FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki VIRTAIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA Kaavaselostus Valmisteluvaihe 25.6.2012
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki I 25.6.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus... 1 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 1 1.3 Tiivistelmä... 2 2 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Osalliset... 4 2.3 Tiedottaminen... 4 2.4 Kaavoitusprosessi ja osallistuminen... 5 2.5 Viranomaisyhteistyö... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Suunnittelualue... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 3.2.2 Maakuntakaava... 7 3.2.3 Yleiskaava... 9 3.2.4 Asemakaava...10 3.2.5 Ranta-asemakaavat...11 3.2.6 Rakennusjärjestys...11 3.2.7 Rakennuskiellot...11 3.3 Tutkimukset ja selvitykset...12 3.3.1 Aikaisemmin laaditut tutkimukset ja selvitykset...12 3.3.2 Kaavoitustyö yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset...12 3.4 Väestö ja asuminen...13 3.5 Palvelut...14 3.6 Työpaikat...16 3.7 Maanomistus...16 3.8 Maisema...17 3.9 Maa- ja kallioperä...18 3.10 Vesiluonto...19 3.11 Kasvillisuus ja eläimistö...20 3.12 Arkeologia...23 3.13 Rakennettu kulttuuriympäristö...24 3.14 Liikenne....24 3.15 Teknisen huollon verkostot...25 3.16 Tuulivoima...26 4 KAAVAN TAVOITTEET...29 4.1 Yleiset tavoitteet...29 4.2 Ohjausryhmän määrittelemät tavoitteet...29 4.3 Osallisten tavoitteet...29 4.4 Asiantuntijaryhmien tavoitteet...30 4.5 Viranomaisten tavoitteet...30 4.6 Liikenteelliset tavoitteet...32
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki II 25.6.2012 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS...33 5.1 Rakennemallien kuvaus...33 5.2 Rantojen rakennusoikeuden määrittämisperusteet...34 5.2.1 Yleiskaavan tavoitteelliset alueet ja mitoitusnormit...35 5.2.2 Vyöhykkeet...35 5.2.3 Arvoalueiden vaikutus mitoitusnormeihin...36 5.3 Osayleiskaavan aluevaraukset...37 5.4 Rakennetun kulttuuriympäristön arvot...39 5.4.1 Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet...39 5.4.2 Paikallisesti arvokas rakennusperintö ja kyläkuvallisesti arvokkaat kohteet.40 5.4.3 Kiinteät muinaisjäännökset...40 5.5 Luonnonympäristön arvot...41 5.6 Kohdemerkinnät...42 5.7 Osayleiskaavan vaikutukset...42 5.8 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin...48 5.9 Suhde maakuntakaavoitukseen...50 5.10 Osayleiskaavatyön eteneminen...50 LIITTEET: Liite 1. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Liite 2. Emätilaselvitys Liite 3. Virtain keskustaajaman osayleiskaavan rakennevaiheen/strategiavaiheen palauteraportti Liite 4. Liikenteen karttatarkastelut (4 sivua) Liite 5. Melukartat TÄHÄNASTINEN RAPORTOINTI: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virtain keskustaajaman osayleiskaavan tavoite- ja rakennemalliraportti 18.1.2011 ERILLISSELVITYKSET: Keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvitys, 2011 (FCG Finnish Consulting Group Oy) Tuulivoimaselvitys (FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011) Palveluverkkoselvitys vähittäiskauppa ja hyvinvointipalvelut (FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011) Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys, 2009, tark. 2011 (Arkkitehti Karoliina Periäinen / Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy)
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (1) VIRTAIN KAUPUNKI VIRTAIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO Tämä selostus liittyy 25.6.2012 päivättyyn Virtain keskustaajaman osayleiskaavakarttaan. Selostuksen alkuosassa käsitellään hankkeen eri vaiheissa koostettuja lähtötietoja ja tavoitteita. Selostuksen loppua kohden siirrytään osayleiskaavaluonnoksen esittelyyn ja kaavakartalla esitetystä maankäytöstä seuraavien vaikutusten arviointiin. 1.1 Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus 1.2 Suunnitteluorganisaatio Virrat on noin 7 600 asukkaan kaupunki pohjoisella Pirkanmaalla Näsijärven vesistön pohjoisosassa. Pinta-alaltaan laajassa (1 300 km 2 ) kaupungissa on noin 1 000 km rantaviivaa. Kaupungin keskustaajama sijoittuu Näsijärven vesistön varrelle valtatien 23 ja kantateiden 66, 68 ja 65 solmukohtaan. Vuonna 2010 on aloitettu keskustaajaman osayleiskaavan laadinta. Yleiskaavan tavoitteena on suunnitella tavoitevuoden 2035 väestö- ja työpaikkakehitystä vastaava rakentamistarve, yhdyskunta- ja taajamarakenteen muotoutuminen sekä liikennejärjestelyt alueen luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot huomioiden. Kaupunki on teettänyt yleiskaavatyön pohjaksi tarvittavia selvityksiä vuonna 2009 2010. Varsinainen yleiskaavatyö on käynnistynyt syksyllä 2010 tavoitteiden kartoittamisella sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville panolla. Tavoitevaiheen pohjalta laadittiin kaksi yleispiirteistä rakennemallivaihtoehtoa, jotka asetettiin nähtäville mielipiteiden saamiseksi. Rakennemalleista saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta on 2011 tehty yleiskaavaluonnos. Tämän jälkeen tehdään yleiskaavaehdotus. Tavoitteena on, että keskustaajaman osayleiskaava on valtuuston hyväksyttävänä vuonna 2012. Virtain kaupungin edustajana työtä ohjaa kaupunginarkkitehti Arto Nummijärvi. Kaavan rakennemallit ja kaavan valmisteluvaiheen hyväksyy nähtäville ympäristölautakunta. Kaavan ehdotusvaiheen hyväksyy kaupunginhallitus, ja valmiin kaavan vahvistaa kaupunginvaltuusto. Kaavoituksessa on mukana ohjausryhmä, johon kuuluu kaupungin luottamusja virkamiehiä sekä muita osallisia yhdistyksistä ja eri vaikuttajatahoista. Osayleiskaavan suunnittelun tekee konsulttityönä FCG Finnish Consulting Group Oy, jossa työstä vastaa suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA Helena Ylinen.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (2) 1.3 Tiivistelmä Virtain keskustaajaman osayleiskaavaa laaditaan kaupungin keskustaan ja sen ympäristöön. Alkuperäistä OAS:ssa määriteltyä n. 61km2:n aluetta on pienennetty valmisteluvaiheessa. Kaava-alueesta on rajattu ulkopuolelle ne ranta-alueet, joilla on voimassa oleva oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava.. Keskustaajaman osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sillä suunnitellaan ja ratkaistaan tavoitevuoden 2035 väestö- ja työpaikkakehitystä vastaava rakentamistarve, yhdyskunta- ja taajamarakenteen muotoutuminen sekä liikennejärjestelyt alueen luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot huomioiden. Kaavasuunnittelun keskeisinä tavoitteina on kestävän kehityksen mukainen ja taloudellisesti järkevä taajamarakenne, elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen, monipuolisten ja vetovoimaisten asumismahdollisuuksien lisääminen mm. mahdollistamalla rannanläheinen asuminen, sekä viihtyisän ja turvallisen, luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot huomioivan elinympäristön muodostaminen. Kaavoituksen tavoitteellinen aikataulu tiivistettynä: Osayleiskaavatyö vireille (2010) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä (syksy 2010) Rakennemalliaineisto nähtävillä (kevät 2011) Kaavaluonnos nähtävillä (kevät 2012) Kaavaehdotus nähtävillä (syksy 2012) Kaavan hyväksymiskäsittely (2012) Virtain keskustaajaman osayleiskaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (3) 2 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Hankkeen suunniteltuja osallistumis- ja vuorovaikutuskäytäntöjä on kuvattu tämän kaavaselostuksen liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 1). Tässä luvussa on esitetty sama kuvaus tiivistettynä sekä siihen tulleet päivitykset ja tiedot toteutuneiden vaiheiden ajankohdista. Perus- ja erillisselvitykset lähtötietojen kokoaminen perusselvitysten tekeminen ja erillisselvitysten tarpeen arviointi luontoselvityksen valmistuminen ajoittuu kevätkesään 2011 aloitusvaiheen neuvottelu viranomaisten kanssa 29.10.2010 osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 8.11. 31.12.2010 Strateginen tarkastelu / rakennemallit strategisen tarkastelun pohjalta laadittiin 2 rakennemallia strateginen tarkastelu tehdään yleiskaava-aluetta hieman laajemmalle alueelle rakennemallien vaikutukset arvioidaan rakennemallityön aineisto nähtävillä 31.1. 18.2.2011 viranomaisilta pyydetään lausunnot rakennemalleista Valmisteluvaihe / kaavaluonnos strategisten rakennemallien pohjalta laaditaan yksi perusteltu kaavaratkaisu osayleiskaavaluonnos laaditaan rakennemallivaihtoehdoista saadun palautteen pohjalta luonnos ja sitä täydentävä kaavaselostus asetetaan julkisesti nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten, mistä ilmoitetaan kuulutuksella osayleiskaavaluonnoksesta järjestetään julkinen esittelytilaisuus nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää luonnoksesta kirjallisen mielipiteen ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta Ehdotusvaihe osayleiskaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen pohjalta ehdotus ja sitä täydentävä kaavaselostus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi, mistä ilmoitetaan kuulutuksella nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisen muistutuksen ja viranomaisilta ja hallintokunnilta pyydetään lausunnot ehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaavakarttaan ja - selostukseen tehdään tarvittaessa vähäiset muutokset nähtävilläolon jälkeen Hyväksyminen kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto kaavasta voi valittaa hallinto-oikeuteen kaava saa lainvoiman kuulutuksella
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (4) 2.2 Osalliset 2.3 Tiedottaminen MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Virtain keskustaajaman osayleiskaavoituksessa osallisia ovat mm: alueen maanomistajat ja asukkaat alueen yrittäjät ja alueella työssäkäyvät kylä- ja asukasyhdistykset paikallisyhdistykset alueella toimivat vesiosuuskunnat kaupungin eri hallintokunnat Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta (LSSLE) Koillis-Satakunnan Sähkö Oy Pohjois-Hämeen Puhelin Oy muut mahdolliset osalliset Vireillepano. Kaupunginhallitus päätti 29.3.2010 osayleiskaavan laatimisesta. Osayleiskaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillepanon yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutetaan ja asetetaan nähtäville, mistä tiedotetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla sekä kaupungin käyttämässä tiedotuslehdessä. Kaavan tavoitteista, tarvittavista selvityksistä ja arvioitavista vaikutuksista on järjestetty viranomaisneuvottelu (MRL 66 ). Strateginen tarkastelu. Tavoitteiden ja lähtötietoaineiston perusteella laaditaan vaihtoehtoisia rakennemalleja. Strateginen tarkastelu tehdään yleiskaava-aluetta hieman laajemmalle alueelle. Aiheesta järjestetään yleisöfoorumi. Viranomaisilta pyydetään lausunnot rakennemalleista. Valmistelu- eli luonnosvaihe. Rakennemallien pohjalta laaditaan osayleiskaavaluonnos. Ympäristölautakunnan valmistelemana kaavaluonnos viedään kaupunginhallituksen käsittelyyn, joka päättää sen nähtäville asettamisesta mielipiteiden antamista varten. Nähtävillepanosta tiedotetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla sekä kaupungin käyttämässä tiedotuslehdessä. Ympäristölautakunta valmistelee saadut mielipiteet kaupunginhallituksen käsittelyä varten. Ennen kaavaluonnoksen nähtävillepanoa järjestetään viranomaisten kanssa tarvittaessa työpalaveri. Ehdotusvaihe. Luonnoksesta saadun palautteen jälkeen tehdään tarvittavat muutokset ja laaditaan kaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus käsittelee. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Nähtävillä olosta tiedotetaan samoin kuin luonnoksesta. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaa tarkistetaan. Hyväksymisvaihe. Kaavaehdotuksen hyväksyy lopullisesti Virtain kaupunginvaltuusto, jonka päätöksestä on mahdollisuus valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (5) 2.4 Kaavoitusprosessi ja osallistuminen 2.5 Viranomaisyhteistyö Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista yleiskaavan laatimisprosessia. Osayleiskaavatyön käynnistymisestä, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja kaavan valmistelusta sekä yleisötilaisuuksien järjestämisestä ilmoitetaan paikallislehdessä (Suomenselän sanomat) sekä kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 29.10.2010 Pirkanmaan ympäristökeskuksessa. Kokoukseen oli kutsuttu Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto, Liikennevirasto ja puolustusvoimain edustajat. Viranomaislausunnot pyydetään strategisen tarkasteluosuuden rakennemalleista sekä kaavahankkeen valmistelu- ja ehdotusvaiheista näiden nähtävillä olon aikana. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään ehdotusvaiheen jälkeen. Muiden viranomaisneuvotteluiden tarvetta harkitaan kaavaprosessin edetessä.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (6) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualue Virrat on noin 7 600 asukkaan kaupunki Pohjois-Pirkanmaalla Näsijärven vesistön pohjoisosassa. Virtain pinta-ala on noin 1 300 km 2, rantaviivaa noin 1 000 km. Virtain halki kulkee kaksi suurta vesireittiä, Ähtärin reitti ja Pihlajavedenreitti. Virrat on ollut erämaa-aluetta lukuisine järvineen, jokineen ja koskineen. Maisema on vaihtelevaa ja sitä luonnehtivat rikkonaiset vesistöt, kapeat salmet ja korkeat kalliot. Yleiskaavan suunnittelualueena on kaupungin keskusta ja sen ympäristöalueet. Kaupungin keskustaajama sijoittuu valtatien 23 ja kantateiden 65, 66 ja 68 solmukohtaan. Keskustaajaman läpi itä-länsisuunnassa kulkee rautatie, jolta liikenne on loppunut noin 30 vuotta sitten. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 100 hehtaaria. Kuva 1. suunnittelualueen rajaus, ei mittakaavassa (pohjakartta Maanmittauslaitos).
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (7) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 30.11.2008. Tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. (www.ymparisto.fi/vat) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 3.2.2 Maakuntakaava Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen (www.rky.fi, 18.1.2011). Suunnittelualueeseen sisältyy yksi merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Herrasen kanava sulkuportteineen kuuluu arvokkaisiin Näsijärven reitin kanaviin. Kaavoitettavalla alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava (vahvistunut vuonna 2008). Maakuntakaavan selostuksen mukaan Pirkanmaan 1. maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava, jossa käsitellään samanaikaisesti kaikki maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset. Siten maakuntakaavassa on osoitettu maakunnan kehittämistavoitteiden mukaiset fyysiset aluevaraukset seuraaviksi 10-20 vuodeksi painottaen taloudellista ja toimivaa yhdyskuntarakennetta, maakunnan kilpailukykyä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä estävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maakuntakaavan aikajänteen vuoksi Virtain keskustaajaman osayleiskaavan rakennemallivaiheessa tarkasteltiin mahdollisia kehittämisalueita siten, että välietapiksi kohti yleiskaavan tavoitevuotta 2035 otettiin maakuntakaavan suurpiirteinen tavoitevuosi 2025.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (8) Kuva 2. Pirkanmaan 1. maakuntakaava (2008) Pirkanmaan maakuntakaavassa Asumiselle on osoitettu lähinnä nykyinen keskustaajama ydinkeskustan ympärillä. Täydennettävät ja laajennettavat asuinalueet sijoittuvat Keiturinniemeen ja asemantien varrelle sekä Ahjolan pohjoispuolisille peltoaukeille. Viimeksi mainitulle alueelle on käynnissä työpaikkavaltaisen rakentamisen hanke, joten tämän alueen käsittelyä ja kaavamerkintää tulee tarkastella osayleiskaavoituksessa erityisesti. Työpaikoille maakuntakaavassa on osoitettu nykyinen Sampolan alue sekä toisaalta uusi alue viereisen valtatieristeyksen toiselta puolen. Lisäksi työpaikka-alueeksi on osoitettu nykyinen Ahjolan teollisuusalue. Osayleiskaavoituksen alustavissa tavoitteissa ei ole ristiriitoja työpaikka-alueiden suhteen maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaavassa on osoitettu lisäksi kolme maatalousmaista kylämäistä kehittämisaluetta MY-merkinnöin. Näitä alueita ovat Herraskylä, Jähdyspohja sekä koillisessa Ilomäen alue, joka on aivan osayleiskaava-alueen pohjoisreunan ulkopuolella. Lisäksi maakuntakaavassa on esitetty useita kulttuuri- tai luonnonympäristön kannalta arvokkaita ja tärkeitä alueita sekä keskeiset virkistysreitit. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) kaavaehdotus oli nähtävillä 28.6. 13.8.2010. Kaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008 ( 38), että liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen käynnistetään. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2011.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (9) 3.2.3 Yleiskaava Alueella on voimassa eri aikaan valmistuneita yleiskaavoja. Laadittava osayleiskaava korvaa kokonaan tai osittain suunnittelualueella olevat osayleiskaavat: Virtain keskeisten alueiden osayleiskaava, hyväksytty vuonna 1998. Pääosin oikeusvaikutukseton, vähäisiltä osilta vahvistettu vuonna 2003 Torisevan-Jähdysniemen osayleiskaava, oikeusvaikutukseton, hyväksytty vuonna 2007, valituksenalainen Härkösen osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, vahvistettu vuonna 2002 Koroselän-Oikanselän rantaosayleiskaava, osittain oikeusvaikutteinen, vahvistettu vuonna 2000 Toisveden eteläpään osayleiskaava, hyväksytty vuonna 2007 Toisveden rantaosayleiskaava, hyväksytty vuonna 2006 Kuva 3. Yleiskaavayhdistelmä
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki FCG 25.6.2012 3.2.4 (10) Asemakaava Alueella on voimassa lukuisia eri aikaan valmistuneita asemakaavoja. Kaupungin keskustan asemakaava-alueen pinta-ala on noin 640 ha. Kaavan vanhimmat osat ovat vuodelta 1973 ja uusimmat vuodelta 2006 Marttisensaaren asemakaava, hyväksytty vuonna 2006, pinta-ala 18,5 ha Jähdyspohjan Patolammen asemakaava, hyväksytty vuonna 2008, pinta-ala 47 ha, valituksenalainen Jähdysniemen golfalueen asemakaavan laatimistyö käynnissä Kuva 4. Asemakaavayhdistelmä
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (11) 3.2.5 Ranta-asemakaavat 3.2.6 Rakennusjärjestys 3.2.7 Rakennuskiellot Kuva 5. Kaavoitusohjelmakartta: asemakaavoituskohteet 2010-2014 Vaskiselkä-Härkösenselkä, jne. ranta-asemakaava, vahvistettu vuonna 1998 Toisveden länsirannan ranta-asemakaava, vahvistettu vuonna 2000 Virtain rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.10.2003 Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (12) 3.3 Tutkimukset ja selvitykset 3.3.1 Aikaisemmin laaditut tutkimukset ja selvitykset Kulttuuri: muinaisjäännösinventointi, 2009 kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys, 2009 Luonto: pohjavesien suojelusuunnitelma, 2001, päivitys tekeillä pilaantuneiden maiden kartoitus Pilaantuneet maat: Matti-rekisteri Luonnonsuojelulliset arvokkaat kohteet, keskusta-alueen OYK ja OYK:n muutos 1997 Liikenne: Virtain tieverkkosuunnitelman tarkistus, Tiehallinto, 2001 Valtatie 23:n ja 68:n liittymäselvitys, 2010 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Kunnallistekniikka: vesihuollon kehittämissuunnitelma, päivitys valmistuu 2010, sisältää vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Killinkoksi-Virrat-Jäähdyspohja (Kukkokangas) vesihuoltoverkoston suunnitelmat, 2008 Härköskylän vesihuoltosuunnitelma, 2009 Keskustaajaman vesihuoltoverkostot nykyiset keskustaajaman hulevesiverkostot, selvitys käynnissä Kehittämishankkeet: Kalettomanlahden kehittämissuunnitelma, valmistuu 2010 Marttisensaaren kehittäminen, visiointiraportti, 2008 Marttisensaaren maakuntakaavan toteuttamisen edistämisen ja seurannan pilottiprojekti, 2008 Yleiskaavallinen tarkastelu rakennushanketta varten valtatie 23- kantatie 68 luoteiskulmauksessa, 2010 Kantatie 66:n itäpuolen peltoalueen (Nallelan peltoalue) pohjatutkimus, 2009 (yleiskaavatasoinen) VT 68 itäpuolisen kauppa-alueen suunnitelma 2008 Jähdyspohjan moottoriurheilu/ampumarata Härköskylän hanke Jähdysniemen asemakaavahanke, käynnissä Jähdyspohjan-Patolammen asemakaavahanke, käynnissä Muuta: Ilmakuvauksia (viistokuvauksia), 2009 Tuulivoimalle soveltuvien alueiden maakunnallinen selvitys (Pirkanmaan liitto, käynnissä) 3.3.2 Kaavoitustyö yhteydessä laaditut tutkimukset ja selvitykset ympäristöselvitykset, mm. pinta- ja pohjavesiolosuhteet, melu, pilaantuneet maa-alueet, tulvariskien kartoituksen huomioiminen, vapaat rannat maisema- ja luontoselvitys, sisältäen liito-oravakartoituksen kaavataloudellisia selvityksiä kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (13) Lähtötietojen kokoamiseen ja tavoitteen asetteluun liittyen kaavatyössä selvitetään mm. palveluverkon tila ja väestötavoitteet. Selvitysten riittävyyttä on arvioitu viranomaisten kanssa järjestetyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa (MRL 66 ) 29.10.2010. 3.4 Väestö ja asuminen Virroilla on tällä hetkellä noin 7 500 asukasta, joista suurin osa asuu keskustaajamassa. Väestön kehityssuunta on ollut pitkään laskeva. Suurimmillaan väestö oli 1950-luvulla, asukasmäärän ollessa yli 12 000. Tilastokeskuksen väestöennustuksen mukaan kunnan asukasluku tulee nykytrendien valossa jatkossa edelleen laskemaan. Jonkin verran kuitenkin muuttoa tulee jatkossa todennäköisesti suuntautumaan kaupungin laita-alueilta keskustaajamaan. Vakituisen asutuksen lisäksi Virroilla on n. 2500 vapaa-ajan asuntoa. Oheinen kuva hahmottaa eri kuntien kehityspotentiaalia eli lapsiväestön suhdetta ikääntyneeseen väestöön. Kuva 6. Kuntien kehityspotentiaali: Keltaisella alueella on lapsia enemmän kuin 65 vuotta täyttäneitä. Vihreällä alueella lapsia on hieman vähemmän kuin ikääntyneitä. Harmaalla alueella yli 65-vuotiaita on selvästi enemmän kuin lapsia. 2003 2005 2010 2020 2030 2040 7 982 7 755 7 260 6 609 6 174 5 747 Taulukko 1: Tilastokeskuksen väestöennuste
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (14) 3.5 Palvelut Pirkanmaan liitto on julkaissut vuonna 2010 tilastoja liittyen Pirkanmaan kuntien väestörakenteeseen. Virroilla jokaista 100 työikäistä kohden on 65 alle 15-vuotiasta tai yli 65 vuotta täyttänyttä. Koko Pirkanmaalla tämä huoltosuhdeluku on 51,1 ja koko Suomessa 51,6. Kuva 7. Virtain keskustaajamaan sijoittuu Rantatien koulu, yläkoulu ja lukio sekä Koivurinteen päiväkoti. Terveys- ja sosiaalitoimet: Terveyskeskus Vanhusten palvelukeskus Virtain koulut (tiedot vuodelta 2008): 6 alakoulua (429 oppilasta), joista yksi keskustaajamassa 1 yläkoulu (242 oppilasta), keskustaajamassa 1 erityiskoulu (29 oppilasta), keskustaajamassa 1 lukio (139 oppilasta) kouluverkkotarkastelu tehty v. 2011 Oppilaitokset ja korkeakoulut: Merikanto-opisto (657 opiskelijaa eri kuntien toimipisteissä yhteensä) Ammatillinen oppilaitos: Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (Virroilla 100 oppilasta, joista 47 virtolaisia)
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (15) Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (Virroilla 301 opiskelijaa, joista 103 virtolaista) Kulttuuri: Pääkirjasto, Killinkosken kirjasto ja kirjastoauto Kansalaisopisto (opiskelijoita n. 1 500) Nuorisokeskus Marttinen Taidenäyttelypaikkoja ja gallerioita Urheilu ja virkistys: Urheilukeskus (jäähalli, urheilukenttä, tenniskentät) Liikuntahalli (Sali, peilisali, voimailusali, squash) Kisapirtti Urheilu- ja pallokenttiä yhteensä 10 Kalettoman uimaranta ja kylien uimarannat Pirkan Taival reitistö, moottorikelkkareitistö Kylien jääkaukalot 8 kpl Valaistuja hiihtolatuja 8 km, kuntolatuja Golfkenttä, leirintäalue, karavaanarialue Nuorten leirit ja kerhotoiminta Kuva 8. Päivittäistavaramyymälät keskustaajaman alueella vuoden 2010 lopussa (Myymälät: A. C. Nielsen Finland Oy, pohjakartta: Virtain kaupunki).
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (16) 3.6 Työpaikat Virtain työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan 90,3 prosenttia. Taulukko 2. Työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan Virroilla 2008 (Tilastokeskus 2011 / Väestö/Työssäkäynti-tilastot). Työnantajasektori lukumäärä osuus (%) Työpaikat/alueella työssäkäyvät yhteensä 2 676 100 Palkansaajat 2 061 77 Valtio 42 2 Kunta 734 27 Valtioenemmistöinen osakeyhtiö 32 1 Yksityinen sektori 1 252 47 Tuntematon 1 0 Yrittäjät 615 23 Taulukko 3. Työpaikat toimialan mukaan Virroilla 2008. Muut toimialat luokittelu sisältää mm. julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. (Tilastokeskus 2011 / Väestö/Työssäkäynti-tilastot). Työpaikat toimialoittain lukumäärä osuus (%) Yhteensä 2 676 100 Alkutuotanto 336 13 Teollisuus 519 19 Rakentaminen 211 8 Palvelualat ja kauppa 699 26 Muut toimialat 860 32 Toimiala tuntematon 51 2 Taulukko 4. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Virroilla 2009. Työvoima ulkopuolella ovat mm. lapset, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset. (Tilastokeskus 2011 / Väestö/Työssäkäynti-tilastot). Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan lukumäärä osuus (%) Koko väestö 7 612 100 15-74 -vuotiaat 5 595 74 Työvoima 3 192 42 Työlliset 2 769 36 Työttömät 423 6 Työvoiman ulkopuolella olevat 4 420 58 3.7 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa, mutta myös valtiolla ja Virtain kaupungilla on maanomistusta alueella.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (17) 3.8 Maisema Yleiskaava-alue kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaan Pohjois-Hämeen järviseutuun, joka on yleisilmeeltään vaihtelevaa, laaksojen rikkomaa kallio- ja moreenimaata. Alueella on paljon metsiä ja pieniä järviä, harjujaksoja ja suuria reittivesiä. Alueen ulkopuolelle jäävä läntisin osa Virtain kaupunkia kuuluu Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on yleisilmeeltään karua ja laakeaa vedenjakajaseutua. Virtain kaupungin keskusta palvelu-, työpaikka-, teollisuus- ja asutusalueineen sijoittuu pääasiassa Torisevanjärventien länsipuolelle, ympäröivien vesistöjen, tiestön ja vanhan rautatien muodostamaan solmukohtaan. Taajamatoimintojen alue on varsin tiivis. Keskustaa ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta, jossa asutus on keskittynyt metsien ja peltojen reunoille sekä nauhamaisesti kyläteiden varsille ja järvien rannoille. Kuva 9. Näkymä vanhalta rautatiesillalta Marttisenalaiselle. Virroilla maisemaa hallitsevat vesistöt, joista näkyvimpiä ovat keskustan pohjoispuolella aukeava Toisvesi, vuolaasti virtaava Herraskoski, Herraskylän eteläpuolella oleva pieni Marttisenalainen sekä Keiturinniemen eteläpuolinen Härkösselkä. Selvitysalueen itäreunalla sijaitsee humuspitoinen, rantaviivaltaan rikkonainen Siekkisjärvi. Selvitysalueen eteläosassa, Torisevantien varrella sijaitsevat Torisevan järvet, jotka ovat kuuluisia jylhistä kallioistaan, syvyydestään ja äkkijyrkistä rannoistaan. Edellä mainittujen järvien lisäksi alueella on lukuisia pienempiä järviä, pieniä lampia ja puroja. Maastonmuodoiltaan yleiskaava-alue on hyvin kumpuilevaa. Alueella sijaitsee mm. kolme maakunnallisesti arvokasta kallioaluetta. Peltoalueita osayleiskaava-alueella on vähän ja ne keskittyvät järvien alaville rantamaille. Selvitysalueen pohjoisimmat osat Hietalan Torppakylän välimaastossa ovat soistuneita, talouskäytössä olevia kangasmetsämaita. Laajoja, mäntyvaltaisia metsäalueita esiintyy myös Keiturinniemen, Penkkivuoren sekä Someronvuoren alueilla.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki FCG 25.6.2012 (18) Rannat ovat melko karuja, kivisiä tai kallioisia tai paikoin kapealti luhtarantaisia. Asutuksen varhaista sijoittumista ovat ohjailleet vesireitit sekä toisaalta viljelykelpoisen maaperän sijainnit. Historiallisesta näkökulmasta katsoen Virtojen ominaispiirre ovat olleet alavalla rannalla sijaitsevat yksittäistalot. kukkuloiden laet ovat metsäisiä. Kirkonkylän ensimmäiset asuintalot ovat olleet Kalettomanlahden pohjukan viljavalla painanteella. Sittemmin kylätaajama on levinnyt rinteille. Virtain raitin varsi alkoi rakentumaan etelästä kohti pohjoista. Kantatie 66 rakentui ohitustienä taajaman itärajaksi. Sittemmin taajama on levinnyt myös kantatien itäpuolelle. Virrat on myös pitkään ollut suosittu huvilapitäjä; tällä hetkellä kunnassa on n. 2500 loma-asuntoa. Nykyisen suunnittelutrendin valossa kantatiet ja valtatie ovat houkuttelevia paikkoja elinkeinoelämän toiminnan sijoittumisen kannalta. Nyt tehtävässä osayleiskaavassa tullaan määrittelemään maankäytöllisiä periaatteita, joilla on myös merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. Kuva 10. Korkeuskäyrät (GTK), taajama punaisella ääriviivalla. Keskustaajama on lähtenyt rakentumaan Kalettomanlahden pohjukasta alaville alueille, ja sen jälkeen jyrkille Kalettoman pohjoisrannoille sekä Kantatien 66 itäpuolelle. 3.9 Maa- ja kallioperä Alueen kallioperä on suurimmalta osalta granodioriittia, jossa porfyroblastien pääosa on kalimaasalpää. Alueen keskellä kulkee pohjois-etelä -suuntainen graniittivyöhyke ja ydinkeskustan itäisimmän osan alueella kallioperä on porfyroblastista tai porfyyristä graniittia. Somervuoren alue on pääosin myös granodioriittia. Somervuoren pohjoispuolisen Ketvenenkorven alueen, Tapiolan läntisimpien osien sekä Siekkiskylän alueilla esiintyy myös dioriittia.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (19) Keiturin, Suonijärvenvuoren ja Jähdyspohjan alueella on kiillegneissiä. Paikoin alueen kallioperässä esiintyy myös hieman gabroa ja vulkaniittia. Lisäksi esim. Keiturinniemen pohjoisreunalla esiintyy emäksisiä ja intermediäärisiä vulkaanissyntyisia kiviä. 3.10 Vesiluonto Kuva 11. Virtain keskustaajaman kallioperä on muodostunut granodioriiteista (beige), graniiteista (vaal.pun), dioriitista (rusk.) ja kiillegneissistä (vaal.sin) (Geologian tutkimuskeskus 2011). Pohjakartta Geologinen tutkimuskeskus 2011 Virtain keskustaajaman ympäristön maaperä on paljolti kallioista ja moreenista. Vesistöjen varsilla on savikkoja, joista monet ovat käytössä viljelypeltoina. Keskustaajaman halki kurottuu Toisveden pohjukasta Lakarintien myötä kaakkoon pehmeämpien maalajien alue, joka on myös arvokasta pohjavesialuetta. Hiesualueita on Torppakylässä, Herraskylässä sekä Ahjolan-Purulan välisellä alueella. Puttosharjulta kaakkoon Kangasjärvelle ulottuu harjuvyöhyke, joka on hiekkamaata. Hiekkaa ja hiesua esiintyy myös Siekkisjärven ranta-alueilla. Saraturvetta esiintyy pienillä alueilla mm. Keiturinvuoren, Purulan ja Puttoskylän alueilla Rakentamiselle otollista maaperää keskustaajaman yhteydessä on mm. Keiturinniemellä ja Kalettomanlahden etelärannalla sekä valtatien 23 ja kantatien 66 risteyksen koillisneljännekselle. Valtaosa Virtain kaupungin tutkituista pohjavesivaroista sijoittuu jäätikön sulamisvesien muodostamalle harjujaksolle, joka ulottuu Visuvedeltä Jäähdyspohjan kautta Virtain keskustan itäpuolelle ja edelleen Liedenpohjaan. Vesistöt ja kalliot jakavat jakson useiksi erillisiksi pohjavesialtaiksi (Pirkanmaan ELY 2011). Suunnittelualueen rajojen sisäpuolelle sijoittuu kolme pohjaveden muodostumisaluetta, joiden sijainti on esitetty oheisessa kuvassa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (20) 3.11 Kasvillisuus ja eläimistö Kuva 12. Arvokkaat pohjavesialueet. Yleiskaava-alueelle sijoittuvat Puttosharjun, Lakarinharjun ja Jähdyspohjan pohjavesialueet (sininen rajaus) (OIVA - ympäristö- ja paikka-tietopalvelu 2011). Alueen vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, joka on yksi Suo-men suurimmista vesistöistä. Alueen järville tyypillistä on lievä humuspitoisuus, karuus sekä lievä happamuus. Monet pienimmistä järvistä ja lammista ovat rannoiltaan soistuneita. Kaava-alue rajautuu luoteessa Toisveteen, joka on tyypiltään runsashumuksinen järvi. Järvi on erittäin syvä ja lähes saareton. Länsiosassa kaava-alueen sisäpuolelle jää Keiturinniemen eteläpuolella avautuva, lievästi rehevän ja rannoiltaan hyvin rikkonaisen Vaskiveden-Visuveden Härkösselkä, joka on yhteydessä Toisveteen Herraskosken kautta. Toisveden ja Härkösselän välille sijoittuu myös Herraskosken kanava, joka sijaitsee Virtain Perinnekylän vieressä. Vuosina 1903 1907 rakennettu kanava yhdistää Näsijärven vesistön Toisveteen ja on nykyään vain matkailukäytössä. Kanavalla on pituutta 960 m ja sitä reunustavat pihtakuuset. Vaskiveden- Visuveden Jähdyslahti rajaa selvitysaluetta lounaassa, Jähdyspohjan alueella. Selvitysalueen itäosassa on pienehkö, pinta-alaltaan noin 290 ha:n kokoinen, humuspitoinen Siekkisjärvi. Lisäksi etenkin alueen eteläosiin sijoittuu runsaasti myös muita pienempiä järviä, joita ovat mm. Kangasjärvi, Valkeajärvi, lievästi rehevä Majajärvi sekä kalliorantaiset Torisevan järvet. Yleiskaavan liittyen on tehty erillinen luontoselvitys (FCG Finnish Consulting Group Oy 2011), jossa on kuvattu laajemmin yleiskaava-alueen kasvillisuutta ja eläimistöä. Selvityksessä todetaan, että Virtain keskustan osayleiskaavan suunnittelualue edustaa luonnon arvoiltaan ja maisemaluonteeltaan rikasta Pirkanmaan aluetta. Pinnanmuodoiltaan selvitysalue on kumpuilevaa ja paikoin myös kallioista. Alue on pääosin rakentamiseen hyvin tai kohtalaisesti soveltuvaa, luonnonarvoiltaan tavanomaista, kulttuurivaikutteista metsä- ja rantaluontoa, metsätalousmenetelmin hoidettua kangasmetsää sekä viljelykäytössä olevaa peltoa. Rakentamisen ja muun maankäytön ulkopuolelle suositetaan mahdollisuuksien mukaan jätettäväksi arvokkaat luontokohteet lähiympäristöineen (selvityksen liitekartta 1). Tällaisia kohteita selvitysalueella ovat uomaltaan luonnontilaiset
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (21) purot ja niiden yhteydessä esiintyvät lehtoalueet, jyrkänteet ja niiden alusmetsiköt, ojittamaton suoalue Sorvannevalla, pieni rantaluhta-alue sekä liitooravan elinalueet. Luontoselvityksessä todetaan, että yksittäisten kohteiden säilymisen lisäksi kaava-alueella tulisi huolehtia riittävän viherverkoston säilymisestä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden välillä. Viheryhteydet eli viherkäytävät edistävät ja turvaavat lajien siirtymistä alueelta toiselle. Myös ranta-alueiden säilyminen puustoisena on suositeltavaa. Arvokkaiden luontokohteiden välille muodostuva ekologinen käytäväverkosto on esitetty oheisessa kuvassa. Arvokohteiden eli ns. luonnon ydinalueiden lisäksi kaava-alueella on laajoja, rakentamattomia, tavanomaisen luonnon alueita. Kuva 13. Ekologinen verkosto kaava-alueella.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (22) Kaava-alue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella. Alue kuuluu Pohjois-Hämeen eliömaakuntaan. Virtain kaupunki on laajojen ja melko yhtenäisten kangasmetsien ympäröimä. Kotalahdentien pohjoispuolella Hietalan-Torppakylän välisellä alueella vallitsevat keski-ikäiset, pääasiassa havupuuvaltaiset mustikkatyypin kangasmetsät. Tälle alueen osalle on tyypillistä soistuneisuus, mistä johtuen metsäalueet ovat usein ojitettuja. Keskustan länsipuolella, Keiturinniemen pohjoisosassa levittäytyy laajahko, rakentamaton metsäalue, joka rajautuu lännessä ja pohjoisessa vesialueisiin ja idässä sekä etelässä asutusalueisiin. Alueella esiintyy soistuneita kuusikangasmetsiä sekä mäntyvaltaisia kangasrämeitä, joiden kenttäkerroksessa esiintyy kangasmetsälajiston ohella yleisenä suolajeja kuten suopursua ja juolukkaa. Keiturinvuoren alueella esiintyy kuivahkoa puolukkatyypin mäntykangasta. Puusto Keiturin alueella on pääosin keski-ikäistä ja aluetta täplittävät pienet avohakkuu- ja taimikkoalueet. Länsirannan tuntumassa puusto on varttuneempaa.. Virtain keskustan eteläpuolella, Penkkivuoren alueella levittäytyvät laajat, kuivahkot mäntykankaat. Alueen puusto on keski-ikäistä ja harvennettua. Penkkivuoren metsät ovat asukkaiden virkistyskäytössä ja alueella kulkee tiheä ulkoilureittiverkosto. Varttuneen puuston osuus selvitysalueen metsissä on vähäinen. Iäkkäämmät metsäalueet keskittyvät erityisesti rantojen läheisyyteen ja kalliojyrkänteiden alle. Tällaisia metsäalueita on mm. Herraskylän, Makkaraojan ja Myllyniemen alueella. Lehtoja selvitysalueella on vähän ja ne keskittyvät purojen ja jokien varsille. Alueen rantojen kasvillisuus on tavanomaista. Paikoin lahdenpohjukoissa esiintyy kapea järviruokoreunus. Herraskylän kapean Tupparanlahden pohjukassa luhta levittäytyy hieman laajempana ja rehevämpänä ympäröivien peltoalueiden rehevöittävän vaikutuksen johdosta. Suoalueet ovat pääosin ojitettuja isovarpurämeitä. Puttoskylän pohjoispuolella sijaitseva Puttosneva on pääosin ojittamatonta nevarämettä ja siten ominaisuuksiltaan edustavaa. Suokasvillisuutta esiintyy myös pienten lampien rantojen nevareunuksissa. Alueen nisäkäslajiston arvioidaan olevan pääosin tyypillistä talousmetsien, kulttuuri- ja peltoalueiden lajistoa. Laajat metsä- ja suoalueet luovat elinympäristön mm. monille riistalajeille. Maastohavaintojen perusteella alueella tavataan mm. metsäjänistä, oravaa ja hirveä. Metsästäjäin keskusjärjestön rekisteritietojen mukaan Virtain alueella tavataan myös mm. kanadanmajavaa ja valkohäntäkaurista. Liito-orava on alueella yleinen. Maastokäyntien yhteydessä alueella tavattiin yleisenä myös mm. sammakkoa ja sisiliskoa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (23) 3.12 Arkeologia Kuva 14. Liito-oravan elinalueet Virtain keskustaajaman yleiskaava-alueella. Alueen järvet ovat tärkeitä virkistyskalastuskohteita ja niihin on tehty runsaasti kalaistutuksia. Toisveteen, Siekkisjärveen, Valkeajärveen ja Herraskoskeen on istutettu mm. kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, nieriää, siikaa, plankton- sekä pohjasiikaa sekä järvilohta. Luontoinventointien yhteydessä tehtyjen havaintojen ja lähdeaineiston perusteella selvitysalueen linnuston arvioidaan olevan melko rikasta ja Keski- Suomelle tyypillistä metsä- ja kulttuuriympäristöjen lajistoa. Virtain esihistoriallinen asutus nojaa kirkonkylän sijaintiin vesireitin varrella. Merkkejä on jo kivikautisesta asutuksesta. Asutusrakenne noudattaa kaskiviljelyn ja eräasutuksen vaatimia periaatteita. Otolliset viljelyalueet sijaitsevat pääosin rannoilla. Keskustaajaman alueelta on tiedossa useita muinaismuistoja eri aikakausilta. Osayleiskaavoitettavalta alueelta on tehty arkeologinen inventointi 2009 (Mikroliitti Oy), jota on täydennetty vuonna 2011. Inventoinnissa on todettu: 5 aiemmin tunnettua kivikautista asuinpaikkaa 5 inventoinnissa löydettyä uutta kivikautista asuinpaikkaa 1 mahdollinen lapinraunio tai kiuas 4 aiemmin tunnettua terva/hiilihautakohdetta 6 inventoinnissa löydettyä uutta terva/hiilihautakohdetta Tarkastettiin 7 talonpaikkaa 1700-luvulta, joista yksi hyvin säilynyt Dokumentoitiin kahden aiemmin kartoitettujen I ms. linnoitusalueen lisäksi kolmas
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (24) 3.13 Rakennettu kulttuuriympäristö Vesireitit ovat tarjonneet Virroille hyvät kehitysmahdollisuudet esihistoriallisen ajan jälkeen. Materiaalia on kuljetettu vesitse teollisuuden ja kaupan tarpeisiin. Virroilta Tampereelle kulkee edelleen säännöllisesti liikennöivä höyrylaiva. Merkittäviä keskustaajaman rakentamisvaiheita ovat olleet mm. kirkollisten rakennusten ilmestyminen maisemaan, Virtain raitin rakentuminen komeine kauppataloineen ja julkisine rakennuksineen sekä Kalettomanlahden rantojen järvimaisemien asuttaminen. Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen (www.rky.fi, 18.1.2011). Suunnittelualueeseen sisältyy yksi merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Herrasen kanava sulkuportteineen kuuluu arvokkaisiin Näsijärven reitin kanaviin. Aiemmassa, vuoden 1993 vastaavassa koosteessa on merkittäväksi luokiteltu seuraavat kulttuurihistorialliset ympäristöt: Virtain kirkko ympäristöineen (kohde 151) Herraskosken kulttuurimaisema (kohde 152) Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas alue Pirkanmaan 1. maakuntakaavaan on merkitty seuraavat arvokohteet ja alueet: 247 Jäähdyspohjan kulttuurimaisema 249 Ilomäen kulttuurimaisema 252 Herraskosken kanava 256 Härkösenkylän kulttuurimaisema 274 Virtain kirkko 3.14 Liikenne. Osayleiskaava-alueelta on tehty kattava rakennetun kulttuuriympäristön inventointi. Suojeltavia alueita ja kohteita käsitellään tarkemmin myöhemmin tässä kaavaselostuksessa kaavan kuvaukseen liittyvässä kohdassa 7.5 Rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Virtain keskustaajama sijoittuu valtatien 23 ja kantateiden 66, 68 ja 65 solmukohtaan. Valtatie 23 on Porista Virtain ja Jyväskylän kautta Joensuuhun johtava valtatie. Valtatiellä 23 on nykyisin huomattavasti paikallista liikennettä kantateiden liittymien välillä. Kantatie 66 on Orivedeltä Virtain kautta Lapualle kulkeva tie. Tietä käytetään osin vaihtoehtoisena reittinä valtatielle 3. Kantatie 68 on Virroilta Ähtärin ja Alajärven kautta Pietarsaareen kulkeva tie, ja kantatie 65 puolestaan on Tampereelta Virroille Näsijärven länsipuolta kulkeva tie. Valtatien ja kantateiden ylittäminen kävellen tai pyörällä on liikenneturvallisuuden kannalta haastavaa.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (25) 3.15 Teknisen huollon verkostot Katuverkolla ongelmia on lähinnä keskustan pääkadun läpiajoliikenteen ajonopeuksien hallinnassa. Välityskykyongelmia ei ruuhkahuippuja lukuun ottamatta ole. Keskustan ja sataman alueen välillä on katuverkon hierarkia tällä hetkellä epäselvä, sillä kokoojakatuina toimivat kadut, joilla on suoria tonttiliittymiä ja jotka tulisi rauhoittaa tonttikaduiksi. Rakennetussa ympäristössä tämä on kuitenkin hankalaa ilman uusia katuyhteyksiä ja keskustan täydennysrakentamisessa tämä tulee ottaa huomioon, eikä lisätä rakentamista kuormittamaan merkittävästi tällaisia katuverkon osia. Kaava-alueen nykytilaa on kuvattu selostuksen liitteessä 4. Maakuntakaavassa esitetään olemassa olevia kunnallisteknisiä päälinjoja sekä mahdollisen tulevan verkostotarpeen varauksia. Keskeiset sähkölinjat tulevat Virtain keskustaan koillisesta. Lisäksi kaavassa on osoitettu linjatarve Visuveden keskustan ja Virtain päälinjan välille. Vesihuollon osalta maakuntakaavassa on esitetty keskustaajamasta kohti pohjoisia ja eteläisiä kyliä kurkottavat yhteydet, joista jätevesilinja pohjoiseen tarvemerkinnällä. Lisäksi on osoitettu vesihuoltoverkoston jatkamistarve visuveden keskustaan. Virtain keskustaajaman länsipuolelle ei maakuntakaavassa ole osoitettu kunnallisteknisiä päälinjoja tai niihin liittyviä suunnitelmia. Kuva 15. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Vesihuoltoverkoston kattavuutta tarkasteltiin kaavatyön rakennemallivaiheen vertailussa. Todettiin, että vesihuollon verkosto on melko laaja, ja uudet
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (26) maankäytön alueet on löydettävissä verkoston varsilta. Keskustaajaman ulkopuolisille verkoston varsille sijoittuville alueille kuten Jähdyspohjaan voidaan osoittaa kylämäisen kehittämisen keskittymiä. Kuva 16. Rakennemallivaihtoehdot A ja B, aluevaraukset mustin ääriviivoin, alla värillisinä Virtain vesiosuuskunnat sekä Maanmittauslaitoksen peruskarttaote 3.16 Tuulivoima Osayleiskaavatyön valmisteluvaiheessa on laadittu Tuulivoimaselvitys, joka käsittää osayleiskaava-alueen lähiympäristöineen (FCG Finnish Consulting Group Oy 2012). Tuulivoimaselvityksen ensimmäisen vaiheen, Ei-analyysin, tehtävänä oli selvittää, onko alueella tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Selvityksen toisessa vaiheessa suoritettiin teknistaloudellinen analyysi. Osayleiskaavoitettavalta alueelta ei analyysissä löytynyt tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita. Sen sijaan soveltuva alue löytyi selvitysalueelta osayleiskaava-alueen läheisyydestä sekä kolme soveltuvaa aluetta 2-3 kilometrin etäisyydellä kaavarajasta. Selvitetyt, tuulivoimatuotantoon mahdollisesti soveltuvat alueet näkyvät kartassa:
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (27) Kuva 17. Ei-selvityksen perusteella löydetyt mahdolliset tuulivoima-alueet (1-4) Selvitysalueen (punainen puskuriviiva) ulkopuolelta löytyi laajempia mahdollisia tuulivoima-alueita. Näihin on kuitenkin suhtauduttava varauksella, sillä selvityksessä käytetty aineisto ei välttämättä kata kyseisiä alueita. Tarkemmissa analyyseissä saattaisi löytyä esteitä näiden alueiden tuulivoimasoveltuvuudelle. Työn toisessa vaiheessa neljälle tarkasteltavalle alueelle tehtiin tuulimallinnus. Mallinnuksen tuloksena saatiin kunkin alueen tuuliresurssikartta, jonka perusteella jatkokäsittelyyn otettiin alueet 3 ja 4. Näille alueille tehtiin voimaloiden alustava sijoitussuunnittelu. Alueelle 3 saatiin mahtumaan yhteensä yhdeksän voimalaa ja alueelle 4 yksitoista voimalaa. Jokaiselle voimalalle saatiin laskennallinen tuotantoarvio. Näiden laskennallisten tuotantoarvioden epävarmuus on suuri, sillä ne perustuvat mallinnettuihin tuloksiin. Ennen varsinaista tuulivoimatuotannon hankekehitystä alueella tulee suorittaa tuulivoimamittaukset.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (28) Tuulivoimaselvityksessä tarkasteltiin tuotantoon liittyvän melun leviämisestä mallinnuksen avulla. Laskentatulosten perusteella voidaan todeta, että melu on varsin paikallista. 45 db:n vyöhyke jää noin 400m:n etäisyydelle voimalaitoksista. Melun nykyisen ohjearvon, 40 db:n mukainen vyöhyke jää noin 700 metrin etäisyydelle voimalaitoksista. Mallinnustulosten perusteella melutaso on lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle 40dB. Laskennalliset melutasot eivät siis ylitä vakituiselle tai vapaa-ajan asumiselle asetettuja päivä- ja yöajan ohjearvoja. Lopputuloksena voidaan todeta, että alueille 3 ja 4 tehtyjen mallinnusten perusteilla alueille sopisi 9 ja 11 teholtaan 3 MW:n Vestas V112 tuulivoimalaa (korkeus 100 metriä). Näiden ehdotusten mukaan tehtyjen melumallinnusten perusteella Valtioneuvoston asettamat melun ohjearvot eivät ylity.
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (29) 4 KAAVAN TAVOITTEET 4.1 Yleiset tavoitteet Kaavahankkeen lähtökohtaisia tavoitteita on avattu tarkemmin tämän kaavaselostuksen liitteenä olevassa rakennemalli- ja tavoiteraportissa (liite 4). Tässä luvussa on esitetty lyhennelmät alustavista tavoitteista sekä kaavahankkeen edetessä tehdyt tavoitteisiin liittyvät tarkennukset. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säädösten mukaisesti niin, että sillä voidaan ohjata tulevaa asemakaavoitusta, alueiden käytön järjestämistä ja asemakaavan ulkopuolisilla alueilla se mahdollistaa yleiskaavan käytön rakennuslupaharkinnan perusteena MRL 44 :n ja 72 :n mukaisesti. Kaavasuunnittelun keskeisinä tavoitteina on kestävän kehityksen mukainen ja taloudellisesti järkevä taajamarakenne, elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen, monipuolisten ja vetovoimaisten asumismahdollisuuksien lisääminen mm. mahdollistamalla rannanläheinen asuminen, sekä viihtyisän ja turvallisenelinympäristön muodostaminen. Yleiskaavalla suunnitellaan ja ratkaistaan tavoitevuoden 2035 väestö- ja työpaikkakehitystä vastaavaa rakentamistarve, yhdyskunta- ja taajamarakenteen muotoutuminen sekä liikennejärjestelyt alueen luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot huomioiden. 4.2 Ohjausryhmän määrittelemät tavoitteet 4.3 Osallisten tavoitteet Virtain kaupungin ohjausryhmä on kokouksessaan 27.9.2010 asettanut yleiskaavan tavoitteiksi: Mahdollisuuksia yritystoiminnalle Viihtyisä ja monipuolinen asuminen Nuorten huomioiminen Risteysalueiden hyödyntäminen Oikeankokoiset tontit oikeissa paikoissa Palvelut kunnossa Matkailu elinkeinona Puhdas luonto ja vesistöt Hyvät virkistysyhteydet ja reitit Kulttuuriympäristö kunniaan Imago Toimiva kokonaispaketti Yleisöfoorumi 9.12.2010 Aloitusvaiheen yleisöfoorumissa 9.12.2010 kartoitettiin osallisten tavoitteita sekä esiteltiin alustavia rakennemalleja. Tilaisuudessa käsiteltyjä tavoitteita ja ajatuksia on avattu yksityiskohtaisemmin tämän kaavaselostuksen liitteenä olevassa rakennemalli- ja tavoiteraportissa (liite 4). Työpajoissa esille nousseet aihepiirit olivat: liikenne asuminen palvelut arvot, suojelu
FCG Finnish Consulting Group Oy Virtain kaupunki (30) väestö ilmastonmuutos, rakentaminen suunnittelu elinkeinot, matkailu virkistys, harrastukset Rakennemallit nähtävillä 31.1.-18.2.2011: Rakennemallityön ollessa nähtävillä 31.1.-18.2.2011 saatiin yleisöltä 15 mielipidettä, jotka on vastineineen kirjattu tämän kaavaselostuksen liitteenä olevaan rakennemallivaiheen palauteraporttiin (liite 5). Mielipiteet olivat yksittäisten osallisten jättämiä, ja koskivat paljolti yksittäisiä kiinteistöjä. Mielipiteet koskivat myös tuulivoimarakentamista, luonto- ja kulttuuriarvoja, liikenneyhteyksiä sekä rakennemallien mitoitusta. Kaavaluonnos nähtävillä, syksy 2011: Täydennetään kaavahankkeen edetessä Kaavaehdotus nähtävillä, vuodenvaihde 2011-2012 Täydennetään kaavahankkeen edetessä 4.4 Asiantuntijaryhmien tavoitteet Virtain kaupunki asetti rakennemallityön yhteydessä kaavahankkeelle neljä asiantuntijaryhmää, joilta pyydetään kommentointia kaavahankkeen eri vaiheiden nähtävillä olojen yhteydessä. Neljä ryhmää: luonto, virkistys, vapaa-aika elinkeino yhdyskuntatekniikka, liikenne, pelastus asuminen, rakennettu ympäristö, kaupunkikuva 4.5 Viranomaisten tavoitteet Rakennemallit nähtävillä 31.1.-18.2.2011: Asiantuntijaryhmien rakennemallivaiheen palaverimuistiot on referoitu lausunnoksi rakennevaiheen palauteraporttiin, joka on tämän kaavaselostuksen liitteenä (liite 5). Kommentointi oli runsasta. Vertailtavissa rakennemalleissa nähtiin hyviä sekä huonoja ominaisuuksia, ja myös kehittämisideoita kertyi runsaasti. Kaavaluonnos nähtävillä, syksy 2011: Täydennetään kaavahankkeen edetessä Kaavaehdotus nähtävillä, 2012 Täydennetään kaavahankkeen edetessä Viranomaisaloitusneuvottelu 29.10.2010: Viranomaisaloitusneuvottelussa toivottiin väestötavoitteita ja niihin liittyviä tarpeita arvioitavan kaavoituksen tavoitteiden asettelun pohjaksi. Kaavoituk-