KERAVA 9. ALIKERAVA UUDENMAAN SAIRAALAPESULAN (2311) Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 8.9.2015 päivättyä asemakaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut 8.9.2015
1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaava-alueen määrittely 1.2 Kaavan hallinnollinen käsittely Uudenmaan Sairaalapesula, asemakaavan muutos (2311) Diaarinumero 210/864/2015 Asemakaavan muutos Keravan kaupungin 9. Alikeravan kaupunginosan kortteliin 363 sekä puistoalueelle. Asemakaavan muutoksella muodostuu 9. Alikeravan kaupunginosan kortteli 363 sekä puistoaluetta. Tämän asemakaavan alueella tonttijako tehdään erillisenä Vireilletulo kaupunkikehitysjaosto 11.3.2015 Hyväksyminen kaupunkikehitysjaostossa kaupunginhallituksessa x.x.2015 x.x.2015 1.3 Yhteystiedot Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut PL 123, Kultasepänkatu 7 04250 KERAVA Tommi Jääskeläinen kaava-arkkitehti puh. 040 318 2388 tommi.jaaskelainen@kerava.fi KERAVAN KAUPUNKI Maankäyttöpalvelut PL 123, Kultasepänkatu 7 04250 KERAVA Virkailijoiden talon asemakaavaluonnoksen selostus Päivitetty 8.9.2015
3 1.4 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Alikeravan Myllynummen teollisuusalueella noin 3,5 km etäisyydellä Keravan keskustasta etelään. Alue rajautuu teollisuusrakennusten kortteliin 356, Isokiventiehen ja Silokalliontiehen. Sijainti, opaskartalla 1.5 Kaavan päätarkoitus Ortokuva keväältä 2015 Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa puiston osan käyttötarkoitus teollisuusrakentamiseen, ja sijoittaa suunnittelualueen läpi jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alue. Alueelle jää myös rasitteeksi kaukolämpölinja. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen luonnonarvot sekä auto-paikkojen että virkistysalueiden riittävyys. Muutosalueen pinta-ala on noin 18 824 m², josta korttelialuetta on 14 951 m 2 ja puistoa noin 3 873 m 2. Nykyisin teollisuustontilla on 7 475,50 k-m 2 verran rakennusoikeutta, joka ylittyy vähäisesti (152,50 k-m 2 ).
4 1.6 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Kaava-alueen määrittely... 2 1.2 Kaavan hallinnollinen käsittely... 2 1.3 Yhteystiedot... 2 1.4 Kaava-alueen sijainti... 3 1.5 Kaavan päätarkoitus... 3 1.6 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.7 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.8 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 7 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 9 3.2.2 Maakuntakaava... 9 3.2.3 Yleiskaava... 9 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 10 3.2.5 Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET... 11 4.1 Osalliset... 11 4.2 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 12 4.3 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 12 4.3.2 Mielipiteet ja lausunnot... 12 4.4 Asemakaavan muutosluonnos... 13 4.4.1 Alustava vaikutusten arviointi... 13 4.4.2 Luonnoksen nähtävilläolo ja tiedottaminen... 14 4.4.3 Mielipiteet ja lausunnot luonnoksesta... 14 4.5 Viranomaisyhteistyö... 15 4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1 Kaavan rakenne... 15 5.1.1 Mitoitus... 16 5.1.2 Palvelut... 16 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 16 5.3 Aluevaraukset... 16 5.3.1 Korttelialueet... 16 5.3.2. Muut alueet... 16 5.4 Kaavan vaikutukset... 16 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 5.4.3 Muut vaikutukset... 18
5 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 19 5.6 Nimistö... 19 5.7 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 19 5.7.1 Tiedottaminen ja nähtävilläolo... 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 1.7 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (päivitetty 28.7.2015) 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Asemakaavan muutosluonnos merkintöineen ja määräyksineen 5. Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet niihin 6. Kaavaehdotus 7. Kaavaehdotuksen merkinnät ja määräykset 8. Havainnekuva 1.8 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Uudenmaan maakuntakaava, YM, 8.11.2006 2. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, YM, 30.10.2014 3. Yleiskaava 2020, Keravan Kaupunkisuunnittelu, lainvoimainen 22.6.2006 4. Keravan liikennejärjestelmä 1999 2020, luonnos, Keravan Kaupunkitekniikka 7.12.1999 5. Maankäyttö- ja rakennuslaki 6. Keravan kaupungin rakennusjärjestys 13.12.2010
