueet säilyvät kaavan mukaisina. Muutoksella ei ole vaikutuksia yleispiirteiseen kaavoituksen. Koska muutoksella ei synny uusia rakennuspaikkoja taikka uutta toimintaa alueelle, kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Kun RA-rakennusalueet supistetaan merkittävästi ja yksi rakennuspaikka poistetaan kokonaan ja nyt rakentamattomat alueet pääosin esitetään muutettaviksi MY-alueiksi, jonka ympäristö- ja luonto pitää säilyttää luonnonkaltaisessa tilassa, voidaan katsoa, että kaavamuutos luo paremmat edellytykset ja takeet alkuperäisen luonnon ja kasvillisuuden säilymiselle osalla kaava-aluetta, kuin voimassa oleva kaava. VL-alue on jo pääsoin otettu käyttöön ja kunnostettu piha- ja käyttöalueeksi, joten tässä suhteessa muutos ei vaikuta juurikaan olemassa olevaan tilanteeseen.

12 4.3.3 Muut vaikutukset 4.4 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutos ei suorastaan vaikuta muhin ympäristöllisiin ja yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Merkittävin vaikutus on, että kaava-alue liitetään Salon Veden vesi- ja viemäriverkostoon. Tällä on merkitys alueen ympäristövaikutusten kannalta kun jäteveden päästöt ympäristöön ja veteen vähenee. Alueella ei ole erityisiä ympäristön häiriötekijöitä, eikä kaavamuutoksella ole vaikutuksia ympäristöön. 5 Ranta-asemakaavan toteutus 5.1 Toteuttamisen ajoitus 5.2 Toteutuksen seuranta VL-alueella olevan loma-asunnon laajentamien on tarkoitus aloittaa heti kaavamuutoksen hyväksymisen jälkeen. Muiden loma-asuntojen toteuttaminen ei ole ohjelmoitu. Vesi- ja viemäriverkoston toteuttamien on tarkoitus aloittaa alueella heti kun on päästy sopimukseen Salon Veden kanssa rakentamisen ja liittymisen ehdoista. Tämä hanke etenee kaavamuutoshankkeesta riippumatta. Alueen toteuttamisen seuranta tapahtuu normaalin rakennusvalvonnan yhteydessä. Porvoossa Oy Wixplan Ab Henrik Wickström

13 LIITTEET: 1) Asemakaavan seurantalomake 2) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3) Kaavakartta ja määräykset 4) Selvitys luonto-oloista ja rakennetusta ympäristöstä 5) Viranomaisneuvottelun muistio 6) Ruonantien vesihuoltoverkoston rakentamissuunnitelma

14 RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TILASTOTETOJA Hyväksymispvm. xx Vireilletulo Hyväksyjä Kaup.valtuusto Hyväksymispykälä xxx Ranta-asemakaavan muutosalueen pinta-ala 2,4650 ha Uusi ranta-asemakaava 0 Liite 1 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus 0,07 km Rakennuspaikat 2 omarantaiset 0 kpl yhteisrantaiset 2 kpl Lomarakennuspaikat 2 omarantaiset 0 kpl yhteisrantaiset 2 kpl Aluevaraukset Pinta-ala ha pinta-ala % Kerrosala k-m2 Pinta-alan muutos Kerrosalan muutos R yhteensä 0, , , L yhteensä 0,0773 3, V yhteensä 0, , , M yhteensä 1, , , Yhteensä 2, Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala ha Pinta-ala % Kerrosala k-m2 Pinta-alan muutos Kerrosalan muutos R yhteensä 0, , , RA 0, , , L yhteensä 0,0773 3, LV 0,0773 3, V yhteensä 0, , , VL yk 0, , , M yhteensä 1, , , MY 1, , , M - 0, Rakennussuoj. Suojellut rakennukset Suojeltujen muutos lkm k-m2 lkm +/- k-m2 +/- Yhteensä Asemakaava

15 1 SALON KAUPUNKI RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutos koskee Förbyn kylässä: Nedergård-Övergård ranta-asemakaavaa Koivikon ranta-asemakaavaa Tilaa Riretu Ilmakuva suunnittelualueelta c.maanmittauslaitos Oy Wixplan Ab

