SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2016 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA

0 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VUODEN 2016 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018 Kaupunginvaltuusto 7.12.2015

Sisällysluettelo 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 2. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE... 3 2.1. Strategia... 3 2.2. Saarijärven kaupungin hallinto ja organisaatio... 5 3. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 6 3.1. Yleiset talousnäkymät suunnittelukaudella... 6 3.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät... 8 3.3. Saarijärven kaupungin taloussuunnittelun perusteet... 9 4. KÄYTTÖTALOUSOSA... 16 4.1. Tavoitekortit ja tulossopimukset... 16 4.1.1. Hallintokuntien ja vastuuryhmien yleiset tavoitteet... 16 4.1.2. Kaupunginvaltuusto... 17 4.1.3. Kehittäminen ja hallinto... 19 4.1.4. Kiinteistöt ja maankäyttö... 22 4.1.5. Omarahoitusosuudet... 26 4.1.6. Tukipalvelut... 28 4.1.7. Omistajaohjaus... 29 4.1.8. Sivistyslautakunta... 32 4.1.9. Viitasalo-opiston johtokunta... 34 4.1.10. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta... 35 4.1.11. Ympäristölautakunta... 39 4.1.12. Tekninen lautakunta... 40 4.1.13. Jätelautakunta... 41 4.2. Toimintakate ja määrärahan sitovuus vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain... 42 5. OSA... 45 5.1. TALOUSARVIO VUODELLE 2016, TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018... 45 5.2. Talouden vakauttaminen... 47 6. INVESTOINTIOSA... 48 7. RAHOITUSOSA, ANTOLAINAT JA OTTOLAINAT... 52 8. TALOUSARVION SITOVUUS... 54 9. LIITTEET... 55 9.1. Talousarvion numero-osa... 55 9.2. HENKILÖSTÖPOLIITTINEN OHJELMA VUODELLE 2015... 65 9.3. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 70 1

2 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2016 talousarvio on laadittu tosiasiat tunnustaen ja tulevaisuuteen suuntautuen. Talousarvion tulopohja perustuu verotuloihin nykyisillä veroasteilla. Verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu kertymä, 60,5 milj. euroa, on lähellä vuoden 2015 arvioitua toteumaa. Saarijärven tuloveroaste 21,5 % on hieman korkeampi kuin Keski-Suomen kuntien keskiarvo, 20,47 %. Sen sijaan kiinteistöveroissa Saarijärven verotaso on maakunnan keskiarvoa alempi. Tältä osin kaupungin kilpailukyky paranee, kun usea kunta on päättänyt veron korotuksista. Maaseutupaikkakunnille tyypilliset rakenteelliset ongelmat aiheuttavat huolta tulevaisuudesta. Pitkään jatkunut korkea työttömyys ja väkiluvun väheneminen vähentävät koko kaupungin elinvoimaisuutta. Väestön ikääntyminen lisää kunnallisten palvelujen tarvetta. Suomen talouden pitkään jatkunut heikko kehitys vaikuttaa myös Saarijärven kaupungin ja yritysten toimintaedellytyksiin. Talousarviossa on varauduttu työllistämiseen yli 0,5 miljoonalla eurolla. Määräraha sisältää rahoitusta mm. suoraan työllistämiseen, työvalmennukseen, ryhmätoimintaan, kuntalisiin ja hankkeiden kuntarahoitusosuuksiin. Väestön ikääntymiseen varaudutaan uudistamalla palvelutuotantoa yhteistyössä kuntayhtymä Saarikan kanssa. Suurin yksittäinen hanke on uuden 60-paikkaisen palvelutalon rakentaminen kaupungin keskustaan lähelle muita palveluja. Kuntakentän muuttuvassa tilanteessa Saarijärvi katsoo tulevaisuuteen. Vuoden 2016 aikana tehdään päätökset kouluverkon tulevaisuudesta ja sen edellyttämistä uusista investoinneista. Koulujen tietotekniikan laitteistoa uudistetaan digitaalisen oppimisympäristön kehittämisen edellyttämällä tavalla. Tarvaalan biotalouskampuksen kehittämiseen ja maakunnan biotalouden hankkeisiin osallistutaan aktiivisesti. Linnan alueen teollisuustonteille rakennetaan kunnallistekniikkaa ja keskustassa varaudutaan siihen, että tekojään kattamishanke käynnistyy. Vastaanottokeskustoiminnan edellyttämiin koulutustarpeisiin varaudutaan sivistystoimessa. Pitkään jatkuneen valmistelun jälkeen vuoden 2016 talousarvio on saatu sille pohjalle, että sosiaali- ja terveydenhuollon menokasvu pysähtyy. Kuntayhtymä Saarikan ja kaupungin yhteisenä tavoitteena on, että menot ovat 37,7 milj. euroa. Menoerä on n. 0,3 milj. euroa korkeampi kuin vuonna 2014, mutta n. 0,22 milj. euroa alempi kuin kuluvan vuoden toteutumassa oleva erä. Menokasvun pysäyttäminen edellyttää Saarikan tekemän päätöksen mukaisesti koko kuntayhtymässä n. 50 henkilötyövuoden vähennystä. Tuleva vuosi ei kuitenkaan merkitse sosiaali- ja terveyspalveluissa pelkkiä säästöjä: lisäpanostusta on tulossa mm. lääkäripalveluihin, fysioterapiaan ja kuntoutukseen sekä ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Myös uudet yksityiset Kolmikon ja Paavon palvelutalot parantavat vanhusten ja vammaisten palveluja. Menokasvun pysäyttäminen ei vielä vuonna 2016 riitä talouden tasapainon saavuttamiseen. Alijäämää tulee kertymään n. 0,4 milj. euroa. Näköpiirissä on kuitenkin talouden tasapaino lähivuosina siten, että kaupunki ei kokonaan menetä taseeseen kertynyttä 5,5, milj. euron ylijäämää. On tärkeää, että Saarijärvi tasapainottaa taloutensa omilla päätöksillään ja kantaa itse vastuun toimintaympäristönsä paikallisesta kehittämisestä. Vuonna 2016 Saarijärven kunta täyttää 150 vuotta ja juhlavuotta vietetään monissa tilaisuuksissa. Vuonna 1866 perustettiin kunnallishallinto Sillankorvassa pidetyssä kokouksessa. Myös tuolloin elettiin hallinnollisten muutosten aikaa ja tarvittiin yhteistä neuvonpitoa ja tuoretta tietoa päätöksenteon pohjaksi. Saarijärvi pärjää tulevaisuudessakin päättäväisyydellä sekä vahvistamalla yhteishenkeä kaupungin, Saarikan, yritysten, yhteisöjen ja kaikkien kuntalaisten kesken. Timo Rusanen, kaupunginjohtaja

3 2. SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN STRATEGIA JA HALLINTORAKENNE 2.1. Strategia Saarijärven kaupunginvaltuuston 30.12.2013 hyväksymän kaupungin strategian visio, toiminta-ajatus ja arvot ovat seuraavat: SAARIJÄRVI ON TERVEEN ELÄMÄN KASVUYMPÄRISTÖ YRITTÄMISEN, KULTTUURIN JA OSAAMISEN SEUTU- KESKUS ARVOT Avoimuus Aloitteellisuus Oikeudenmukaisuus Luottamus Rehellisyys TOIMINTA-AJATUS Kaupungilla on toimivat ydinpalvelut, jotka tukevat kaupunkilaisten omatoimisuutta ja yhteisvastuullisuutta Kaupunki huolehtii ympäristöstä ja yhdyskuntarakenteesta ja luo edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle Kaupunki sitoutuu myönteisen kuntakuvan ja yhteishengen luomiseen sekä edistää seudullista yhteistyötä. VISIO Saarijärvi on vetovoimainen, terveen elämän kasvuympäristö - yrittämisen, osaamisen ja kulttuurin seutukeskus Näiden arvojen, toiminta-ajatuksen ja vision pohjalta on laadittu valtuuston tavoitekortti. Tavoitekortissa määritellään koko kaupungille yhteiset strategialinjaukset sekä ne kriittiset näkökulmat, joissa tulee onnistua strategian tavoitteisiin pääsemiseksi. Tavoitekortin pohjalta kukin hallintokunta määrittelee vielä oman toimintansa kannalta keskeiset strategialinjaukset ja tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan kaupunginvaltuuston asettaman talousohjauksen sopimusmallin mukaisesti talousarviokirjaan sisältyvien hallintokuntien tulossopimusten ja niihin kirjattujen suoritteiden ja niiden mittareiden toteutumisen kautta.

4 Valtuuston tavoitekortti NÄKÖKULMAT STRATEGIA LINJAUKSET PROSESSIT JA RAKENTEET VAIKUTTAVUUS HENKILÖSTÖN UU- DISTUMINEN JA TYÖKYKY TOIMIVAT YDIN- PALVELUT Prosessit ovat yksinkertaisia. Kehittäminen lisää yhteistyökykyä ja tuottavuutta. Palveluihin tyytyväinen kuntalainen. Henkilöstön osaamiseen, työhyvinvointiin ja motivointiin panostetaan. YRITYSTEN, TYÖLLISYYDEN JA OSAAMISEN KEHITTÄ- MINEN Palvelut ja kannustava ilmapiiri luovat edellytyksiä yrittäjyydelle, työllisyydelle ja koulutukselle. Päätöksissä huomioidaan yritys- ja työllisyysvaikutukset. Yritysten ja työpaikkojen määrä. Tuetaan yritysten osaavan henkilöstön ja koulutuksen saatavuutta. KAUPUNGIN VETO- VOIMAISUUS Kaikessa toiminnassa vahvistetaan positiivista kaupunkikuvaa kannustamalla kuntalaisia luovuuteen ja innovatiivisuuteen sekä huolehtimalla asumista ja yrittämistä palvelevasta yhdyskuntarakenteesta ja maankäytöstä. Puhdas ja viihtyisä ympäristö. Monipuoliset asumisen, työnteon ja yrittämisen sekä vapaaajan ja kulttuurin mahdollisuudet. Myönteinen kaupunkikuva. Palveluasenne on hyvä. Tehtyihin päätöksiin sitoudutaan yhteisesti ja yksimielisesti. KESTÄVÄ TALOUS Palveluverkko ja toimialojen yhteistyö ovat tehokkaita. Toimialat ovat kustannustietoisia ja ymmärtävät toiminnan taloudelliset vaikutukset. Kuntalaisia tyydyttävät peruspalvelut ja toimintaympäristö. Työssä kannustetaan aloitteellisuutta ja luovuutta. Henkilöstön toiminta ja resurssit määritellään joustavasti. ASUKKAIDEN OMAEHTOI- SUUDEN, HY- VINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN Palvelutuotanto kannustaa kuntalaisia omaehtoisuuteen ja ennaltaehkäisyyn. Toimitilat ovat terveet, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset. Hyvinvoiva ja itsestään huolehtiva saarijärveläinen Työhyvinvointiin ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon panostetaan. Johtamiskulttuuri on kannustavaa ja innostavaa. Työntekijöitä tuetaan huolehtimaan itsestään.

5 2.2. Saarijärven kaupungin hallinto ja organisaatio Kunnan päätösvaltaa käyttää kuntalaisten valitsema valtuusto. Saarijärvellä valtuustoon kuuluu 35 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston vahvistamassa hallintosäännössä määritetään Saarijärven kaupungin hallinto-organisaatio ja määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Kaupungin hallinnosta vastaavat seuraavat luottamuselimet: Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus (9 jäsentä), omistajaohjauksen jaosto (7 jäsentä), keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) ja vaalilautakunnat (2 kpl, 5 jäsentä), vaalitoimikunta (2 kpl, 3 jäsentä), sivistyslautakunta (9 jäsentä), kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta (7 jäsentä), tekninen lautakunta (7 jäsentä), ympäristölautakunta (7 jäsentä) ja yhteisinä lautakuntina musiikkiopiston johtokunta (9 jäsentä) ja jätelautakunta (5 jäsentä). Talousarvion sitovuustaso valtuustoon nähden määritellään hallintokunnittain. Poikkeuksen tekevät kaupunginhallituksen alaiset yksiköt, joissa sitovuustaso on vastuuryhmä. Talousarvion rakenne on edellä mainitun mukaisesti seuraava: o Kaupunginvaltuusto o Tarkastuslautakunta o Vaalilautakunta o kyseisten lautakuntien talous sisältyy kehittämisen ja hallinnon vastuuryhmään o Kaupunginhallitus, omistajanohjauksen yksikkö Vastuuryhmät o Kehittäminen ja hallinto o Kiinteistöt ja maankäyttö o Omarahoitusosuudet o Tukipalvelut o Hallintokunnat: o Sivistyslautakunta o Viitasalo-opisto Vastuualueet: otyöllisyys okehittäminen okeskushallinto Vastuualueet: otontti- ja karttapalvelut ometsät omuut kiinteistöt okaavoitus oasunnot Vastuualueet: osote-palvelut opalo- ja pelastuspalvelut Vastuualueet ohallinnon tukipalvelut otekniset tukipalvelut Vastuualueet ohallinto ovarhaiskasvatus okansalaisopisto operusopetus ja lukio

6 o Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta o Ympäristölautakunta o Tekninen lautakunta o Jätelautakunta Vastuualueet okulttuuritoimi okirjasto omuseo ovapaa-aika Vastuualueet ohallinto- ja viranomaispalvelut omaaseutupalvelut osuunnittelu ja kehittäminen Vastuualueet okunnallistekniset palvelut ovesi- ja viemärilaitos otekninen tukipalveluyksikkö, tuottaja 3. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 3.1. Yleiset talousnäkymät suunnittelukaudella Valtiovarainministeriön budjettikatsaukseen 2016 (Valtiovarainministeriön julkaisu 34a/2015) sisältyvän talouskatsauksen mukaan Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on supistunut kolmena edellisenä vuotena eikä juurikaan kasva vuonna 2015. Talouskasvun ennustetaan jäävän myös seuraavina parina vuotena Suomen kilpailijamaita hitaammaksi. Vuoden 2016 kasvuksi valtiovarainministeriö ennustaa 1,3 %. Ennuste perustuu investointien suotuisaan kehitysennusteeseen. Työllisyyskehitys on ollut vuoden 2015 heikkoa. Vuonna 2016 työmarkkinoilla työllisten lukumäärän arvioidaan kääntyvän hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä, mutta työttömyysaste jää edelleen korkealle tasolle. Työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin vuonna 2016. Ministeriön kehitysennuste vuodelle 2016 on seuraava:

7 Eri tutkimuslaitokset ovat ennakoineet vuoden 2016 BKT:n nousun 0,5 %:sta 1,3 %:iin. Työttömyystilanteessa ei ole nähty merkittäviä muutoksia tulevana vuonna. Ennustetrendinä yksityisen kulutuksen osalta on joko kulutuksen lasku tai ennallaan pysyminen. Investointien on arvioitu lähtevän näkyvään nousuun. Laatija Aktia Handelsbanken Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos (ETLA) Nordea OP-Pohjola Palkansaajien Tutkimuslaitos (PT) Pellervon Taloustutkimus (PTT) POP Pankki Danske Bank Suomen Pankki (SP) LähiTapiola Vuosi BKT (vol) % Tuonti % Vienti % Yksit. kulutus % Investoinnit % Inflaatio % Vaihtotase mrd Työttömyys aste 2015 0,0-4,4 0,6 0,6-2,3-0,2 0,0 9,4 23.11.2015 2016 0,5 1,0 2,1 0,3 1,2 0,8 0,5 9,6 23.11.2015 2015-0,2-0,2 0,0 0,5-0,6-0,3 9,5 3.9.2015 2016 1,0 3,0 2,5 0,7 3,7 0,8 9,6 3.9.2015 2015 0,2-1,6-1,0 0,7-1,8-0,1 9,6 23.9.2015 2016 1,0 2,5 2,7 0,4 2,8 0,7 9,5 23.9.2015 2015-0,3-1,1-0,7 0,3-3,9-0,2-2,2 9,6 2.9.2015 2016 0,5 2,1 2,3 0,2 1,8 0,6-3,2 10,0 2.9.2015 2015-0,3 0,3 0,0 0,8-2,2-0,2 9,4 24.8.2015 2016 0,8 2,1 2,0 0,8 3,0 0,6 9,4 24.8.2015 2015 0,4-1,5 0,8 1,0-1,0 0,0-0,6 9,9 17.9.2015 2016 1,2 1,7 2,2 1,1 1,5 1,0 0,1 9,8 17.9.2015 2015 0,2-1,1 1,0 0,7-2,8-0,2 9,7 29.9.2015 2016 1,1 3,4 3,7 0,5 2,5 0,8 10,2 29.9.2015 2015-0,1-0,6 0,8 0,2-3,9 0,2 9,5 11.6.2015 2016 0,8 0,5 1,0 0,4 2,6 1,2 9,6 11.6.2015 2015 0,0-0,3 1,0 0,4-2,0-0,1-1,7 9,6 15.9.2015 2016 0,8 2,5 3,0 0,4 2,5 1,0-1,3 10,0 15.9.2015 2015 0,2-0,4 0,6 0,2 0,1-1,1 9,1 10.6.2015 2016 1,2 2,5 3,3 0,4 1,1-0,8 8,9 10.6.2015 2015 0,0 1,0 1,0 0,5-1,5 0,3 9,3 15.6.2015 2016 0,5 2,0 2,5 0,5 2,0 1,4 9,3 15.6.2015 Aika Valtiovarainministeriö (VM) Lähde: Talouselämä 24.11.2015 2015 0,2-0,2 0,9 1,0-1,3-0,1-2,4 9,6 28.9.2015 2016 1,3 3,4 3,0 0,8 5,4 1,1-2,8 9,4 28.9.2015

8 3.2. Kuntatalouden kehitysnäkymät Vuonna 2016 valtio osoittaa kunnille valtionapuja yhteensä 11 mrd. euroa. Valtionavut kasvavat noin 0,5 mrd. eurolla vuodesta 2015. Vuonna 2016 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 25,52. Näin ollen kunnan prosentuaalinen rahoitusosuus peruspalveluihin on 74,48. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtionosuusprosentti on 41,89. Vuoden 2016 valtionosuuksien tasoa korottaa valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, yhteensä 300 milj. euroa. Myös kuntien veromenetysten kompensaatiot lisäävät valtionosuuksia. Valtionosuuksia vähentävät hallitusohjelman mukaiset toimet, joilla pyritään alentamaan kuntien kustannuksia. Subjektiivista päivähoito-oikeutta kavennetaan, varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta muutetaan ja alueellista erikoissairaanhoitoa tehostetaan. Valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta. Perusopetuksessa ryhmäkokojen pienentämiseen myönnettävät avustukset lopetetaan. Tämän lisäksi luovutaan osittain muista yleissivistävän koulutuksen laadun parantamiseen myönnettävistä avustuksista. Kuntien verotuloiksi arvioidaan noin 21,7 mrd. euroa vuonna 2016, mikä on noin 0,5 % edellisvuotta vähemmän. Ansiotuloverotuksen kevennysten ja kiristysten arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä 262 milj. eurolla. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään vastaava lisäys. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan, minkä arvioidaan lisäävän kuntien verotuottoa 25 milj. eurolla. Kuntien yhteisöveroosuuden väliaikainen korotus päättyy, mikä vähentää vuositasolla kuntien verotuloja 258 milj. eurolla. Kuntataloutta vahvistavat asiakasmaksuihin ehdotettavat muutokset. Päivähoitomaksuja sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan 1.8.2016 alkaen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja vuoden alusta lukien. Valtion budjettiesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan vahvistavan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2015 verrattuna nettomääräisesti vajaalla 290 milj. eurolla. Valtiovarainministeriön julkaisemassa kuntatalousohjelmassa todetaan, että vuonna 2014 koko kuntatalouden kirjanpidollinen tulos oli selvästi positiivinen. Tämä johtui suurelta osin kuntien liikelaitosten yhtiöittämisen myötä lisääntyneistä satunnaisista tuloista. Kuntatalouden velkaantuminen jatkui vuonna 2014 voimakkaana, kun toiminnan rahavirta ei riittänyt kattamaan nettoinvestointikuluja. Rahoitusmarkkinat ja erityisesti lyhyiden korkojen poikkeuksellinen alhaisuus korostaa rahoitusriskien hallintaa, korkojen nousuriskin lisäksi myös jälleenrahoitusriski korostuu. Erityisesti muuttoliike ja ikä-/väestörakenteen muutokset heikentävät monien kuntien elinvoiman näkymiä lähitulevaisuudessa. Väestörakenteen muutos lisää kuntien menoja ja investointitarpeita ja lisää alueellista eriytymistä. Myös pitkittynyt taantuma heikentää kuntatalouden tilaa ja lisää työttömyydenhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Euroopan laajuinen pakolaiskriisi vaikuttaa myös Suomeen turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa voimakkaasti. VM:n kuntatalousohjelmassa ei kuitenkaan ole arvioitu, miten pakolaiskriisi ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vaikuttaa kuntien talouteen ja toimintaan. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen liittyvät toimenpiteet eivät ole toistaiseksi juurikaan tuottaneet tulosta. Viime vuosina kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrä on kasvanut. Hallituksen SoTe-uudistusta ja itsehallintoalueita koskeva linjaus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019 alkaen. Sen mukaan kuntien tai kuntayhtymien järjestämisvastuulla olleet SoTe-tehtävät siirtyisivät itsehallintoalueille, minkä lisäksi niille osoitetaan ainakin seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämisen ja sen rahoituksen mukaan lukien EU:n ohjelmaperusteisen rahoituksen välittämisen tehtävät sekä alueellisen maankäytön suunnittelun tehtävät, ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja rahoitustehtävät sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Muutos tulee vaikuttamaan merkittävästi sekä kuntien toiminnan rahoitukseen että sen vastuulle jäävien tehtävien määrään ja sisältöön. Se ei tule vielä voimaan tämän talousarvion sisältämällä taloussuunnittelukaudella. Muutos on kuitenkin otettava huomioon kaikessa kuntien tekemässä suunnittelutyössä.

9 3.3. Saarijärven kaupungin taloussuunnittelun perusteet Keski-Suomen maakunnan tasolla merkittävä myönteinen asia on Äänekosken biotuotetehtaan rakentamisen eteneminen. Maakuntaliiton julkaisemassa Keski-Suomen tulevaisuuskatsauksessa myönteisiksi signaaleiksi on nimetty myös lentoliikenteen vilkastuminen, asuntorakentamisen ja asuntokaupan vilkastuminen, Jyväskylän seudun muuttovoitto ja väestön ikärakenne. Toisaalta maakunnan kokonaistyöttömyys kasvaa edelleen ja kokonaisuutena maakunta kärsii muuttotappioista. Saarijärvellä vuoden 2015 verotulokertymä on korkeasta työttömyysasteesta huolimatta ennakoitua korkeampi. Talousarvion veroennuste perustuu kuntaliiton laskelmiin verotuloista sekä valtionosuudesta. Verorahoituksen arvioidaan talousarviovuonna 2016 pysyvän vuoden 2015 tasolla. Yritysten nettomäärä on hivenen noussut. Joidenkin paikkakunnan teollisuusyritysten tilauskantaa on lisännyt biotuotetehtaan rakentamisen alihankinnat. SPR:n paikkakunnalle syyskuussa 2015 perustama vastaanottokeskus on lisännyt kaupungin työpaikkatarjontaa yli 20 työpaikalla. Yritysten nettomuutos oli lokakuun loppuun mennessä +10 kappaletta. Alueen tiestöön on tehty huomattavia parannuksia, kun on varauduttu tulevan biotuotetehtaan raaka-ainekuljetuksiin eri puolilta maakuntaa ja myös sen ulkopuolelta. Paikkakunnalla on kuluvana vuonna investoitu sekä yksityisten että kaupungin toimesta palvelurakentamiseen ja rakentaminen jatkuu myös 2016 vanhusten palveluasumisyksikön, Saarijärven Kotikontujen rakentamisella. Kokonaisuutena tämä kertoo siitä, että Saarijärvellä on selkeästi merkkejä taloudellisen ja toiminnallisen aktiivisuuden lisääntymisestä, Kuitenkin varsinainen taantuman kääntyminen antaa yhä odottaa itseään tällä kuten koko maassakin. Saarijärven kehitysnäkymiä on varjostanut ja varjostaa vahvasti sekä väestörakenteen muutos että korkea työttömyysaste, joka on koko vuoden 2015 ajan pysynyt lähellä 20 %:a mikäli eri toimenpiteissä olevat laskettaisiin mukaan, työttömyysaste on ajoittain ylittänyt jopa 25 %. Kaupungin taloustilanteeseen sekä SoTe-palveluiden maksuosuuteen vaikuttavatkin merkittävästi kunnalle työttömyydestä aiheutuvat maksuvelvoitteet. Ne ovat työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen kautta kasvaneet merkittävästi, vaikka valtio on samanaikaisesti olennaisesti heikentänyt työvoimapalveluidensa saatavuutta. Kaupungin talouden saamisessa tasapainoon olennainen merkitys on sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksilla ja sillä maksuosuudella, jonka Saarijärvi joutuu maksamaan SoTe-kuntayhtymä Saarikan menoista. Menot ovat vuosittain kasvaneet merkittävästi ja useana vuonna myös ylittäneet budjetissa ennakoidun maksuosuuden. Saarikka on nyt laatinut merkittävän talouden tasapainottamisohjelman YT-menettelyineen. Sen aikaansaamat kustannussäästöt Saarijärven kaupungin osalta on ennakoitu yli 1 milj. euroksi. Vaikutukset kohdistuvat kuitenkin pääosin vasta vuosiin 2017 ja 2018. Käytännössä Saarijärven kaupungin talouden tasapainottaminen jää riippumaan siitä, miten tämä tasapainottamisohjelma tulee onnistumaan. Väestönkehitys Kaupungin väkiluku oli 31.12.2014 10091 henkilöä. Ikärakenteen kehitystä kuvaa seuraava graafinen kuvaaja, johon on kerätty tilastokeskuksen tilastotietokannasta (pxnet2.stat.fi) tiedot väestörakenteesta 2010 luvulta.

10 Saarijärvi, väestö ikäryhmittäin 2010-2015 (päivitetty 30.9.2015) 1850 1650 1450 1250 1050 850 650 450 250 50 0-9 10-19 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 80-89 90-31.3.2010 31.3.2011 31.3.2012 31.3.2013 31.3.2014 31.3.2015 30.9.2015 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kaupungin väestö tulisi vuoteen 2040 mennessä vähenemään alle 8000 asukkaan: Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Kokonaisnettomuutto Väestönlisäys Väkiluku 2015 80 140-60 379 454-75 -135 9948 2020 76 140-64 372 412-40 -104 9372 2025 73 137-64 366 389-23 -87 8909 2030 70 135-65 366 371-5 -70 8525 2035 69 136-67 362 352 10-57 8221 2040 69 138-69 359 341 18-51 7955

11 Tilastokeskuksen ennuste huoltosuhteen muutoksesta on seuraavankaltainen: 120 100 80 74,4 Huoltosuhde = lapsia ja 65 täyttäneitä 100 työikäistä kohti 106 106,9 103,5 96,6 87 60 Huoltosuhde 40 20 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Sekä väestön vanhenemisessa että huoltosuhteen muutoksessa kyse on koko valtakunnan väestöä koskevasta muutoksesta. Maan sisäinen muuttoliike eli kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto on jo pitkään suuntautunut suurimpiin kaupunkeihin ja niiden kehyskuntiin, jolloin pohjoiset ja itäiset alueet ovat menettäneet väestöään kuten myös ns. kehyskuntien ulkopuolella olevat kunnat. Yksittäinen kaupunki voi jossain määrin omilla toimillaan vaikuttaa muutokseen tai ainakin sen vauhtiin. Tällöin strategiset valinnat tulee asettaa niin, että kaupungin imago ja vetovoimaisuus säilyvät vetovoimatekijöinä. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen muutos vaativat pitkäjänteisiä ennakoivia toimenpiteitä, joilla väestön omatoimisuutta voidaan ylläpitää ja kotona asumista ja omaehtoista hyvinvoinnista huolehtimista tukea. Verotulot ja valtionosuudet Kaupunginvaltuuston päättämät veroprosentit vuodelle 2016 ovat seuraavat: Tuloveroprosentti 21,50 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,45 % Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,05 % Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti 2,40 % Yleishyödyllisten yhdistysten käytössä olevien rakennusten ja maapohjan kiinteistöveroprosentti 0,00. Veroprosentti nostettiin puolella prosenttiyksiköllä vuodelle 2015 em. 21,5 %:iin. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisällytetty verotuloennuste perustuu kuntaliiton toimittamaan kuntakohtaiseen verotulojen ennustekehikkoon. Kuntien verotulojen ennustekehikko on Kuntaliiton yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatima ennuste koko maan kuntien verotulojen kehityksestä. Vuoden 2016 peruspalveluiden valtionosuudet on talousarvioon kirjattu kuntaliiton ennakkoarvion mukaisina. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta myönnetään kunnille mm. erikoissairaanhoidon, terveydenhuollon, sosiaali-, opetus- ja kulttuuritoimen palvelujen järjestämiseen. Valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Seuraavassa taulukossa on vuosien 2015 ja 2016 (arvio) valtionosuudet:

12 Valtionosuudet 2015 2016 (arvio) peruspalveluiden valtionosuus 30 656 033 31 330 893 josta verotuloon perustuva valtionosuuden tasaus 8 571 780 8 587 505 kotikuntakorvaukset -106 966-106 966 opetus- ja kulttuuritoimi -685 716-749 936 29 863 351 30 473 991 Verotulojen kehitystä kuvaavat seuraava taulukko sekä graafinen esitys, jossa on huomioitu myös indeksimuutos. (Lähde: Kuntaliiton kuntatalousyksikön verotulojen ennustekehikko) Yhteenveto TILIVUOSI 2013 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Verolaji Kunnallisvero 25 608 25 608 26 926 26 168 26 073 26 608 Muutos % 9,0 0,0 5,1-2,8-0,4 2,1 Yhteisövero 1 708 1 818 2 055 1 735 1 775 1 854 Muutos % 2,9 6,5 13,0-15,6 2,3 4,4 Kiinteistövero 1 894 2 099 2 116 2 116 2 116 2 116 Muutos % -0,9 10,8 0,8 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 29 210 29 525 31 098 30 019 29 964 30 578 Muutos % 7,9 1,1 5,3-3,5-0,2 2,0 Verotulokertymän muutokseen vaikuttavat edellä mainitut valtion tekemät ansiotulon verotusta koskevat kevennyspäätökset sekä yhteisöverotulon väliaikaisen korotuksen päättyminen. 1000 35000 Kunnan arvioitu reaalinen verotulo 2007-2015 (v. 2013 hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2013 = 1) 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero Työllisyyden kehitys

13 Seuraava graafinen kuvaaja osoittaa työttömyyden kehitystä vuosina 2002-2015. (lähde ELY-keskuksen työvoimatilastot). TYÖTTÖMYYSASTE % (ka) VUOSITTAIN 2002-2015 25 20 15 10 5 0 2015 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 KA 1-9 Sarja1 16,1 15 14,1 13,8 12,9 12,2 12,4 15,4 14,3 14 14,6 16,7 18,5 20,2 LÄHDE: Keski-Suomen ELY-keskus,työllisyyskatsaus Vuodesta 2011 lähtien työttömyysaste on ollut jatkuvasti nouseva. Erityisen jyrkkä nousu on ollut kahtena viimeisenä vuonna ja vuonna 2015 ollaan koko tarkastelujakson heikoimmassa työllisyystilanteessa. Tarkasteltaessa Saarijärvellä tarjolla olevia työpaikkoja siten, että muuttujana on eri työnantajasektorien tarjoamien työpaikkojen määrä, työpaikkatarjonnan muutokset ovat seuraavat (lähde http://www.stat.fi/til/tyokay/tau.html) Saarijärven työnantajasektori 2001-2013 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Valtio 2,9 % 2,6 % 2,4 % 2,3 % 2,2 % 2,0 % 2,1 % 2,4 % 1,5 % 2,4 % 2,3 % 2,3 % 2,5 % Kunta 27,4 % 29,0 % 29,6 % 29,6 % 29,7 % 29,2 % 31,0 % 30,8 % 38,0 % 30,5 % 30,3 % 31,6 % 32,0 % Valtioenemmistöinen Oy 1,6 % 1,1 % 1,5 % 1,5 % 1,5 % 1,8 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % 1,1 % 1,1 % 1,3 % 1,4 % Yksityinen sektori 46,3 % 45,7 % 46,1 % 46,6 % 46,1 % 47,1 % 45,0 % 45,4 % 41,2 % 46,0 % 46,2 % 44,6 % 43,9 % Yrittäjät 21,8 % 21,7 % 20,3 % 19,9 % 20,4 % 19,9 % 20,3 % 20,0 % 18,1 % 19,9 % 20,1 % 20,1 % 20,3 % Yksityisen sektorin ja yrittäjyyden osuus työllistäjänä on vaihdellut välillä 59-68 % ja julkinen sektori on työllistänyt 32-61 %. Vuonna 2013 suhde oli 64,2 %/35,8 %. Julkinen sektori on 2010-luvulla ollut hienoisessa nousussa,

