KIINTEISTÖN KUNTOTARKASTUS TILAUSNUMERO 20132675 1/16 Tilaaja: Kohde: Lappeenrannan kaupunki Omakotitalo Osoite: 53100 LAPPEENRANTA Piennarpolku 12 53300 LAPPEENRANTA Tarkastus pvm. Tarkastaja: 25.06.2013 Antero Laine, Rak.mest. AKK, PKL, FMA p. 0400-300948 Yleisnäkymä kohteesta Menetelmät Kokemusperäinen silmämääräinen tarkastelu rakenteita rikkomatta, käyttäen apuna mittalaitteita. Tarkastuksen ulkopuolelle jäävät mahdolliset piilevät viat, joiden tarkastus vaatii rakenteiden purkamista, rikkomista ja avaamista. Tarkastuksessa sovelletaan Rakennustietosäätiön peruskuntoarvion KH 90-00393 ohjeita, kuntotarkastuksen suoritusohje KH 90-00394 ja konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja RT 13-10574 ja kuluttajansuojalakia. LIITTEET Sanallinen arviointi, mittaustulokset, toimitusehdot.
2/16 1. Yleistietoa kohteesta ja tarkastuksesta. 3 2. Kulutustietoja omistajan ilmoituksen mukaan. 3 3. Tarkastustapa, käytössä olleet asiakirjat ja mittalaitteet.. 3 4. Huonetilojen kuntoluokat ja mittaustulokset... 4 5. Yleisarviointi 5 6. Kiireellistä korjausta vaativat rakenneosat.. 5 7. Riskit, jos korjauksia ei suoriteta. 5 8. Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot. 5 9, Huomioitavia asioita. 5 10.Havainnot ja toimenpide-ehdotukset rakenneosittain. 6 10.1 Ulkoalueet.. 6 10.2 Rakennustekniikka. 7 10.3 Huonetilat.. 9 10.4 Lämmitys-, vesi-, ja viemärilaitteet 11 10.5 Sähkölaitteet... 13 10.6 Ilmanvaihtolaitteet.. 13 11.Rakennuksen puutteiden korjaustarve 14 11.1 Välittömästi tehtävät korjaukset.. 14 11.2 Viiden vuoden kuluessa tai sen jälkeen tehtävät korjaustoimenpiteet 14 Sopimusehdot.. 14 Kuntotarkastuksen tarkoitus 14 Kuntotarkastuksen sisältö 15 Lukijan muistiinpanot.. 16
1. Yleistietoa kohteesta ja tarkastuksesta 3/16 Kohde Omakotitalo Piennarpolku 12, 53300 LAPPEENRANTA Tarkastuspäivä 25.06.2013 Rakennusala n. m² Asuinpinta-ala n. 105 m² Tilavuus n. m³ Kerrosala n. 139 m² Kerrosluku 1 1/2 Valmistumisvuosi 1987 Tilaaja Lappeenrannan kaupunki, 53100 LAPPEENRANTA Tarkoitus Asuntokauppa Laskutus Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy/ Auli Pietikäinen Valtakatu 44 53100 LAPPEENRANTA Yhteyshenkilö Pekka Väisänen SpKoti LKV Puh. 050 3858495 Omistushistoria Ei tietoa. Tarkastaja Antero Laine, rak.mest. AKK Läsnä: Antero Laine Säätila Aurinkoinen kesäsää 26 ºC Tarkastusta rajoittavia tekijöitä Yläpohjan rakenteita ei päästy katsomaan, kun sinne ei ollut kulkuaukkoa. 2. Kulutustietoja omistajan ilmoituksen mukaan Sähkö/Puu Öljy Kaukolämpö Maakaasu Maalämpö/sähkö Kwh/v /v L/v /v /v /v /v Kokonaiskulutus n. 2400 Kiinteistövero /v Tiemaksu /vuosi Tontinvuokra n. /v n. 215 n. oma tontti 3. Tarkastustapa, käytössä olleet asiakirjat ja mittalaitteet Kuntotarkastus on suoritettu pääosiltaan aistinvaraisesti, silmämääräisesti tarkastellen ainetta rikkomatta, käyttäen apuna mittalaitteita. Tarkastuksessa on pyritty selvittämään rakenteiden kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä vaurioita. Tarkastuksessa tutustutaan kaikkiin huonetiloihin ja rakenneosiin. Rakenteita rikkomattomalla menetelmällä ei voida havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita. Piilossa olevien perustus-, seinä-, ja kattorakenteiden tai salaojien kuntoa, toimivuutta, rakennekerroksia tai korjaustarvetta ei yleensä voida luotettavasti määritellä. Epäilyttävissä tapauksissa suositellaan tarvittaessa lisäselvityksien ja kuntotutkimusten suorittamista. Käytössä olleet asiakirjat: - ei ollut mitään piirustuksia LVIS-piirustukset: - ei ollut Mittalaiteet: - pintamittauslaite GANN RTU 600, mittapää; aktiivielektrodi B 50, joka mittaa rakenteen 50 mm:n syvyydeltä. - ilman lämpötila + suht.kosteus: Vaisala HMI 41, anturi HMP 41 Muut asiakirjat: - myyntiesite, SpKoti LKV
Pintakosteusmittaus suoritetaan ns. kosteudenilmaisimella, jonka mittaussyvyys on korkeintaan 50 mm. Mittaus perustuu aineen kapasitanssiin kosteuden muuttaessa materiaalin kapasitiivisia ominaisuuksia. 4/16 Mittauksella ei pystytä määrittelemään kosteuden syvyyttä rakenteen sisällä. Kosteus saattaa olla esimerkiksi laatoituksen ja vedeneristyksen välissä, jolloin se ei yleensä vaurioita rakenteita. Suhteellisen kosteuden ja lämpötilojen mittauksilla pyritään selvittämään huonetilojen tilanne ja vertaamaan niitä sisäilmaohjeen mukaisiin ohjearvoihin. Ympäristöministeriön sisäilmaohjeen mukaan asuinhuoneiden ilman sisälämpötila pitäisi olla välillä +18 26 C. seinäpinnan lämpötila tulisi olla vähintään + 15 C ja alin pistemäinen lämpötila +9 C. Huoneilman suhteellisen kosteuden arvoksi suositellaan 30 45 % lämpötilassa +21 C 4. Huonetilojen kuntoluokat ja mittaustulokset Raportin jaottelussa ja nimikkeistössä noudatetaan soveltuvilta osiltaan Rakennustietosäätiön asuinkerrostalon peruskuntoarvion malliraportin KH 90-00184 ohjetta. 1. hyväkuntoinen uutta vastaava 2. tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3. välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve lähivuosina 4. huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut tai uusittava Keittiön sekoittajasta mitattu vedenvirtaus, l/min, ei mitattu. Suositus virtaamaksi on 12 l/min. Palovaroittimien määrissä ja sijoituksissa on noudatettava Suomen pelastuslain keskusjärjestön (SPEK) määräyksiä. Palovaroittimet pitää sijoittaa jokaista alkavaa 60 m² kohti, kuitenkin niin että jokaisessa kerroksessa on yksi palovaroitin. Palovaroitin pitäisi testata kerran kuukaudessa ja vaihtaa patterit joka vuosi sekä uusia palovaroittimet 7 10 vuoden välein. Suhteellinen kosteus-% Ilman lämpötila C Ulkoilma 57 26 Asuinhuoneet 65 21 Huonetilojen ilmasta mitatut kosteuslukemat ovat normaalien ohjearvojen rajoissa. Kuntoluokat Huonetila lattia katto seinät Huomioita 1-KERROS Olohuone 3 3 3 tilassa on varaava tulisija Keittiö 3 3 3 tilassa on puuliesi Wc 2 2 2 tilassa on sähköinen lattialämmitys, käsienpesuallas on rikki Kodinhoitohuone 3 3 3 tilassa on sähköinen lattialämmitys ja vesimittari Eteistilat 3 3 3 tuulikaapissa on sähköpääkeskus Sauna 3 3 4 tilassa on sähköinen lattialämmitys, 300 l lämminvesivaraaja ja sähkökiuas Pesuhuone 3 3 3 tilassa on sähköinen lattialämmitys Kuisti katettu tila Varasto erillinen rakennus, kylmä tila Autokatos erillinen rakennus, kylmä tila 2-KERROS Makuuhuone, 3 kpl 3/4 3 3 Wc 3 4 3 wc-istuimen takana on ilmanvaihtokone omassa tilassa Vaatehuone 3 3 3 Porras/aulatila 3 3 3 Parveke katettu tila
5. Yleisarviointi 5/16 Käytetyn kohteen kaupassa ostajan tulee varautua tiettyihin virheisiin, ennen kaikkea erityyppisiin kulumisvikoihin ja vanhoja normeja vastaaviin teknisiin ratkaisuihin. Tässä tarkastuksessa rakennuksen kunto arvioidaan vertaamalla sitä vastaavan ikäisiin rakennuksiin eikä uusiin nykyisten laatuvaatimusnormien mukaisiin rakennuksiin. YLEISARVOSANA: Rakennus on perustettu teräsbetonianturaperustukselle muuratulle kevytbetoniharkkosokkelille tiivistetyn sorapatjan päälle, alapohja on valettu teräsbetonista, rakennuksen runko on puurakenteinen, väli-, yläpohja- ja kattorakenteet ovat paikalla tehdyt puurakenteet, kantavat rakenteet ovat ikäisessään ja alkuperäisessä kunnossa. Rakennus on peruskuntoinen, huonetilojen pinnat ovat kuluneet ja ne pitäisi saneerata. Rakennuksen rakenteet ovat kunnossa, tekniset laitteet ovat alkuperäiset. 6. Kiireellistä korjausta vaativat rakenneosat Rakennuksessa ei ole kiireellisesti korjattavia kohteita. Kun pesutiloissa tehdään korjaustöitä, pitää työssä noudattaa Ympäristöministeriön julkaiseman Suomen rakennusmääräyskokoelman osan C2 ohjeita ja määräyksiä, julkaisun mukaan; Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnan on toimittava vedeneristyksenä tai lattian päällysteen alle ja seinään pinnoitteen taakse on tehtävä erillinen vedeneristys. Mainittu teksti on velvoittava ja määräys on tullut voimaan 1.1.1999, kyseisessä julkaisussa viitataan rakennuslain 13 :ään. Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että päällysteen korjauksen yhteydessä pesuhuoneen lattia- ja seinäpintoihin on asennettava vedeneriste, jotta voimassa olevat laatuvaatimukset tulevat täytetyksi. 7. Riskit, jos korjauksia ei suoriteta Rakenteet pitää tehdä ja korjata käyttötarkoituksien vaatimusten mukaisiksi oikeista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huollot ja syntyneet tai havaitut vauriot pitää korjata pikaisesti, koska se estää lisävauriot, säästää kustannuksia ja rakennuksen arvo säilyy. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä korjaustoimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi olla haitaksi asumiselle. 8. Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot Rakennus on rakennettu aikana, jolloin käytettiin asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on kielletty 01.01.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 01.01.1994 alkaen. Asbestikartoituksen tekeminen on kiinteistön omistajan vastuulla. 9. Huomioitavia asioita 1. Rakennuksen alkuperäisissä alapohja-, välipohja- ja seinärakenteissa voi olla piileviä vaurioita osissa rakenteita varsinkin vesipisteiden ympäristössä avattaessa rakenteita. Rakennuksen rakenteiden kunnosta ei koskaan saada täydellistä varmuutta purkamatta laajasti rakenteita. Tarkastuksessa ei ollut mitään rakennepiirustuksia, joten rakennuksen rakenteet jouduttiin päättelemään tarkastajan kokemukseen ja näköhavaintoihin perustuen. 2. Rakennus on puolitoistakerroksinen, harjakattoinen, paikalla tehty asuinrakennus. Sokkeli on muurattu kevytbetoniharkoista, alapohja on teräsbetonia, toisen kerroksen välipohja- ja yläpohjarakenteet ovat
6/16 massiivipuurakenteita ja kattorakenteet ovat paikalla tehdyt puurakenteet tai tehdasvalmisteisia naulalevyristikoita. Asuinkerroksen runko on mineraalivillaeristeinen puusoirorunko, julkisivu on maalattua lomalautaa. 3. Sähköistys, vesi- ja viemäriputket ovat alkuperäiset, samoin rakennuksen muu tekniikka, lämmityspattereita on ilmeisesti uusittu jossakin vaiheessa. 4. Rakennuksen ympäristön pintavedet pitää johtaa pois perustusten ympäristöstä maanmuotoilulla ja sadevesikaivoilla. 5. Rakennuksen rakenteista mitattiin kohonneita kosteusmittausarvoja pintamittarilla pesuhuoneen lattian viemärikaivon ympäristöstä. 6. Rakennuksen riskirakenteita ovat rakennuksen matalaperustus, yläpohjan kattorakenteet, erityisesti rakenteiden vinolapeosuudet, pesuhuoneen puurunkoiset rakennuslevyseinät ja vesipisteiden ympäristöjen rakenteet. 7. Alueen maapohjan Radon mittauksesta ei ole tietoa. Mittauksen voi suorittaa myös itse pakkaskaudella. Katso www.stuk.fi. Mittausajankohta on vuosittain 01.11. 30.04 välisenä aikana. Lisätietoja p. 09 7598 8497. Omistajan kertoman mukaan on suoritettu seuraavat korjaukset; 1. Rakennus on peruskuntoinen, eikä siinä ole tehty mainittavia korjauksia valmistumisen jälkeen. Ennen korjaustöiden aloitusta toimenpiteistä pitää olla perusteelliset korjaussuunnitelmat. 10. Havainnot ja toimenpide-ehdotukset rakenneosittain 10.1 Ulkoalueet 10.1.1 Istutukset ja kasvillisuus 10.1.2 Liikenneväylät 10.1.3 Pihavarusteet 10.1.4 Jätehuolto - Pihalla on luonnon ja istutettuja puita, piha-alue on nurmetettu. - Sorapintainen liittymä kadulta. - Tuuletusteline, varasto/autokatosrakennus, piha-alueella ei ole mitään erityisvarusteita. - Roskat kerätään jäteastiaan ja kunnallinen jätehuolto tyhjentää astian. 10.1.5 Pintavesien poisto ja rakennuksen ulkopuolen maanmuotoilut - Pintavedet pitäisi ohjata pois sokkelin vierestä maanmuotoilulla ja sadevesikaivoilla. - Räystäskourut ja syöksytorvet pitäisi rakentaa kaikille lapesivuille ja kaikkien syöksytorvien alle pitäisi rakentaa sadevesikaivot kattopintavesien johtamiseksi pois rakennuksen ympäristöstä. - Suositus on, että maankaltevuus rakennuksen ympärillä on rakennuksesta poispäin kolmen metrin matkalla vähintään 1:20.
10.2. Rakennustekniikka 7/16 10.2.1 Perustukset 10.2.2 Salaojat 10.2.3 Alapohja Näkymät rakennuksen sokkelista - Rakennus on perustettu teräsbetonianturalle muuratulle kevytbetoniharkkosokkelille. - Sokkelirakenne on matala ympäröivään maahan nähden. - Rakennuksen sokkelin vesieristyksestä ei ole tietoa, sen asennukseen pitää varautua ja samalla salaojittaa rakennus. - Sokkelin ympäristön kasvillisuus pitäisi poistaa, ympärille pitäisi laittaa kivetys tai karkea sepeli 600 mm:n leveydelle. - Rakennus on perustettu tukevalle perusmaalle, eikä sokkelirakenteissa havaittu mitään lujuuteen vaikuttavia poikkeamia tai muutoksia niiltä osin kuin se nähtiin. - Rakennuksen salaojituksesta ei ole tietoa. - Alapohja on maanvarainen polystyreenieristetty teräsbetonilaatta, eristepaksuus on 50 tai 100 mm. - Alapohjassa ei havaittu mitään lujuuteen vaikuttavia vaurioita. 10.2.4 Lattiapintojen korkeudet - Lattiapinta on rakennuksessa asuinkerroksessa miltei samassa tasossa ympäröivään maanpintaan nähden matalaperustuksen vuoksi. - Maanpintoja pitäisi leikata mahdollisuuksien mukaan noin 200 300 mm ja muotoilla maanpinnat niin, että pintavedet valuvat rakennuksesta poispäin. - Suositus on, että lattiapinnan pitäisi olla > 300 mm ympäröivän maanpinnan yläpuolella. 10.2.5 Runkorakenteet - Rakennuksen sokkeli on muurattu kevytbetoniharkoista, alapohja on teräsbetonia, asuinkerroksen runko on paikalla tehty puurunko, toisen kerroksen väli- ja yläpohjarakenteet ovat puurunkoisia ja kattorakenteet ovat paikalla tehdyt puurakenteet. - Rakenteita ei nähty, ne on päätelty rakennusajankohdan ja tarkastajan kokemuksen mukaan. Rakenteissa ei havaittu halkeamia tai muita vaurioita niiltä osin kuin ne nähtiin. 10.2.6 Ulkoseinärakenne sisältäpäin katsottuna - Pintamateriaali, rakennuslevy, höyrysulku, puurunko + mineraalivillalämmöneristys, tuulensuojalevy, ilmarako ja ulkoverhous.
10.2.7 Julkisivut, ikkunat ja ulko-ovet 8/16 Näkymä julkisivusta - Julkisivu on maalattua pystylomalautaa. Ulkovuoren maalipinta on ehjä. - Rakennuksen seinustalla kasvaa kasvillisuutta, kasvit pitäisi poistaa, koska ne kastelevat rakenteita. - Ikkunat on alkuperäiset kuultokäsitellyt kolminkertaiset puuikkunat, tyyppiä MSK. Ikkunoissa on osassa tuuletusluukut. - Ulko-ovet ovat alkuperäiset maalatut puurunkoiset ovet ja huonetilojen väliovet ovat alkuperäiset. - Puisten julkisivuverhousten, ovien ja ikkunoiden tavoitteellinen käyttöikä on 30 vuotta, huoltojakso on viisi vuotta. 10.2.8 Julkisivujen varusteet - Talotikkaat, lapetikkaat, hoitotaso ja kuitin lappeella räystäskouru. 10.2.9 Kattorakenteet ja yläpohja 10.2.10 Vesikatto - Kattorakenteet ovat joko tehdasvalmisteiset tai paikalla tehdyt alkuperäiset puurakenteet. Rakenteista ei saatu varmuutta, kun ei ollut rakennepiirustuksia ja yläpohjaan ei ollut kulkuaukkoa, että olisi nähnyt rakenteet. Lämmöneristeenä on mineraalivilla. Yläpohjaan pitäisi tehdä kulkuaukko. - Yläpohja tuulettuu räystäiden kautta. Yläpohjan vinolapeosuuksien tuulettuvuudesta pitää huolehtia, tuuletustilan lämmöneristeen ja ruodelautojen välissä pitää olla vähintään 50 mm. - Yläpohjan päätykolmioihin pitäisi asentaa 200 mm:n tuuletusventtiilit yläpohjan tuuletuksen varmistamiseksi. Näkymät vesikatteesta - Vesikatto on harjakattoinen, katteena on alkuperäinen naulakiinnitteinen Varttikate. Katteen uusimiseen pitää varautua noin viiden vuoden kuluttua. - Katteen läpiviennit pitäisi pellittää aina harjalta lähtien ja tarkastaa niiden tiiveys ajoittain. Viemärin tuuletusputken yläpuolelle pitäisi lappeelle asentaa suojarauta estämään lumen painon kohdistumista tuuletusputkeen. - Räystäskorut ja kate pitäisi aina puhdistaa keväisin ja syksyisin.
10.2.11 Ullakkotilat 10.3. Huonetilat 9/16 - Tavoitteelliset käyttöiät eri kattomateriaaleille ovat; poltettu tiili, muovipinnoitettu, galvanoitu ja maalattu pelti 50 v, bitumikermi, mineritlevy ja muovi 30 v, kunnossapitojaksot vaihtelevat 5:stä 20:een vuoteen. - Katolta ja vesikouruista pitäisi puhdistaa irtoroskat keväisin ja syksyisin. 10.3.1 Asuinhuoneet - Rakennuksessa ei ole käyttöullakkoa. 10.3.2 Keittiö Näkymä olohuoneesta - Asuinhuoneet ovat alkuperäisessä peruskunnossa, paikoitellen huoneiden pintamateriaalit ovat kuluneet ja ne pitäisi uusia. Muuten ne ovat normaalissa asuinkunnossa. - Asuinhuoneiden väliseinät ovat puurunkoisia rakennuslevyseiniä. Näkymä keittiöstä - Keittiökalustot on alkuperäiset, kaapistojen alakaapit ovat kuluneet ja koneita on uusittu tarpeen mukaan. Laitteiden toimivuutta ei tarkastettu. Keittiössä on liesituuletin, poistoputki on liitetty ilmastointiin. - Astianpesukoneen ja kylmäkalusteiden alle pitäisi asentaa turvakaukalo mahdollisten vesivaurioiden ehkäisemiseksi. 10.3.3 Wc, 2 kpl
10/16 Näkymät molemmasta wc:stä - Tilat ovat alkuperäisessä peruskunnossa, pinnat ovat osittain kuluneet, yläkerran kattoon on uusittu yksi levy, ilmeisesti ilmastointiputken kondenssiveden valuman vuoksi. Alakerran pesuallas on rikki. - Lattiat ovat muovimattopintainen ja laatoitettu puurunkoinen rakennuslevy- ja maanvarainen betonilattia ja seinät ovat yläkerrassa muovitapettipintaiset ja alakerrassa laatoitetut puurunkoiset rakennuslevyseinät. Tilojen rakenteissa ei havaittu kosteutta. Alakerran tilan lattiassa on sähköinen lattialämmitys, jota ohjaa automaattinen termostaatti. - Lattioiden läpivientien tiiveys pitää tarkastaa ajoittain ja tarvittaessa läpiviennit tiivistää, ettei vesi pääse rakenteisiin. 10.3.4 Sauna ja pesuhuone Näkymä saunasta Näkymä pesuhuoneesta - Tila t ovat alkuperäisessä peruskunnossa, pinnat ovat kuluneet ja tilat pitäisi saneerata nykyvaatimusten mukaiseen kuntoon. - Lattiat ovat laatoitettuja maanvaraisia betonilaattoja ja seinät ovat pesuhuoneessa laatoitetut puurunkoiset rakennuslevyseinät. Tilojen laattapinnoissa on laattoja irti alustasta ja joitakin laattoja halki, pesuhuoneen seinässä on putkimiehenteipillä paikattu alue. Pesuhuoneen lattiakaivon ympäristössä on betonialapohjassa kosteutta. - Pesuhuoneen lattiakaivo on alkuperäinen muovikaivo, kaivon ja korokerenkaan välistä puuttuu tiiviste,
kaivo pitäisi uusia saneerauksen yhteydessä. - Lattioissa on sähköinen lattialämmitys, joita ohjaa automaattinen termostaatti. - Saunassa on sähkökiuas. Saunan paneeliseinissä on tummumia. - Märkätilojen suositeltava saneerausjakso on 15 20 vuotta. - Kosteissa tiloissa lattian ja seinien sekä lattiakaivon liitossaumat pitäisi vuosittain huoltaa. 11/16 10.3.5 Muut tilat Näkymä kodinhoitohuoneesta - Muut tilat ovat myös peruskuntoiset. - Tilan lattia on maanvarainen betonilaatta ja seinät ovat laatoitetut puurunkoiset rakennuslevyseinät. Tilan rakenteissa ei havaittu kosteutta, lattiassa on sähköinen lattialämmitys. - Yläkerran ikkunoissa pitää olla kiinteät aukaisukahvat ja ikkunoiden alla paloportaat paloturvallisuuden vuoksi. 10.4. Lämmitys-, vesi- ja viemärilaitteet 10.4.1 Lämmitysjärjestelmä 10.4.2 Automatiikka Näkymä lämminvesivaraajasta saunan lauteiden alla - Rakennuksessa on suorasähkölämmitys ja varaavat tulisijat. Rakennuksen alakerran tiloissa on ilmeisesti alkuaan ollut kattopaneelilämmitys, koska huonetilojen seinillä on termostaatit. Paneelit ovat rikkoutuneet ja huonetiloihin on asennettu sähköpatterit. - Lämminvesivaraaja, 300 l, on alkuperäinen ja sijoitettu saunan lauteiden alle. - Varaajien, paisunta- ja varolaitteiden keskimääräinen käyttöikä on 20-25 vuotta. - Lämmitystä ohjaa lattialämmityksien käsisäätöiset automaattiset termostaatit ja huonetilojen sähköpattereissa on käsisäätöiset termostaattiventtiilit. 10.4.3 Lämmitysverkosto
12/16 - Rakennuksessa on huonekohtaiset sähköpatterit, uunilämmitys ja osassa tiloja sähköinen lattialämmitys. - Sähköpattereiden keskimääräinen käyttöikä on 20-30 ja lattialämmitysvastuskaapeleiden 30 50 vuotta. 10.4.4 Tulisijat ja hormit Näkymä hormista katolta - Rakennuksessa on puuliesi keittiössä ja varaava uuni ensimmäisen kerroksen olohuoneessa. Hormisto on silmämääräisesti tarkastellen ehjä ja kuiva. Hormin päälle pitäisi valaa betonikaulus ja asentaa suojahattu. Hormisto pitää nuohota joka vuosi. Mahdollisista uusista tulisijoista pitää aina ilmoittaa paloviranomaisille. - Pitkään pois käytöstä olleet tulisijat ja hormistot pitää tarkastuttaa ennen käyttöönottoa palotarkastajalla. 10.4.5 Vesijohtoverkosto Näkymä vesimittarista - Vesijohtoputket on alkuperäiset muovi- ja kupariputket, jotka on vedetty pääosin suojaputkessa rakenteissa ja osittain rakenteiden pinnassa. - Rakennus on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon, liittymäputki on alkuperäinen muoviputki. - Vesiputkien arvioitu käyttöikä on 20-30 vuotta, muoviputkien 50 vuotta. 10.4.6 Viemäriverkosto - Rakennuksen viemäriputket on alkuperäiset muoviputket ja rakennus on liitetty kunnalliseen viemäriverkostoon, liittymäputki on alkuperäinen muoviputki. - Silmämääräisessä tarkastelussa ei havaittu puutteita. - Tavoitteellinen käyttöikä sekä muovi-, että valurautaputkille on 50 vuotta. 10.5. Sähkölaitteet
13/16 10.5.1 Keskus- ja ryhmälaitteet Näkymä pääkeskuksesta - Rakennuksen sähköistys on alkuperäinen. - Pääkeskus on alkuperäinen, pääsulakkeet ovat 3 x 35 A. - Silmämääräisessä tarkastelussa ei havaittu puutteita. - Sähkökeskusten tavoitteellinen käyttöikä on vähintään 30 vuotta. 10.5.2 Kaapeloinnit yleensä - Kaapeloinnit on alkuperäiset. Johdot on vedetty putkittamalla rakenteissa. - Kaapeloinnissa ei havaittu puutteita. - Tavoitteellinen käyttöikä kaapeleille on vähintään 50 vuotta. 10.5.3 Rasiat ja asennukset 10.6. Ilmanvaihtolaitteet - Kalusteet on alkuperäiset ja kunnossa. Asennuksissa ei havaittu puutteita. 10.6.1 Poistoilmajärjestelmä Näkymä ilmanvaihtokoneesta yläkerran wc:n seinässä, omassa tilassaan - Rakennuksessa on automaattinen ilmanvaihto ja keittiössä on liesituuletin, josta ilmanvaihtokonetta ohjataan. Ilmanvaihtokone on alkuperäinen ja teknisesti vanhentunut, se pitäisi uusia. Ilmanvaihtokone pitäisi olla aina päällä vähintään hiljaisimmalla nopeudella.