16 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Salon kaupungissa, entisen Särkisalon kunnan Förbyn Uusikylässä osoitteessa Ruonantie 62. Etäisyys Salon keskustaan on noin 35 km. Kaavamuutosalueen sijainti. Lähde: MM-laitos kansalaisen karttapaikka Kaavamuutosalueen pinta-ala on 2,465 ha ja rantaviivan pituus on noin 100 m. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on alueelle osoitettu kolme rakennuspaikkaa sekä yhteinen lähivirkistysalue ja venevalkama-alue. Lähivirkistysalueelle on rakennettu kaavan mukaisesti saunarakennus, joka käytetään loma-asuntona sekä itäisimmälle tontille aittarakennus (talousrakennus). Lisäksi alueelle on rakennettu puuliiteri/vaja ja vessarakennus sekä grillikatos. Venevalkama-alueelle on rakennettu verkkovaja. Kaksi muuta RA-tonttia ovat rakentamattomia.

17 3 Tilan omistaa Noterbe Oy niminen yhtiö, jonka ainoat omistajat ovat Ulla-Riitta ja Pekka Harju. Tila ja sen rakennukset ovat yhtiön omistajien vapaa-ajan käytössä. Tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on tilan ainoana loma-asuntona käytetyn saunarakennuksen laajentaminen siirtämällä n k-m2 rakennusoikeutta saunarakennusalalle. Samalla luovuttaisiin keskimmäisestä RA-2 rakennuspaikasta ja siirrettäisiin osan rakennusoikeudesta tonteille ja talousrakennusalalle nykyisen saunarakennuksen pohjoispuolelle. Tutkitaan myös voidaanko RA-2 tonttien alat pienentää ja vastaavasti VL-/MYaluetta laajentaa. Myös ranta-asemakaavojen vahvistamisen jälkeen lunastettu vesijättöalue liitetään VL-alueeseen. Kaavateknisesti tämä voitaneen toteuttaa muodostamalla uusi RA-tontti nykyisen saunan ympärille tai mahdollisesti osoittamalla lisärakennusoikeus olemassa olevalle rakennusalalle VL-alueella. Tutkitaan myös voidaanko Koivikon ranta-asemakaavaan kuuluva M-alue muuttaa VL- ja MY-alueiksi. Alueen huonon vedenlaadun (mm. rauta, mangaani, rikki) takia ja jätevesien puhdistustason nostamiseksi tehdään kaavamuutoksen yhteydessä myös suunnitelmat kaavamuutosalueen ja naapurikiinteistöjen liittämiseksi kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Tutkitaan myös samalla muiden lähinaapureiden halukkuutta liittyä johtoverkkoon. Alueen rakennusoikeus ei muutu. Tarkoituksena on säilyttää kaavamuutosalue yhtenä kiinteistönä tulevaisuudessakin. Lähtökohdat ja kaavoitustilanne Maakuntakaava Kaavamuutosalueella on voimassa Salon seudun vuonna 2008 vahvistettu maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on merkitty maa-ja metsätalousalueeksi eikä kaavamuutosalueen lähialueella ole muita varauksia maakuntakaavassa.

18 4 Ote Salon seudun maakuntakaavasta. Lähde: Varsinais-Suomen liitto Yleiskaava Kaavamuutosalueella on voimassa oikeusvaikutteinen Särkisalon rantaosayleiskaava. Yleiskaavassa kaavamuutosalue on loma-asuntoaluetta (RA-1 (3)), virkistysaluetta (V-1), yksityinen venevalkama (LV-1) sekä maa-ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Osayleiskaavavaraukset vastaavat vahvistettujen rantakaavojen varauksia ja sisältöä melko tarkasti. Numero RA-1 alueen yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen lukumäärän. Rakentaminen tapahtuu rantakaavan määräysten mukaisesti. V-1 alue on kaavamääräysten mukaan tarkoitettu rantakaavan yhteiskäyttöiseksi virkistysalueeksi. M-alueelle ei saa sijoittaa rakentamista lukuunottamatta kaavassa osoitettua rakennusoikeutta.

