Janakkalan kunta Tervakoski Asemakaavan muutos Paunila ja Huuna Diaarinumero 19/2011 Kaavaselostus

Janakkalan kunta Tervakoski Asemakaavan muutos Paunila ja Huuna Diaarinumero 19/2011 Kaavaselostus 1 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 29.3.2013 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee Korttelit 108, 136-139, 615, 616, 619 ja 620 Katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet Asemakaavan muutoksella muodostuu Korttelit 108, 136-139, 615, 616, 619 ja 620 Katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet Asemakaavan on laatinut Janakkalan kunta Tekniikka ja ympäristö Maankäyttö Leena Turkka, kaavoitusarkkitehti Juttilantie 1, 14200 Turenki Aloituspäätös kunnanhallitus 6.8.2012 Ilmoitus kaavan vireilletulosta 17.8.2012 ja 14.2.2013 Valtuuston hyväksymispäätös -

SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1Tunnistetiedot 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1.3 Kaava-alueen sijainti 1.4 Kaavan tarkoitus 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.1.5 Vaikutusalue 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen 4.2.3 Lausuntovaihe 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet 4.3.2 Muut tavoitteet 4.3.3 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet, kaavamääräykset 5.2.2 Muut alueet 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen 5.4 Asemakaavan vaikutukset 5.4.1Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön 5.4.3 Vaikutukset talouteen 5.4.4 Sosiaaliset vaikutukset 5.5 Nimistö 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista ja kuvista 1. Ote maakuntakaavasta, kaavaselostuksen sivulla 2. Ote yleiskaavasta kaavaselostuksen sivulla 3. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 4. Ympäristön nykytilanne rakennettu ympäristö, peitteisyys 5. Yleistarkastelu 6. Havainnekuva 7. Nykyinen ja suunniteltu vesihuolto ja muut verkostot, kunnan maanomistus 8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9. Asemakaavan seurantalomake Kuva 1 Kaavamuutoskohteet Kuva 2 Peruskartta vuodelta 1963 Kuva 3 Viistokuva etelän suuntaan v. 2005 2

Kuva 4 Näkymä Koivusillantien ja Pajupillin suunnasta Kuva 5 Näkymä Koivusillantien suunnasta Pajupillin kohdalta Kuva 6 Liikennemäärät ja nopeusrajoitukset Kuva 7 Paunilanmutkaa luoteen suuntaan Kuva 8 Rauhalanraitin kevyen liikenteen alikulku Huunan puolelta katsottuna 3 1.3 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin puoli kilometriä Tervakosken liikekeskustasta itään, moottoritien suuntaan, ja sijoittuu Helsingintien (st 130) molemmille puolille. 1.4 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutos koostuu useista erillisistä muutostarpeista yritysalueilla. Kaavalla on tarkoitus ratkaista: 1. Kunnan omistaman Paunilan alueen K- ja T-alueiden rajauksia, 2. yksityinen aloite korttelin 619 omakotitontteina käytettyjen tilojen muuttamiseksi niiden nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti TT-6-alueesta asuinkortteliksi, 3. kunnan omistaman AL-tontin muutos K-korttelialueeksi korttelissa 620, 4. kaavamääräysten yhtenäistäminen T- korttelialueilla ja 5. Rauhalanraittiin rajoittuvien tonttien rajojen muutokset. Kuva 1 Kaavamuutoskohteet Paunilan alueen kaavamuutoksella huolehditaan kunnan yritystonttitarjonnasta. Tavoitteena suunnitella monipuolinen kokonaisuus ja tarjota elinkeinoelämän tarpeisiin eri kokoisia tontteja.

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vaihe Aloituspäätös kunnanhallitus 6.8.2012 142 Vireilletulosta kuuluttaminen 17.8.2012 ja 14.2.2013 Tekninen lautakunta 17.5.2011 49 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 8.7.-16.8.2011 ja 14.-28.2.2013 Tekninen lautakunta 11.12.2012 127 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65, MRA 27 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Valtuusto 2.2 Asemakaava Asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 49 ha. Korttelialuetta on yhteensä n. 23 ha. tästä n. 13 ha on rakentamatonta. Alue rajoittuu pohjoisessa Tervakoskentiehen ja yritysalueeseen. Lännessä aluetta rajaa osittain teollisuusalue ja osittain viheralueella yritysalueesta erotettu asuntoalue. Idässä alue rajoittuu asumiseen ja yritystoimintaa ja asumista käsittävään alueeseen. Alueet ovat rakentuneet Helsingintien (st 130) molemmin puolin. Alue sijoittuu valmiiseen katuverkkoon. Tervakoskentiehen liittyvät Koivusillantie ja Huunantie välittävät korttelien liikenteen. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella on niukasti luonnonympäristöä. Alueen halki virtaa Varisoja, jonka varressa Helsingintien itäpuolella on sekametsää ja pusikkoa samoin kuin eritasoliittymän ramppien keskustoissa. Myös korttelin 620 kulmassa on pieni metsäsaareke. Kaava-alue on kokonaisuudessaan pohjavesialueella. Pinnanmuodostus Alue on pääosin tasaista. Varisojan uoma erottuu maisemassa matalampana kohtana. Alue sijoittuu korkeuskäyrien 84 ja 93 väliin. Maaperä ja rakennettavuus Alueen maaperä on geokartan mukaan savea.

Vesialueet Alueen hulevedet johtuvat pintavaluntana Varisojan kautta Tervajokeen ja lopulta Kernaalanjärveen. 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne, taajamakuva ja kulttuuriympäristö Muutosalue sijoittuu Tervakosken keskustan tuntumaan. Helsingintien länsipuolella Koivusillantien varressa Paunilan alue, korttelit 136-139, ovat rakentamattomia. Korttelissa 108 on viidellä tontilla toimitilarakennukset ja kaksi rakentamatonta tonttia. Helsingintien itäpuolella, Huunan alueella, on korttelissa 619 omakotiasumista ja toimitilakiinteistö. Korttelit 615 ja 616 ovat pääosin rakennettuja, molemmissa kortteleissa on yksi rakentamaton tontti. Rauhalanraitin ja Helsingintien kulmassa on ET-alue, jolla sijaitsee tiilinen teleliikenteen vahvistinasema. Huunan alueella on Janakkalan Veden entisen Huunan vedenottamon rakennelmia. Vedenotto kaivosta on päättynyt. Maisemakuva Helsingintien länsipuolella on avoin, myös rakennettujen tonttien kohdalla. Korttelissa 108 rakennuksien julkisivu on kaavamääräyksen mukaisesti kiveä. Kaikkien korttelin rakennuksien julkisivu on harmaata betonia ja ne muodostavat kohtuullisen yhtenäisen kokonaisuuden. Helsingintien itäpuolella EV-alueen kasvillisuus ja osin yritystonttien istutukset tarjoavat suojaa maantien suuntaan. Huunan puolella rakennuskanta on kirjavampaa vaikka kaavamääräyksellä onkin pyritty ohjaamaan yhtenäisiin kivijulkisivuihin. Vanhassa kartassa näkyy jo Helsingintie. Rauhalantie risteää Helsingintien kanssa ja haarautuu tehtaalle ja vanhaan kylään. Kuva 2 Peruskartta vuodelta 1963.

