PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys

2 Tarkastus Päivämäärä 05/12/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Emilia Horttanainen Niina Ahlfors Markus Hytönen Maisemaselvitysraportti Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

3 2 1. Pellingin sisäsaariston maisemaselvitys Tämä selvitys koskee Pellingin suurten, tieyhteyden päässä olevien saarten sisäosien kylien, keskeisten reittien ja Fladan maisemaa. Työn tarkoituksena on selkeyttää vallitsevat viralliset kulttuurimaisemaa koskevat arvotukset ja maisemassa havaittavissa olevat arvot kaavan laatimisen lähtökohdiksi ja lopullisiksi kaavamääräyksiksi. Lisäksi on tarkoitus pohtia miten maisema-arvot huomioidaan rakennustapaohjeissa. Maisemaa on tarkasteltu paikan päällä keskittyen niihin paikkoihin Pellingin arvokkaissa kulttuurimaisemissa, joihin kaavaluonnoksessa on esitetty rakennuspaikkoja. Kuvat 1-1. Auejakokartta oleellisimpien kaavaluonnoksen täydennysrakentamisalueiden osalta sekä RKY 2009 alueet.

4 3 1.1 Luonnonmaisema Saarireitti Sundön lossilta Tullandetin ja Vähä-Pellingin kautta Suur-Pellinkiin on sisäsaaristoa, jonka maisemalle ovat tyypillisiä pitkät salmet saarten välissä. Erityinen on pitkä, kapea ja mutkitteleva Fladaksi kutsuttu ja luonnoltaankin fladan tyyppinen salmi Suurpellingin ja Ölandetin välissä. Maisema on selvästi lounais-koillis-suuntautunutta. Pellingin kallioperä koostuu poikkeuksellisesti vulkaanisista kivilajeista. Suur-Pellingin ja Ölandetin itäosien poikki kulkee harju, joka kuitenkin jää maisemassa matalaksi. Saarten metsät näyttävät olevan pääosin mäntyvaltaisia kalliometsiä, joissa on pieniä suolaikkuja. Laaksoissa on lehti- ja sekametsää sekä istutettuja kuusikoita. Pellingin saaristoon on tehty v luonto- ja maisemaselvitys. Sen luonto-osuudessa on todettu fladat, perinnemaisemat ja joitakin lehtokohteita. Kuvat 1-2. Näkymä Österbyn läheltä. Ruovikkolahti jatkuu tien toisella puolella metsitettynä peltolaaksona. 1.2 Kulttuurimaisema Söderbyn ja Österbyn kylät näkyvät Kuninkaan kartastossa. Myös Lökössä on ollut kylä ja Tullandetissa rakennuskeskittymä. Pellingissä on 1700-luvulla ollut niittyjä ja pieniä peltoja, merkkitulien paikkoja ja mylly. (Näkymiä maakunnan maisemahistoriaan. Uudenmaan paikkatietoaineistot. Uudenmaan liiton julkaisuja E ) Vielä 1960-luvulla Pellingissä on ollut enemmän peltoja, jotka on vielä luettavissa maisemasta. Laaksonpohjien pellot ja niityt ovat usein metsitettyjä tai metsittyneitä.

5 4 1.3 Rakennukset maisemassa Pellingin kylät ovat suojaisissa paikoissa lahtien rannoilla ja maiseman solmukohdissa kuten salmen kapeimmassa kohdassa. Talot sijoittuvat viljelylaaksojen reunoille tai suojaisien rantojen läheisyyteen. Asuintalot on sijoitettu hieman korkeammalle, ja pienemmät rakennukset kuten saunat, aitat ja venevajat ovat omana vyöhykkeenään rannassa tai tien varressa. Kesämökkejä on vaihtelevammissa paikoissa. Vanhempia huviloita on rakennettu näkymäpaikoille ylemmäs rinteisiin, kallioisille ja metsäisille rannoille. Huvilat ovat viljelyksistä riippumattomia ja niiden pihat pienempiä. Pihoja on rajattu ympäröivästä luonnosta esimerkiksi kiviaidoin ja syreeni-istutuksin. Myöhempää mökkiasutusta on sekä alavilla paikoilla että ylempänä rantojen läheisillä kallioilla. Kuva 1-3. Flada kuuluu arvokkaaseen kulttuuri- ja luonnonmaisemakokonaisuuteen. Huvila on rakennettu lähelle rantaa ja melko korkealle säilyttäen harjun lakipuuston ehjänä. Taustalla olevat Österbyn talot sijaitsevat peltojen tuntumassa. Kuvat 1-4. Rakennusten sijoittuminen maisemaan.

6 5 2. Suur-Pellingin maisema Flada ympäristöineen, Österbyn ja Söderbyn kylät ja niitä ympäröivät pellot ja metsät muodostavat arvokkaan saaristomaisemakokonaisuuden (RKY 1993). Valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön rajausta on pienennetty (RKY 2009) niin, että siihen kuuluvat vain kylät erillisinä alueina. Söderbyn kylässä on lisäksi valtakunnallisesti arvokas perinneympäristö (Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, 1993). Kuva 2-1. Söderbyn kylää Kuva 2-2.Perinnemaisemaa Söderbyssä

7 6 2.1 Nedre Ollaksen maisema ja rakennuspaikat Kaavaluonnoksen fladalle avautuvien tonttien alueella ja läheisyydessä on metsää, jolla on ollut ja osin on edelleenkin merkittäviä luontoarvoja. Fladan suuntaan laskeva itä- ja kaakkoisrinteen puusto on hakattu, mutta osa vanhoista männyistä on säilytetty. Vanhimmat kaadetut ja jäljelle jääneet männyt voivat olla arviolta kaksisataavuotiaita ja lisäksi kallioilla on muutamia keloja. Ylempänä metsässä on hakkaamaton alue, jossa on myös vanhaa metsää ja sammaleista metsänpohjaa sekä pieniä suopainanteita. Metsään lähelle lakialuetta on rakennettu yksi omakotitalo. Nedre Ollaksen kalliometsä sijaitsee lähellä Söderbyn kylää ja kuuluu osaksi valtakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä. Kallioilta näkyy hyvin fladalle todennäköisesti paremmin kuin ennen hakkuuta. Näkymien arvo on kuitenkin menetetty, sillä etualaa hallitsee hakkuualue. Ennen hakkuuta näkymät Fladalle ovat olleet todennäköisesti tiukasti puiden rajaamia, mutta maisemahäiriöitä ei ole ollut näköpiirissä ja liikkuminen metsässä ollut vaivatonta ja miellyttävää. Hakkuu on tehty onneksi siten, ettei metsänpohja ole vaurioitunut lukuun ottamatta soista laaksoa, jota pitkin puita on kuljetettu koneella pehmeän maan aikaan. Tapahtuneesta metsämaiseman arvon alenemisesta huolimatta hyvin säilyneet kylämiljööt peltoineen ja metsänreunoineen, luonto- ja maisema-arvoiltaan merkittävä flada ja jäljellä oleva jylhänkaunis metsäluonto muodostavat kokonaisuuden, joka on arvokkaampi kuin osiensa summa. Fladan rantaan on jätetty puustoa. Fladan suuntaisesti ja viistosti rannoilta katsottuna hakkuu jää peittoon, mutta näkyy kohtisuoraan vastarannalta katsottuna. Mikäli alueelle rakennettaisiin, talot ja tielinjat näkyisivät maisemassa. Jos rakennus sijoitetaan korkealle, voi puuston muodostamaan siluettiin tulla aukko, joka näkyy maisemassa häiritsevästi. Kaavaluonnoksen rakennuspaikat ovat melko korkealla, paikoilla, jonka tyyppisille on rakennettu lähinnä huviloita ja vasta viime vuosikymmeninä omakotitaloja. Fladan läheisyydessä vanhastaan olevat talot sijoittuvat matalammalle ja keskittyvät kyliin. Fladan molemmissa päissä on kylä, mutta niiden välillä sen maisema on luonteeltaan luonnonmaisemaa. Luontoselvityksen (FCG 2008) liitekartalla 4 Flada ja sen reunojen kosteikot on merkitty alueeksi, jolle rakentamista ei suositella. Sen etelä- ja koillispäihin on merkitty alueita, joilla rakentaminen on mahdollista tietyin rajoituksin. Liitekartta on kuitenkin piirretty siten, että vain vesialue ja paikoin kapeat maa-alueet rannoilla ovat kielto- ja rajoitusalueita. Fladan läheisyyteen ja sille laskeville rinteille ei maisemankaan kannalta pidä rakentaa lukuun ottamatta kylien täydennysrakentamista. Rakentaminen sopii olemassa olevien talojen läheisyyteen ja tien viereen, mutta ei kuitenkaan viime vuosikymmeninä epätyypillisiin maaston kohtiin rakennettujen talojen lähelle eikä metsän lakialueille. Kuvat 2-3. Nedre Ollas

8 7 Kuvat 2-4. Nedre Ollaksen rinteen hakkuu näkyy Fladan vastarannalta Näsetistä. Pohjoiseen suuntautuvassa näkymässä hakkuualue jää näkymättömiin rantaan säästetyn metsän taakse. 2.2 Täydennysrakentaminen Söderbyn kylässä Talot on perinteisesti sijoitettu niin, että pihapiirit avautuvat lämpimiin ilmansuuntiin, kohti peltoja ja merta. Uusia rakennuspaikkoja on vaikea enää sijoittaa niin, että pihapiirissä olisi sekä suojaa että merinäkymä. Laakson pohjoisreunalla kylän länsipuolelta voidaan kuitenkin löytää maisemaan istuvia talonpaikkoja, joiden näkymät avautuvat laajaan laaksoon. Tiiviillä taloryhmillä saavutetaan maisemallisesti parempi, vähemmän perinteisestä poikkeava ja laakson laajuutta korostava lopputulos kuin kookkailla tonteilla ja tasaisella rytmityksellä. Laakson pohjoisreuna on kuitenkin arvokasta, pitkän ajan kuluessa muotoutunutta perinneympäristöä, joka säilyäkseen vaatii hoitoa ja jota ympäröivän maiseman luonne tulisi säilyttää. Söderbyn kylän eteläpuolelle suunnitelluista rakennuspaikoista länteen ja etelään kohti peltoja avautuvat tontit sopivat maisemaan ja mukailevat perinteistä rakennusten sijoittamista. Laaksojen eteläreunoille, pohjoisrinteisiin, ei perinteisesti ole rakennettu taloja, ja nykyäänkin laaksojen eteläreunat olisi suotavaa jättää rakentamisesta vapaiksi. Maiseman kannalta yhtenäistä taloriviä parempi ratkaisu olisi jättää pohjois-eteläsuuntainen metsäkaista talojen väliin. Tällöin kumpareen korkeimman kohdan metsä säilyisi ehjänä maisemassa ja peltolaakson eteläreunasta säilyisi viheryhteys etelän ja lounaan puoleisiin metsiin. Kuva 2-5. Näkymä Ediksentieltä asuinalueeksi suunniteltuun rinteeseen, joka kuuluu RKY alueeseen. Selänteen laen metsä ja metsänreunan katajia ja lehtipuita on maiseman kannalta syytä säästää.

9 8 2.3 Rakennuspaikoista yleisesti Rakennuspaikkoja tulisi määritellä vain inhimilliseen vyöhykkeeseen, todellisiin hyviin rakennuspaikkoihin. Kun tarvitaan uutta tietä, sille on löydettävä maastoon sopiva paikka. Tie ei saa padota vettä ja aiheuttaa siten haittoja puustolle ja muulle kasvillisuudelle. Puita ei tulisi kaataa niin, että muodostuu maisemassa häiritsevä aukko, eikä tasoittaa maastoa kalliota räjäyttämällä. Ympärivuotinen asuminen sopii parhaiten pellon tai aukean reunaan perinteistä rakennusten sijoittamista mukaillen. Vanhojen kylien ulkopuolelle rakennettavat uudet talot olisi sijoitettava mieluiten ryhmiin teiden lähelle ja korkeusasemaltaan vanhoja asuinpaikkoja vastaavasti. Arvokkaaseen kulttuurimaisemaan rakennettaessa on hyväksi noudattaa paikallisen perinteisen rakentamisen mittasuhteita, materiaaleja ja perustamistapaa. Laitumena käytettyjä metsänreunoja on hoidettava laiduntamalla ja niittämällä edelleen, vaikka ne muodostuisivat osaksi uusia pihapiirejä. Kalliometsään rakennettaessa piha on hyvä erottaa metsästä esimerkiksi kiviaidoin. Kasveiksi vaalitaan mieluiten kasvupaikkaan sopivia lajeja kuin tuodaan vierasta kasvualustaa. Haitallisia vieraslajeja, jotka voisivat levitä luontoon, ei tule käyttää pihoilla.

10 Sisältö Pellingin sisäsaariston maisemaselvitys 2 Luonnonmaisema 3 Kulttuurimaisema 3 Rakennukset maisemassa 4 Suur-Pellingin maisema 5 Nedre Ollaksen maisema ja rakennuspaikat 6 Täydennysrakentaminen Söderbyn kylässä 7 Rakennuspaikoista yleisesti 8 LIITTEET 1. Maiseman arvot, koostekartta 2. Kaavassa huomioitavat maisema-arvot

11

12