19 5 Ote Särkisalon rantaosayleiskaavasta. Lähde: Salon kaupunki. Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi rantakaavaa, Koivikon tilan rantakaava, joka on vahvistettu lääninhallituksessa nro 221 sekä Nedergård- Övergårdin rantakaava, joka on vahvistettu lääninhallituksessa nro 733. Koiviokon rantakaavasta kuuluu tilaan Riretu 1:60 ainoastaan kapea M-alue tilan itäosassa. Nedergård-Övergårdin rantakaavassa on osoitettu 3 RA-2 tonttia, joiden rakennusoikeus on 100 k-m2 loma-asunnolle ja 30 k-m2 talousrakennuksille. Lisäksi on V-1 alueelle osoitettu rakennusala 40 k-m2 suuruiselle saunarakennukselle, joka on rakennettu. VL-1 alueelle ei ole erikseen kaavassa osoitettu rakennusalaa, mutta rakennusjärjestyksen mukaan alueelle on myönnetty rakennuslupa 25 k-m2 suuruiselle verkkovajalle, joka myös on rakennettu. RA-2 rakennuspaikat ovat rakentamattomia itäisintä rakennuspaikkaa lukuunottamatta, johon on rakennettu 20 k-m2 aittarakennus.

20 6 Ote Koivikon rantakaavasta. Ote Nedergård-Övergårdin rantakaavasta.

21 7 Rakennusjärjestys Kaavan pohjakartta Tehtävät selvitykset Salon kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Koivikon rantakaavaa varten on hyväksytty kaavoituksen pohjakartta mittakaavaan 1:2000 ja Nedergård-Övergårdin rantakaavaa varten mittakaavaan 1:4000. Molemmissa pohjakartoissa on 2 m:n käyräväli ja kaavamuutosalue on silloin ollut rakentamaton. Ranta-alue on myös ruopattu ja vesijättöalueet on liitetty tilaan pohjakarttojen laatimisen jälkeen. Koska kaavan pohjakartta ei ole ajan tasalla eikä riittävän tarkka tätä suunnittelutehtävää varten laaditaan alueelle uusi numeerinen pohjakartta maastokartoituksella. Koska alueelle laaditaan uusi pohjakartta, erillistä nykytilanneselvitystä ei tarvita. Maisema- ja luontoselvitys sisällytetään kaavaselostukseen. Emätilaselvitystä ei myöskään ole tarpeen, koska kyseessä on yksi ainoa tila, jonka rakennusoikeus on vahvistettu olemassa olevissa rantaasemakaavoissa ja oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa. Osalliset ja kuuleminen Viranomaisyhteistyö Osallisia ovat: - suunnittelualueen omistajat ja naapurikiinteistöjen omistajat - Varsinais-Suomen ELY-keskus, - Varsinais-Suomen liitto - Salon kaupungin hallintokunnat - Salon vesi (mahdollisen va-verkon osalta) Aloitusviranomaisneuvottelu on järjestetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kuulutetaan ja annetaan viranomaisille ja osallisille tiedoksi. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville ja pyydetään tarvittaessa alustavat viranomaislausunnot. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja pyydetään viranomaislausunnot. Hyväksytty ranta-asemakaavamuutos annetaan viranomaisille tiedoksi.

22 8 Aikataulu Yhteystiedot Tavoitteellinen kaavoitusaikataulu on seuraava: - hakemus ja Kh:n päätös kaavamuutoksen laatimisesta elokuu viranomaisneuvottelu syyskuu OAS kuulutetaan lokakuu kaavaluonnos käsitellään ja nähtäville marraskuu kaavaehdotus nähtäville ja lausunnot tammi-helmi hyväksymiskäsittely (ltk-kh-kv) huhti-touko 2015 Kaavamuutoksen hakija ja alueen omistaja: Kaavamuutoksen hakijana on tilan Riretun, kiinteistötunnus , omistava yhtiö Noterbe Oy. Yhtiön ainoat omistajat ovat varatuomari Pekka Harju ja varatuomari Ulla-Riitta Harju. Yhteystiedot: Noterbe Oy/ Ulla-Riitta Harju ja Pekka Harju Uudenmaankatu 25 A5, Helsinki puh: ulla-riitta.harju@obl.fi, pekka.harju@obl.fi Kaavamuutoksen laatija: Oy Wixplan Ab/Henrik Wickström Kaavan laatija yhteystiedot ovat: Henrik Wickström Ruusunmarjapolku 3, Porvoo Puh: henrik.wickstrom@sulo.fi. Salon kaupunki: Kaupunkisuunnittelu, PL 77, SALO Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke puh. (02) , timo.alhoke@salo.fi

23 Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot Oy Wixplan Ab

24 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue voidaan luontevasti jakaa seitsemän osa-alueeseen, joissa kasvillisuus ja osittain hoitotoimenpiteet ovat samankaltaiset. Luontokuviot kuva Nurmikkoalue Loma-asunnon ja rannan välinen nurmikkoalue on alun perin osittain ollut alavaa rantalepikkoa. Rannan ruoppauksen yhteydessä ja sen jälkeen on alue kunnostettu nurmikkoalueeksi. Alueella on myös istutuksia ja grillikatos. Alue on siistissä kunnossa käyttöpihana. Alueen kasvillisuus on yksipuolinen hoidettu nurmikko ja alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kuva 2. Nurmikkoalue loma-asunnon edessä. 2. Hoidetut piha-alueet Loma-asunnon, verkkovajan, aitan sekä liiterirakennuksen ympärille muodostuu yhtenäinen hoidettu piha-alue, jossa puusto on raivattu ja kasvillisuus on myös hoidettu pihamaisesti. Alueella kasvaa sekapuustoa, pääosin mäntyä, ja aluskasvillisuus on tyypillistä MT-metsätyypille. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja.

25 Kuva 3. Verkkovaja ja tulotie päärakennukselle. Kuva 4. Aitan, joka sijaitsee RA-rakennuspaikalla, ja päärakennuksen välinen alue.

26 3 Piha-aluemetsä Pieni metsäalue loma-asunnon ja sisääntulotien välissä on jonkin verran karsittu mutta pääosin jätetty luonnonkaltaiseen tilaan. Tällä alueella kasvaa isoja mäntyjä, katajaa ja kuusikkoa. Metsäalue suojaa pihapiiriä myös pohjoistuulilta. Alue on maisemallisesti hieno mutta sillä ei ole muita erityisiä luontoarvoja. Kuva 5. Metsärinne tulotiestä kuvattuna. Kuva 6. Metsärinne loma-asunnon takana.

27 4 Kallioalue (Huutonokka) Kallioalue tilan itäosassa nousee varsin jyrkästi rannasta ja sen lakialue on avokalliota. Rinteessä merellepäin kasvaa jonkin verran nuorta männikköä ja kallion alla haapoja ja leppiä. Kallion takaosassa kasvaa eri-ikäistä, osittain varsin tiivistä, mäntymetsää. Alue on saanut kehittyä vapaasti, viime vuosikymmenet. Kallioalue on pienialainen metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö, joka tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kuva 7. Kallioalue näkyy puukatoksen ja vessa/vajarakennuksen takana. 5 Suoniitty Alueen keskellä on märkä suoniitty, joka on ojitettu. Alueen itäosaan on aikoinaan myös viety jonkin verran ranta-alueelta kerättyä kaislaa. Alue ei ole enää luonnontilassa ojitusten jälkeen, eikä siinä esiinny suojeltuja taikka rauhoitettuja kasvilajeja.

28 Kuva 8. Kuvattu lännestä. Alueen ojitus on uudistettu kuvan ottohetkeen jälkeen. Kuva 9. Vanha laskuoja on perattu kuvan ottohetken jälkeen.

29 6 Lehtikuusimetsä Alueen luoteisosassa kasvaa istutettu lehtikuusimetsä, jossa on myös koivua ja mäntyä. Metsä on OMT ja osittain MT tyyppiä. Aluskasvillisuus on varsin rehevää. Keskellä on kuivahko kumpare ja pieni kallionyppylä. Alue rajoittuu viljelemättömään peltoalueeseen. Naapurin metsäalue pohjoispuolella on hakattu melkein paljaaksi pari vuotta sitten. Kuva 10. Lehtikuusimetsä. Alueen raja kulkee pelto-ojaa pitkin. Kuva 11. Lehtikuusimetsä. Kuvaussuunta on luoteeseen.

30 7 Takametsä Tämä alue on hieman kosteampi kuin alue 5 ja on selvästi OMT luokan metsä, jossa kuusien, lehtikuusien ja mäntyjen lisäksi myös kasvaa isoja pihtoja. Alueella on myös jonkin verran lahoja koivuja. Alueella on kolopuita ja maapuita. Alueen luonto ja kasvillisuus on monipuolinen ja kokonaisuutena arvokas. Luontoarvot säilytetään muuttamalla alue RA-korttelialueesta MYalueeksi. Osa alueesta olisi syytä merkitä luo-lisämerkinnällä kaavamuutoksessa luonnon monimuotoisuuden säilymisen turvaamiseksi. 8 Raivattu metsäalue Alue on hakattu joitain vuosia sitten. Pienpuusto on jätetty ja alue on kehittymässä. Alueella kasvaa haapaa, kuusta ja mäntyä. Jonkin verran pihdan taimia esiintyy myös. 2 Rakennettu ympäristö Loma-asunto, joka sijaitsee yhteiskäyttöisellä VL-alueella, on rakennettu vuonna Sen kerrosala on 40 k-m2. Terasseineen on koko rakennusala noin 55 m2. Loma-asunto näkyy kuvassa 2. Lisäksi on piha-piirissä 9 m2 kuivakäymälä/vajarakennus ja puukatos kuten kuvasta 7 ilmenee. LV-alueelle on vuonna 2011 rakennettu 25 k-m2 suuruinen verkkovaja/talousrakennus. Kuva 3. Vanhan kaavan mukaiselle RA-rakennuspaikalle nro 1 on rakennettu 25 k-m2 suuruinen aittarakennus. Kuva 4. Talousvesi otetaan rengaskaivosta, joka sijaitsee rinteessä loma-asunnon takana. Veden laatu on huono mm. korkeiden rauta- ja mangaanipitoisuuksien takia. Harmaat vedet imeytetään maahan sakokaivojen kautta.

31 VIRANOMAISNEUVOTTELUN PÖYTÄKIRJA SALON KAUPUNKI RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Aika: klo Paikka: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Itsenäisyydenaukio 2, 1 krs neuvottelutila Läsnä: Maarit Kaipiainen Varsinais-Suomen ELY-keskus (pj) Timo Alhoke Salon kaupunki Henrik Wickström kaavamuutoksen laatija, Oy Wixplan Ab 1. Neuvottelun aloitus Maarit Kaipiainen oli ELY-keskuksen puolesta toimittanut kutsut tähän neuvotteluun. Todettiin läsnäolijat ja päätettiin, että Maarit Kaipiainen toimii neuvottelun puheenjohtajana sekä että Henrik Wickström hoitaa muistiinpanot ja laatii muistion. 2. Hankkeen esittely Osallistujille on toimitettu ennen kokousta päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Wickström esitteli laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä alustavan kaavamuutos skissin. 3. Keskustelu hankkeesta Todettiin seuraavaa: - kaavamuutos koskee ainoastaan yhtä korttelia sekä siihen liittyvää yhteiskäyttöaluetta, - pieni osa M-aluetta toisesta rantakaava-alueesta otetaan mukaan, koska tämä alue kuuluu samaan kiinteistöön, - rakennusoikeus ei muutu ja tonttien raja YK-aluetta vastaan säilyy kuitenkin niin että YK-alueella oleva saunarakennus voidaan laajentaa kun yksi RA-tontti poistuu, - uusia loma-asuntoja ei saa sijoittaa YK-alueelle, - RA-tonttien kokoa olisi ehkä hyvä pienentää, jotta luonto ja maisema voisi säilyä paremmin, - kaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan eikä oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan kanssa, - alueen pohjakartta täydennetään - varsinaista luontoinventointia ei ole tarpeen tehdä koska rakentamisalueet eivät laajene uusille alueille.

32 4 Kaavaluonnos ja ehdotus Maarit Kaipiainen ilmoitti, ettei ELY-keskuksesta tarvitse pyytää lausuntoa kaavaluonnoksesta, vaan ainoastaan kaavaehdotuksesta. Myöskään viranomaisneuvottelua ehdotusvaiheessa ei ole tarvetta pitää. Henrik Wickström JAKELU Läsnäolijat

33