6 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloite Uudenmaan Sairaalapesula Oy 2014 Vireilletulo Oas (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) Kaupunkikehitysjaosto 11.3.2015 Kirjeet osallisille 16.5.2015. Lausuntopyyntö viranomaisille ja muille yhteistyötahoille 23.3.2015. Ilmoitus lehdessä 18.3.2015, internetissä ja ilmoitustaululla 23.3.2015 Oas nähtävillä 23.3. 7.4.2015 Luonnos Kaupunkikehitysjaosto 11.6.2015 Kirjeet osallisille 15.6.2015. Lausuntopyyntö viranomaisille ja muille yhteistyötahoille 22.6.2015. Ilmoitus lehdessä 17.6.2015, internetissä ja ilmoitustaululla 22.6.2015 Nähtävillä 22.6. 21.7.2015 Ehdotus Kaupunkikehitysjaosto 15.9.2015 Kirjeet osallisille x.x.2015 Lausuntopyyntö viranomaisille ja muille yhteistyötahoille x.x.2015 Ilmoitus lehdessä x.x.2015 internetissä ja ilmoitustaululla x.x.2015 Nähtävillä xx.x. - x.x.2015 Hyväksyminen Kaupunkikehitysjaosto x.x.2015 Kaupunginhallitus x.x.2015 2.2 Asemakaava Teollisuusrakennusten korttelialuetta laajennetaan puistoalueelle. Laajennusosalle osoitetaan maanalaista johtoa varten varattu alueen osa sekä ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla teollisuustontille sijoitettuna huoltoajo ja tontille ajo sallitaan. Silokallionpuisto pienenee muutoksessa 2840 m 2, mutta yleiskaavan ja maakuntakaavan mukainen koilliskaakkosuuntainen viheryhteys kuitenkin säilyy. Viheryhteyden uutta mahdollista sijoituspaikkaa tutkitaan vireillä olevassa Keravan yleiskaavan (2035) päivitystyössä.
7 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Tulevat maanomistajat vastaavat kustannuksillaan tonttijaon muutoksesta ja kiinteistön lohkomisesta. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asemakaavamuutos on käynnistetty Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n aloitteesta. Sairaalapesulan kanssa on solmittu kiinteistökaupan esisopimus, joka perustuu kaupunginjohtajan lainvoimainvoimaiseen päätökseen 31.3.2015 26. Esisopimuksella kaupunki on sitoutunut valmistelemaan asemakaavan muutoksen siten, että osa puistoalueesta osoitetaan osaksi Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n omistamaa teollisuusrakennusten korttelialuetta. Alueelle jää rasitteeksi kaukolämpölinja sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Suunnittelualueella on vuonna 1991 rakennettu osittain kaksikerroksinen tekstiilihuoltopalveluita tuottava Uudenmaan sairaalapesula Oy:n teollisuusrakennus, jota on laajennettu vuonna 2011. Kaavamuutosalueen koillisosassa on kapea Silokallionpuisto, jonka poikki on rakennettu kevyenliikenteen väylä. Puistoalue on osa suurempaa viherverkostoa ja sen merkittävät luontokohteet muodostuvat muutamista siirtolohkareista. Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue on osa Myllynummen teollisuusaluetta, joka sijaitsee pienellä kallio- moreeniharjanteella. Harjannetta ympäröivät pienet sekapuumetsäsaarekkeet, mäen laella valtapuuna on kuitenkin mäntyä. Alueen maisemakuvaa hallitsevat matalat ja I-II kerroksiset teollisuusrakennukset. Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Suurimmat siirtolohkareet ovat asemakaavalla suojeltuja (myös teollisuustonttien sisällä). Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Muutosalueella ei ole asukkaita. Lähimmät asuinrakennukset ovat suunnittelualueen lähellä olevalla Piikiventien varrella. Yhdyskuntarakenne Teollisuusalue on rakennettu melko tehokkaasti, mutta pääosin vain yhteen kerrokseen. Teollisuustonttien tehokkuusluku (e) on 0,5 ja rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II.
8 Kaupunkikuva Kaupunkikuva muodostuu melko matalasta teollisuus- ja varastorakennuksista, joiden julkisivut ovat suurimmaksi osaksi punaista pystyprofiloitua peltiä tai pystyrimalaudoitusta. Palvelut Alueen läheisyydessä on lounasravintoloita ja lähimmät kaupalliset palvelut ovat Saviolla ja Keravan keskustassa. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueen ympäristössä on runsaasti teollisuus- ja logistiikka-alan työpaikkoja. Kaavamuutoksen toteuttaminen saattaa lisätä työpaikkojen määrää, kun toimintatilat kasvavat. Virkistys Kaavamuutosalueen koillisosassa on Silokallionpuisto, joka yhtyy kaakosta Lohkarepuistoon ja luoteesta Myllyrinteen lähivirkistysalueeseen. Kyseinen viherväylä on merkitty sekä maakuntakaavassa että yleiskaavassa viheryhteystarve merkinnällä. Alueen virkistyskäyttö on vähäistä, mutta osa työpaikkaliikenteestä tapahtuu kävellen tai polkupyörällä. Liikenne Alueella on rakennettu katuverkko, jossa kevytliikenne on eriytettynä. Alueelta on tieyhteys Silokalliontien ja Isokiventien kautta Moreenitielle, josta on yhteys Alikeravantiehen ja siitä edelleen laajempaan katuverkostoon. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole valtakunnallisesti eikä paikallishistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Muinaismuistoja ei alueella ole. Tekninen huolto Muutosalueen poikki kulkevat kaukolämpöputki ja maanalainen sähköjohto. Alue on kytketty maakaasuputkeen sekä tele-, jäte- ja vesihuoltoverkostoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen luoteisrajan läheisyydessä on alueen osa, jonka korkeusasemaa ei saa muuttaa ja jolla olevat puut ja siirtolohkareet on säilytettävä (s-1). Suojelumerkinnällä osoitetulla alueen osalla ei ole siirtolohkaretta, eikä puustoa, joten suojelumerkintä tullaan poistamaan kaavamuutoksen yhteydessä. Muutosalueen koillisosassa Silokallionpuistossa on suuria siirtolohkareita, joita pyritään suojelemaan tulevalla asemakaavamuutoksella. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualue on osa Keravan alueen suurimpia työpaikkaalueita. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen teollisuustontin omistaa Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja puistoalueen Keravan kaupunki.
9 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3.2.2 Maakuntakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Asemakaavamuutos ei ole ristiriidassa valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa sekä maakuntavaltuuston 20.3.2013 hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta, jonka paikkeilla kulkee viheryhteystarve. 3.2.3 Yleiskaava Ote maakuntakaavayhdistelmä (suunnittelualueen sijainti sinisellä ympyrällä) Muutosalue on oikeusvaikutteisessa valtuuston 3.9.2007 hyväksymässä yleiskaavan muutoksessa (KerCa) teollisuusaluetta (TY). Alueella on viheryhteystarve, jolla turvataan virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt keväällä 2013 ja kaavatyössä tutkitaan voidaanko viheryhteytarvetta osoittaa parempaan paikkaan.
10 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Ote yleiskaava muutoksesta KerCa (suunnittelualueen rajaus sinisellä) Suunnittelualueella on voimassa 28.3.1985 hyväksytty asemakaava, jossa muutosalueen koillisosa puistoaluetta (VP) ja eteläosa on teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT-3), jolle saa rakentaa myös toimintaan liittyvää myymälätiloja, yhteiseen käyttöön tarkoitettuja huolto- ja palvelutiloja sekä kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten asuntoja. TT-alueen suurin sallittu kerrosluku on II ja rakennusoikeus tehokkuusluvun (e) 0,5 mukaisesti on 7 475,50 k-m 2 ja autopaikkoja on tontille sijoitettava vähintään yksi kahta työntekijää kohti ja yksi asuntoa kohti. Teollisuustontin luoteisrajan läheisyydessä on alueen osa, jonka korkeusasemaa ei saa muuttaa ja jolla olevat puut ja siirtolohkareet on säilytettävä (s-1). Tontin koillis- ja lounaisrajalla on määrätty neljä metriä leveä istutettavan alueen osa. Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualueen rajaus sinisellä) 3.2.5 Muut kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011.