14/16 - Ilmanvaihtokoneen suodattimet pitää huoltaa keväisin ja syksyisin ja uusia kolmen vuoden välein. 10.6.2 Hormit ja kanavat - Hormit ovat kierresaumapeltihormeja. Ilmanvaihtohormien lämpöeristyksestä ei ole tietoa yläpohjatilassa. Hormien lämmöneristys pitää tarkastaa ja tarvittaessa korjata yläpohjassa. - Ilmanvaihtohormien nuohouksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtohormit suositellaan puhdistettavaksi 5 10 vuoden välein. 10.6.3 Poistoilmaventtiilit - Poisto- ja tuloilmaventtiilit ovat säädettäviä, ilmastointiventtiilejä ei saa tukita, vaan ne on pidettävä auki. 10.6.4 Korvausilmaventtiilit - Automaattinen ilmastointi huolehtii korvausilmasta. - Korvausilman määräksi suositellaan asuintiloissa 4 litraa/s/henkilö. 11 Rakennuksen puutteiden korjaustarve 11.1 Välittömästi tai vuoden sisällä tehtävät korjaukset - Teknisten laitteiden vuosihuollot pitää suorittaa laitteiden huolto-ohjeiden mukaan. 11.2 Viiden vuoden kuluessa tai sen jälkeen tehtävät korjaustoimenpiteet - Rakennuksen ylläpidon ja säilyvyyden kannalta tarvittavat korjaustoimet. - Sokkelin vesieristyksen asennus pitäisi tehdä, salaojittaa samalla rakennus, rakentaa syöksyjen alle sadevesikaivot ja asentaa sokkelin viereen karkea sepeli tai luonnonkivetys noin 600 mm:n leveydelle ja poistaa kasvit rakennuksen seinustalta. - Savuhormin päälle pitäisi valaa betonikaulus ja asentaa suojahattu hormiin ja sivulappeelle pitäisi asentaa lumieste viemärin tuuletusputkelle ja tehdä huoltoluukku yläpohjaan. - Katteen uusimiseen pitää varautua. - Huonetilojen pinnat ja pesutilat pitäisi saneerata. - Ikkunoiden ja julkisivujen huoltomaalaukseen pitää varautua. SOPIMUSEHDOT Tämän tutkimusselostuksen osittainenkin kopiointi on kielletty. Kuntotarkastuksen tarkoitus Kuntosilmä Oy:n suorittaman kuntotarkastuksen tarkoituksena on selvittää rakennuksen / asunnon rakennetekninen kunto. Tarkastuksen suorittaa rakennusasiantuntija aistinvaraisilla havainnoilla rakennetta rikkomattomin menetelmin ja tarkastus voi sisältää myös vähäisiä kuntotutkimustoimenpiteitä. Kuntotarkastusraportti antaa luotettavaa tietoa kaupan kohteesta kaikille asianosaisille ja vähentää siten kaupan jälkeisiä riitamahdollisuuksia. Kuntotarkastus ei kuitenkaan vapauta ostajaa kiinteistön huolellisesta ennakkotarkastusvelvollisuudesta, mutta se on hyvä apu tätä velvollisuutta täytettäessä.
Kuntotarkastuksen sisältö 15/16 Tarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti, mistä ilmenee rakennuksen tekniset ratkaisut ja materiaalit tarkastuspäivänä, rakennuksen oleelliset virheet ja puutteet, kuntoluokat, korjaustarve ja ehdotukset sekä mahdollisuuksien mukaan arvio seurauksista, mikäli virheiden korjaaminen laiminlyödään. Tarkastus suoritetaan käyttäen apuna tilaajalta saatuja asiakirjoja kuten rakennuslupa-, rakenne-, sähkö-, LVI-, salaojaja pintavesisuunnitelmia ja piirustuksia. Omistajalta tai asukkaalta saatujen tietojen perusteella kartoitetaan asumisaikana havaitut puutteet ja käyttöriskit sekä tehdyt korjaukset. Tarkastaja ei vastaa saamistaan virheellisistä asiakirjoista ja hänellä on oikeus luottaa suullisesti saamiinsa tietoihin. Aistinvaraisessa tarkastuksessa tarkastetaan rakennuksenympäristö, näkyvät pinnat, julkisivut, katto sekä ylä- ja alapohja, mikäli niihin pääsee oven, aukon tai luukun kautta. Kuntotarkastaja arvioi asiakirjojen, haastattelun, kosteusmittauksen ja aistinvaraisesta tarkastuksesta saamiensa tietojen sekä kokemuksensa ja rakennusteknisen tietämyksensä perusteella, onko tarkastettavassa kohteessa tarpeellista suorittaa lisätoimenpiteitä riskien löytämiseksi. Mikäli tarkastaja epäilee kosteusvaurioita, hän