SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

Transkriptio

1 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ

2 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä :2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99 1:338 1:336 1:337 1:256 1:243 1:261 1:260 1:190 1:421 1:257 1:327 1:226 3:31 876:8 426 Pappila 4:14 5:86 10:25 10:26 12:5 24:90 12:1 876:10 10:47 5:4 4:22 4:23 4:24 4:11 3:25 3:23 3:22 7:96 1:72 1:42 1:62 4:20 5:60 1: Epaala 1:89 1:146 10:46 12:8 3:34 5:8 3:18 3: :97 1:147 12:21 23:0 1:27 1:94 1:35 1:121 3:4 4:38 6:4 1:152 1:144 1:71 4:29 1:149 1:153 1:71 1:151 10:4 3:7 4:30 10:5 4:26 401Epaala

3 Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta - LIITE 3 Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavaehdotuksen maakunnallisen maisema-aluerajauksen Am alueella : Arvokas maisema-alue. erkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. erkintä on alueen päämaankäyttöä täydentävä, usein eri aluevarauksia ja maankäyttömuotoja sisältävä alue. Valtakunnallisten maisema-alueiden tunnuksena on Av, maakunnallisten maisema-alueiden Am ja valtakunnallisten maisemanähtävyyksien tunnuksena on Anv ja maakunnallisten maisemanähtävyyksien Anm. Suunnittelumääräys: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuri-perinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Suunnittelusuositus: Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja maisemanähtävyyksiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta ja alueelliselta ympäristökeskukselta.

4 1:1 1:147 1:122 3:22 3:4 7:97 7:96 24:90 1:257 1:260 1:336 1:244 1:243 1:258 1:261 1:337 1:144 1:94 1:89 1:72 5:86 10:26 12:1 1:327 1:338 10:47 4:22 876:8 1:151 1:152 1:153 3:7 1:27 1:307 1:342 1:330 1:412 4:11 3:34 3:25 4:20 1: :2 1:35 1:42 1:62 3:18 4:30 4:29 4:38 3:23 3:42 5:8 5:60 1:121 12:5 24:90 4:24 1:413 10:25 4:23 1:226 4:14 876:10 1:99 1:190 1:256 1:340 1:340 3:31 5:4 12:19 12:21 23:0 4:26 10:4 12:10 10:46 12:8 12:6 10:5 6:4 876:1 22:0 876:7 12:22 12:6 12:23 12:25!! sm! sm s s s R R RA/2 A RA/2 AO/1 RA/2 RA/1 RA-2/1 LV-2 LV-2 A RA-2/3 RA/1 RA/1 RA/2 A RA/5 Y RA/2 RA/1 VL W RA/2 RA/1 A-2/2 OTE PÄLKÄNEEN RANTAYLEISKAAVALUONNOKSESTA - LIITE 4 K 1:10000

5 1: LIITE 5. NYKYINEN RAKENNUSKANTA 1:244 1:258 1: :99 1:338 1:336 Numerointi noudattaa valokuvien numerointia. 1:337 1:256 1:243 1:261 1:260 1:190 1:421 1:257 1:327 1:226 3:31 876:8 426 Pappila 4:14 5:86 10:25 12:1 10: :5 24:90 5:4 876:10 4:22 4:23 10: :20 4:11 3: : :22 7:96 3: Epaala 5:60 1:72 1:42 1:62 1:89 1:122 3: 1:146 10:46 12:8 3:34 5:8 3:18 3 3:42 7:97 1:147 23:0 1:27 1:94 1:35 1:121 3:4 4:38 6:4 1:152 1:144 1:71 4:29 1:149 1:153 1:71 1:151 10:4 3:7 4:30 10:5 4:26 401Epaala 3:34 4:25 1:122

6 LIITE 5. NYKYINEN RAKENNUSKANTA Kuva 1. Vesalan talouskeskukseen johtava tie ja tilan itäosan peltoaluetta etelän suunnasta kuvattuna. Kuva 2. Talouskeskukseen etelä/lounaispuoleinen peltoalue talouskeskuksen suunnasta kuvattuna. Kuva 3. Vesalan talouskeskuksen alue etelän suunnasta kuvattuna. Kuva 4. Vesalan talouskeskuksen päärakennus. Kuva 5. Navettarakennus. Kuva 6. Lato / varastorakennus.

7 Kuva 7. Talouskeskuksen päärakennuksen ja rannan välissä sijaitsevat varastorakennukset. Lähempänä rantaa oleva nykyisin varastokäytössä oleva rakennus on ollut aiemmin talouskeskuksen sauna. Kuva 8. Talouskeskuksen päärakennuksen itäpuolella sijaitseva aitta. Kuva 9. Vesalan tilan mannerrannan länsiosassa sijaitseva talouskeskuksen rantasauna. Kuva 10. Talouskeskuksen itäpuolella sijaitseva lomaasunto. Kuva 11. Talouskeskuksen itäpuolella sijaitsevan loma-asunnon sauna. Kuva 12. Rättärin saaressa sijaitseva loma-asunto.

8 Kuva 13. Rättärin saaressa sijaitseva loma-asunto. Kuva 14. Rättärin saaressa sijaitseva varastokäytössä oleva rakennus. Kuva 15. Talouskeskuksen lounaispuolella oleva aitta/varastorakennus.

9 1:99 1:338 1:336 1:256 1:243 1:261 1:337 1:260 LIITE 6. KANTATILATARKASTELU 5 Kuuliala 1:190 1:421 1:327 1:257 1: : :8 4:14 5: Pappila Rantasuunnittelun kantatila Vesala RN:o Rekisteröity :25 10:26 12:5 24:90 876:10 12:1 10:47 4:22 4:23 4:24 4:11 3:25 3:23 3:22 7:96 4:19 3:42 8:0 1: :60 1:42 1:62 1:122 3:29 3: Epaala 1:89 1:146 3:34 5:8 3:18 3:42 3:31 7:97 1:147 1:27 1:94 1:35 1:121 3:4 4:38 4:20 1:152 1:144 6:4 1:71 4:29 1:149 1:153 1:71 1:151 0:4 3:7 4:30 4:26 401Epaala 4:25 3:34 1:122 4:26 1:144 4:6

10 LUONTOSELVITYS LIITE 7 PÄLKÄNE / VESALA Suunnittelualue sijaitsee Pälkäneveden Pappilanselän etelärannalla noin neljä kilometriä Pälkäneen kirkolta itään. Alueella sijaitsee vanha maatilan talouskeskus, yksi lomaasunto ja ranta-sauna. Eteläosassa on hieman viljeltyä peltoa. Alue tarkastettiin , ja Alueen länsiosa on Pirkanmaan Liiton arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa arvoasteikolla 1 7 esitetty luokkaan 5, paikallisesti arvokkaan kallioalueet. Julkaisussa todetaan: yyränmäen kallioalue on kohtalaisen laaja kallioselännealue, joka rajautuu harkinnanvaraisesti kaakkoispuolen kallioiseen talousmetsämaastoon. Kallioalue muodostuu jyrkänteisistä, melko hyvin paljastuneista kallioharjanteista ja niiden välisestä kalliomännikköisestä ja kuusikkoisesta maastosta. Jyrkänteet ovat porrasmaisia ja hieman louhikkoisia metrin korkuisia rinteitä. Kallion pääkivilaji on harmaata, keskirakeista, hieman pilsteistä graniittia, jonka sulkeumana esiintyy granodioriittia ja kiillegneissiä. Kalliokohde erottuu Pälkänevedeltä loivapiirteisenä metsäisenä kohoumana. yyränmäeltä avautuu osin puuston rajoittamia järvimaisemia Pälkänevedelle. Kohteen lähimaisemia luonnehtivat kalliopaljastumien kuivat, osittain valoisat männiköt ja välialueiden vanhat talouskuusikot sekä pienet lehtomaiset kangaskuviot. Erityisesti yyränmäki on luonnontilaisuudeltaan edustava, vaikka hyvin iäkäs puusto puuttuukin. Kalliorinteiden ja seinämien kalliokasvillisuus on karua ja lajistoltaan tavanomaista. Kohteen läpi kulkee voimalinja ja alueelta on louhittu aikoinaan graniittia rakennuskiveksi. Alueen biologiset arvot on luokiteltu arvosanalla 4, vähemmän merkittävä. Vanhan talouskeskuksen alueella esiintyy tyypillisesti kuivaa niittyä ja kallioketoa. Kedolla kasvaa mm. keltamaksaruohoa Sedum acre, isomaksaruohoa Sedum telephium sekä ruoholaukkaa Allium schoenoprasum. Talouskeskukselta koilliseen tavataan valoisaa mäntyvaltaista kangasmetsää. äntykankaan kaakkoispuolella sijaitsee rehevä lehto. Puustoon lukeutuu järeitä tervaleppiä Alnus glutinosa. Lehtokasveista alueella tavataan mustakonnanmarjaa Actaea spicata, sinivuokkoa Hepatica nobilis sekä punaherukkaa Ribes spicatum. Suunnittelualueen itärajalla on kalliopaljastuma. Täällä tavataan mm. taikinamarja Ribes alpinum, koiranheisi Viburnum opulus ja kivikkoalvejuuri Dryopteris filis-mas. Kaava-alueen ranta on lännestä talouskeskuksen pohjoispuolella sijaitsevaan niemekkeeseen saakka kallioinen ja osin kivinen. Vesi- ja rantakasvillisuus on vähäistä. Niemekkeestä itään ranta muuttuu alavaksi ja mutaiseksi. Kasvillisuus on rehevää. Lajistoon kuuluvat tavanomaisten lisäksi mm. paunikko Crassula aquatica, ojapalpakko

11 Sparganium microcarpum, keltakurjenmiekka Iris pseudocorus sekä harvinainen vesihierakka Rumex aquaticus. Salmi Poransaareen on umpeenkasvanut. Kaava-alueen linnustoon kuuluu vain tavanomaisia varpus- ja vesilintuja. Rättäri-saarta ei inventoitu. Aiemmissa selkävesilintutakseerauksissa Pentti Linkola, Valkeakosken Lintuharrastajat ei saarelta ole löydetty uhanalaisia tai muuten mainittavia lintulajeja. Luontoarvojen puolesta mahdollinen rakentaminen tulisi sijoittaa alueen länsiosaan. Ranta on ilman kunnostustoimenpiteitä virkistyskäyttöön soveltuva. aisema-arvojen turvaamiseksi rakentaminen tulee sijoittaa riittävän etäälle rantaviivasta. Talouskeskuksen rakennusryhmä omannee kulttuurihistoriallisia arvoja ja mahdollisen uuden rakentamisen sovittamiseen vanhaan rakennuskantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Luontoarvojen puolesta itäosa tulisi säilyttää rakentamattomana. Rannan hyötykäyttö ilman mittavia kunnostustoimenpiteitä ei ole mahdollista. Pälkäneellä Hannu Alén Ympäristönsuojelusihteeri

12