6 Kuva 3 Viistokuva etelän suuntaan v. 2005. Edessä Tervakoskentie, kuvan oikeassa laidassa on Tervakosken keskusta ja paperitehdas. Alueella ei ole kohteita rakennusinventointiluettelossa eikä tiedossa muinaismuistoja. Tervakosken tehtaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sijoittuu aivan kaava-alueen lähituntumaan. Varismäenkuja 2-8 ja Varismäenkuja 10 ovat Heimo Kautosen suunnittelemia asuinrakennuksia. Koivusillantien ja asuinkortteleiden välissä on virkistysalue, joka on kapeimmillaan 50 m levyinen. Koivusillantien kerrostalojen kohdalla asumisen ja yritysalueen erottaa yritysalueen puolella oleva n. 50 m levyinen virkistysalue. Kuva 4 Näkymä Koivusillantien ja Pajupillin suunnasta. Edessä VP-alue.

7 Kuva 5 Näkymä Koivusillantien suunnasta Pajupillin kohdalta. Väestö, palvelut ja työpaikat Alueella asuu 17 asukasta, näistä osa teollisuuskiinteistöissä. Kaavamuutosalue on suurimmalta osaltaan yritys- ja liikekortteleita. Alueen isoimmat toimijat ovat metallialan yrityksiä. Muita yrityksiä ovat mm. urkurakentamo, rengashuolto ja kukkaviljelmä. Yhteensä työntekijöitä on n. 100. Liikenne Alue tukeutuu valmiisiin pääliikenneväyliin. Länsiosan liikenteen välittää Koivusillantie. Itäosan liikenne tukeutuu Huunantiehen. Toteuttamatta on ennestään voimassaolevaan kaavaan sisältyvä Paunilankulma. Erillinen kevyen liikenteen väylä on Koivusillantien, Huunantien ja Tervakoskentien varressa. Tervakoskentien kevyen liikenteen väylä ulottuu keskustasta moottoritielle asti. Myös Huunankaarron ja Huunankehän välillä on pätkä kevyen liikenteen väylää. Huunan puolella Rauhalantien jatkeena on Rauhalanraitti, joka jatkuu Helsingintien alittavana kevyen liikenteen väylänä, joka liittyy Koivusillantiehen. Rauhalanraitilta erkanee kahteen suuntaan oikopolkuna käytetyt väylät, jotka ovat kaavassa korttelialueilla. Kuva 6 Liikennemäärät ja nopeusrajoitukset

8 Kuva 7 Paunilanmutkaa luoteen suuntaan. Taustalla häämöttää paperitehtaan piippu. Tie on osa vanhaa maantietä. Kuva 8 Rauhalanraitin kevyen liikenteen alikulku Huunan puolelta katsottuna. Tekninen huolto Kaavamuutosalue on Janakkalan Veden toiminta-aluetta. Alueella on maakaasun runkojohto ja jakeluverkostoa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristönsuojelukohteita (Hertta tietokanta). Alueella on ns. Huunan kaatopaikka, joka on toiminut tehtaan kaatopaikkana. Alueella on pcb-pitoista maa-ainesta. Pohjavettä suojataan pumppaamalla siten, että pohjaveden yläpinta pysyy PCB-pitoisen maa-aineksen alapuolella eikä sekoitu siihen. Pohjaveden

suojaustoimenpiteet perustuvat Insinööritoimisto Ristolan 1989 tekemään selvitykseen. 9 Huunan kaatopaikka-alue on rajattu selvityksessä ja alueen käytölle on asetettu pysyvät rajoitukset. Jo voimassaolevassa v. 1991 vahvistetussa asemakaavassa alue on huomioitu ympäristövaara-alueena ja määräyksellä. 3.1.4. Maanomistus Janakkalan kunta omistaa rakentamattomat korttelien 136-139 K- ja T-alueet sekä korttelin 620. Janakkalan Teollisuusalueet (JTA) omistaa korttelin 108 tontit 1, 3, 5, 6 ja 8. JTA omistaa korttelissa 108 yhden vuokrahallin. Helsingintien itäpuolen EV-alueen omistaa Janakkalan kunta. Muut korttelialueet ja länsipuolen EV-alue ovat yksityisessä omistuksessa. Liite 7 Nykyinen ja suunniteltu vesihuolto, kunnan maanomistus 3.1.5 Vaikutusalue Välitön vaikutusalue ilmenee sivun 1. sijaintikartasta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset MAAKUNTAKAAVOITUS Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006. Maakuntakaavassa alue on merkinnällä TP, työpaikka-alue. Liite 1 Maakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2012 Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan. Valtuuston käsittelyn jälkeen 1. vaihemaakuntakaava on saatettu vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. YLEISKAAVA Tervakosken yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.8.1981. Yleiskaavassa alue on teollisuustoimintojen aluetta, T ja maa- ja metsätalousaluetta, MT. MT-alueen osalta yleiskaava ei vastaa nykyistä maankäyttöä eikä kunnan maankäytön tavoitetta. Liite 2 Tervakosken yleiskaava RAKENNEMALLI 2030+ Vuonna 2010 hyväksytty maankäytön rakennemalli osoittaa suunnittelualueen työpaikkaalueeksi.

Asemakaava Alueella on voimassa (25) 28.11.1979, (37) 26.8.1987, (39) 10.10.1988, (43) 28.8.1989, (44) 29.9.1989 ja (56) 2.10.1991 vahvistetut asemakaavat. Liite 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta Rakennusjärjestys Janakkalan rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.12.2003. Pohjakartta Alueen pohjakartta on laadittu v. 1974 ja tarkistettu v. 2012. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Rakennuskielto Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Selvitykset: Rakennusinventointi, Teija Ahola 2002-2004 Kaavamuutosta varten ei tehdä uusia selvityksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavanmuutoksen tarve syntyi useista samanaikaisista muutostarpeista, joista merkittävin on kortteleiden 136-139 muutos. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallisia ovat: Kaavamuutosalueen ja vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat Kunnan viranomaiset: Kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristöpalvelut Janakkalan Vesi Janakkalan Teollisuusalueet Oy Museovirasto Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskus Kanta-Hämeen pelastuslaitos Elenia Verkko Oy Elenia Lämpö Oy Gasum Elisa AinaCom Oy Itella Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry 4.2.2 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavan vireilletulosta kuulutettiin 17.8.2012. Kaavaluonnos oli nähtävänä MRL 62 ja 63 :n tarkoituksessa 17.8.-7.9.2012. Nähtävänäolosta tiedotettiin lehtikuulutuksella ja osallisille kirjeitse. Aineisto oli nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla ja kunnan internetsivulla. Aineisto oli nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla ja Tervakosken kirjastossa sekä 10

kunnan internetsivulla. Kaavoitusarkkitehti oli tavattavissa Tervakosken kirjastossa 23.8.2012. Yhtään osallista ei tullut paikalle. 11 Ensimmäisestä nähtävänäolosta saatujen mielipiteiden johdosta kaavamuutosaluetta laajennettiin koskemaan myös kortteleita108, 615 ja 616. Merkittävän laajennuksen takia koko kaavamuutos asetettiin uudelleen nähtäville luonnoksena ajalle 14.-28.2.2013. Toisesta nähtävänäolosta tiedotettiin lehtikuulutuksella Janakkalan sanomissa (koko kunnan jakelu) ja aineisto oli nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla ja kunnan internetsivulla sekä Tervakosken kirjastolla. Kirjeitse tiedotettiin laajennetun alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajille. Molemmissa kuulemisissa saadut mielipiteet: Mielipide 1 Korttelin 616 tontin 4 toiminnanharjoittaja esittää, että laajennettaessa toimitiloja olisi mahdollista rakentaa myös niin, että julkisivua ei tarvitsisi suunnitella kivestä. Huomioitu Mielipide 2 Korttelin 101b (kaavan vaikutusalueella, Varismäenkujalla) asukas esittää seuraavia huomioita kaavaluonnoksesta: 1. Teollisuuden mahdollisen heikentävän vaikutuksen alueen ilmanlaatuun. Minkälaista teollisuutta, minkä suuruista toiminta ja minkälaisilla päästöillä alueen tonteille voidaan rakentaa. 2. Alueen kaavaan merkittävät melutasot. 3. Teollisuustonteille on kulku Koivusillantieltä. Tonttien omistajat/vuokraajat pitäisi velvoittaa istuttamaan Koivusillantien puoleiseen reunaan kasvillisuutta näkö- ja kuulosuojaksi. 4. Koivusillantien liikenteen määrän lisääntyminen: missä määrin teollisuutta palvelevaa liikennettä tiellä tullaan ajamaan, minkälaisella kalustolla ja mihin vuorokaudenaikaan. Mikäli ajoa teollisuustonteille on paljon, tulee sitä rajata niin ettei ajo tapahdu yöaikaan. 5. Nopeusrajoitus riittävän alhaiseksi Koivusillantiellä, puuttuvien liikennemerkkien (esim. nopeusrajoitusmerkki ja suojatien merkit) pystyttäminen Koivusillantielle. 6. Pohjavesialueen ja maaperän suojaamisen velvollisuus tontin omistajille tai vuokraajille (yksityiskohtaiset ympäristölupavaatimukset). 7. Kuinka korkeita rakennuksia tonteille saa rakentaa niin, ettei teollisuusalueesta tule hallitsevaa ottaen huomioon naapurissa olevien asuinkiinteistöjen kerrosluvut. Mielipide 3 Koivusillantien vastakkaisella puolella asuva henkilö esittää kaavamääräyksistä seuraavaa: T-alueet: Ulkoalueet,ulkovarastointi. Eihän niitä nytkään kaikki näytä noudatettavan. Urkupillin päässä oleva metallifirma on julkisivustaan kuuluisa. Piha-aueella on melkein kaikkea ja kyllä näkyy. Näitä Janakkalan julkisivu esitteitä on kyllä muuallakin. Huunassa on myös näitä kasvamassa. Eikö kaavamääräyksiä kukaan valvo ja jos ei valvota ja noudateta niin turha niitä on kirjoitella. Vastine mielipiteet 2 ja 3 Asemakaavalla luodaan edellytyksiä rakentamiselle ja asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä säädellään rakentamisen laatua. Keskeinen asemakaavamääräysten valvonta kohdistuu lupavaiheeseen. Kaavaa laadittaessa ei tiedetä, minkälaista toimintaa alueelle sijoittuu, mutta kaavamääräykset

12 rajoittavat ympäristöä häiritsevän toiminnan sijoittumista. Kaavakartassa osoitetaan istutettavat tontinosat ja määräyksissä edellytetään tontin pitämistä siistinä. Asumiselle aiheutuva melutaso ei saa ylittää kaavassa määrättyä. Rakennusten sijoittamisen ja julkisivun korkeuden säätelyllä pyritään yhtenäiseen ympäristökuvaan. Asemakaava säätelee rajoitetusti toiminnan muutoksia, erityisesti ulkovarastoinnin yleisen siisteyden osalta. Kyseessä on valvonta-asia. Ympäristölupatarpeesta säädetään ympäristönsuojeluasetuksessa. Ympäristölupaa ei voida myöntää kaavan vastaisesti. Koivusillantien nopeusrajoitus on tällä hetkellä 50 km/h. Liikennemäärät kasvavat jonkin verran alueen rakentuessa. Jatkossa tulee harkittavaksi nopeusrajoituksen laskeminen 40 km/h. Myös Rauhalanraitin kevyen liikenteen ylityskohdan turvallisuutta on mahdollista kohentaa. Liikennemerkkien puuttumisesta on tiedotettu asiasta vastaavalle viranomaiselle. Koko kaavamuutosalue on pohjavesialuetta. Pohjaveden pilaamiskiellosta määrätään vesilain 18 ja kaavakartassa on jokaisessa korttelissa asiaa koskeva merkintä ja määräys. Alueella ennestään olevan saastuneen alueen vastuu on sen pilaajalla. Mielipide 4 Korttelin 615 tonttien 7 ja 8 omistaja esittää, että kaavan ohjeellista tontinrajaa siirretään etelän suuntaan. Mielipiteessä esitetään lisäksi, että korttelialueella tulisi olla mahdollista harjoittaa vanhusten tms. hoitokotipalveluita. Vastine Tonttien rajaa koskeva mielipide on huomioitu. Asumiseen verrattavaa hoitokotipalvelujen sijoittamista teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle ei ole pidetty mahdollisena. Kaavamääräys sallii yhden asunnon tontille. Mielipide 5 Huunan puolella asuva henkilö esittää, että olisi hyvä, jos Rauhalanraitin kevyen liikenteen väylältä pääsisi jatkossakin oikaisemaan Koivusillantien suuntaan Vastine Kaavaratkaisu on sama kuin vuonna 1991 vahvistetussa kaavassa. Oikotietä on voinut käyttää, koska kaavan korttelialueita ei ole rakennettu. Kaavaratkaisu on perustunut siihen, että kevyt liikenne ja yritysalueen liikenne erotetaan toisistaan. Kaavaluonnosta ei muuteta mielipiteen johdosta. Lausunnot kaavaluonnoksesta Lausunnot pyydettiin Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta, Hämeen liitolta, museovirastolta, ympäristölautakunnalta, Janakkalan kunnan ympäristöpalveluilta, Janakkalan Vedeltä, Janakkalan Teollisuusalueet Oy:ltä, Elenia Verkko Oy:ltä ja Elenia Lämpö

Oy:ltä, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Gasumilta, Elisalta, AinaCom Oy:ltä, Itellalta ja Janakkalan luonto ja 13 ympäristöltä. Kaavaluonnoksesta saatiin seuraavat lausunnot: Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset Alue on 28.9.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa työpaikka-aluetta TP, ja 24.8.1981 hyväksytyssä Tervakosken yleiskaavassa teollisuustoimintojen aluetta T. Alueen rakentuminen ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla, ja vuoden 1981 yleiskaavaa voidaan pitää joiltain osin vanhentuneena. Nyt tehdyt ratkaisut tulee perustella ja niiden vaikutuksia arvioida kaavaselostuksessa siten, että tarkastellaan niitä yhteydessä laajempaan kokonaisuuteen. Uuden K-alueen (620) ja K-alueiden laajentumisen (136-137) myötä on syytä määrätä, että K-alueilla ei sallita päivittäistavara kauppaa. Mikäli päivittäistavara kauppaa halutaan sallittavan tulee selvittää tarkemmin minkä verran kerrosalaneliömetrejä kaavamuutos mahdollistaa ja millaisen matkatuotoksen kaavan kokonaisrakennusoikeus saa aikaan ja millaisia vaikutuksia liikenteen lisääntymisellä on liikenneturvallisuuteen ja toimivuuteen ja mitä parantamistoimenpiteitä tullaan tarvitsemaan liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden ylläpitämiseksi. Kaava-alueen hulevesien osalta tulee määrätä että niitä ei saa johtaa maanteiden sivuojaan. Vastine Yleiskaavatasoista ratkaisua arvioidaan kaavaselostuksen kohdassa 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen K-korttelialueiden kaavamääräys ei salli päivittäistavarakaupan rakentamista. Kaavamääräyksellä kielletään hulevesien johtaminen maanteiden sivuojiin. Janakkalan Vesi Ei huomauttamista kaavaluonnoksesta. Janakkalan Teollisuusalueet Janakkalan Teollisuusalueiden toimitusjohtaja esitti, että kaavamääräyksistä poistettaisiin vaatimus kivijulkisivusta kustannussyistä. Vastine Huomioitu Elenia Lämpö Oy Kaavamuutokseen ei ole huomautettavaa. Suunnittelualueella sijaitsee Elenia Lämpö Oy:n maakaasulinja. Kiinteiden rakennusten etäisyys maakaasulinjasta on oltava vähintään 4 metriä. Vastine Maakaasun jakelulinja on merkitty kaavakarttaan. Gasum Kaava-alueella on Gasum Oy:n maakaasuputket DN500 (Tampereen haara) ja

14 DN150 (Tervakosken haara) sekä venttiiliasema. Lisäksi alueella on maakaasun jakeluputkistoa. Rakennusten ja rakenteiden suojaetäisyyksistä ja muista maakaasun käyttöön ja turvallisuuteen liittyvistä asioista säädetään maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009). Lausunnossa esitetään tarpeelliset suojaetäisyydet rakennuksista ja muuta toimintaa koskevat suojaetäisyydet. Gasum pyytää, että kaavaan tehtäisiin varaus maakaasuputkea varten ja maakaasuputkistosta aiheutuvat rajoitukset merkittäisiin kaavamääräyksiin, esim. Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 tai sitä korvaavan säädöksen mukaisesti. Maakaasuputkistolla ja sähköä johtavilla rakenteilla saattaa olla haitallisia keskinäisiä vaikutuksia. Korttelin 139 kaavamääräyksiin pyydetään merkitsemään Kiinteistön sähköjärjestelmät ja muut sähköä johtavat rakenteet on suunniteltava standardin 5717 mukaisesti. Vastine Maakaasun runkolinja on merkitty kaavakarttaan merkinnällä k ja suojaetäisyydet huomioitu lausunnon mukaan. Kanta-Hämeen pelastuslaitos ilmoittaa, ettei pelastusviranomaisilla ole huomauttamista kaavan suhteen. Museovirasto Museovirasto esittää, että kaavaan olisi syytä merkitä uuden rakentamisen maksimikorkeudet. Museovirasto esittää lisäksi, että koska Tervakosken tehtaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sijoittuu aivan kaava-alueen lähituntumaan, on kaavaselostuksessa tuotava esille tämä seikka. Myös kaavamääräyksissä on syytä ottaa huomioon viereinen RKY-alue niin, että uudisrakentaminen jää alisteiseksi Tervakosken tehdasalueeseen nähden. Vastine Huomioitu korttelien 136-138 kaavamääräyksissä. 4.2.3 Lausuntovaihe Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ympäristölautakunnalta, Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta, Hämeen liitolta ja museovirastolta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet 9 kohdan perusteella alueidenkäytön suunnittelulla tulee mm. edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. 4.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet Janakkalan maankäytön rakennemalli on hyväksytty valtuustossa 31.5.2010. Rakennemallista johdetut tavoitteet: Kehitetään nykyisiä työpaikka-alueita ja varataan elinkeinoelämälle soveltuvia uusia alueita sekä luodaan edellytyksiä palveluverkoston kehittämiselle. Turvataan nykyisten työpaikka-alueiden kehittäminen.

4.3.2 Muut tavoitteet 15 Luonnosvaiheen kuulemisessa merkittävin esille noussut tavoite yritystoiminnan taholta oli tarve luopua voimassaolevan kaavan kivimateriaalia koskevasta julkisivumääräyksestä. 4.3.3 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Kaavamuutoksen keskeiset valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita toteuttavat piirteet ovat elinkeinoelämän toimintaedellytyksien edistäminen ja uusien työpaikkojen helppo saavutettavuus sekä edullinen sijoittuminen asutukseen ja moottoritiehen nähden. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Kaavamuutosalue sijaitsee keskeisesti Tervakoskella ja yhteydet asuinalueilta ovat hyvät. Kevyen liikenteen väylät ovat valmiit. Tämän kaavahankkeen keskeinen tavoite on turvata riittävän tonttimaan tarjonta. Pilaantunut maaperä on tutkittu ja viranomaisten valvonnassa. Kaavamääräyksillä vaikutetaan alueelle sijoittuvien yritysten laatuun ja ympäristövaikutuksiin. Huomioitu kaavamääräyksessä.

16 Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Pääosa asemakaavan muutosalueesta on valmista ja muutos kohdistuu korttelialueiden sisäisiin järjestelyihin ja määräyksiin. Kaavan rakenne pysyy ennallaan. Korttelien 136-139 rakenne noudattaa pääosin v. 1991 vahvistetun kaavan rakennetta. Korttelista 137 on vähennetty yksi K-tontti. Koivusillantien pohjoispäässä on neljä liiketonttia, näistä kolme sijoittuu uuden Paunilankulma-nimisen kadun varteen ja neljäs liittyy suoraan Koivusillantiehen. Uudet teollisuustontit liittyvät valmiiseen Paunilanmutkanimiseen katuun. 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 49 ha. Korttelialuetta on yhteensä n. 23,5 ha, josta teollisuus- ja varastotonttien osuus on n. 18,5 ha, liiketonttien osuus n. 3,8 ha ja asuintonttien osuus n. 1,2 ha. Erityisviheralueen pinta-ala n. 6,5 ha, erityisalueen n. 0,35 ha, katualueen n. 5 ha, liikennealueen n. 11 ha ja virkistysalueen n. 2,6 ha. Korttelista 137 on vähennetty yksi liiketontti ja tonttien raja on sijoitettu sähkölinjan kohdalle siten, että sähkölinjaan ei tarvitse tehdä muutoksia alueen rakentuessa. Kaavan sisältämä teollisuuskorttelialueiden kokonaisrakennusoikeus on n. 60300 k-m². ja liikekortteleiden n. 10640 k-m². Teollisuusalueilla käytettävän laskennallisen työntekijäluvun 1 tp / 300 k-m² perusteella tälle kaava-alueelle voisi sijoittua n. 200 työpaikkaa. Asuinkerrosalan määrä on n. 2190 k-m². Omakotitontin laskennallinen asukasmäärä on 3,5 asukasta/tontti alueen laskennallinen asukasluku valmiina on 18. Luvussa ei ole huomioitu yritystonttien mahdollisia asukkaita. Korttelin nro Käyttötarkoitus Vanha pinta-ala n. Uusi pinta-ala n. Tehokkuusluku Rak.oikeus n. 108 T 88 065 87 200 0,3 26 160 136 K 13865 15100 0,3 4 530 137 K 19100 14435 0,3 4 330 T 9560 13100 0,3 3 930 138 T 5285 3530 0,3 1 059 139 T 13965 11535 0,3 3 461 615 T 33005 33815 0,4 13 526 616 T 26230 26705 0,4 10 682 619 AO - 12435 2 190 T 19975 7450 0,2 1 490 620 K 9455 8905 0,2 1 781 Yhteensä 238 505 234 490 73 223

Muut alueet Käyttötarkoitus Vanha pintaala n. Uusi pintaala n. EV 63870 64855 ET 2390 3530 LT 111010 110 716 VL 23074 26486 Katualue 51320 50236 Yhteensä 251664 255823 17 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet T -korttelialueet Alueen yrityskortteleiden kaavamääräys yhtenäistetään. Kortteleiden tehokkuusluku on e=0,4. Paunilan alueen kortteleissa tehokkuusluku on kuitenkin e=0,3, koska tonteilla on korkeuseroja ja huomattavan paljon maanalaisia johtoja, jotka rajoittavat rakentamista. Rakentamattomien tonttien pinta-alat vaihtelevat välillä 3528-22907 m² ja rakennusoikeudet 1058-6884 k-m². Kerrosluku on I. T-2 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöönsä haitallista tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun korttelialueen rajalla 55 db. Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa yhtenäinen kokonaisuus ja sopeutua ympäristönsä maisemakuvaan. K-korttelialueet Tonttitehokkuus on kortteleissa 136 ja 137 on e=0,3. Tonttitehokkuus korttelissa 620 on e=0,2, koska vesihuoltojohto rajoittaa rakentamista. Tonttien pinta-alat vaihtelevat välillä 5048-9804 m² ja rakennusoikeudet 1514-3016 k-m². Kerrosluku on I. K-1 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaran vähittäiskauppaa. Rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa yhtenäinen kokonaisuus ja sopeutua ympäristönsä maisemakuvaan. Korttelialuetta saadaan käyttää ns. paljon tilaa vaativan erikoistavaran myymälän toteuttamiseen. Mahdollisia käyttötarkoituksia ovat esim. moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa, veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisustus), rautakauppa, rakennustarvikekauppa, maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa, kodintekniikkakauppa, huonekalukauppa. A-korttelialueet Korttelin 619 asuinkäytössä olevat, mutta teollisuuskortteliksi kaavoitetut tilat muutetaan vastaamaan niiden käyttötarkoitusta asumisena. Voimassaolevassa kaavassa ohjeelli-

18 sella tonttijaolla on pyritty isompiin toteuttamisyksiköihin. Tässä kaavamuutoksessa ohjeelliset tontinrajat palautetaan noudattamaan tilojen omistusrajoja. AO-9 Erillispientalojen korttelialue. Tonttikohtainen tehokkuusluku e=0,25 enintään kuitenkin 500 k-m². Alueella olevien asuintonttien pinta-alat vaihtelevat välillä 1293-3597 m². Rakentamattoman tontin pinta-ala on 3597 m² ja sen rakennusoikeus on 500 k-m². Korttelialueen maanteiden puoleisilla sivuilla on melumääräys, joka ohjaa toteuttamaan rakenteet niin, että mahdollinen liikennemelu ei ulotu sisätiloihin. Kaavamääräykset Ympäristövaikutuksia ja ympäristökuvaa säädellään asemakaavamääräyksin. Kaavamuutosalueen K- ja T-korttelialueita koskevat määräykset: Korttelit 108, 136-139, 615, 616, 619 ja 620 Ulkovarastointi tulee sijoittaa liikenneväyliin nähden ensisijaisesti korttelin sisäosiin. Ulkovarastointiin käytettävät tontin osat on suojattava rakennuspaikalta ulos näkyviltä osilta näkösuoja-aidalla tai riittävin istutuksin. Tontin istutettavaksi osoitettua aluetta ei saa käyttää ulkovarastointiin eikä pysäköintiin. Rakentamattomat korttelinosat, joita ei käytetä liikenne-, huolto- tai oleskelualueina, on istutettava ja pidettävä siistissä kunnossa. Tonttien ulkovalaistus ei saa aiheuttaa häikäisyä liikenneväylille eikä asutuksen suuntaan. Tontin suunnittelussa on esitettävä ratkaisut syntyvien hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Liikennöintiin ja lastaukseen käytetyiltä alueilta hulevedet kerätään ja johdetaan viivytysaltaan ja tarvittaessa erottimen kautta hulevesiviemäriin. Hulevesiä ei saa johtaa maantien sivuojaan. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 100 k-m² käyttää pääkäyttötarkoitukseen liittyvää yhtä asuntoa varten. Asunto tulee sijoittaa muiden tilojen kanssa samaan rakennukseen. Asuntoa varten tulee varata tonttikohtaista yhtenäistä yksinomaan leikki- ja oleskelukäyttöön tarkoitettua tilaa vähintään 20 m² / 50 m² asuntokerrosalaa. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja varten. Myymälää ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten Rakennusten etäisyys tontin rajoista on oltava sama kuin rakennuksen julkisivun korkeus, kuitenkin vähintään 5 m. Kortteli 108 Rakennusten julkisivun ja vesikaton leikkauspinnan korkeus maanpinnasta saa olla enintään 8 m. Korttelit 136-139, 615, 616, 619 ja 620: Rakennusten julkisivun ja vesikaton leikkauspinnan korkeus maanpinnasta saa olla enintään 6 m.

Korttelit 108 ja 139: 19 Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 tai sitä korvaavan säädöksen mukaisesti. Maakaasun runkoputken johdosta kiinteistön sähköjärjestelmät ja muut sähköä johtavat rakenteet on suunniteltava standardin 5717 mukaisesti. Korttelit 108 ja 136-139 Rakennusten julkisivun pääväri on vaalean harmaa. Korttelit 136-138 Koivusillantien puoleisen julkisivun arkkitehtuurin tulee olla korkeatasoista ja ottaa huomioon alueen rajautuminen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. Autopaikkoja on varattava: Teollisuus- ja varastotilat 1 ap/ 150 k-m² tai vähintään 1 ap / 2 työpaikkaa. Liike- ja toimistokerrosala 1 ap / 60 k-m² Asunnot K- ja T-korttelialueilla 1 ap / asunto AO-korttelialueet 2 ap / asunto. 5.2.2 Muut alueet Virkistysalueet Koivusillantien ja T-korttelialueiden välissä on n. 50 m levyinen puistoalue, joka erottaa asumisen ja yritysalueen. Tavoitteena on, että puistoalueelle istutettaisiin puustoa, jotta se palvelisi myös virkistystä. Erityisviheralueet Erityisviheralueiksi, EV, osoitetaan Helsingintien länsipuolella ns. Huunan kaatopaikkaa ja sitä ympäröivä alue ja Helsingintien itäpuolella Helsingintien ja Varisojan väliin jäävä alue. Ns. Huunan kaatopaikka osoitetaan vaara-alueeksi, yv-1. Alueen rajaus on sama, kuin v. 1991 vahvistetussa kaavassa. Kaavamääräyksen mukaan alueelle ei saa tehdä rakennuksia, eikä rakenteita, jotka vaativat maanpinnan alapuolisia perustuksia, alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia putkia eikä kaapeleita ja alueella ei saa suorittaa nykyisen maanpinnan alapuolista maankaivua. Katualueet Kaavamuutoksella ei osoiteta uusia katualueita. Paunilankulma on rakentamaton katu. Kun korttelin 139 tontti 2 rakennetaan, katkeaa käytössä oleva huoltoyhteys Rauhalanraitin varressa olevalle teleliikenteen vahvistinasemalle. Uusi huoltoyhteys osoitetaan Rauhalanraittia pitkin. Uutta tieyhteyttä tarvitaan n. 50 m ja sen toteuttaa kunta. Samalla poistuu kevyeltä liikenteeltä mahdollisuus oikaista Rauhalanraitilta Koivusillantielle. Ratkaisu on perusteltu, koska näin kevyt liikenne ja yritysalueen liikenne voidaan erottaa toisistaan. Tässä ratkaisussa kevyt liikenne ylittää Koivusillantien vain yhdessä kohdassa. Ylityskohdan turvallisuutta tulee parantaa esim. korotetulla tai keskikorokkeellisella suojatiellä. Liikennealueet Helsingintie ja Tervakoskentie osoitetaan yleisen tien alueeksi, LT.

20 Tekninen huolto Kortteleita 136-139 palveleva viemäröinti on toteutettavissa EV-alueelle. Liite 6 Havainnekuva osoittaa tavoitellun ympäristökuvan. 5.3 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen Kun alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee MRL 54 4 mom mukaan asemakaavaa laadittaessa ottaa huomioon, mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Liite 5 Yleistarkastelu Kaavamuutosalue sijoittuu valmiiseen ympäristöön ja perustuu alun perin 1979 tehtyyn kaavaratkaisuun. Tuolloin kaavoitettiin Koivusillantien, Helsingintien, Tervakoskentien ja Rauhalanraitin välinen alue kokonaan teollisuusalueeksi. 1989 selvitettiin Huunan kaatopaikan tilanne ja jatkotoimenpiteet. Selvityksen perusteella v. 1991 vahvistetussa kaavassa rajattiin osa korttelialueesta erityisviheralueeksi, joka sisälsi kaatopaikan alueen rajattuna. Korttelialueen osuus pieneni. Myöhemmin korttelialue siirtyi Janakkalan kunnan omistukseen ja EV-alue jäi sen alkuperäiselle omistajalle. Aluetta rajoittaa kolmelta suunnalta teollisuusalue ja neljänneltä peitetty Huunan kaatopaikka ja maantie. Tästä syystä muu maankäyttö, esimerkiksi asuminen, ei tullut kyseeseen. Helsingintien varsi molemmin puolin Tervakoskentien risteystä on kaavoitettu yritysalueeksi. Maankäytön rakennemallissa myös Helsingintien ja Tervakoskentien pohjoiskulmaan jäävä alue on osoitettu yritysalueeksi. Asuminen on -90-luvulta alkaen laajentunut voimakkaasti vanhan kylän eteläpuolelle. Vastikään tehty maakauppa voimistaa suuntaa entisestään. Tervakosken eteläosien yleiskaavan laatiminen on ohjelmoitu vuosille 2014-16. Yleiskaavalla ratkaistaan Tervakosken eteläosan maankäytön pääpiirteet ja mm. yhteys Tervajoentieltä Helsingintielle. Ratkaisu tulee tasaamaan Koivusillantien läpiajoliikennettä. 5.4 Asemakaavan vaikutukset Vaikutusten arviointi on tehty osana asemakaavatyötä. Vaikutuksia verrataan nykytilanteeseen. Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kokonaisrakenne, taajamakuva Alueen rakenne säilyy ennallaan. Paunilan alueen rakentuminen muuttaa Koivusillantien taajamakuvan rakennetuksi. Kaavamääräyksin pyritään vaikuttamaan rakentamisen laatuun. Koivusillantien toimitila-alueen julkisivu asumisen suuntaan pehmenee, koska kadun varren istutettavan alueen leveyttä kasvatetaan voimassaolevaan kaavaan verrattuna. Suhde valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön Tervakosken tehtaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sijoittuu kaava-alueen lähituntumaan. Koivusillantien ja asuinkortteleiden välissä on virkistysalue, joka on kapeimmillaan 50 m levyinen. Etäisyys rakennettavaan yritysalueeseen on riittävä. Rakennettavien kortteleiden kaavamääräys velvoittaa hyvään arkkitehtuuriin ja ottamaan huomioon rakennetun kulttuuriympäristön.

Liikenne 21 Koivusillantien liikenne kasvaa alueen rakentuessa täyteen. Liikenteen ei kuitenkaan arvioida kuormittavan asuntokatunakin käytettävää tietä kohtuuttomasti. Yleistarkastelussa esitetty uusi yhteys Tervajoentien päästä Helsingintielle tasaa liikennemääriä myöhemmässä vaiheessa. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja eikä virkistyskäyttöä. Alueen vaikutukset luontoon syntyvät rakentamattoman alueen muuntumisesta rakennetuksi teollisuusalueeksi. Pienilmasto Alueen pääosa on ennestään avointa peltoa. Rakennettavan alueen pienilmasto määräytyy rakennusten sijoittumisen ja tontin istutusten mukaan. Koivusillantein viereinen VP-alue esitetään istutettavaksi ainakin osittain metsäiseksi. Toimenpide saattaa parantaa asuinympäristön pienilmastoa vähentämällä tuulten vaikutusta. Hulevedet Hulevesien johtumista luontoon pyritään hallitsemaan määräyksellä. Rakennettavia tontteja varten on laadittava suunnitelma hulevesien käsittelystä ja johtamisesta. Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Vaikutukset meluun ja tärinään Asemakaavassa on korttelialueilla kielletty sellainen toiminta, joka aiheuttaa ympäristöönsä melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta haittaa. Asemakaavalla määrätään toimintojen lastaus- ja paikoitus sijoittumaan ensisijaisesti teollisuusalueen sisäpuolelle. Tervakoskentien liikennemäärät kasvavat alueen täydentymisen myötä jonkin verran. Liikennemelua on mahdollista vähentää mm. nopeusrajoituksin. 5.4.3 Vaikutukset talouteen Kunta kaavoittaa yritystontteja elinkeinoelämän tarpeisiin. Lyhyellä aikavälillä kunta saa tuloja tonttien myynnistä, rakennusvalvontamaksuista ja Janakkalan Vesi vesihuollon liittymismaksuissa. Yritysten toiminta luo työpaikkoja ja tuo kuntaan vuosittain kiinteistöja tuloveroja. Yhdyskuntatekniset kustannukset Kunnan menot koostuvat alueen tiestön ja puistoalueen rakentamisesta. Uutta katua rakennetaan n. 90 m (Paunilankulma), n. 62 000. Paunilanmutkan loppuosa parannetaan ja Rauhalanraitin huoltoyhteys rakennetaan, n. 60 000. Vesihuollon kustannus (Janakkalan Vesi) on n. 180 000. Koivusillantien varren puistoalueen istuttamisen kustannus on n. 10 000. 5.4.4 Sosiaaliset vaikutukset Suhde nykyiseen asutukseen Koivusillantien varren yritysalueet on kaavassa erotettu asumisesta viheralueilla. Teollisuusalue sijoittuu riittävän etäälle asutuksesta, eikä aiheuta kohtuutonta haittaa asumiselle.

Huunan puolella asemakaavalla on -80-luvun lopulla luotu ratkaisu, joka perustuu olevan asumisen ja yritystoiminnan sekoittumiseen. Huunan yritystontit ovat melko pieniä ja yritystoiminta pienimuotoista. Virkistysalueet Kaavamuutosalue ei sisällä varsinaisia virkistysalueita. Koivusillantien varren VP-alueen muuttaminen puustoiseksi saattaa tarjota mahdollisuuksia myös virkistykseen osana kevyen liikenteen liikkumisreittejä. Palveluiden saavutettavuus Alueen työpaikkojen ja kaupallisien palvelujen saavutettavuus liikenteellisesti on hyvä sekä Tervakosken että moottoritien suunnasta. Kaupallisien palvelujen luonne on vähittäiskaupan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa mutta ei päivittäistavaran kauppa. Myös nämä palvelut hyödyntävät liikenteellistä sijaintia. Nykyiset varaukset mahdollistavat n. 200 työpaikkaa 5.5 Nimistö Ei uusia kadunnimiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tonttijako ei vahvistu asemakaavalla. Kunta toteuttaa tarpeellisen infran rakentamisen vuosittaisen talousarvionsa mahdollistamalla tavalla kaavan saavutettua lainvoiman. Korttelin 137 tontti 3 ja kortteli 138 ovat rakentamiskelpoisia heti kaavan saatua lainvoiman. 22 Janakkalassa 2.4.2013 Leena Turkka kaavoitusarkkitehti

Janakkalan kunta Tervakoski Asemakaava ja asemakaavan muutos Paunila ja Huuna Kaavaselostuksen liitteet 23 Liite 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta

Liite 4 Ympäristön nykytilanne rakennettu ympäristö, peitteisyys 24

Liite 5 Yleistarkastelu 25

Liite 6 Havainnekuva 26

Liite 7 Nykyinen ja suunniteltu vesihuolto ja muut verkostot, kunnan maanomistus 27

28 Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Janakkalan kunta Tervakoski 4.2.2013 Paunila ja Huuna, asemakaavan muutos Korttelit 108, 136-139, 615, 616, 619 ja 620 Katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin puoli kilometriä Tervakosken liikekeskustasta itään, moottoritien suuntaan, ja sijoittuu Helsingintien (st 130) molemmille puolille. KAAVAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kaavalla on tarkoitus ratkaista: 1. Paunilan alueen K- ja T-alueiden rajauksia, 2. yksityinen aloite korttelin 619 TT-6-alueen omakotitontteina käytettyjen tilojen muuttamiseksi niiden nykyisen käyttötarkoituksen mukaisesti asuinkortteliksi ja 3. kunnan omistaman AL-tontin muutos K-korttelialueeksi korttelissa 620, 4. kaavamääräysten yhtenäistäminen ja 5. tonttien rajan muutokset.

Kohteiden 1-5 sijainti on esitetty numeroin liitteessä 1 Nykytilanne. 29 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kaavan aloituspäätös on tehty kunnanhallituksessa 6.8.2012 142. Kaavan vireilletulosta kuulutettiin 17.8.2012 ja kaavaluonnos oli nähtävänä 17.8.-7.9.2012. Kaavaluonnoksesta saatiin mielipiteitä ja lausuntoja. Saatujen mielipiteiden johdosta kaavoitettavaa aluetta laajennetaan kortteleihin 108, 615 ja 616. On tarkoituksenmukaista laajentaa kaavoitettavaa aluetta, koska alue muodostaa kokonaisuuden. Koska kaavamuutosaluetta laajennetaan, käynnistetään MRL mukainen osallistumisprosessi uudelleen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täydennetään ja kaavaluonnos asetetaan uudelleen nähtäville. Aiemmassa kuulemisessa saadut mielipiteet huomioidaan soveltuvin osin. Nähtävänäolon aikana saatiin seuraavat mielipiteet: 1. Kortteli 616 maanomistaja esitti, että kaavasta poistettaisiin määräys, joka velvoittaa julkisivumateriaaliksi kivipinnan. 2. Janakkalan Teollisuusalueet Oy omistaa korttelissa 108 tontteja ja toimitiloja. JTA:n toimitusjohtaja esitti saman toiveen kivimääräyksen poistamisesta. Korttelissa on vireillä olevien toimitilojen laajentamishanke ja asia on noussut esille sieltä. 3. Kaavan nähtävänäolon aikana ilmeni, että korttelissa 615 toimivan yrityksen pihaalueen asvaltointia laajennettu niin, että asvaltti ulottuu Rauhalanraitin katualueelle enimmillään lähes 7 m. Tilanne on ratkaistavissa kaavamuutoksella ja maanomistajan kanssa on sovittu, että hän ostaa lisämaaksi tonttiinsa mainitun alueen. Myös Rauhalanraitin vastakkaisella puolella tehdään samanlainen rajan siirto. 4. Koivusillantien vastakkaisella puolella korttelissa 101a olevan As Oy Tervakosken Varisojan hallituksen puheenjohtaja esitti useita seikkoja otettavaksi huomioon kaavaa muutettaessa. Kohtien 1, 2 ja 3 johdosta kaavaa laajennetaan koskemaan kortteleita 108, 616 ja 615. Kaavamääräykset on tarpeen yhtenäistää, siksi on tarkoituksenmukaista ottaa muutoksen piiriin molemmat korttelit kokonaan, vaikka muutokset ovat muutoin vähäisiä. Kohdan 4 mielipide ei aiheuta muutosta kaava-alueen laajuuteen ja se käsitellään mielipiteenä seuraavassa vaiheessa. Paunilan toimitila-alueen asemakaava on vahvistettu laadittu v. 1992. Kunta omistaa liike- ja toimitilojen korttelialueeksi kaavoitetun osan. Korttelien käyttöönotto edellyttää pitkän viemärilinjan (kustannusarvio n. 120 000 euroa) rakentamista Helsingintien puolelle. On käynyt ilmi, että kaavaa laadittaessa varattu johtorasitteen paikka ei ole käyttökelpoinen. Koska alueen käyttöönottoa on kiirehditty, on ajankohtaista muuttaa kaavaa ja samalla tehdä eräitä muitakin tarkistuksia asemakaavaan. Korttelin 619 yksi maanomistaja on esittänyt kunnalle, että kaavaa muutettaisiin siten, että omistamalleen rakentamattomalle tontille saisi rakentaa omakotitalon. Voimassaolevassa kaavassa pääkäyttötarkoitus on Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien käsiteollisuusrakennusten korttelialue, TT-6. Korttelissa on 4 muullakin maanomistajalla asuinkäytössä oleva kiinteistö. Korttelin maanomistajien kanssa pidettiin keskustelutilaisuus 17.3.2011. Tilaisuudessa todettiin, että kaavamuutos on muidenkin maanomistajien ta-

30 voitteiden mukainen ja sovittiin kustannusten jakoperiaatteesta. Liite 1 Nykytilanne, Liite 3 Ilmakuva v. 2005 KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNE Muutosalue sijoittuu Tervakosken keskustan tuntumaan ja on suurimmaksi osaksi toteutumatonta toimitila-aluetta. Helsingintien itäpuolella Huunan alueella, on TT-korttelissa 619 omakotiasumista ja toimitilakiinteistö. Helsingintien ja Rauhalanraitin kulmassa on ET-alue, jolla sijaitsee tiilinen teleliikenteen vahvistinasema. Huunan alueella on Janakkalan Veden vedenottokaivot ja vedenkäsittelyrakennuksen tontti. Vedenotto on kaivosta loppunut. Korttelissa 108 on viidellä tontilla toimitilarakennukset ja kaksi rakentamatonta tonttia. Kaava-alue on kokonaisuudessaan pohjavesialueella. Voimassa olevassa kaavassa on yv-merkinnällä varustettu alue, joka on entinen tehtaan kaatopaikka. Alueella on pcbpitoista maa-ainesta. Pohjavettä suojataan pumppaamalla siten, että pohjaveden yläpinta pysyy PCB-pitoisen maa-aineksen alapuolella eikä sekoitu siihen. Alueella on niukasti luonnonympäristöä. Alueen halki virtaa Varisoja, jonka varressa Helsingintien itäpuolella on metsää ja pusikkoa samoin kuin eritasoliittymän ramppien keskustoissa. Myös korttelin 620 kulmassa on pieni metsäsaareke. Janakkalan kunta omistaa rakentamattomat korttelien 136-139 K- ja T-alueet sekä korttelin 620 ja AL-korttelialueen. Janakkalan Teollisuusalueet (JTA) omistaa korttelin 108 rakentamattomat tontit. JTA omistaa lisäksi korttelissa 108 kaksi vuokrahallia. Helsingintien länsipuoleisen EV-alueen ympäristöineen omistaa Stora Enso Oyj ja Helsingintien itäpuolen EV-alueen omistaa Janakkalan kunta. Muut alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Alueella ei ole kohteita rakennusinventointiluettelossa eikä tiedossa muinaismuistoja. SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavoituksella toteutetaan seuraavia VAT-tavoitteiden erityistavoitteita: Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.

MAAKUNTAKAAVOITUS YLEISKAAVA 31 Kanta-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 28.9.2006. Maakuntakaavassa alue on merkinnällä TP, työpaikka-alue. Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymään oikeusvaikutuksettomaan Tervakosken yleiskaavaan. Yleiskaavassa alue on teollisuustoimintojen aluetta T. RAKENNEMALLI 2030+ Vuonna 2010 hyväksytty maankäytön rakennemalli osoittaa suunnittelualueen työpaikka-alueeksi. ASEMAKAAVA Alueella on voimassa (25) 28.11.1979, (37) 26.8.1987, (39) 10.10.1988, (43) 28.8.1989, (44) 29.9.1989 ja (56) 2.10.1991 vahvistetut asemakaavat. Liite 2 Ote asemakaavayhdistelmästä SELVITYKSET Kaavamuutosta varten ei tehdä selvityksiä. KAAVAN VAIKUTUKSET Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue ulottuvaksi viereisiin kortteleihin. Vaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa. Ympäristö (luonto, melu, pintavedet) Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntarakenteen taloudellisuus, yhdyskuntatekniikka, palvelujen järjestäminen) Liikenne (liikenneturvallisuus, kevyt liikenne) Sosiaaliset vaikutukset (lähiympäristö) Kulttuuri- ja muut vaikutukset (taajamakuva) OSALLISET Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavamuutosalueen ja vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat

Kunnan viranomaiset: Kunnallistekniikan suunnittelu, ympäristöpalvelut Janakkalan Vesi Janakkalan Teollisuusalueet Oy Museovirasto Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskus Kanta-Hämeen pelastuslaitos Elenia Verkko Oy Elenia Lämpö Oy Gasum Elisa AinaCom Oy Posti Janakkalan Luonto ja Ympäristö ry 32 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavan aloituspäätös on tehty kunnanhallituksessa 6.8.2012 142. Kaavan vireilletulosta kuulutettiin 17.8.2012. Kaavaluonnos oli nähtävänä 17.8.-7.9.2012. TAVOITEAIKATAULU Maaliskuu 2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä Kesäkuu 2013 kaavaehdotus nähtävillä Syyskuu 2013 valtuusto hyväksyy kaavaehdotuksen TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen vireilletulosta ja kaavaluonnoksesta tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa ja Hämeenlinnan Viikkouutisissa sekä kirjeitse kaava-alueen ja vaikutusalueen maanomistajille. Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanomissa. Aineisto on nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla Turengissa ja lisäksi Tervakosken kirjastossa os. Kivimiehentie 2. Aineisto on nähtävänä kunnan internet-sivulla. VALMISTELUVAIHEESSA KUULLAAN: Osalliset LAUSUNNOT PYYDETÄÄN: Ympäristölautakunta Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset YHTEYSTIEDOT Janakkalan kunta Kaavoitusarkkitehti Leena Turkka p: 03-680 1293 etunimi.sukunimi@janakkala.fi Postiosoite: Janakkalan kunta, Juttilantie 1, 14200 Turenki