voi lisätutkimussuosituksen sijasta suorittaa vähäisen rakenteen avauksen tai porauksen, jos omistaja antaa siihen luvan. Vähäinen toimenpide on esim. puurakenteisen seinän poraus, paneelin tai listan irrotus. Avatusta rakenteesta tehdään lisähavaintoja, minkä jälkeen kuntotarkastaja tulppaa poraamansa reiän käyttäen tarvittaessa liima-ainetta tiivisteenä. Kuntotarkastaja myös pääsääntöisesti kiinnittää irrottamansa rakennusmateriaalin takaisin. Kuntotarkastaja ei vastaa siitä, että epäilyttävästä rakenteesta ei löydykään vaurioita. Kuntotarkastajalla on myös aina mahdollisuus kieltäytyä rakenteenavauksesta. Tarkastusraporttia tulkittaessa tulee ottaa huomioon, että jokaisessa kiinteistössä on puutteita, virheitä ja vaurioon johtavia riskejä. Kiinteistön hoito edellyttää säännöllistä huoltoa, kunnossapitoa ja kunnon tarkkailua. Monet syyt, kuten materiaalien ja laitteiden kuluminen, korjausten laiminlyönti, virheellinen käyttö ja sääolosuhteet voivat aiheuttaa vaurioita, vaikka puutetta tai sen aiheuttamaa riskiä ei olisikaan havaittu kuntotarkastuksessa. Kuntotarkastaja ei vastaa siitä, että jokin vähäinen puute, vaurio tai huoltotoimenpide on jäänyt mainitsematta tarkastusraportissa. Tarkoitus on kartoittaa rakennuksen kunto ja rekisteröidä oleelliset riskit ja puutteet raporttiin. Rakenneosien ja laitteiden iästä johtuva tavanomainen kuluminen ja vaurioituminen on normaalia ja niitä ei sen vuoksi mainita raportissa. Tarkastuksessa ei myöskään arvioida pintamateriaalien tai sisustuksen laatua tai työnjälkeä, koska niiden oletetaan olevan jokaisen nähtävissä ja arvioitavissa. Tarkastus on rakennustekninen tarkastus, jossa LVIS-tekniikasta kirjataan vain rakennusasiantuntijan havaitsemat näkyvät vauriot ja LVIS-järjestelmien ikä ja mahdollinen korjaushistoria sekä ohjeellinen tekninen käyttöikä vastaaville laitteille. Tarkastaja suosittelee tehtäväksi varsinaisen LVIS-teknisen asiantuntija tarkastuksen, jos hän havaitsee sen olevan tarpeellisen. Tarkastus kattaa myös piha-, ym. vähäisten rakennusten pintapuolisen tarkastuksen. Niissä suoritetaan kosteus-, ym. mittauksia harkinnan mukaan ja huomioiden niiden merkitys kokonaisuuteen verraten. Mikäli rakennuksessa havaitaan merkittäviä puutteita tai vaurioita, jotka olisi pitänyt havaita kuntotarkastuksessa ja jos puutetta tai virhettä ei ole tarkastuksessa kuntotarkastajan huolimattomuuden vuoksi havaittu, on tarkastaja tästä vastuussa. Edellinen ei kuitenkaan koske vähäistä puutetta tai virhettä eikä sellaista virhettä, jota aistinvaraisessa tarkastuksessa ei kohtuudella voida olettaa havaitun. Jos kuntoraportissa havaitaan virheitä tai puutteita, on tarkastajalla oikeus ja velvollisuus korjata virhe ja tarvittaessa tarkastaa kohde siltä osin uudestaan. Tarkastaja ei vastaa mahdollisen tarkastusvirheen aiheuttamasta välillisestä tai vaikeasti ennakoitavasta vahingosta kuten tuotannon keskeytyksestä, tulon, liikevaihdon tai voiton menetyksistä eikä sopimuksen lykkäytymisestä tai purkautumisesta sivullisen kanssa. Vaatimus kuntotarkastajan tekemän virheen johdosta tulee esittää hänelle heti havaittuaan sen ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kuntotarkastuksesta, muuten oikeus virheen korjaukseen tai mahdolliseen vahingonkorvaukseen menetetään.
16/16 Tarkastuksessa sovelletaan konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995, RT 13-10574 ja kuluttajasuojalakia. Lappeenranta 25.06.2013 Kuntosilmä Oy Antero Laine rakennusmestari, AKK, PKL, FMA pätevöitynyt kuntotarkastaja, Kiinteistöalan Koulutussäätiön Ammatillisen Oppilaitoksen valtakunnallinen tutkinto p. 0400-300 948 Lukijan muistiinpanot: