KYTÄJÄRVEN KEIMONNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KYTÄJÄRVEN KEIMONNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osaa Hyvinkään kaupungin tilasta Kytäjä 106-405-52-139 sekä tiloja Huvila 106-405-52-100, Kauppa 106-405-52-101, Kippakallio 106-405-52-102 ja Keimonniemi 106-405-52-103 koskeva ranta-asemakaava.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kytäjärven Keimonniemen ranta-asemakaava 30.04.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30.04.2015 Osaa Hyvinkään kaupungin tilasta Kytäjä 106-405-52-139 sekä tiloja Huvila 106-405-52-100, Kauppa 106-405-52-101, Kippakallio 106-405-52-102 ja Keimonniemi 106-405-52-103 koskeva ranta-asemakaava. 1. Suunnittelualue 2. Lähtötiedot ja selvitykset Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavatyön kuluessa. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Ranta-asemakaava käsittää Kytäjärven pohjoisrannalla Kytäjän kartanoalueen luoteisreunalta luoteeseen Suolijärven ja Kytäjärven yhdistävälle joki-/koskialueelle asti ulottuvan maa-alueen. Suurin osa kaava-alueesta kuuluu Kytäjän tilaan. Kaavaan sisältyy myös neljä itsenäistä pienempää tilaa. Pienten tilojen yhteispinta-ala on noin 3,5 ha. Kytäjän tilan maapintaala on yhteensä 3779 ha ja ranta-asemakaava-alueeseen sisältyvä Kytäjän tilan osuus on noin 28 ha. Alustavan kaava-alueen pinta-ala on yhteensä noin 31 ha. Kaava-alueeseen ei sisälly Kytäjärven eikä Suolijärven vesialueita (vesialueet ovat yhteisalueita, joilla on erittäin suuri joukko omistajia). Kytäjärven ja Suolijärven yhdistävä joki-/koskialue kuuluu Kytäjän tilaan ja sisältyy kaava-alueeseen (ks. liite 1E). Alustavaan suunnittelualueeseen on sisällytetty kaava-alueeseen rajoittuvia Kytäjän tilaan kuuluvia luonnonsuojelualueiksi (SL) perustettuja Natura-alueen osia. Lopullinen ranta-asemakaava-alueen pinta-ala riippuu merkittävästi siitä, miten paljon SL-alueen osia on tarve sisällyttää kaavaan. Kaikki kaava-alueen kiinteistöt kuuluvat samoille maanomistajille. Kytäjän kartanoalueelta (ja kaava-alueelta) on Hyvinkään keskustaan matkaa 15 kilometriä ja Helsingin keskustaan 60 kilometriä. Rantaasemakaava-alueen sijainti ja alustava laajuus on esitetty kansilehdellä ja liitteillä 1A 1D. Nykyinen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet Suunnittelualue on pitkänomainen alue joka rajoittuu eteläiseltä sivultaan Kytäjärveen ja pohjoisosastaan Suolijärveen. Muilta osin aluetta ympäröi Kytäjän laajat metsä-alueet. Alueen länsipäässä on Suolijärven ja Kytäjärven yhdistävä joki/koski, jonka varressa sijaitsevat vanhat sähkölaitoksen rakennukset ja vanhat vesiturbiinin kanava- ja patorakenteet. Kaavaalueen läpi kulkee ajotie, joka johtaa Kytäjän kartanolta Kenkiäntielle. Tiellä ei ole ajoneuvoilla yleistä läpiajoa, mutta jalankulku ja kevyt liikenne käyttävät tätä reittiä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kytäjärven Keimonniemen ranta-asemakaava 30.04.2015 2 Nykyinen (jäljellä oleva) rakennuskanta on keskittynyt alueen läntiseen ja itäiseen päähän (ks. liitekuva 1C). Keimonniemen alue on rakentamatonta mäenselännealuetta, josta myrsky muutama vuosi sitten on kaatanut lähes kaiken puuston (ks. liitekuva 1D). Kaava-alueella on viisi vuokrakäytössä olevaa asuinkiinteistöä ja tyhjillään oleva vanha (huonokuntoinen) kaupparakennus sekä yksi tyhjillään oleva vanha (huonokuntoinen) asuinrakennus. Asuinrakennukset ovat pääosin loma-asuinkäytössä. Kahden asuinrakennuksen käyttö on ollut myös ympärivuotista (vakituisena asuntona). Lisäksi alueella on rantasaunarakennuksia ja talousrakennuksia. Keimonniemen kaava-alue on Keimonniemen länsi-eteläosaa lukuun ottamatta käytännössä kokonaan rakennettua aluetta tai asumisen sekä talouskäytön piirissä olevaa aluetta tai tie- ja piha-alueita. Suunnittelualueella ei ole ympäristön häiriötekijöitä eikä tiedossa ole pilaantuneita maa-alueita. Entisen voimalaitoksen alueen osalta on syytä varmistaa, ettei alueella mahdollisesti ole pilaantuneita maita. Alueen läpi on aikoinaan kulkenut kapearaiteinen rautatie, josta osalla aluetta on jäljellä rataura ja radan pengerrakenteet. Rautatie johti Hyvinkäältä Karkkilaan. Alueella on useita vanhoja rakennusten perustuksia osoituksena alueella aikoinaan olleesta mittavammasta rakennuskannasta. Alueelle ulkoilureittitoimituksilla perustetut ulkoilureitit sekä Pikku- Pässin pyöräilyreitti otetaan suunnittelussa huomioon. Kaava-alue rajautuu Kytäjärveen ja Suolijärveen, jotka maakuntakaavan mukaan ovat vedenhankinnan kannalta arvokkaita pintavesialueita. Luoteis-, pohjois- ja itäosaltaan kaava-aluetta kehystää lähes yhtenäiset luonnonsuojelualueeksi perustetut Natura-alueen osat. Suojelualueet on perustettu (rauhoitettu) maanomistajan hakemuksesta (suostumuksella). Suojelualueiden puustosta on suoritettu korvaus maanomistajalle ja puusto sekä maasto-olosuhteet säilyvät luonnontilaisena suojelumääräysten mukaisesti. Suojelualueiden maapohja kuuluu maanomistajalle (osana Kytäjän tilaa). Selvitykset Suunnittelutyön tausta-aineistona hyödynnetään olemassa olevaa paikallista sekä maakunnallista suunnittelu- ja selvitysaineistoa. Lisäksi käytetään valtionhallinnon ympäristötietojärjestelmän aineistoja sekä KTJ tietojärjestelmän kiinteistö- ja omistajatietoja ja maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoja. Laadittavat selvitykset Kaavatyöhön liittyvistä luonto- ja ympäristöselvityksistä sekä maisema ja kulttuurimaisemaselvityksistä/-tarkasteluista vastaavat kunkin osa-alueen asiantuntijat (alikonsulttityönä). Tontti- ja rakennussuunnitteluun osallistuu myös tämän osa-alueen arkkitehtuuriasiantuntija. Maisema- ja kulttuurimaisematarkastelun/selvityksen lisäksi tehdään lopulliseen kaava-

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kytäjärven Keimonniemen ranta-asemakaava 30.04.2015 3 alueeseen sisältyvän olemassa olevan rakennuskannan inventointi ja suojeluarvojen/-tarpeen selvitys. Tarpeen mukaan tehdään myös muinaisjäännösinventointi koko kaava-alueella. Vesihuollon toteuttamisvaihtoehdot ja ratkaisut sekä liikenteelliset kysymykset tutkitaan koko kaavaprosessin ajan vuorovaikutteisesti kaavahankkeen etenemisen kanssa. Osa selvitysten tekijöistä ja erityissuunnittelijoista on jo valittu. Luonto- ja ympäristöselvityksistä vastaa Silvestris Oy (Esko Vuorinen). Tontti- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa rakennusarkkitehti Hannes Huttunen. Muut asiantuntijat valitaan hankkeen kuluessa. Luonto- ja ympäristöselvitykset on laadittu kevään ja kesän 2013 aikana. Selvityksiä täydennetään kesän 2014 aikana. Natura-arvioinnin tarveharkinta sisältyy osana selvitystöihin ja on osa kaavaprosessin vaikutusten arviointitehtäviä. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006 sekä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, joka on vahvistettu 30.10.2014 Maakuntakaava 1. Kaava-aluetta koskee päällekkäismerkintänä viivarasterimerkintä Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma ja Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Ranta-asemakaava-alue rajautuu Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue ja Laajat yhtenäiset metsäalueet (MLY) kaavamerkintöihin/aluevarauksiin. Suolijärven ja Kytäjärven sekä niitä yhdistävän joki-/koskialueen osalle on maakuntakaavassa merkintä Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue. Kaava-alueen läpi johdetulla Ulkoilureitti merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ulkoilureitit. Merkintä on ohjeellinen ja linjaus osoittaa ensisijaisesti yhteystarpeen. Vaihemaakuntakaava 2. Vaihemaakuntakaavassa 2. ei ole merkintöjä tai varauksia Kytäjärven Keimonniemen kaava-alueen osalla eikä lähialueilla. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa kaava-alueelle on esitetty pääosin sama kulttuurimaisema-aluerasteri kuin aiemminkin: Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Maakuntakaavan äärimmäisen pienestä esitysmittakaavasta johtuen on vaikea tulkita onko rasterialueen laajuus kasvanut aiemmin esitetystä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kytäjärven Keimonniemen ranta-asemakaava 30.04.2015 4 Ote 1. ja 2. maakuntakaavojen yhdistelmästä ja vaihemaakuntakaava 4. luonnoksesta ja kaavamääräyksistä on esitetty liitteellä 2. Suunnittelualueella on voimassa Kytäjän oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joten pääsääntöisesti maakuntakaava ei ole alueella voimassa (muutoin kuin jos osayleiskaavaa muutetaan). Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kytäjän oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka Uudenmaan ympäristökeskus on vahvistanut 24.5.1995. Kytäjän osayleiskaavassa suunnittelualue on suurelta osin osoitettu AM-1 alueeksi ( Maatilojen talouskeskusten ja maataloutta tukevien elinkeinojen alue ). Keimonniemen alue on osayleiskaavassa MU-1 aluetta ( Maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja muita ympäristöarvoja ). MU-1 alueen kaavamääräyksessä todetaan, että alueen hajaasutusoikeus on siirretty maanomistusyksikön muiden kaavamääräysten alaisille alueille. Osayleiskaavan kaavamääräyksen mukaan MU-1 alueelle saa kuitenkin sijoittaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Koko AM-1 aluetta koskee osayleiskaavan sr-merkintä ( Alueen osa jossa rakennettu ympäristökuva säilytetään, ks. tarkemmin liite 3). Osayleiskaavassa Kytäjän kartanon laajoilta metsäalueilta on rakennusoikeus siirretty pois ja merkittävin osa siitä on sijoitettu yleiskaavassa osoitetulle Kytäjän kylävyöhykkeelle (k). Myös muualla Kytäjänjokilaakson reuna-alueilla on osayleiskaavassa osoitettu alueita asuinrakentamiseen. Kytäjän osayleiskaavassa osoitettu tilakohtainen rakennuspaikkojen määrä otetaan huomioon. Ote Kytäjän osayleiskaavasta ja kaavamääräyksistä on esitetty liitteellä 3. Asemakaavat Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Lähin rantaasemakaava-alue sijoittuu Suolijärven alueelle. Suolijärven rantaasemaakaava ulottuu Suolijärven eteläosaan asti ja rajoittuu eteläreunastaan Kytäjärven Keimonniemen ranta-asemakaavaan (Liite 4: Ote Suolijärven ranta-asemakaavasta). Suolijärven ranta-asemakaavan eteläosasta otetaan aluetta kaavan muutoksena mukaan Kytäjärven Keimonniemen ranta-asemakaavaan, mikäli se nähdään kaavaprosessin aikana tarpeelliseksi (esim. suojelualueiden järjestelyn/rajaamisen vuoksi). Pojanjärvelle ja Kavettomalle laaditut ranta-asemakaavat on hyväksytty Hyvinkään kaupunginvaltuustossa. Kaavat ovat valitusprosessissa. Kartanon talouskeskuksessa on käynnistymässä asemakaavaa kartanon päärakennuksen ja sen lähiympäristön alueelle.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kytäjärven Keimonniemen ranta-asemakaava 30.04.2015 5 Pohjakartta Koko suunnittelualueelle on maanomistajan toimesta laadittu asemakaavan pohjakartta samaan aikaan kuin on tehty Isonkylän ja muiden Kytäjärven eteläpuolisten alueiden kartoitustyöt. Pohjakartta on teknisesti laadittu mittakaavaan 1:1000, joten sen tarkkuus riittää hyvin myös rantaasemakaavan laatimiseen. Pohjakartta-aineisto on kaupungin toimesta muokattu/siirretty Hyvinkään kaupungin käyttämään uuteen koordinaatistoon. Suunnittelussa hyödynnetään myös maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta tuotettua maastomallia ja uusinta ortoilmakuva-aineistoa. Kaupunki luovuttaa tuoreimman pohjakartta-aineiston ranta-asemakaavan laatimista varten maanomistajalle. Maanomistaja luovuttaa digitaalisen kaava-aineiston kaupungille, kun valtuusto on hyväksynyt kaavan. 3. Tavoitteet ja suunniteltavat asiat Ranta-asemakaavan päätavoitteena on suunnitella alueelle Kytäjän kartanoalueeseen ja golfiin liittyvien toimintojen ja palvelujen kehittämistä tukeva loma- ja matkailupalvelujen aluekokonaisuus. Kaava-alueen ja koko Kytäjän alueen arvojen lisäksi toimintojen suunnittelussa hyödynnetään kaava-alueen liittyminen Kytäjän kartanon laajoihin metsätiluksiin. Metsäalueilla on jo valmiina kattava ulkoilupolkujen verkosto ja alueella on lukuisa joukko pieniä ja hieman suurempia lampia ja järviä, jotka ovat ulkoiluretkien todellisia kohokohtia. Mahdollisuudet monipuoliseen luonnossa liikkumiseen sekä retkeilyyn ovat todella erinomaiset. Yhdyskunta- ja aluerakenteellisesti selkeä ratkaisu on, että ympärivuotinen asuminen sijoittuu Kytäjärven eteläpuolelle ja Golf sekä golfiin liittyvät palvelut järven länsipuolelle (ks. liitekuva 1B). Kartanon päärakennus ja siihen liittyvä muu rakentaminen ja maaseutuelinkeinojen talouskeskusalue sijoittuvat Kytäjärven koillisrannalle. Keimonniemen suunniteltu loma- ja matkailupalvelujen alue sijoittuu kartanon luoteispuolelle. Kytäjän osayleiskaavan laatimisen aikaan maaseudun elinkeinot oli määritelty pääosin maa ja metsätaloudeksi. Nykyään on selkeämpää puhua maaseutuelinkeinoista, joiden yksi osa on maa- ja metsätalous. Keimonniemen alue toteuttaa osayleiskaavan..maataloutta tukevien elinkeinojen alue kaavamerkintää erittäin hyvin. Suunnittelutyön aikana selvitetään olemassa olevan rakennuskannan kunto ja suojeluarvot ja rakennuskantaa hyödynnetään alueen kehittämisessä mahdollisuuksien mukaan. Alueelle on myös runsaasti purettujen rakennusten perustuksia ja tonttipohjia joiden uudiskäyttö ja mahdollinen suojeluarvo selvitetään myös. Lopullinen ranta-asemakaava-alue rajautuu tarkemmin aloitus- ja valmisteluvaiheen aikana.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kytäjärven Keimonniemen ranta-asemakaava 30.04.2015 6 Palvelujen ja muun uudisrakentamisen painopiste tulee alustavien tarkastelujen mukaan olemaan kaava-alueen länsipäässä joki/koskilaakson alueella. Kaava-alueelle voidaan johtaa kaksi ajoyhteyttä. Alueen itäosaan voidaan tieyhteys tuoda Kartanon suunnasta nykyistä tietä pitkin. Kaavaalueen länsiosan palvelukeskittymän alueelle pääsisääntulotie voidaan johtaa Kenkiäntieltä (lännestä). Läntinen yhteys liittää Keimonniemen matkailupalvelujen ydinalueen luontevasti Kytäjä Golfin tarjoamiin palveluihin. Alueen sisällä turvataan huoltoliikenteen ja jalankulku/kevyenliikenteen yhteydet myös alueen läpi. Kaavaan esitettävän rakentamisen määrä ja luonne sekä sijoittuminen ratkaistaan kaavatyön aikana laadittavien luonnosten ja kaupungin kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta. Rakentamisen pääkäyttötarkoitus tulee olemaan loma- ja matkailupalvelut. Suunnittelussa turvataan myös seudullisen ulkoilu- ja pyöräilyreitin sijoittaminen kulkemaan Keimonniemen kaava-alueen läpi. Reitti sijoittuu pääosin ajoteiden varteen. Vanhaa ratapenkkaa voidaan hyödyntää reitin sijoittumisessa lähimpänä kartanoa olevalla osuudella. Koko kaava-alue liitetään ulkoiseen vesi- ja viemäriverkostoon Kytäjän kartanoalueen kautta. Alustavat (sisäisen kunnallistekniikan) suunnitelmat on jo tehty samaan aikaan, kun on suunniteltu kartanoalueen vesi- ja viemäriverkoston ratkaisuja. Suunnittelussa pyritään ympäristökuvaltaan laadukkaan loma- ja matkailupalvelujen toimintaympäristön luomiseen. Suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon myös Kytäjokilaakson ja Kytäjärven maisemalliset erityisolosuhteet. Tavoitteita täsmennetään tarpeen mukaan suunnittelutyön aikana. Tavoitteena on saada kaavaehdotus kuntakäsittelyn alkuvuonna 2016. 4. Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin tehtävä kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat seuraavat tahot: Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Kaupungin toimialat: o Tekniikka ja Ympäristö: kunnallistekniikka (kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö),tonttipalvelut, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto, Hyvinkään Vesi o Sivistystoimi: liikuntapalvelut

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kytäjärven Keimonniemen ranta-asemakaava 30.04.2015 7 o Hyvinkään kaupunginmuseo Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Museovirasto Keski-Uudenmaan pelastuslaitos HSY Verkonrakentajat: o Caruna Oy, TeliaSonera Oyj, Elisa Oyj, DNA Palvelut Oy, TDC Oy Kytäjän kyläyhdistys, Hyvinkään Ympäristönsuojeluyhdistys ja muut mahdolliset alueella toimivat yhdistykset 5. Kaavatyön vaiheet ja osallistumis- ja vuorovaikutuksen järjestäminen Vireilletulo (kesä 2015) Ranta-asemakaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kirjeitse naapuritonttien omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Kaupungin yhteistyötahoille sekä verkonrakentajille ilmoitetaan sähköpostitse. Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitetaan nähtäville ja siihen voi tutustua kaavoitusyksikössä sekä kaupungin www-sivuilla. Viedään myös tiedoksi TEKLA:lle Luonnosvaihe (syksy 2015) Ranta-asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi Teknisen keskuksen kaavoitusyksikön ilmoitustaululle (Suutarinkatu 2, 2. krs.) sekä kaupungin verkkosivuille. Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan nimetyille osallisille ja yhteistyötahoille joko kirjeellä tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi luonnosvaiheen kuulemisesta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaupungin www-sivuilla. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaluonnosta koskevia mielipiteitä joko kirjallisesti tai suullisesti ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Kaavan laatija laatii vastineet esitettyihin kommentteihin ja lausuntoihin. Mielipiteitä ja vastineita käsitellään tarvittaessa kaavakäsittelyn yhteydessä teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Ehdotusvaihe (alkuvuosi 2016) Suunnitelma muokataan ranta-asemakaavaehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa teknisen lautakunnan käsittelyn jälkeen virallisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (Tekninen keskus/kaavoitusyksikkö). Tässä vaiheessa nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaavaehdotuksesta saa tarvittaessa jättää kirjallisen muistutuksen kuulutuksessa esitetyllä tavalla. Nähtävillä olon jälkeen kaavan laatija laatii vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin. Mahdolliset muutosehdotukset käsitellään teknisessä lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ja tutkitaan suunnitelman muuttamistarve.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kytäjärven Keimonniemen ranta-asemakaava 30.04.2015 8 Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen sen jälkeen, kun asia on käsitelty teknisessä lautakunnassa. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Lopullinen ranta-asemakaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Hyväksymisestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävilläoloaikana kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Hyväksymispäätöksestä voi edelleen valittaa 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusajan päätyttyä kaavan voimaantulosta (MRL 67 ) ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kaupungin internet-sivuilla www.hyvinkaa.fi. Koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen kotisivuilta (www.hyvinkaa.fi) löytyy tietoja kaavasta ja sen etenemisestä. 6. Kaavan laatija ja muut asiantuntijat 7. Kaavan toteuttaminen 8. Vaikutusten arviointi Maanomistaja vastaa ranta-asemakaavan laatimisesta (kaavahankkeen kaikista suunnittelu- ja selvityskustannuksista). Kaava laaditaan konsulttityönä ja kaavaprosessista vastaa Seppo Lamppu Tmi ja vastuullisena suunnittelijana on DI Seppo Lamppu. Kaavatyöhön liittyvistä luonto- ja ympäristöselvityksistä sekä maisema ja kulttuurimaisemaselvityksistä/- tarkasteluista vastaavat kunkin osa-alueen asiantuntijat (alikonsulttityönä). Tontti- ja rakennussuunnitteluun osallistuu myös tämän osa-alueen arkkitehtuuriasiantuntija. Luonto- ja ympäristöselvityksistä vastaa Silvestris Oy (Esko Vuorinen). Muut asiantuntijat valitaan hankkeen kuluessa. Maanomistaja vastaa kaavan toteuttamisesta. Kaava-alue liittyy Kytäjän alueen ulkoiseen vesi- ja viemäriverkostoon Kytäjän Kartanon verkostoosuuden kautta. Maanomistaja vastaa kaava-alueen vesihuoltoverkoston suunnittelusta ja rakentamisesta. Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Kaava-alueen toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset arvioidaan kaavatyön yhteydessä, jolloin myös vaikutusten laajuus tarkentuu. Kaavan laativat suunnittelijat ja tarpeen mukaan muut eri alojen asiantuntijat (ks. kohta 6.) selvittävät ja arvioivat kaavan toteuttamisen vaikutuksia asiantuntijatyönä. Osallisilla on mahdollisuus tutustua selvitettyihin vaikutuksiin ja lausua niistä mielipiteensä, kun kaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville sekä kaavaehdotuksen yhteydessä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kytäjärven Keimonniemen ranta-asemakaava 30.04.2015 9 Arvioitavia kohteita ovat alustavan tarkastelun mukaan seuraavat: Tarpeellisessa laajuudessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavaehdotuksen tavoitteet ja tavoitteiden tarkennukset. Kytäjän osayleiskaavan tavoitteet ja ratkaisut. Luonto- ja ympäristöolosuhteet ja maisema. Kaava-alueen ja uuden rakentamisen sijoittuminen Kytäjän alueen kulttuurimaisemaan ja vaikutukset Kytäjän kyläalueen yhdyskuntarakenteeseen. Yleisen liikenneverkon kehittämistarpeet ja liikenneturvallisuus. Vesihuollon ratkaisut ja taloudelliset tekijät. Arvio mahdollisista vaikutuksista Natura-alueen (ja perustettujen suojelualueiden) rajauksen pohjana oleviin luonto- ja ympäristöolosuhteisiin. Tarpeen mukaan Natura-arvioinnin tarvearviointi. Vaikutusten tarkastelu sisältyy kaavaselostukseen. Tarkastelua tehdään koko kaavaprosessin aikana kaavaehdotusvaiheeseen asti. 9. Yhteystiedot Kaavan valmistelusta ja aikatauluista saa lisätietoja seuraavilta henkilöiltä: Kaavan laatija/konsultti Seppo Lamppu Tmi: Kurtinniitynkuja 11, 02780 Espoo Yhteyshenkilö: DI Seppo Lamppu, 040 8674451, Sähköposti: seppo.lamppu@kaavoitus.fi Hyvinkään kaupunki Yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvist, Tekninen keskus / kaavoitus Suutarinkatu 2, 05900 Hyvinkää, p. 040-155 4275 Sähköposti: hannu.lindqvist@hyvinkaa.fi 10. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 :ssä. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa ja se on mahdollisine päivityksineen koko kaavaprosessin ajan nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla sekä saatavilla kaavayksiköstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavayksikköön yleiskaavasuunnittelija Hannu Lindqvistille tai suoraan kaavaa laativalle konsultille DI Seppo Lampulle. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.

2,5 km LIITE: 1A 1 km LIITE: 1B

Kaava-alueen rajaus Selvitysalueen rajaus 100 m LIITE: 1C Kaava-alueen rajaus Selvitysalueen rajaus 100 m LIITE: 1D

2,5 km 2,5 km

Merkintä Merkinnän selitys Merkinnän kuvaus Suunnittelumääräys Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Niitä ovat kansallispuistot, luonnonpuistot ja muut luonnonsuojelualueet. Suojelualueiksi on osoitettu myös suojeluohjelmien alueita sekä Natura 2000 - ohjelman alueita siltä osin kuin päätösten yhteydessä on toteuttamiskeinoksi esitetty luonnonsuojelulaki. Merkintään liittyy MRL 33 :n 1. momentin nojalla rakentamisrajoitus. Suojelualueiksi osoitetuille alueille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luonto- ja ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoitteena on perustaa siitä sellainen. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus. Ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen alueiden, luonnonsuojelualueiden ja virkistysalueiden ulkopuoliset maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät ulkoilureitit. Merkintä on ohjeellinen ja linjaus osoittaa ensisijaisesti yhteystarpeen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia. Taajamissa ja virkistysalueilla ulkoilureitit on johdettava alueiden sisäisille ulkoilun ja kevyen liikenteen väylille. Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue Merkinnällä osoitetaan pintavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on vesiensuojelunäkökohdat otettava huomioon siten, ettei vesialueen käyttöä vedenhankintaan vaaranneta. Pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Natura 2000 -verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätöksien mukaiset sekä valtioneuvoston tekemän ohjelman täydennysehdotuksen mukaiset Natura 2000 -ohjelman alueet. Maa- ja vesialueet osoitetaan rasteri - merkinnällä ja jokikohteet viivamerkinnällä. Luonnonsuojelulain perusteella alueelle tai sen läheisyyteen ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka merkittävästi heikentävät niitä lintudirektiivin tai luontodirektiivin mukaisia luonnonarvoja, joiden perusteella alue on otettu ohjelmaan. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde Merkinnällä osoitetaan kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta merkittävät alueet, tiet ja kohteet. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma Merkinnällä osoitetut geologiset muodostumat sisältävät merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Merkinnällä osoitetaan harjujensuojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet, vahvistettujen seutukaavojen arvokkaat harjualueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kalliomaisema-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maaaineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot. Metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa metsätalouskäytössä olevia, pinta-alaltaan laajoja ja yhtenäisiä metsäalueita, jotka ovat maakunnan ekologisen verkoston kannalta merkittäviä. Alueita käytetään pääasiallisen käyttötarkoituksen lisäksi myös muihin tarkoituksiin, kuten maanviljelyyn, haja-asutusluonteiseen rakentamiseen ja loma-asumiseen. Metsien hoitaminen ja käyttäminen alueella perustuu metsälain säädöksiin. Alueen suunnittelussa on turvattava metsätalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toiminta- ja kehittämisedellytykset. Alueen säilyminen yhtenäisenä on turvattava välttämällä alueen pirstomista muulla maankäytöllä siten, että syntyy alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laaja-alaisia, pysyviä tai pitkäkestoisia liikkumisesteitä. MLY-alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa vaikutusten arvioinnin perusteella yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeellisia paikallisia väyliä ja yhdyskuntateknisen huollon laitteita ja rakenteita. Välttämättömien väylien suunnittelussa on turvattava ekologisten yhteyksien mahdollisimman esteetön ja turvallinen jatkuminen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta eri tyisen tärkeä alue Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta vähintään maakunnallisesti merkittäviä alueita. Alueen suunnittelussa on selvitettävä tarkemmin ja otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät arvot ja ekologiset yhteydet. LIITE: 2

nuksia selle. sekä tarpeellisia yksikerroksisia talousrakennuksia Rakennuslain kullekin rakennuspaikalle 31 :n perusteella sijoitettavien kielletään rakentamasta kerrosala saa olla enintään 5 % raken- rakennusten yhteenlaskettu nus- paikan mistä yleiskaavassa pinta-alasta. alueelle varattuun sijoitettavat tarkoitukseen. vesikäymälät MT -alueelle siten, että vaikeutetaan MT-alueen käyttäon liitettävä keskitettyyn jätevesihuoltojärjestelmään. mr1 PY MAATALOUSALUE LOMARAKENNUSTEN ALUE Alue on tarkoitettu tehokkaaseen maatalouskäyttöön. Kullekin Alueelle ei rakennuspaikalle saa sijoittaa muita saa kuin sijoittaa maataloutta yhden yksiasun- palveletoisen via rakennuksia. yksikerroksisen Alueelle loma-asuntorakennuksen, tulee välttää sijoittamasta jonka kerrosala uusia teitä, saa sähkölinjoja, olla enintään ulkoilureittejä 100 m². Tämän yms. lisäksi jotka saa vaira- keuttavat maatalouden harjoittamista. kentaa Alueen tarpeellisia rakennuslain yksikerroksisia 4 :n mukainen talousrakennuksia. haja-asutusoikeus Kullekin on siirretty rakennuspaikalle kunkin maanomistusyksikön sijoitettavien rakennusten muiden kaavayhteenlaskettu määräysten alaisille kerrosala alueille. saa olla enintään 125 m². Vesikäymälöiden Rakennuslain rakentaminen 31 :n perusteella alueelle kielletään on kielletty. rakentamasta PK MT-1 -alueelle siten, että vaikeutetaan MT-1-alueen käyttämistä yleiskaavassa MATKAILUPALVELUJEN varattuun ALUE tarkoitukseen. Alueelle VA saa sijoittaa matkailua ja lomailua palvelevia rakennuksia. MAA- Kullekin JA METSÄTALOUSVALTAINEN rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten yhteenlaskettu ALUE, JOLLA ON kerrosala ULKOILUN saa OHJAAMIS- olla enintään TARVETTA JA MUITA YMPÄRISTÖ- 5 % rakennuspaikan ARVOJA pinta-alasta. Rakennuspaikka on liitettävä keskitettyyn jätevesihuoltojärjestelmään. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittami- PK-1 seen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Alueelle saa RYHMÄPUUTARHA- sijoittaa ulkoilureittejä. TAI PALSTA- VILJELY ALUE MU1 MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA T ON ULKOILUNOHJAAMISTARVETTA JA MUITA YMPÄRISTÖARVOJA YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON Alue on tarkoitettu ALUE maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa muita kuin maa- ja metsä- TY taloutta palvelevia rakennuksia. Alueelle saa sijoittaa ulkoilureittejä. MAANKAMARAN AINESTEN OTTO ALUE Alueen rakennuslain 4 :n mukainen haja-asutusoikeus Kauttaviivan on siirretty kunkin jäljessä maanomistusyksikön oleva merkki osoittaa muiden käyttötar- kaavakoituksen määräysten maa-ainesten alaisille alueille. oton loputtua. Alueella on voimassa raken- TK nuslain 124 :n mukainen toimenpidekielto, joka ei kui- LUONNONSUOJELUALUE tenkaan koske metsätaloudellisia metsänhoitotoimenpi- Alue teitä. on tarkoitettu muodostettavaksi luonnonsuojelu- Rakennuslain nojalla. Alueella 31 :n perusteella on voimassa kielletään rakennuslain rakentamasta toimenpidekielto. 124 :n mukainen Rakennuslain MU-1 -alueelle 135 siten, :n että perusteella vaikeutetaan kielletään MU-1 rakentamasta käyttämistä yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. -alueen tai suorittamasta muita toimenpiteitä SL -alueella siten, että RT SL -alueen luonnonsuojelulliset arvot heikkenevät. MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA TL ON ULKOILUNOHJAAMISTARVETTA JA LUONNONSUOJELULLISIA ARVOJA Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa sijoittaa muita kuin maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. aluetta tulee hoitaa siten että ranta-alueiden maisemallinen luonne ja arvokas puusto säilyvät. Alueelle saa sijoittaa ulkoilureittejä. Alueen rakennuslain 4 :n mukainen haja-asutusoikeus on siirretty kunkin maanomistusyksikön muiden kaavamääräysten alaisille alueille. Alueella on voimassa rakennuslain 124 :n mukainen toimenpidekielto, joka koskee tai muun melunlähteen tuntumaan si- Liikenneväylän joitettavan kaivamis-, asuinrakennuksen louhimis, tasoittamis- piha-alueella ja täyttämistöitä, melutaso ei muuta saa ylittää päiväohjearvoa 55 db L aeq eikä yöohjearvoa maanpinnan 35 db Lrikkomista aeq. sekä sellaisia avohakkuita ja muita metsänhoitotoimenpiteitä jotka muuttavat huo- AK mattavasti alueen metsäluontoa tai maisemakuvaa. RT UUDEN RAKENNUSPAIKAN KOKO Kaavamerkinnästä VESIALUE jakoviivalla erotettu arabialainen luku osoittaa kullakin kaavamääräysalueella sijaitsevan uuden rakennuspaikan vähimmäiskoon satoina neliömetreinä. AT, AOM-1, RA- ja RA-1 -alueilla rakennuspaikan koko voi olla pienempi, kuitenkin vähintään KUNNAN RAJA 200 m², mikäli alueelle laaditaan riittävän laajaa kokonaisuutta koskeva yhtenäinen palstoitus-, tie- ja jätevesi- YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA suunnitelma Merkintä on (rantakaava, n. 40 m rajan yksityiskohtainen ulkopuolella. osayleiskaava tai kyläsuunnitelma). AC ALUEEN RAJA Alueelle ei saa sijoittaa muita kuin metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Alueella on voimassa rakennuslain Kaavamerkinnästä jakoviivalla erotettu arabialainen 124a :n mukainen toimenpidekielto, joka koskee kaivaluku osoittaa kullakin kaavamääräysalueella sijaitsevan mis-, louhimis, tasoittamis- ja täyttämistöitä, muuta uuden rakennuspaikan vähimmäiskoon satoina neliömaanpinnan rikkomista sekä sellaisia avohakkuita ja metreinä. AT, AOM-1, RA- ja RA-1 -alueilla rakennusmuita metsänhoitotoimenpiteitä jotka muuttavat huopaikan koko voi olla pienempi, kuitenkin vähintään mattavasti alueen metsäluontoa tai maisemakuvaa. 200 m², mikäli alueelle laaditaan riittävän laajaa kokonaisuutta koskeva yhtenäinen palstoitus-, tie- ja jätevesi- Rakennuslain suunnitelma (rantakaava, 135 :n perusteella yksityiskohtainen kielletään osayleis- rakentamasta tai kaava suorittamasta tai kyläsuunnitelma). muita toimenpiteitä M-2 -alueella siten, että M-2 -alueen luonnonsuojelulliset arvot heikkenevät. AC VP YHDYSTIE KYLÄKESKUKSEN / PAIKALLISTIE ALUE MAATALOUSVALTAINEN ALUE Alueelle saa sijoittaa kylää tai sitä ympäröivää asutusta Alue palvelevia on tarkoitettu palveluja, tehokkaaseen ympäristöhäiriöitä maatalouskäyttöön. tuottamattomia Alueella työtiloja, voidaan KEVYEN asuntoja sallia sekä haja-asutusluonteista LIIKENTEEN VÄYLÄ yksikerroksisia talousrakennuk- rakentamista sia. Kullekin silloin, rakennuspaikalle kun se liittyy olemassa saa sijoittaa olevaan yhden tilakeskuk- eninseen, tään kaksiasuntoisen rakentamattomaan rakennuksen. metsäsaarekkeeseen Toisen asunnon tai metsänreunaan pinta-ala eikä saa aiheuta ULKOILUREITTI olla enintään haittaa 70 maatalouden % suuremman harjoittami- asunnon selle. pinta-alasta. Tämän asunnon voi sijoittaa talousraken- Rakennuslain nuksen yhteyteen. 31 :n Asunnoille perusteella on kielletään varattava rakentamasta 50 m² auton- MT säilytyspaikkaa -alueelle siten, YLI ja varastotiloja että 110 kv vaikeutetaan SÄHKÖLINJA varten. MT-alueen Kullekin raken- käyttämistä nuspaikalle yleiskaavassa sijoitettavien varattuun rakennusten tarkoitukseen. k yhteenlaskettu mr1 kerrosala saa olla enintään 13 % rakennuspaikan pintaalasta siten, että asuinrakennusten ja niitä palvelevien KYLÄVYÖHYKE talousrakennusten MAATALOUSALUE osuus saa kuitenkin olla enintään 250 m². Rakennuspaikka on liitettävä keskitettyyn jäte- Kirjaintunnus Alue on tarkoitettu vesijärjestelmään. on rajan tehokkaaseen ulkopuolella.k maatalouskäyttöön. Alueelle ei saa sijoittaa muita kuin maataloutta palvelepv1 via APK rakennuksia. Alueelle tulee välttää sijoittamasta uusia teitä, sähkölinjoja, VEDENHANKINNALLE ulkoilureittejä TÄRKEÄ yms. jotka POHJAvaikeuttavat maatalouden MAASEUTUMAISTEN PIENTALOJEN ALUE VESIALUE harjoittamista. Alueen rakennuslain 4 :n mukainen haja-asutusoikeus Kirjaintunnus Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksiasunon siirretty kunkin on rajan maanomistusyksikön ulkopuolella. Alueella muiden tulee kaavakiinnittää toisen asuinrakennuksen sekä tarpeellisia yksikerroksimääräysten erityistä alaisille huomiota alueille. pohjavesien suojelemiseen. sia talousrakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle sijoi- Rakennuslain Alueella 31 :n ei sallita perusteella jätevesien kielletään maahan rakentamasta imeyttämistä. tettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla MT-1 -alueelle Öljysäiliöt siten, ja että muut vaikeutetaan vastaavat on MT-1-alueen varustettava suoja-altaalla enintään 300 m². Alle 10 000 m² suuruinen rakennuspaikkäyttämistä yleiskaavassa ja sijoitettava varattuun sisätiloihin tarkoitukseen. tai maan päälle. suoja-altaan ka on liitettävä on keskitettyyn tilavuudeltaan jätevesihuoltojärjestelmään. vastattava varastoitavan aineen VA AS enimmäismäärää. Ennen rakentamiseen MAA- JA tai METSÄTALOUSVALTAINEN kaivamis-, louhimis-, täyttämis- ALUE, MAATILOJEN JOLLA ON TALOUSKESKUSTEN ULKOILUN OHJAAMIS- yms. maanpintaa TARVETTA MAATALOUTTA muuttaviin toimenpiteisiin JA MUITA TUKEVIEN YMPÄRISTÖ- ELINKEINO- ryhtymistä pv-1 -alueella on ARVOJA JEN tarpeen ALUE mukaan tehtävä hankkeen ympäristövaikutustutkimus. Alueelle on tarkoitettu saa sijoittaa maa- maa- ja ja metsätalouden harjoittami- ja niitä tupv2et2 seen kevien sekä elinkeinojen haja-asutusluonteiseen harjoittamisen rakentamiseen. kannalta tarpeellisia Alueelle asuin- ja saa muita sijoittaa rakennuksia. ulkoilureittejä. Kullekin rakennuspaikalle POHJAVEDEN HANKINTAAN SOVELTUVA sijoitettavien rakennusten POHJAVESIALUE yhteenlaskettu TAI MUU POHJAVESI- kerrosala saa MU1 olla enintään 5 % ALUE rakennuspaikan pinta-alasta. MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA Kirjaintunnus AP on rajan ulkopuolella. Alueella tulee ON ULKOILUNOHJAAMISTARVETTA JA kiinnittää erityistä MUITA huomiota YMPÄRISTÖARVOJA pohjavesien suojele- Alue miseen. on Alueella tarkoitettu PALVELUJEN ei maa- sallita ja jätevesien metsätalouden JA HALINNON maahan ALUE harjoittami- imeytseen. tämistä. Alueelle Öljysäiliöt ei saa ja sijoittaa muut vastaavat muita kuin on maa- varustettava ja metsä- Alueelle saa sijoittaa kokous-, koulutus-, virkistys- ja taloutta suoja-altaalla palvelevia ja sijoitettava rakennuksia. sisätiloihin Alueelle tai saa maan sijoittaa päälle. majoitusrakennuksia sekä näiden käytön kannalta tarulkoilureittejä. suoja-altaan on tilavuudeltaan vastattava varastoitavan peellisia asuntoja ja yksikerroksisia talousrakennuksia. Alueen aineen enimmäismäärää. rakennuslain 4 :n mukainen haja-asutusoikeus Kullekin rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten on PV-1 siirretty kunkin maanomistusyksikön muiden kaavayhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5 % rakenmääräysten alaisille alueille. Alueella on voimassa rakennuspaikan pinta-alasta. nuslain 124 :n mukainen toimenpidekielto, joka ei kui- POHJAVEDENOTTAMON SUOJA-ALUE tenkaan AO koske metsätaloudellisia metsänhoitotoimenpiteitä. Vesioikeuden päätöksellä vahvistettu vedenottamon Rakennuslain 31 :n perusteella kielletään rakentamasta suoja-alue. MU-1 -alueelle siten, että vaikeutetaan MU-1 -alueen käyttämistä PV-1 yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen. että ranta-alueiden maisemallinen luonne ja arvokas puusto RT säilyvät. ALUEEN Alueelle OSA saa JOSSA sijoittaa RAKENNETTU ulkoilureittejä. Alueen rakennuslain MAA- YMPÄRISTÖKUVA JA 4 :n METSÄTALOUSALUE, mukainen SÄILYTETÄÄN haja-asutusoikeus JOLLA on siirretty kunkin ON ULKOILUNOHJAAMISTARVETTA maanomistusyksikön muiden kaava- JA LUONNONSUOJELULLISIA ARVOJA määräysten Kirjaintunnus alaisille on rajan alueille. ulkopuolella. Alueella Alueeseen on voimassa liittyy raken- Alue kulttuurihistoriallisia on tarkoitettu maa- tai rakennustaiteellisia ja metsätalouden harjoittami- arvoja. seen. Olemassa Alueelle olevia ei saa rakennuksia sijoittaa muita korjattaessa kuin maa- ei saa ja heinuslain 124 :n mukainen toimenpidekielto, joka metsä- koskee taloutta kentää niiden palvelevia kulttuurihistoriallista rakennuksia. aluetta tai rakennustaiteel- tulee hoitaa siten että lista ranta-alueiden arvoa. Lisä- uudisrakennukset maisemallinen luonne sijoitettava ja arvokas ymkaivamis-, puusto päristöä säilyvät. täydentäen louhimis, Alueelle ja tasoittamis- niiden saa sijoittaa on sopeuduttava ja täyttämistöitä, ulkoilureittejä. materimuuta Alueen aaleiltaan rakennuslain ja mittakaavaltaan 4 :n mukainen olemassa haja-asutusoikeus oleviin rakenmaanpinnan on nuksiin. siirretty kunkin rikkomista maanomistusyksikön sekä sellaisia avohakkuita muiden kaavaja muita määräysten Rakennuslain metsänhoitotoimenpiteitä alaisille 135 :n alueille. perusteella Alueella jotka kielletään on muuttavat voimassa rakentamas- rakenhuomattavasti nuslain ta tai suorittamasta 124 alueen :n mukainen metsäluontoa muita toimenpiteitä toimenpidekielto, tai maisemakuvaa. sr -aluella joka koskee siten, kaivamis-, että sr -alueen louhimis, kulttuurihistorialliset tasoittamis- ja täyttämistöitä, ja rakennustaiteel- RT muuta maanpinnan liset arvot heikkenevät. rikkomista sekä sellaisia avohakkuita ja muita sl metsänhoitotoimenpiteitä VESIALUE jotka muuttavat huomattavasti alueen metsäluontoa tai maisemakuvaa. RT ALUEEN SISÄINEN LUONNONSUOJELU- LIITE: 3

Likimääräinen kaava-alueen rajaus Likimääräinen selvitysalueen rajaus LIITE: 4

Kytäjä, Keimonniemi VON 18042013 1 HYVINKÄÄ, KYTÄJÄ RANTA-ASEMAKAAVA ALOITUSVAIHEEN VIRANOMAISNEUVOTTELU KEIMONNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Paikka: Uudenmaan ELY-keskus Aika: Torstai 18.04.2013 Kutsutut: paikalla/poissa (x/- ) Jussi Heinämies Uudenmaan ELY-keskus (x) Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus (x) Sanna Jylhä Uudenmaan liitto (x) Sari Saresto Helsingin kaupunginmuseo (x) Tuula Heikkurinen-Montell Museovirasto (-) Anne Jarva Hyvinkään kaupunki (x) Jari Mettälä Hyvinkään kaupunki (x) Hannu Lindqvist Hyvinkään kaupunki (x) Seppo Lamppu Seppo Lamppu tmi (x) Kutsu neuvotteluun oli lähetetty kaikille em. viranomaisille. Neuvottelun tausta-aineistoksi toimitettiin 04.04.2013 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja liitekartat. Neuvottelun kulku: 1. Jussi heinämies toimi neuvottelun puheenjohtajana ja Seppo Lamppu laatii muistion. 2. Kaavahankkeen esittely Anne Jarva ja Hannu Lindqvist kävivät läpi Kytäjän osayleiskaavan keskeisen sisällön Keimonniemen ranta-asemakaavaan liittyen. Suunnittelualueella on voimassa Kytäjän oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jonka Uudenmaan ympäristökeskus on vahvistanut 24.5.1995. Kytäjän osayleiskaavassa suunnittelualue on suurelta osin osoitettu AM-1 alueeksi ( Maatilojen talouskeskusten ja maataloutta tukevien elinkeinojen alue ). Keimonniemen alue on osayleiskaavassa MU-1 aluetta ( Maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja muita ympäristöarvoja ). MU-1 alueen kaavamääräyksessä todetaan, että alueen haja-asutusoikeus on siirretty maanomistusyksikön muiden

Kytäjä, Keimonniemi VON 18042013 2 kaavamääräysten alaisille alueille. Osayleiskaavan kaavamääräyksen mukaan MU-1 alueelle saa kuitenkin sijoittaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Koko AM-1 aluetta koskee osayleiskaavan sr-merkintä ( Alueen osa jossa rakennettu ympäristökuva säilytetään ). Osayleiskaavassa Kytäjän kartanon laajoilta metsäalueilta rakennusoikeus on siirretty pois ja merkittävin osa siitä on sijoitettu yleiskaavassa osoitetulle Kytäjän kylävyöhykkeelle (k). Myös muualla Kytäjänjokilaakson reuna-alueilla on osayleiskaavassa osoitettu alueita asuinrakentamiseen. Kytäjän osayleiskaavassa osoitettu tilakohtainen rakennuspaikkojen määrä otetaan huomioon. Anne Jarva totesi vielä että Keimonniemen ranta-asemakaavaratkaisua ei ole tarve perustaa rantaviivan pituuteen pohjautuvaan mitoitukseen. Seppo Lamppu, Seppo Lamppu Tmi Seppo Lamppu kävi osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä liitteiden pohjalta tiivistetysti läpi suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet ja muut kaavahankkeen keskeiset kohdat. 3. Viranomaiskommentit Jussi Heinämies, ELY-keskus Jussi heinämies totesi, että pitäisikö kaavamuotona olla asemakaava kuten Kytäjän kartanon kohdallakin. Sanna Jylhä, Uudenmaan liitto Maakuntakaavat on kuvattu hyvin OAS:ssa. Suunnittelumääräykset olisi hyvä esittää myös. Sari Saresto, Helsingin kaupunginmuseo Kosken alue on tärkeä/vaativa suunnittelukohde. 4. Yleisiä kommentteja: Alue on osa maakunnallisesti tärkeätä kulttuurimaisema-aluetta. Tulee ottaa selvityksissä huomioon. Sähkölaitoksen osalta on syytä arvioida mahdollinen PCB:n käyttö Vanha ratapenkka tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Seudullinen ulkoilureitti kulkee alueen kautta. Reitin ei ole tarve kulkea koko matkaa vanhalla ratapenkalla vaan se voi sijoittua myös ajoteiden yhteyteen (Hannu Lindqvist).

Kytäjä, Keimonniemi VON 18042013 3 Keimonniemen kaava-alue rajoittuu pohjois-luoteisosastaan Suolijärven ranta-asemakaavaan. Suunnittelun aikana tulee tarkistaa, että kaavaalueiden rajat eivät mene turhaan päällekkäin ja ettei väliin jää pieniä kaavojen ulkopuolisia alueita. Mikäli Suolijärven ranta-asemakaavan etelärajaa on syytä joiltain osin tarkistaa, otetaan se osuus mukaan kaavan muutoksena. Kanteen on syytä laittaa parempi kuva ja Helsinkiin on matkaa 60 km. Uudenmaan liitto puuttuu osallisista. Seppo Lamppu kertoi vielä että alueella tullaan tekemään kattavat luonto- ja ympäristöselvitykset ja niihin liittyen Natura arvioinnin tarveharkinta. Tehdään myös muinaisjäännösinventointi sekä rakennus- ja kulttuurimaisemainventoinnit. Muistion vakuudeksi Jussi Heinämies ylitarkastaja Seppo Lamppu DI ranta-asemakaavan laatija