TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Transkriptio

1 TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013

2 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset Kansikuva: Maisema rakennuspaikan reunamilta pohjoiseen. Kuvan vasemmassa reunassa alarinteessä näkyy puumainen kataja. Puu- tai pylväsmäinen kataja oli aiemmin rauhoitettu, mutta rauhoitus purettiin Tämä yksilö säilynee rakentamisesta riippumatta. Raportin kuvat Pekka Alho

3 1. JOHDANTO Sauvon Steningen alueelle on suunnitteilla kolmen voimalayksikön tuulipuisto. FCG (Finnish Consulting Group) on tehnyt alueelle luontoselvityksen (2012). Päivitetyn suunnitelman mukaan turbiinien määrää on tämän jälkeen vähennetty neljästä kolmeen ja yhden turbiinin sijoituspaikkaa on muutettu. Tämä raportti / lausunto koskee ko. muuttuneen voimalapaikan luontoarvoja, sekä arviota lepakoiden esiintymisestä tehdystä kartoituksesta ja sen raportoinnista vastasi ympäristöinsinööri Pekka Alho Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalveluista. 2. UUSI RAKENNUSPAIKKA Voimalapaikoista yksi on muuttunut Steningeen menevän tien eteläpuolelta sen pohjoispuolelle seuraavan kartan 1. mukaisesti: Kartta 1.

4 Uusi rakennuspaikka sijaitsee aiemman tapaan peltoaluemiljöön metsäsaarekkeessa, alueelle kulkevan tien kupeessa. Pyöreähkön metsäsaarekkeen koko on enimmillään noin 175m x 135m. Rakennuspaikalle johtaa vanha tieura (ks. kartta 2.) 3. RAKENNUSPAIKAN KUVAUS Metsäsaareke näyttää tielle päin ehyeltä. Tarkempi tarkastelu paljastaa kuitenkin vanhemman ja monimuotoisemman metsän osan (kuva 1.) kulissiksi, jonka takana alue on pääosin rämettynyttä miehen korkuista koivutaimikkoa (kuva 2.). Rakennuspaikalla on ilmeisesti kasvatettu riistalintuja, jonka jäänteenä löytyi edelleen vanha häkki (kuva 3.) Kuva 1. Kuva 1: kartanon suunnasta katsottuna metsäsaareke on eheä ja monimuotoisenkin oloinen. Kuva 2.

5 Kuva 2 (edellinen sivu): Metsäsaarekkeen reunamia lukuun ottamatta, saarekkeen korkeimmat osat olivat pusikoituneet nuoreksi koivuviidaksi. Kuva 3: entinen kasvatushäkki (vertaa kartta 2.) Kuva 3. Kuva 4. Kuva 4: Saarekkeen ehkä korkeimmalla kohdalla (vertaa kartta 2., kallio) oli hyvin pienialainen avokalliolaikku säilynyt vielä sukkessiolta.

6 4. LEPAKOT Lepakoiden esiintyminen alueella on todennäköistä, sillä alue on kaikkiaan monimuotoinen ja kartanon ympäristö rakennuksineen saattaa hyvinkin tarjota päivehtimispaikkoja lepakoille. Todennäköisesti lepakot liikkuvat pääasiassa kartanon asutun mäen alueella, mutta luultavasti myös mm. läheisten riistalammikoiden ympäristössä, päätien varressa. Itse voimalapaikat ovat luultavasti huonompia lepakoille, eikä niiden pääsääntöinen liikkuminen luultavasti ulotu rakennuspaikoille. Pesimäaikaan lepakot myös saalistavat melko matalla, alle tuulivoimaloiden vaarakorkeuden, eikä törmäysvaaraa voi pitää suurena. Muuttavien lepakoiden osalta tilannetta on selvästi vaikeampi arvioida, sillä niiden muuton tuntemus on toistaiseksi puutteellista. Luultavasti lepakot seuraavat muutollaan lintujen tapaan erilaisia johtolinjoja, kuten vesistöjen ja peltoalueiden reunamia, sekä rannikkolinjaa. Todennäköisesti Steningenin alue lienee kuitenkin potentiaalisena pesimäalueena oleellisempi. Kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit ovat rauhoitettuja. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Saarekkeelta ei löytynyt suojeltuja luontotyyppejä tai muutoin arvokasta lajistoa. Eteläinen metsänreunavyöhyke oli tosin tavanomaista astetta monimuotoisempi ja mm. puustoltaan osin melko iäkästä (kuva 5.). Reunavyöhyke saattaa olla myös paahdeympäristö -tyyppinen. Pesimälinnuston suhteen saareketta ei voi arvioida erityisen merkittäväksi. Kuva 5. Eteläisen reunavyöhykkeen jättäminen nykyiselleen olisi varmasti myös maisemallisesti suositeltava ratkaisu. Nykyisen tieuran käyttäminen huoltotienä saarekkeen

7 korkeammalle osalle sopisi niin ikään tähän ratkaisuun (vertaa kartta 2.). Suosituksesta huolimatta on todettava, että velvoittavaa suojelustatusta tai -tarvetta ei todettu. Eteläisen reunavyöhykkeen ulkopuolella luontoarvot olivat varsin olemattomat, pääosin nuoresta koivurääseiköstä koostuvalla lakialueella. Rakennuspaikan voi katsoa olevan rakentamiseen soveltuva luontotyypin, kasvillisuuden ja linnuston suhteen. Lepakoiden osalta suositellaan noudatettavaksi viranomaisten yleisesti edellyttämiä vaatimuksia lepakoiden selvittämiseksi tuulivoimapuistojen alueella. Kuva 6: Havainnekuva tienviereisen vanhemman metsän alueesta vasemmalla (punainen pystyrajaus) ja toisaalta yksittäisiä reunapuita lukuun ottamatta taimikoituneesta korkeamman kumpareen osasta eli voimalan rakennuspaikasta. Näkymä idästä Steningeen tultaessa. Kartta 2: Uusi rakennuspaikka

8 Kartan 2. (edellinen sivu) selitteet Vihreä vinoviivoitus = metsää (säilytettäväksi suositeltu osa punaisen katkoviivan vasemmalla puolella) Punainen katkoviiva = olemassa oleva tieura Punainen viiva = alueelle tuleva päällystämätön päätie Punainen ympyrä = turbiinin rakennuspaikka karkeasti (tarkka ei allekirjoittaneen tiedossa) Musta laatikko = vanha kasvatushäkki Tummanharmaa laikku = pieni avokallio Muut harmaat alueet = peltoa Raisiossa Pekka Alho Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut