Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos



Samankaltaiset tiedostot
Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos

N 172 Asemakaavamuutos korttelin 23 rakennuspaikoilla 7 ja 8

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava N 168 Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos. Tavoitteet

ASEMAKAAVAN MUUTOS TUOHIVEHMAAN TAAJAMANOSAN KORTTELISSA 442, LIIKENNEALUEELLA SEKÄ URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUEELLA

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaava N 175 Ridalinkallion asemakaava

Kaava N 170 Nummela, Asemantien keskustakaavamuutos

Kanervatien asemakaavamuutos

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Yhdyskuntatekniikan lautakunta

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

N 178 Hakalanrinteen asemakaava

Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemanseudun osayleiskaava

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio ( ) Nosto Consulting Oy

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

N 161 Höytiönnummen työpaikkaalueen

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

Vireilletulo: kaavoituskatsaus Kaavaluonnos: Kaavaehdotus: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KOTIRINTEEN ASEMAKAAVA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

RAJANUMMEN TAAJAMANOSA

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO , 24.2.

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: Turku, , tark.

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Asia /713/2006 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa Ympa liite 8. KAAVA Nu 133. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.5.

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

T E K N I N E N P A L V E L U K E S K U S PITKÄNKARIN ITÄOSAN JA KYLMÄNIEMENLAHDEN RANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Ventelän kaupunginosan korttelien ja asemakaavan muutoksen selostus

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAPPAJÄRVEN KUNTA LEVÄNIEMEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Lappajärven kunta

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

Janakkalan kunta Turenki

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

Transkriptio:

Kaava N 168 Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos Perusselvitykset ja tavoitteet Kate 9.4.2014 50

Asia 44/10.02.03/2014 Kaavan laatijat: Harald Arlander, kaavasuunnittelija M-A Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti harald.arlander@vihti.fi puh. (09) 4258 3131, matkap. (044) 042 1171 Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins. AMK Asemantie 30, 03100 Nummela s-posti: miia.peratalo@vihti.fi puh. (09) 4258 3437, matkap. (044) 042 1345 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate 12.2.2014 20 kate liite 2 Kuulutus 24.2.2014 Perusselvitykset ja tavoitteet Kate 9.4.2014 50 kate om Kh xx.x.2014 xx kh om Valmistelumateriaali Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät mm. osoitteesta www.finlex.fi. Perusselvitykset ja tavoitteet - raportti on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Se julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla http://www.vihti.fi /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus. Valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi sekä mittaustoimi. Raportin on laatinut Harald Arlander. 2 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 4 1.1 Tunnistetiedot 4 1.2 Kaavan tarkoitus 4 1.3 Kaava-alueen määrittely 4 2 TIIVISTELMÄ 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 3 LÄHTÖKOHDAT 6 3.1 Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus 6 3.2 Luonnonympäristö 6 3.3 Rakennettu ympäristö 8 4 SUUNNITTELUTILANNE 11 4.1 Maakuntakaava 11 4.2 Yleiskaava 11 4.3 Asemakaava 11 4.4 Rakennusjärjestys 12 4.5 Pohjakartta 12 4.6 Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 12 5 TAVOITTEET 13 5.1 Kunnan asettamat tavoitteet 13 5.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 13 5.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 13 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 14 6.1 Suunnittelun tarve 14 6.2 Suunnittelun käynnistäminen 14 6.3 Osallistuminen ja yhteistyö 14 6.4 Kaavaprosessin vaiheet 14 7 SELVITYKSET JA LÄHTEET 15 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N 168 3

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Kylät: 401, 421 ja 446 Kaavan nimi: Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos Numero: N 168 1.2 Kaavan tarkoitus Asemakaavassa selvitetään Lankilan työpaikkaalueen laajentamismahdollisuudet ja peltoaukean virkistyskäyttömahdollisuudet. Tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia sijoittaa työpaikkatoiminnalle sopivia tontteja pohjavesialueiden ulkopuolelle, Nummelan taajaman keskustan läheisyyteen. Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti havainnollistaa kaavatyön lähtökohtia, ja se laaditaan kaavan käynnistämisvaiheessa. Kaavatyön aloitusvaiheessa ilmestyy myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja menettelyt. 1.3 Kaava-alueen määrittely Asemakaava-alue sijaitsee Nummelan taajamassa Lankilan työpaikka-alueen, Porintien (VT2) ja Hanko-Hyvinkää junaradan välissä. Suurin osa alustavasta kaava-alueesta on viljelyksessä olevaa savista peltoa. Osa alueen maaperästä on karkeaa hietaa. Alueelle sijoittuu myös pieniä metsäsaarekkeita, omakotitalo talousrakennuksineen sekä 110 kv voimalinjan yhteydessä oleva muuntaja. Suunnittelualueen eteläosassa kasvaa maisemallisesti näyttävä sekä paikallisesti tunnettu mänty keskellä peltoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria. Nummipeltojen asemakaava-alue viettää loivasti kaakkoon kohti Enäjärveä. 4 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Nummipeltojen asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston 11.11.2013 74 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 12.2.2014 20. Kaava kuulutettiin vireille 24.2.2014. Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti on laadittu kaavoitus ja teknisen lautakunnan kokoukseen 9.4.2014. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti kunnan opaskartalla. nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N 168 5

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus Asemakaava-alue sijaitsee Nummelan taajamassa lähellä keskustaa Lankilan työpaikka-alueen, Porintien (VT2) ja Hanko-Hyvinkää junaradan välissä. Kehätielle eli Hanko-Mäntsälä valtatielle (VT25) on matkaa noin kilometri. Suunnittelualue on pinta-alaltaan n. 30 ha. Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos laaditaan alueelle, joka rajautuu Porintien, junaradan, Vesakkotien sekä asemakaavan N 152 (Enärannan- Lankilan katuyhteys) suunniteltuun tielinjaukseen. Suunnittelualue on suurelta osin yksityisten maanomistajien omistuksessa, mutta osa alueesta on kunnan omistamaa maata. Suunnittelualueen rajaus ilmakuvalla. 3.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue kuuluu Etelä-Suomen halki kulkevaan Salpausselkien maisemakokonaisuuteen. Paikallisesti tarkasteltuna alueen maisemarakenne muodostuu Nummelanharjun arvokkaan harjualueen ja Enäjärven järvilaaksosta sekä laajoista viljellyistä peltoalueista. Enäjärveä ympäröiviä peltoja on viljelty ainakin 1700 -luvulta saakka, kuten käy ilmi Kuninkaan kartaston karttaotteesta vuodelta 1783. Kaava-alue muodostuu lähes kauttaaltaan viljellystä, maaperältään savea ja karkeaa hietaa olevasta Enäjärveä päin viettävästä avoimesta peltoalueesta. Kallioperä tulee alueella esiin alueen pohjoisosassa, nykyisen muuntamon kiinteistöllä, joka on kaava-alueen korkein kohta. Alueen korkeus vaihtelee yli 10 metriä, matalimman pisteen ollessa + 56,2 metriä merenpinnan yläpuolella (m-mpy) ja korkeimman yli + 67 m-mpy. Alue kuuluu Enäjärven valuma-alueeseen, joka sijaitsee korkeudessa + 49,8 m-mpy. Kallioperä, maaperä, rakennettavuus Kaava-alueen maaperä on pääosin savea. Muut maalajit ovat karkea hieta sekä kallioperä, jonka kivilaji on pyrokseenigranodioriittia. Rakennettavuudeltaan maaperä vaihtelee haasteellisesta savimaasta hyvään karkean hiedan alueeseen. Alueen maaperä on pääasiassa helposti muokattavissa, mutta mahdollinen maamassojen muokkaus on suunniteltava huolella mm. maamassojen luiskautumisen estämiseksi. 6 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (1b), joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi 160-175 vrk. Kallioperäkartta suunnittelualueesta (GTK). Suunnittelualue on suureksi osaksi viljelyksessä olevaa peltoa, mutta alueella on myös muutamia sekametsäisiä alueita. Aluskasvillisuus vaihtelee savi- ja hietamaiden tuoreesta lehtipuuvaltaisesta metsästä havupuuvaltaisen metsän varpukasvustoon. Suoalueita tai soistumia ei suunnittelualueella ole. Osaa alueen metsistä ja pensaikoista on hoidettu, kuten voimalinjan alapuolista ja läheistä kasvillisuutta sekä pelto-ojien pajukoita. Suunnittelualueella kasvaa maisemallisesti merkittävä ja paikallisesti tunnettu yksittäinen mänty. Kyseinen puu on näyttävä maisemapuu ja osa alueen identiteettiä. Maaperäkartta suunnittelualueesta (GTK). Pienilmasto Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta. Suunnittelualueen maasto on enimmäkseen Enäjärveen päin eli kaakkoon loivasti viettävää avointa peltoaluetta, jonka pienilmasto on tuulinen ja aurinkoinen. Alueen nykytopografian vuoksi alueelle voi muodostua niin sanottu kylmän ilman tasku johtuen alueen länsipuolelta kulkevan Porin valtatien (VT2) sekä etelästä aluetta rajaavan Hanko-Hyvinkää junaradan maavalleista. Alueen topografia vaihtelee alavasta savimaasta Enäjärven suuntaan viettävään karkeaa hietaa olevaan rinteeseen. Vesistöt ja vesitalous Asemakaava-alue kuuluu Lohjanharjun itäpuolisiin valuma-alueisiin ja sen vastaanottava vesistö on Enäjärvi (+ 49,8 m-mpy), jonka valuma-alueen pinta-ala on noin 33 km2. Alueen hulevedet laskevat pienvesistöä (oja) pitkin Enäjärveen, josta edelleen Hulttilanjokeen ja Poikkipuoliaiseen (+ 48,6 m-mpy). Suunnittelualueella ei ole pienvesistöön laskettavia vesialueita. Alueella on kuitenkin useita pelto-ojia, jotka nykyisellään laskevat junaradan alitse Enäjärveen. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta sijaitsee Nummelanharjun pohjavesialueen sekä pohjaveden muodostumisalueen läheisyydessä. Enäjärven valuma-alue. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella katkoviivalla. nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N 168 7

3.3 Rakennettu ympäristö Alueen historiallisia vaiheita Vaikka suunnittelualue on vuosisatojen saatossa ollut osittain viljelyksessä sekä laidunmaana ja siten ihmisen toiminnan vuoksi avointa maisemaa, ei varsinaisella suunnittelualueella ole ollut tiettävästi historiallista asutusta. Alueen lähiympäristössä, noin 400 metrin päässä sijaitsee historiallinen usean tilan keskittymä, joiden asutus sijoittui vuosisatoja sitten kahdelle kylätontille, joista suuremmalla sijaitsivat Rostin (myöhemmin Ali-Rosti ja Yli-Rosti), Sepän ja Hemmilän tilojen pihapiirit. Ote Kuninkaan kartaston kartasta vuodelta 1783. Ainakin osaa suunnittelualueen pelloista on viljelty tai laidunnettu ainakin 1700 -luvulta lähtien, joka käy ilmi muun muassa Kuninkaan kartaston kartasta vuodelta 1783. Oheisesta kartaston kuvaotteesta on nähtävissä myös suunnittelualueen lähellä jo tuolloin sijainneet tilat. Suunnittelualueen rakennuskanta ja kulttuuriympäristö Alueella sijaitsee yksi omakotitalo talousrakennuksineen sekä alueen läpi kulkevan 110 kv voimalinjan yhteydessä oleva muuntajarakennus. Peltoalueen poikki kulkee kaakko-lounas -suuntaisesti Enärannan asuinalueelle johtava jätevesiviemäri, johon yhdistyy Lankilan työpaikka-alueelta tuleva viemärilinjaus. Viemärilinjauksen yhteydessä kulkee myös vesijohto. Kaava-alueella sijaitsevaa sekametsää. Suunnittelualueen asuinrakennus on vuodelta 1949 ja talousrakennus vuodelta 1968. Alueella sijaitseva muuntaja-alue on rakentunut vaiheittain vuosina 1986 ja 2009. Nummipeltojen alue on osa Enäjärven ympäristön vanhaa peltomaisemaa sekä laajempaa Nummelanharjun ja Enäjärven muodostamaa järvilaakson ja harjun maisemakokonaisuutta. Pelto-ojat kasvavat paikoin pajukkoa. Yhdyskuntarakenne, palvelut ja työpaikat Nummipeltojen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen alue sijaitsee Nummelan taajaman keskustan läheisyydessä ja on luonnollinen taajaman ja taajamatoimintojen laajentamisalue. Suunnittelualue rajautuu Vesakkotien pituudelta nykyiseen Lankilan työpaikka-alueeseen. Toisaalla asemakaava-alue rajautuu Hanko-Hyvinkää junarataan ja Porintiehen. Nummelan taajaman keskusta, ns. Piste, sijoittuu vanhasta juna-asemasta koilliseen, paikkaan, joka on ollut liikenteellinen solmukohta jo 1920-luvul- Suunnittelualue rajautuu Hanko-Hyvinkää junarataan. 8 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

la. Kaupallinen keskusta on laajentunut Pisteeltä itään kohti Porintietä (VT2) ja etelään Höytiönnummen aluetta päin. Vihdin kunnan väkiluku sekä Nummelan taajama ovat kasvaneet tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Työpaikkaalueiden kaavoitus on tärkeä osa Nummelan sekä Vihdin kunnan maankäytön suunnittelua. Näkymä Vesakkotien varrelta, Lankilan työpaikkaalueelta koilliseen päin. Kaava-alue kuvassa oikealla. Nummipeltojen asemakaava-alue on nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä infrastruktuuriin tukeutuen hyvä alue mahdolliselle Lankilan työpaikka-alueen laajentamiselle. Uudella työpaikkaalueella on mahdollista maankäytön suunnittelulla muodostaa alueelle uusi reunavyöhyke, joka sopisi luontevammin Enäjärven vanhaan peltomaisemaan. Nummipeltojen asemakaava-alueen lähimmät palvelut ja työpaikat sijoittuvat pääosin alueen länsi- ja lounaispuolelle sekä viereiselle Lankilan työpaikka-alueelle. Lankilan työpaikka-alueella sekä Enärannan alueella on useita yrityksiä ja palveluja. Suunnittelualueen läpi kulkevan 110 kv voimalinjan yhteydessä sijaitseva muuntaja. Nummelan keskustassa sijaitsee runsaasti erilaisia palveluita, mm. kirjasto, kunnanvirasto, postitoimisto, pankkeja, erikoisliikkeitä ja ravintoloita. Lähimmät koulut sijaitsevat linnuntietä noin 400-500 metrin lähimmät päiväkodit noin 350-500 metrin päässä suunnittelualueesta. Virkistys Nummipeltojen asemakaava-alueen lähimmät laajat virkistyskäyttöön soveltuvat alueet ovat Enäjärvi, Nummelan taajaman läpi kulkeva Nummelanharju sekä taajaman eteläpuolella sijaitsevat, toistaiseksi pääosin rakentamattomat, laajat metsä- ja kallioalueet, joita taajaman asukkaat käyttävät ulkoilun ja retkeilyn ohella mm. marjastus- ja sienestysalueinaan. Nummipeltojen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen yhtenä tavoitteena on selvittää virkistyskäytön mahdollisuuksia nykyisille peltoalueille. Liikenneverkko Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla, Porintien (VT2) sekä Kehätien (Hanko- Mäntsälä, VT25) läheisyydessä. Porintielle sekä Kehätielle on matkaa noin kilometri ja Turunväylälle (E18) yli 10 kilometriä. Vesakkotien suuntaisesti kulkeva 110 kv voimalinja. Suunnittelualueella sijaitsevalle Vesakkotielle saavutaan Ojakkalantielle vievän Juurakkotien kautta. Alueen läpi kulkee yksityisiä peltoteitä, jotka risteävät junaradan kanssa kahdessa tasoristeyksessä. nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N 168 9

Alueen liikenneyhteydet paranevat entisestään, mikäli suunnittelualueeseen rajautuvan asemakaavan N 152 (Enärannan-Lankilan katuyhteys) mukainen Punarinnantien tieyhteys Ojakkalantien ja Enärannan asuinalueen välillä sekä siihen liittyvä Hanko-Hyvinkää junaradan alitus toteutuvat. Suunnittelualueelta on matkaa Nummelan linjaautoasemalle kevyen liikenteen väyliä sekä tietä pitkin 2-2,5 kilometriä. Linja-autoasemalta on hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Helsinkiin ja Lohjalle. Porintietä (VT2) kulkevien linja-autojen lähimmät pysäkit sijaitsevat Meritien ja Porintien eritasoliittymässä. Nummipeltojen asemakaava-alueelle näkyvä lato sijaitsee Hanko-Hyvinkää junaradan itäpuolella Tekninen huolto Nummipeltojen kaava-alue on kunnallistekniikan piirissä. Kaava-alueen pohjoisosassa kulkee 110 kv voimajohto, jonka lisäksi alueen läpi kulkevat vesija viemärijohdot. Ympäristöhäiriöt Osa suunnittelualueesta on Porintien (VT2) ja Hanko-Hyvinkää junaradan läheisyyden vuoksi melu- ja tärinäaluetta, joka asettaa reunaehtoja alueen maankäytölle. Nummipeltojen asemakaavan alueeseen rajoittuvan asemakaavan N 152 mahdollisesti toteutuessa melualue laajenisi paikallisesti suunnittelualueen koillis- ja pohjoisosissa, vaikka samanaikaisesti muun muassa raskaan liikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat vähenisivät Lankilan asuinalueella. Nummipeltojen asemakaava-alueen itäpuolella sijaitsee historiallinen, usean tilan alueelle muodostunut rakennuskokonaisuus. Melun ja tärinän vaikutukset maankäytön suunnittelussa sekä sitä koskevat lait ja asetukset tullaan huomioimaan suunnittelussa. Yhdelle suunnittelualueen kiinteistöistä on sijoitettu erilaista rakennus- ym. jätettä. Asiaa selvitetään ja se tullaan huomioimaan kaavasuunnittelun edetessä. Maanomistus Suunnittelualue on suurelta osin yksityisten maanomistajien omistuksessa. Koillinen osa suunnittelualueesta on Vihdin kunnan omistuksessa. Suunnittelualueen läpi kulkeva yksityinen peltotie. 10 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Maakuntakaavassa suunnittelukohde on osittain taajamatoimintojen aluetta, suunnittelualueen länsipuolelta kulkeva Porintie (VT2) on merkitty moottoriväyläksi ja koillispuolelta kulkeva Hanko-Hyvinkää junarata pääradaksi. Myös alueen läpi kulkeva 110 kv voimalinja on merkitty maakuntakaavaan. Maakuntakaavan uudistaminen on tällä hetkellä meneillään. 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita ja hiljaisia alueita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. 2. vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty, ei vahvistettu) sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. 3. vaihemaakuntakaavassa ei kohdistu merkintöjä suunnittelualueeseen. 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on juuri käynnistynyt. Siinä määritetään yleiset kehittämislinjat elinkeinoille ja innovaatiotoiminnalle, logistiikalle, tuulivoimalle, viherrakenteelle ja kulttuuriympäristöille. 4.2 Yleiskaava Vihdin kunnan yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1986, mutta se on oikeusvaikutukseton. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Kaavaalueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. 4.3 Asemakaava Nummipeltojen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen suunnittelualueella on voimassaoleva asemakaavamuutos N 131 (Nummelan Kantotien kadunnimiasemakaavan muutos, Ympa 26.9.2006 97), joka käsittää nykyisen Vesakkotien alueen. Suunnittelualue rajautuu useaan eri asemakaavaan ja asemakaavamuutokseen. nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N 168 11

4.4 Rakennusjärjestys Kuntien tärkein rakentamisen ohjauksen väline on rakennusjärjestys, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita. Vihdin kunnassa rakentamista ohjaa kunnanvaltuuston 28.1.2002 hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien rakennuskaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennusjärjestys on saatavilla esimerkiksi kunnan internetsivuilta. Kunnanvaltuusto on 14.6.2010 hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian, jossa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista. 4.5 Pohjakartta Alueen pohjakartta saatetaan ajantasalle asemakaavatyön yhteydessä. 4.6 Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräykset (kv 2.4.2012) määrää ja ohjaa paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvista ympäristönsuojelullisista toimenpiteistä. Kunnanvaltuuston 15.11.2004 hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 kaava-alue on osittain taajama-aluetta. Näkymä Vesakkotieltä Enäjärvelle päin. 12 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

5 TAVOITTEET 5.1 Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on laatia asemakaava siten, että se tukee Vihdin kunnan ilmastostrategia 2010-2020:n mukaisia tavoitteita: liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kunnan tavoitteena on myös työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. 5.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttumisen takia kaavatyön yhteydessä on otettava huomioon asemakaavan sisältövaatimusten ohella myös yleiskaavan sisältövaatimukset, eli Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistämistä, jotka edesauttavat kestävää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan muutostyön yhteydessä tulee huomioida erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. 5.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Asemakaavassa selvitetään suunnittelualueen soveltuminen Lankilan työpaikka-alueen laajentamiseksi. Asemakaavassa selvitetään peltoaukean virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa työpaikkatoiminnalle sopivia tontteja pohjavesialueiden ulkopuolelle, liikenteellisesti hyville paikoille, pääosin nykyiseen infrarakentamiseen ja yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Asemakaavassa tutkitaan mahdollisuutta muodostaa uusi nykyistä yhtenäisempi Enäjärven kulttuurimaisemaan sopiva taajamarakenteen ja työpaikka-alueen reunavyöhyke nykyisen Lankilan työpaikka-alueen laajennuksella. Asemakaavassa selvitetään Nummipeltojen alueella sijaitsevan paikallisesti tunnetun yksittäisen männyn ja maisemapuun suojelumahdollisuus. Työpaikka-alueelle pyritään löytämään uusi eteläinen ajoyhteys. nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N 168 13

6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Suunnittelun tarve Kunnan tavoitteena on työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Nummipeltojen alue sijaitsee Nummelan taajaman keskustan lähellä, on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa eikä sijaitse pohjavesialueella. Alue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä, sillä alueen läpi kulkee vesi- ja viemärijohto. 6.2 Suunnittelun käynnistäminen Nummipeltojen aseamkaava ja asemakaavamuutos sisältyy kunnanvaltuuston 11.11.2013 74 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014. 6.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat ja lähialueen asukkaat sekä yritykset, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset ja ulkoiset viranomaiset. Osalliset on lueteltu tarkemmin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), kate 12.2.2014 20, liite 2. 6.4 Kaavaprosessin vaiheet Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos sisältyy kunnanvaltuuston 11.11.2013 74 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä 12.2.2014 20. Kaava kuulutettiin vireille 24.2.2014. Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti on laadittu kaavoitus ja teknisen lautakunnan kokoukseen 9.4.2014. Nummipeltojen alueella kasvaa keskellä peltoa paikallisesti tunnettu mänty, joka näkyy maisemassa kauas. 14 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

7 SELVITYKSET JA LÄHTEET Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2006. Uudenmaan II vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, 2013. Maakuntavaltuuston hyväksymä 20.3.2013. Vihdin kunnan yleiskaava 1986. Vihdin kunta. Kv 10.11.1986. Vihdin kunnan kehityskuva 2025. Vihdin kunta. Kv 15.11.2004. Vihdin kunnan päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset. Vihdin kunta, päivitetty Kv 2.4.2012 11, liite 2. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma 2012. Uudenmaan Ely-keskus, 2012. Vihdin kunnan kaavoitusohjelma 2013. Kv 11.11.2013. Kaava N 131 Nummelan Kantotien kadunnimiasemakaavan muutos. Ympa 26.9.2006 97. Kaava N 152 Nummela, Enäranta-Lankila. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Ympa 8.6.2010 67, liite 9, Ympa 12.6.2012 41, liite 4. Kaava N 152 Enäranta-Lankilarinne katuyhteys. Taajamanosat: Enäranta, Lankila, Lankilanrinne. Asemakaavan selostus. Kv. 4.3.2013 28, Kv liite 3. Kaava N 168 Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vihdin kunta. Kate 12.2.2014 20, liite 2. Nummelan ja Ojakkalan hulevesien hallintasuunnitelma. SITO, 1.8.2013. Nissolan ja Nummelan Liikenteen toimivuustarkastelut. SITO, 8.3.2011. Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Uuden katualueen asemakaava N 152 Nummela, Vihti. Promethor Oy, 17.6.2011. Kv 4.3.2013 28, Kv liite 3. Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Uuden katualueen asemakaava N 152 Nummela, Vihti. Selvityksen täydennys; liikennemelun torjuntavaihtoehtojen tarkasteluja. Promethor Oy, 21.10.2012. Raideliikenteen aiheuttama tärinän mittaus, Nummela-Ojakkala. Promethor Oy, 2008. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, 29.10.1992. Vihdin kunta - Enäjärven kunnostus vuosina 2005-2012. Ramboll, tammikuu 2013. Vihdin kunta - Enärannan eteläosan asemakaava N 144 luontoselvitys. Luontotieto Keiron Oy, 24.11.2008. Vihdissä 9.4.2014 Suvi Lehtoranta, kaavoituspäällikkö M-A Harald Arlander, kaavasuunnittelija M-A nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N 168 15