11 Tonttijako ja kiinteistörekisteri Tontti 245-9-363-1 on merkitty kiinteistörekisteriin tonttijaon mukaisena. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin Mittauspalvelut ja pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa olevaa rakennuskieltoa eikä muutosaluetta ole asetettu rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten. Suojelupäätökset Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen luoteisrajan läheisyydessä on alueen osa, jonka korkeusasemaa ei saa muuttaa ja jolla olevat puut ja siirtolohkareet on säilytettävä (s-1). Suojelumerkinnällä osoitetulla alueen osalla ei ole siirtolohkaretta, eikä puustoa, joten suojelumerkintä tullaan poistamaan kaavamuutoksen yhteydessä. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristössä on voimassa olevat asemakaavat. Alueen ympäristö on teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT), jolla tehokkuusluku on 0,5 ja suurin sallittu kerroskorkeus on II. 4. Asemakaavan suunnitteluvaiheet 4.1 Osalliset Tämän alueen suunnittelussa osallisia ovat: Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja rajoittuvat naapurit sekä muut kuntalaiset. Alueella toimivat yhdistykset ja yhteisöt: - Kotiseutuyhdistys Kerava-seura ry - Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry - Keravan Yrittäjät ry Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Kaupunkitekniikka - Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus - Rakennusvalvontatoimisto Valtion viranomaiset: - Ely-keskus - Uudenmaan liitto Muut viranomaiset ja yhteisöt: - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Fortum Oy - Keravan Energia Oy - Elisa Oyj
12 - Sonera Carrier Networks Oy 4.2 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kaavan muutostarve tuli esille Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n aloitteesta. Sairaalapesulan tavoitteena on tontin laajentaminen puistoalueelle. Keravan kaupungin tavoitteena on luoda yritykselle sellainen toimintaympäristö, joka edistää yrityksen toimintaa ja kasvua sekä alueen työllisyyttä. Muutoksen tarkoituksena on muuttaa osa puistoalueesta teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Viheryhteys pyritään säilyttämään. 4.3 Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviontisuunnitelma selostuksen liitteenä 2. 4.3.1 Tiedottaminen ja nähtävilläolo 4.3.2 Mielipiteet ja lausunnot Kaupunkikehitysjaosto käsitteli 11.3.2015 kokouksessaan Uudenmaan Sairaalapesulan asemakaavan muutosta (2311). Kokouksessa päätettiin käynnistää asemakaavamuutostyö sekä hyväksyttiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen mielipiteiden esittämistä varten. Asemakaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviontisuunnitelman nähtävilläolosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteen ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Tuusulanjärven Viikkouutisissa sekä kaupungin internet-sivuilla (www.kerava.fi). Osallisille lähetettiin kirjeitse tai sähköpostitse tieto nähtävilläolosta. Kirjeen / sähköpostin liitteenä lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä (MRA 30 ) 23.3. - 7.4.2015. Osallisten mielipiteet pyydettiin 7.4.2015 mennessä. Kaavamuutoksesta on tiedotettu myös Keravan kaupungin kaavoituskatsauksessa 2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin / saatiin lausuntoja seuraavilta: Pyydetty Saatu Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry 9.4.2015 Keravan yrittäjät ry Uudenmaan Ely-keskus 23.3.2015 Uudenmaan liitto Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy 31.3.2015 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
4.4 Asemakaavan muutosluonnos 4.4.1 Alustava vaikutusten arviointi 13 Kaupunkitekniikka 2.4.2015 Rakennusvalvontatoimisto Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettyjen lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmät sekä niihin laaditut vastineet ovat liitteenä 3. Luonnosvaiheessa tutkittiin lähtötietojen perusteella vaihtoehtoisia ratkaisuja tontin laajentamiselle ja korttelialueen ympäristöön sopivasta rakennusmassasta, autopaikkojen sijoittelusta ja jalankululle ja polkupyöräilylle osoitetusta alueesta. Aineiston pohjalta laadittiin yksi asemakaavan muutosluonnos, jossa teollisuustonttia on laajennettu puistoalueelle. Voimassa olevan kaavan tehokkuusluku ja suurin sallittu kerrosluku säilyvät ennallaan. Luonnoksessa teollisuustontin pinta-ala kasvaa n. 2840 m 2 ja tehokkuusluvun ollessa 0,5 rakennusoikeutta tulee lisää n. 1420 k- m 2. Teollisuustontin keskelle luonnoksessa on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittua. Tontin rakennusala sijoittuu jalankululle ja polkupyöräilylle varatun alueen osan eteläpuolelle. Tontin pohjoisosaan luoteesta kaakkoon on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa ja siirtolohkareet ovat merkitty suojelumerkinnällä (s-1). Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestö: Ei vaikutusta väestöön tai asumiseen Yhdyskuntarakenne: Rakennusoikeus kasvaa noin 1420 k- m 2, mutta sillä ei juuri ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. Kaupunkikuva: Vaikka osa puistoalueesta otetaan teollisuustontin käyttöön, ei sillä ole vaikutusta kaupunkikuvaan sillä alue sijoittuu keskelle teollisuusaluetta ja osa puistoalueesta säilytetään. Palvelut: Kaavan muuttaminen ei lisää merkittävästi palvelujen tarvetta alueella, koska alueella käydään vain töissä. Kaavamuutos mahdollistaa alueella olevan yrityksen palvelukapasiteetin kasvattamiseen, kun rakennusoikeus lisääntyy. Työpaikat ja elinkeinotoiminta: Yrityksen tontin laajentaminen antaa yritystoiminnalle paremmat edellytykset kehittyä ja se saattaa lisätä työpaikkojen määrää alueella. Virkistys: Ei vaikutusta, koska aluetta ei juurikaan nykyisin käytetä virkistyskäyttöön ja kevyenliikenteen väylä sekä puistokaistale säilytetään alueen poikki. Liikenteen järjestäminen: Alueelle on rakennettu katuverkosto, johon ei tule muutoksia. Ainoastaan jalankululle ja polkupyöräilylle varattua aluetta hieman siirretään.
14 Rakennettu kulttuuriympäristö: Ei vaikutusta Muinaismuistot: Ei vaikutusta Tekninen huolto: Teollisuustontin laajennusosalle sijoittuva maanalainen johto merkitään kaavassa rakentamiselta vapaaksi alueeksi. Sosiaalinen ympäristö: Ei vaikutusta Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema: teollisuustontin laajentaminen ei juuri vaikuta maisemaan, sillä alue sijoittuu keskelle teollisuusaluetta ja osa teollisuusalueen halkikulkevasta puistoalueesta säilytetään viheralueena ja alueelle sijoittuvat suuret siirtolohkareet suojellaan kaavalla. Luonnonolot: Ei vaikutusta Luonnon monimuotoisuus: Ei vaikutusta Ilman laatu, vesistöt, vesitalous ja maaperä: Yritystoiminnalla ei ole vaikutusta tai riskiä ilmaan, maaperään tai vesistöön. Vaikutukset ympäristön häiriötekijöihin Pilaantuneet maa-alueet: Muutosalueella ei ole todettu olevan pilaantuneita maita, eikä yritystoiminta aiheuta maaalueen pilaantumista. Melu: Nykyinen teollisuustoiminta ei aiheuta sellaista melua, että sillä olisi vaikutusta lähiympäristöön. Toiminnasta aiheutuva melu tulee pääasiassa ajoneuvoliikenteestä. Muut vaikutukset 4.4.2 Luonnoksen nähtävilläolo ja tiedottaminen 4.4.3 Mielipiteet ja lausunnot luonnoksesta Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia, ainoastaan jonkin verran vaikutusta kunnan talouteen tontin myyntituloina. Kaupunkikehitysjaosto hyväksyi 11.6.2015 kokouksessaan asemakaavan muutosluonnoksen. Luonnos oli nähtävillä mielipiteiden kuulemista varten (MRA 30 ) 22.6. - 21.7.2015. Nähtävilläolosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteen ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Tuusulanjärven Viikkouutisissa sekä kaupungin internet-sivuilla (www.kerava.fi). Osallisille lähetettiin kirjeitse tai sähköpostitse tieto nähtävilläolosta.4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Luonnoksesta pyydettiin / saatiin lausunnot seuraavilta: Pyydetty Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Yrittäjät ry Saatu
4.5 Viranomaisyhteistyö 15 Uudenmaan Ely-keskus 18.8.2015 Uudenmaan liitto Elisa Oyj 20.7.2015 Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy 8.7.2015 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 10.7.2015 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka Rakennusvalvontatoimisto Luonnosvaiheessa kuulemisen yhteydessä jätettyjen lausuntojen tiivistelmät sekä niihin laaditut vastineet ovat liitteenä 5. Viranomaisneuvottelua ei järjestetä, koska asemakaava ei koske valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita eikä muutoin ole maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä. Viranomaisyhteistyö järjestetään käyttämällä lausuntomenettelyä. Jos suunnittelun edetessä tulee esille sellaisia näkökohtia, jotka vaativat viranomaisneuvottelua, arvioidaan tarve uudestaan. 4.6 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Lausuntojen perusteella ehdotusvaiheessa selvitettiin Keski- Uudenmaan ympäristökeskuksen pyynnöstä voidaanko nykyistä puistoaluetta säilyttää enemmän. Uudenmaan Sairaalapesula on ilmoittanut tarvitsevan noin 1400 k-m 2 lisää rakennusoikeutta. Alueella käytetyn tehokkuusluvun ja rakennusoikeuden lisätarpeen perusteella puistoaluetta ei voida säilyttää enempää, mutta teollisuustontin puiston puoleiselle rajalle sen sijaan määrätään 3 metriä leveä istutettavan alueen osa, joka ainakin visuaalisesti ajaa puistoalueen osaa. Lisäksi ehdotusvaiheessa teollisuustontin luoteisnurkkaukseen lisättiin ajoneuvoliittymäkielto näkymäesteen vuoksi. Katualueella sijaitsee suuri siirtolohkare, joka aiheuttaa näkymäesteen. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutosalue koostuu teollisuusrakennusrakennusten tontista (TT-6) ja 10 metriä leveästä puistoalueesta (VP). Kaavalla osoitetaan, että teollisuustontille saa rakentaa kahteen kerrokseen tehokkuudella e=50. Teollisuustontin keskelle on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittua (pp/ht). Tontin rakennusala sijoittuu jalankululle ja polkupyöräilylle varatun alueen osan eteläpuolelle. Tontin pohjoisosaan luoteesta kaakkoon on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa ja siirtolohkareet ovat merkitty suojelumerkinnällä (s-1). Osalle tontin rajoista on määrätty istutettava alueen osa.
16 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Suunnittelualueen pinta-ala on 18 823 m 2, josta 17 790 m 2 on teollisuusrakennusten korttelialuetta ja loput 1 033 m 2 on puistoaluetta. Teollisuustontin tehokkuusluku (e) on 0,5 eli rakennusoikeutta on noin 8 895 k-m 2. Kaavamuutos ei lisää palvelujen tarvetta suunnittelualueella tai sen ympäristössä vaan alue tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Teollisuusalue laajentuu puistoalueelle, jolle yleiskaavassa on osoitettu viheryhteystarve. Laajennettavalla alueella on nykyisin asfaltoitu kevyenliikenteen raitti, joten kaavamuutoksesta huolimatta viheryhteysverkosto ei varsinaisesti pienenny. 5.3.1 Korttelialueet Teollisuusrakennusten korttelialue (TT-6) Alue käsittää yhden tontin, jonka pinta-ala on 17 790 m 2. Tontille saa rakentaa tontin pääkäyttötarkoituksen lisäksi omaan toimintaan liittyviä myymälätiloja sekä ympäröivän teollisuusalueen yhteiseen käyttöön tarkoitettuja huolto- ja palvelutiloja. Autopaikkoja on tontille sijoitettava vähintään 0,8 ap / kulloinkin vuorossa olevaa työntekijää varten. Tehokkuusluku (e) on 0,5 eli rakennusoikeutta on noin 8 895 k-m 2. Teollisuustontin keskelle on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo ja tontille ajo on sallittua (pp/ht). Tontin rakennusala sijoittuu jalankululle ja polkupyöräilylle varatun alueen osan eteläpuolelle. Tontin pohjoisosaan luoteesta kaakkoon on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa ja siirtolohkareet ovat merkitty suojelumerkinnällä (s-1). Osalle tontin rajoista on määrätty istutettava alueen osa. 5.3.2. Muut alueet 5.4 Kaavan vaikutukset Puisto (VP) 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Osa Silokallionpuistosta säilytetään kaavassa puistoalueena. Puistoalue on pinta-alaltaan 1 033 m 2 ja se on 10 metriä leveä. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Asemakaavamuutoksella ei muodostu asuinaluetta, joten kaavalla ei ole vaikutusta väestöön.
17 Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne täydentyy ja tiivistyy. Rakennusoikeus teollisuustontilla lisääntyy voimassa olevaan asemakaavaan nähden noin 1420 k-m 2. Kaupunkikuva Vaikka osa puistoalueesta otetaan teollisuustontin käyttöön, ei sillä ole vaikutusta kaupunkikuvaan sillä alue sijoittuu keskelle teollisuusaluetta ja osa puistoalueesta säilytetään. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Kaavan muuttaminen ei lisää merkittävästi palvelujen tarvetta alueella, koska alueella käydään vain töissä. Kaavamuutos mahdollistaa alueella olevan yrityksen palvelukapasiteetin kasvattamiseen, kun rakennusoikeus lisääntyy. Yrityksen tontin laajentaminen antaa yritystoiminnalle paremmat edellytykset kehittyä ja se saattaa lisätä työpaikkojen määrää alueella. Virkistysalueet Ei vaikutusta, koska aluetta ei juurikaan nykyisin käytetä virkistyskäyttöön ja kevyenliikenteen väylä sekä puistokaistale säilytetään alueen poikki. Liikenne Alueelle on rakennettu katuverkosto, johon ei tule muutoksia. Ainoastaan jalankululle ja polkupyöräilylle varattua aluetta hieman siirretään. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön eikä alueella ole muinaismuistoja (Muinaisjäännösrekisteri 27.7.2015). Tekninen huolto Alueen yhdyskuntatekninen verkosto on rakennettu. Teollisuustontin laajennukselle sijoittuva maanalainen johto merkitään kaavassa rakentamiselta vapaaksi alueeksi. Sosiaalinen ympäristö Alue on työpaikka-aluetta, kaavamuutoksella ei ole vaikutusta sosiaaliseen ympäristöön. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Teollisuustontin laajentaminen ei juuri vaikuta maisemaan, sillä alue sijoittuu keskelle rakennettua teollisuusaluetta ja osa teollisuusalueen halkikulkevasta puistoalueesta säilytetään viheralueena. Luonnonolot Vaikka puistoaluetta muutetaan teollisuusalueeksi, ei muutoksella ole juuri vaikutusta kasvillisuuteen, eläimistöön tai luontotyyppeihin, sillä muutettavalle alueelle sijoittuu nykyisin asfaltoitu kevyenliikenteen raitti, jolla ei ole kasvillisuutta.
18 Luonnon monimuotoisuus Suunnittelualueen puisto yhdessä siihen rajautuvien lähivirkistysalueiden kanssa muodostavat ketjumaisen ekologisen käytävän, jonka merkitys luonnon monimuotoisuuteen on tärkeä. Kaavassa säilytetään viheryhteys. Pienilmasto Ei vaikutusta. Vesistöt ja vesitalous Kaavan toteuttamisella voi olla vaikutusta hulevesien määrän kasvuun, kun vettä läpäisemättömät pinnat lisääntyvät. Hulevesien hallintasuunnitelma tulee esittää rakennusluvan yhteydessä. Vesitalouteen kaavamuutoksella ei ole vaikutusta. Maa-ja metsätalous Ei vaikutusta. Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Laajennettavalle teollisuustontin osalle sijoittuu luonnonmuistomerkkejä: siirtolohkareita, jotka suojellaan kaavassa säilytettäviksi. Maaperä Ei vaikutusta. 5.4.3 Muut vaikutukset Talous Kaavamuutoksella on positiivinen vaikutus kuntatalouteen, kun kaupunki saa tuloja maan myynnistä ja mahdollisesti kaavamuutoksen myötä työllisyys alueella jonkin verran lisääntyy. Terveellisyys ja turvallisuus Teollisuustontille on osoitettu ohjeellisena paikkana yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla tontille ajo ja huoltoajo sallitaan, mistä saattaa aiheutua jonkin verran turvallisuusriskiä jalankulkijoille sekä polkupyöräilijöille. saattaa aiheutua vähän turvallisuusriskiä. Eri väestöryhmien toimintamahdollisuudet Ei vaikutusta. Sosiaaliset olot Ei vaikutusta. Kulttuuri Ei vaikutusta. Rakennuskielto Ei vaikutusta. Maanhankinta-, lunastus- ja kiinteistötekniset toimenpiteet Kaupunki myy omistamansa maa-alueen Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. Sitova tonttijako tehdään kaavan voimaan tulon jäl-
5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.6 Nimistö 19 keen. Kun asemakaava ja tonttijako on hyväksytty, tontin omistaja voi hakea lohkomista Maanmittauslaitokselta (MML). Lohkomisessa tonttijaon mukaisesta tontista muodostetaan itsenäinen asemakaavan mukainen kiinteistö ja rekisteröinnin jälkeen tontti on rakennuskelpoinen. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle sekä maanalaiselle johdolle tullaan hakemaan rasitetoimitukset kaavan saatua lainvoiman. Alueen rakentamisen aikaiset häiriöt Rakentamisella ei aiheuteta häiriötä kenenkään asumiseen, koska lähistöllä ei ole asutusta. Teollisuustontin laajennuksen maanrakennustyöt ja mahdollinen lisärakentaminen aiheuttaa normaalia rakentamisen aikaista häiriöitä, mutta vain tilapäisesti. Kaavamerkkinnät ja -määräykset ovat liitteenä 7. Nimistö ei muutu. 5.7 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 5.7.1 Tiedottaminen ja nähtävilläolo Kaupunkikehitysjaosto hyväksyi 15.9.2015 kokouksessaan asemakaavan muutosehdotuksen. Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtävillä (MRA 27 ) 21.9. - 21.10.2015. Nähtävilläolosta ja mahdollisuudesta esittää muistutus ilmoitetaan Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteen ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Tuusulanjärven Viikkouutisissa sekä kaupungin internet-sivuilla (www.kerava.fi). Osallisille lähetetään kirjeitse tai sähköpostitse tieto asemakaavamuutoksen julkisesta nähtävilläolosta. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot seuraavilta: Pyydetään Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Yrittäjät ry Uudenmaan Ely-keskus Uudenmaan liitto Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka Rakennusvalvontatoimisto Saatu
20 Mahdolliset asemakaavan muutosehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset sekä niiden vastineet liitetään selostukseen julkisen nähtävilläolon jälkeen. 6 Asemakaavan toteutus Suunnittelualueen toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman ja tontti on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin asemakaavan mukaisesti.
LIITE 1. Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 245 Kerava Täyttämispvm 25.08.2015 Kaavan nimi Uudenmaan Sairaalapesula Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 23.03.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2311 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,8823 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,8823 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,8823 100,0 8895 0,47-0,0001 1420 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1,7790 94,5 8895 0,50 0,2839 1420 V yhteensä 0,1033 5,5-0,2840 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
LIITE 1. Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,8823 100,0 8895 0,47-0,0001 1420 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 1,7790 94,5 8895 0,50 0,2839 1420 TT-6 1,7790 100,0 8895 0,50 0,2839 1420 V yhteensä 0,1033 5,5-0,2840 VP 0,1033 100,0-0,2840 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä