Sampo-Alajärvi osayleiskaava Luonnosvaihe Tertti Ahvenisto Sammon alue Tervaniemi Yleisötilaisuus 26.8.2014 Jukolan koulun ruokala
Sisältö 1. Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelualue Suunnittelutilanne (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava, kaupungin tavoitteet) Alueen erityispiirteet 2. Osayleiskaavaluonnos 3. Osallistuminen ja tavoiteaikataulu
Sampo-Alajärvenosayleiskaavan tarkoitus Laaditaan MRL:n mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana Tulkitaan ja yhteensovitetaanseudulliset ja paikalliset tavoitteet maankäytön suunnittelussa Ohjataan yhdyskuntarakenteen kehitystä ja eri toimintojen yhteensovittamista Ohjaa viranomaistoimintaa Ohjaa tulevaa asemakaavoitusta Korvaa alueelle aiemmin laaditut Kantakaupungin yleiskaavan (1984) ja Kirstulan, Viisarin ja Vuorentaanalueiden osayleiskaavan (1995) siltä osin kuin ovat aluerajauksiltaan päällekkäiset Rakentamiseen tarkoitetut alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi
Suunnittelualue Ala n. 22 km 2, josta asemakaavoitettua noin 5 km 2 Etäisyys keskustasta noin 3-6 km Alajärvi
Suunnittelualue Pientalovaltaista Ratasniityn teollisuusalue vt10 läheisyydessä Nummen kerrostalovaltainen alue Kaupallisia palveluita Nummen alueella ja Jukolassa
Lähtökohdat ja tavoitteet Läntisten kaupunginosien yhdistäminen ja uusien asuntoalueiden luonteva liitäminen osaksi toimivaa liikenne- ja palveluverkkoa Tehokkuudeltaan erilaisia, pääasiassa pientalovaltaista rakentamisalueita nykyisen asutuksen tuntumaan Turvataan yhtenäiset virkistysreitit Huomioidaan tulevaisuuden laajentamismahdollisuudet Yleisiä tavoitteita Kaupunkirakenteen strategiset linjaukset (2012) 500 asukasta / vuosi 400 asuntoa / vuosi (150 omakotitaloa, 150 kerrostaloasuntoa, 100 rivitaloasuntoa) Noin 50 000 k-m 2 vuodessa Yleiskaavaa toteutetaan pitkällä aikavälillä joustavuus toteutuksen ja mahdollisten muutosten varalle Paineita saada tonttitarjontaa läntisistä kaupunginosista rinnalla käynnistetään Tertin kaavarungon laadinta
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttöja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kuva: Liikenneselvitys 2013, Sito Oy.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttöja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kantakaupungin läntiset kasvualueet Lähellä työpaikka-alueita Pääasiassa autovyöhykkeellä, mutta parantaa joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia Alueella energiaverkostoja Osittain eheyttämistä, osin laajentamista Huomioidaan maisema-arvot, rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset ja merkittävät ekologiset käytävät sekä direktiivilajien elinolosuhteet Kuva: Liikenneselvitys 2013, Sito Oy.
Suunnittelutilanne Maakuntakaavaja vaihemaakuntakaavat 1 ja 2 Seudullinen Hämeen liitto laatii maakuntavaltuusto hyväksyy ympäristöministeriö vahvistaa) Yleiskaavat Asemakaavat Paikallinen kaupunki laatii kaupunginvaltuusto hyväksyy vahvistuu kuulutuksella, mikäli ei valituksia valitusaikana
Suunnittelutilanne / Maakuntakaava 28.9.2006 ca Jukola, alakeskus Nykyinen pientaloasutus Luolajanasumisen alue, jolla peruspiirteet säilytettävä Mattisen pellot Ratasniitty Ratasniityn työpaikka-alue Hautausmaa Lähivirkistysalueet Rantavyöhykkeet; Ulkoilun ohjaamistarvetta ja arvokas geologinen moreenimuodostuma (MYg koskee rakentamisrajoitus) ma Hämeen Härkätien maisemaalue Muinaisjäännökset Yhtenäinen peltoaukea
Suunnittelutilanne / 1. Vaihemaakuntakaava 2.4.2014 Asuminen, elinkeinot ja logistiikka Uusia asuntovaltaisia alueita: Luolaja Kolkanmäki Loimalahti Tertti Tiirinkoski Kasvusuuntanuolet Luolaja, Tertti Viheryhteystarve Myllyojan varressa Muinaisjäännökset
Suunnittelutilanne / 2. vaihemaakuntakaava, Luonnos 16.12.2013 Liikenne ja luonnonvarat Suunnittelualue rajautuu tärkeään pohjavesialueeseen Ei muita merkintöjä
Suunnittelutilanne / Yleiskaavojen yhdistelmä Kantakaupungin yleiskaava v. 1984 Kirstulan, Viisarin ja Vuorentaan alueiden osayleiskaava vahv. 1995 Tärkeimpiä tavoitteita: Kaupungin laajeneminen hallitusti Hirsimäen ja Loimalahdenväliselle Sammon alueelle ja Luolajankylän viereen sekä Tertinalueelle. Alueen maisemallisen identiteetin, peltomaiseman säilyttäminen ja voimistaminen Härkätien valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen säilymisen turvaaminen.
Yleiskaava, verrattuna asemakaavoitettuihin alueisiin
Yleiskaava, verrattuna asemakaavoitettuihin alueisiin Yleiskaava toteutumatta Luolajassa, Kuralan pellolla, Ratasniityn laajennuksen osalta Yleiskaavavaraukset ylitetty Sammon alueella +
Asemakaavoitetut alueet Asemakaavoitettuja alueita noin 5 km 2, noin 23 % kokonaispinta-alasta Pääasiassa pientalovaltaisia asuntoalueita
Asemakaavoitetut alueet Heponiemessä rantaasemakaava Rantojen käyttöä ohjataan jatkossakin rantaasemakaavoilla
Lähtökohtatietoja Maanomistus Rakennettu ympäristö Palvelut Virkistys Yhdyskuntatekniikka Maaperä Luonnonympäristö Maisema Rakennettu kulttuuriympäristö Arkeologia
Maanomistustilanne Kaupungin maat vihreällä Muita maanomistajia seurakunta ja yksityiset maanomistajat
Rakennettu ympäristö Rakennettuja alueita 1. Vuorentaka 2. Nummi-Voutila 3. Hirsimäki 4. Loimalahti 5. Sampo 6. Luolaja 7. Härkätien varsi: Tiirinkoski ja Majalahti 8. Ratasniitty 9. Vällän kylämäinen asutus 7 7 3 5 1 2 6 4 9 8
Palvelut Koulut; Luolajan, Vuorentaan ja Nummen koulut Päiväkodit;Hirsimäen päiväkodin yhteydessä on 1. - 2. luokat, Sammon ja Nummen päiväkodit Myös yksityistä päiväkotitoimintaa Voutila-keskus; ikäihmisten päivätoimintaa, hoitoa ja asumista Seurakunnan leirikeskus Loimalahdella, Alajärven rannalla Lähikauppa Nummella Jukola on lähin aluekeskus päivittäistavarakauppa posti apteekki terveysasema kirjasto
Virkistys Ahvenisto Tervaniemi Ulkoilureitistöt, ladut Koulujen yhteydessä urheilukentät Nummella liikuntahalli Leikkipaikkoja ja jääkenttiä
Erityisalueet ja yhdyskuntatekniikka Kaasulinja ja paineenkorotusasema Sähkölinja ja sähköasema Kuuslahden maankaatopaikka (4,5 ha) Sammon entinen kaatopaikka Kaukolämpöverkko - Voutilan alue - Lakeen alue - Loimalahden asuntoalue - Ratasniityn teollisuusalue Asemakaava-alueilla vesi-ja viemäriverkosto
Vesihuolto HS Vesi teettää vesihuollon yleissuunnitelman jakeluverkoston pituus noin 47 km Puhdas vesi Ahveniston ja Kylmälahden pohjavedenottamoilta Jätevedet johdetaan Paroisten puhdistamolle Jätevedenpumppaamoita suunnittelualueella 10 kpl
Maaperä, luonnonympäristö Alajärven itäpuolisten alueiden kasvillisuuskartoitus. Luonto-ja ympäristötutkimus, Envibio Oy 2005. Hämeenlinnan kaupungin liito-oravaselvitys vuonna 2005. Ympäristöosaston monisteita. Luonnos. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden lepakkoselvitys vuonna 2011. Faunatica Oy 2011. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden linnustoselvitys vuonna 2011. Faunatica Oy 2011. Hämeenlinnan Mykkäsen ja Tertin asemakaava-alueiden liito-oravaselvitys vuonna 2011. Faunatica Oy 2011. Tekeillä päivitykset ja täydennykset, Ramboll Finland Oy, 2014
Maaperä ja pinnanmuodot Pääasiassa hiesua, metsäisillä harjanteilla moreenia Pienempiä siltti-/hieta-alueita näiden välissä Melko tasaista, korkein kohta Kolkanmäellä 130 m mpy, Alajärven pinta 98 m mpy
Pääasiassa talousmetsää ja peltoaluetta Joitakin merkittäviä kasvilajeja mm. hämeenkylmänkukkaa(6 esiintymää) Ratassuo arvokkain kasvillisuuskohde (metsälain mukainen kohde), muita Loimalahden lehto, Majalahden lehto Joitakin lintudirektiivilajeja esiintyy, Vuorentaanpeltoaukea maakunnallisesti merkittävä linnustoalue Joitakin liito-oravareviirejä(5) ja potentiaalista liito-oravan esiintymisaluetta Vesilain 10 :n mukaisia pienvesiä Kolkanmäen lähteikkö, Luolajanpuro, Ratasniityn puro Muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita Myllyoja, Tuokkolan vaahtera, Tiirinkoskenpuro, Majanlahden kallio, harvinaisten putkilokasvien esiintymisalueet Luonnonympäristö
Luonnonympäristön / Kaavaselostuksen liite 3 Ramboll Finland Oy Liito-oravat 04/2014 Viitasammakot 04/2014 Kasvillisuus; uhanalaiset ELY:stä 05/2014 Liito-oravat; aikaisemmat havainnot ELY:stä 05/2014 Haittaa eniten rakentamista
Luonnonympäristön / Kaavaselostuksen liite 3 1. Hämeenkylmänkukkaesiintymät(6 kpl) 2. Liito-oravan esiintymisalueet (2005 ja 2011, ei uusia havaintoja 2014) 3. Vuorentaanpeltoaukea (maakunnallisesti merkittävä linnustoalue, valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue) 4. Loimalahden mänty 5. Kolkanmäen lähteikkö 6. Luolajan puro 7. Ratasniityn puro 8. Ratasniityn suo 9. Loimalahden lehto 10. Majalahden lehto 11. Myllyoja 12. Tuokkolan vaahtera 13. Tiirinkosken puro 14. Majalahden kallio 15. Harvinaisten putkilokasvien esiintymisalueet
Luonnonympäristö / Ekologiset yhteydet Ramboll Finland Oy
Maisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja arkeologia Harjun halki pellon poikki, Härkätien maisemaselvityshämeenlinnan alueelta. Katriina Mäntynen 2006. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi; Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Ehdotus Kanta-Hämeen ja Päijät- Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi, Hämeen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011. Katriina Koski. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY. Museovirasto 2009. Rakennettu Häme, Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003. Kyliä ja kortteleita, Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta ja Hämeenlinnan kaupunki. Putkonen ja Ivars 2003. Arkeologinen inventointi, Museovirasto, 2006.
Härkätien maisema Harjun halki, pellon poikki. Katriina Mäntynen, 2006 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, tarkistusinventoinnit Kanta- Hämeessä 2011 Vuorentaan vanha kylätontti 4 kantatilaa Laajat peltoaukeat Kylätontti
Maisema Harjun halki, pellon poikki. Katriina Mäntynen, 2006 Arvokkaat rakennusryhmät: Tiirinkoski, Nukari, Ässälä, Rääpiälä
Vuorentaka, Ässäläja Nukari
Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät Hämeen Härkätien valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, 2009, Museovirasto) Maakunnallisesti merkittävät Luolajan kylä, Luolajan seuratalo ja Luolajan rukoushuone Pelto-Eskola, Hovila, Ali-Raakkula, Mattinen Leteenojan viljelysmaisemassa Luolajan koulu Voutilan vanhainkoti Vanajan asevelikylä Rauhalahti, Loimalahti Vuorentaankulttuurimaiseman pellot kantataloineen Mikkola, Nukari, Ässälä, Rääpiälä, Tiirinkosken rakennusryhmä Vuorentaan vanhainkoti Vuorentaan kansakoulu Vuorentaan kappeli ja krematorio Lisäksi ehdotusvaiheessa luetteloidaan muutamia paikallisesti arvokkaita kohteita kuten Suviranta
Arkeologia Muinaisjäännökset muinaismuistolain nojalla suojeltuja Hakionmäki, asuinpaikka Vuorentaka, kylätontti Vuorentaanvanha koulu, kivirakenne Nukari, kultti-ja tarinapaikka Kuralankallio, kivirakenne Tertti, asuinpaikka Sylkkyvaha(Sylkiönvaha), rajakivi
Arkeologia Tentatiivikohteita Leteenmäki, kivenlouhintapaikka Huhtamäki 4, kivenlouhintapaikka Huhtamäki 2, hiilimiilu
Laadittavat selvitykset Sampo Alajärven osayleiskaavan hulevesiselvitys. Sito Oy. Myllyojan vesien laatu ja määrä. Kaupungin laajenemisen vaikutukset sekä hulevesien hallinnan mahdollisuudet. Hämeen ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, Kaisto. Vesihuollon yleissuunnitelma, FCG (tilaajana HS Vesi Oy) Luontoselvitysten tarkennukset, Ramboll Finland Oy Kasvillisuusselvitys, Hämeenlinnan kaupunki, ympäristöasiantuntija Heli Jutila Liikenneselvityksen tarkennus, Hämeenlinnan kaupunki, liikennesuunnittelija Hannu Sainio, harjoittelija Tiina Sainio
Hulevedet Hulevesiselvitys, Sito Oy, 2014 Tarkentuu ehdotusvaiheeseen Tiedossa, että toimenpiteitä tarvitaan!
Hulevesiselvitys / Leteenojanvaluma-alue
Hulevesien virtausreitit ja osavaluma-alueet
Rakennettavien alueiden hulevesien hallinta
Hulevesien hallinnan yleiset tavoitteet / Luonnosvaiheen tiivistelmä Tiirinkoski Tertti Vähä-Tertti Luolaja Kolkanmäki Vällä Leteenmäki Ratasniitty
Hulevesien hallinnan yleiset tavoitteet / Luonnosvaiheen tiivistelmä Muutos hulevesiolosuhteissa uusilla rakennettavilla alueilla merkittävää > hulevesien hallinnan tarve kaikilla alueilla suuri Tiirinkoski Tertti Vähä-Tertti Luolaja Kolkanmäki Vällä Leteenmäki Ratasniitty
Hulevesien hallinnan yleiset tavoitteet / Luonnosvaiheen tiivistelmä Tarve kehittää nykyisiä virtausreittejä: Tiirinkoski/Majalahti, Kolkanmäki, Vällä, Leteenmäki, Ratasniitty Tiiviimmän rakentamisen alueita Tertti, Vähä-Tertti, Luolajassa Mattisen pellot Tiirinkoski Tertti Vähä-Tertti Luolaja Kolkanmäki Vällä Leteenmäki Ratasniitty
Hulevesien hallinnan yleiset tavoitteet / Luonnosvaiheen tiivistelmä Pelloilla maaperä huono imeyttämiseen Tiirinkoski Tertti Vähä-Tertti Luolaja Kolkanmäki Vällä Leteenmäki Ratasniitty
Hulevesien hallinnan yleiset tavoitteet / Luonnosvaiheen tiivistelmä Kiinteistökohtainen hulevesien imeyttäminen mahdollista Tiirinkoskella/Majalahdessa, Tertissä, Kolkanmäessä ja Vällässä Kiinteistökohtainen viivyttäminen tarpeen kaikilla uusilla alueilla, erityisesti Vähä-Tertin pelloilla, Kolkanmäessä ja Vällässä Tiirinkoski Tertti Vähä-Tertti Luolaja Kolkanmäki Vällä Leteenmäki Ratasniitty
Hulevesien hallinnan yleiset tavoitteet / Luonnosvaiheen tiivistelmä Alueelliset hallintaratkaisut tarpeen erityisesti LuolajassaMattisen pelloilla, Leteenmäessä ja Ratasniityssä Tiirinkoski Tertti Vähä-Tertti Luolaja Kolkanmäki Vällä Leteenmäki Ratasniitty
Liikenne Liikenneselvitys, Sito Oy, 2013 Tarkentuu ehdotusvaiheessa kaupungin omana työnä Tiedossa, että toimenpiteitä tarvitaan!
Liikenneverkko / nykytilanne Sito Oy, 2013
Liikenneverkkoselvitys 2013 Liikenneverkko / Tavoitetila?
Liikenneverkko / uudet yhteystarpeet? Sito Oy, 2013
Liikennesuunnittelijan huomioita osayleiskaavan liikennejärjestelyistä
Nykyiset suunnitelmat Ahvenistontien linjauksen / liittymäjärjestelyjen muuttaminen välillä Ahvenistonkuja Aleksis Kivenkatu Kiertoliittymä Alikulun uusiminen Liikennevalot Poltinahon kiertoliittymään liikennevalot tai uusi kiertoliittymä
Osayleiskaavan liikenteelliset ratkaisut Sammonojantien jatkaminen Hämeen Härkätielle Tertin asuinalueen kautta Tertistä yhteys myös Marssitielle Molempien yhteyksien rinnalle kevyen liikenteen väylät Kevyen liikenteen väylä myös Hämeen Härkätielle Pollentien eteläpuoliselle peltoaukealle suunnitellulle asuntoalueelle uusi kokoojakatu Pollentieltä Uusi yhteystarve Marssitieltä mt 130 Uusi yhteystarve Voutila Ratasniitty? (Valtatielle 10?)
Uusi katuyhteys välille Hirsimäenkatu Valtatie 10? Yhteys vähentäisi hieman nykyisen katuverkon liikennemääriä ja tarjoaisi sujuvan yhteyden Valtatielle 10 ja siitä edelleen Moreeniin / Helsinki Tampere -moottoritielle / kaupungin itäpuolelle Ennusteet liikennemäärien kasvusta eivät kuitenkaan vaadi katuyhteyttä Uusi liittymä Valtatielle 10 sijoittuisi turvallisempaan paikkaan kuin nykyinen, joka poistettaisiin. Tarjoaisi myös suoremman yhteyden Lahden suuntaan lähdettäessä. Selvitettävä Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa Yhteydelle olisi hyvä jättää tilavarausmikäli liikennemäärät kasvavat odotettua suuremmiksi tai kaivataan vaihtoehtoista reittiä Aleksis Kiven kadulle ja Ahvenistontielle.
Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistäminen Tavoitteena vähentää kakkosauton tarvetta!
Pyöräilyn laatukäytävät 3 km keskustasta Sito Oy
Pyöräilyn huomioiminen Kokoojakatujen varsille kevyen liikenteen väylät Marssitien varsi Seudulliset pitkänmatkaiset yhteydet (Härkätien ja Luolajantien varret) Yhteydet Moreeniin, Keskustaan, Tiiriöön Sito Oy
Kehittämismahdollisuudet punaisella Joukkoliikenne Palvelutasotavoitteiden määrittely 2014-2015 Kokonaisuudistus v. 2017 jälkeen
Kaavaluonnos
Aluevaraukset AP A AT TY P Kaavaluonnos M MT MY MU EH E EV VL VR VU
Kaavaluonnos Muita merkintöjä: Historialliset tiet Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet (luo) Rakennussuojelukohteet Muinaisjäännökset Kylä/kaupunkikuvallisesti tärkeät alueet Uudet tieyhteystarpeet ja ohjeelliset tielinjaukset Kevyen liikenteen yhteystarpeet Viheryhteystarpeet Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnat
Osayleiskaava-alueen pinta-alat Rakentamiseen tarkoitettuja alueita noin 50 % suunnittelualueesta Asuminen noin 1000 ha Palvelut noin 31 ha Teollisuus noin 77 ha Asemakaavassa osoitetaan näistä alueista vielä osa virkistys-, katu-ja erityisalueiksi
Vaikutusten arviointi Välittömät ja välilliset vaikutukset mm. rakennettuun ympäristöön: yhdyskuntarakenteeseen, asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan, virkistykseen, liikenteen järjestämiseen, kaupunki-ja taajamakuvaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin sekä tekniseen huoltoon luontoon ja luonnonympäristöön: maisemaan, luonnonoloihin, vesistöihin ja vesitalouteen, maa-ja metsätalouteen sekä luonnonsuojeluun talouteen terveellisyyteen ja turvallisuuteen: liikenneturvallisuuteen, ihmisten elinoloihin ja terveyteen sekä ympäristön puhtauteen vaikutukset sosiaalisiin oloihin: muutokset asukkaiden määrässä, ikärakenteessa ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksissa
Kaavan suhde Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Maakuntakaavaan Yleiskaavan sisältövaatimuksiin
Osalliset Kuntalaiset ja yhteisöt maanomistajat ja haltijat naapurit elinkeinonharjoittajat yhteisöt muut vaikutuspiiriin kuuluvat tahot Valtion ja kunnan viranomaistahot / hallintokunnat Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Hämeen liitto Museovirasto Hattulan kunta Muut kunnat Kanta-Hämeen pelastuslaitos kaupungin yhdyskuntarakennepalvelut paikkatieto ja kiinteistö rakennusvalvonta ja ympäristö Verkostojen haltijat Hämeenlinnan seudun Vesi Oy Elenia Oy Elenia Lämpö Oy Gasum Oy AinaCom Oy Pidettiin viranomaistyöneuvottelu 23.5.2014
Vuorovaikutuksen järjestäminen OAS on kaavoitustyön ajan saatavilla maankäytön suunnitteluyksiköstä ja internetsivuilta http://www.hameenlinna.fi > Kaavat ja rakentaminen Lehtikuulutukset Hämeen Sanomissa Kaavan valmisteluaineiston nähtävänäolonaikana mielipiteet maankäytön suunnitteluyksikköön Nähtävillä 9.9.2014 asti Ehdotuksen ollessa julkisesti nähtävänä (MRL65, MRA27 ) mahdolliset muistutuksetyhdyskuntalautakunnalle Viranomaisilta ja verkkoyhtiöiltä pyydetään lausunnot/ kommentit kaavaluonnoksesta Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Hämeen Elykeskukselta, Uudenmaan Ely-keskukselta, Hämeen liitolta ja Museovirastolta Kaavan hyväksymispäätöksestä voidaan tehdä kunnallisvalitushämeenlinnan hallinto-oikeuteen valitusaikana
Ehdotus nähtäville alkuvuonna 2015 Hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2015 Tavoiteaikataulu Työvaihe Aikataulu 2014 2015 Yleiskaavavaihe 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 Lähtötiedot Tavoiteasettelu Perusselvitykset Erillisselvitykset Luontoselvitys Hulevesiselvitys Kaavasuunnittelu OAS Viranomaisneuvottelut Luonnos Ehdotus Nähtävilläolo ja lausuntopyynnöt Hyväksyminen
Kiitos osallistumisesta! (Katriina Mäntynen, Harjun halki pellon poikki maisemaselvitys.