14 mikä on yhteneväinen sen yleisen trendin kanssa, että taloudellisen laskusuhdanteen aikana julkisen sektorin osuus paisuu jonkin verran. Saarijärveläisten työssäkäyntiä kuvaa seuraava grafiikka: 4000 Työssäkäyvät, henkilöä 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 1862 1809 1884 1892 1783 1780 1772 1806 2110 1831 1800 1760 1702 1842 1806 1862 1884 1836 1883 1816 1757 1589 1672 1613 1582 1482 Naiset Miehet 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus Vuosi Lasku on ollut vuodesta 2001 520 henkilöä, mikä on 14 % vuoden 2001 työssäkäyvien määrästä. Erityisen raju lasku on ollut työssäkäyvien miesten määrässä. Elinkeinotoiminnan kehitys Vallitseva pitkittynyt taantuma on alkanut lisätä lopettavien yritysten määrää Saarijärvellä. Sen sijaan yritysten perustamiseen sillä ei ole ollut suurta vaikutusta. Saarijärvellä. Kuluvana vuonna nettomuutos yritysten lukumäärässä on tähän mennessä + 10. Luku on hieman aikaisempaa pienempi, toki yhä positiivinen. Laajempaa konkurssiaaltoa ei ole vielä paikallisesti koettu. Käytettävissä olevin tiedoin sellaista ei ole odotettavissa jatkossakaan. Työttömyyden tai työttömyysuhan johdosta ei Saarijärvellä juurikaan ryhdytä yrittäjäksi, vaan yritys perustetaan muista syistä. Vuonna 2015 investointitukeen oikeuttavia yritysinvestointeja Saarijärvellä ei ole tehty juuri lainkaan - arviolta 10 / asukas. Ilman tukea investointeja on toteutettu arviolta saman verran. Ohjelmakauden päättymisen vuoksi yritystukia ei ollut juuri lainkaan haettavissa ja vuoden 2015 aikana vain osa investointituista on ollut haettavissa. Tilastoissa näkyvät vain tukikelpoiset investoinnit. Näiden lisäksi tietyn kokoluokan sekä tietyillä toimialoilla toimivat yritykset sekä julkinen sektori ovat tehneet sellaisia investointeja, joita ei tilastoida. Kokonaisuutena investointihalukkuus on ollut vähäistä pitkittyneen laman johdosta. Yrityksillä on jonkin verran tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä avauksia kansainvälisille markkinoille. Tämän toiminnan tarpeita tukemaan Pohjoisessa Keski-Suomessa on alkanut Inno Vapriikki -hanke. SSYP-Kehitys tarjoaa myös kansainvälistymispalveluita yrityksille. Yritysten kannattavuus on ollut 2015 heikolla tasolla. Luottamusta tulevaan nousuun yrityksissä kuitenkin on ja odotukset vuodelle 2016 ovat myönteiset. Tulevaisuuden ennustaminen yritystoiminnassa

on tällä hetkellä todella hankalaa. Heikko kannattavuus rasittaa yritysten toimintavarmuutta, jolloin isoille takaiskuille ei ole enää sijaa. Toisaalta toimintaympäristössä on lukuisia isoja investointihankkeita alkamassa, ja niiden vaikutukset tulevat näkymään laajasti. Erityisesti biotaloustehtaan investointi on tuonut jo työtä myös Saarijärvellä. Ensisijaisesti työtä tulee teollisuuteen mutta myöhemmin myös metsänkorjuuketjuun. 15 Talouden riskitekijöitä Taloussuunnitelmassa pyritään siihen, että vuonna 2017 kaupungin talous saataisiin tasapainoon. Tämän saavuttaminen edellyttää, että kaupungin oma menokuri pysyy edelleen tiukkana ja että palvelurakenteessa tarvittavat muutokset, erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta, pystytään toteuttamaan. Keskeisin talouden tasapainoon vaikuttava tekijä on kuitenkin se, että SoTe-kuntayhtymä Saarikka pystyy asettamaan toimintansa ja näin myös taloutensa kuntien maksukyvyn mukaiseksi ja että se kykenee saavuttamaan YT-menettelyissään asettamansa säästötavoitteet. Useissa perusopetuksen käytössä olevissa kiinteistöissä on kuluneen vuoden aikana ilmennyt käyttäjien oireiluja, joiden lähteeksi voidaan epäillä rakenteellisia, sisäilmaa heikentäviä ongelmia. Näiden ongelmien tutkiminen sisältyy vuoden 2016 toimintasuunnitelmiin. Jos kuntoselvitysten perusteella selviää, että tilat edellyttävät nopeita korjaus- tms. toimenpiteitä, tämä saattaa aiheuttaa myös sellaisia huomattaviakin taloudellisia menoja, joita ei ole talousarviossa vielä tässä vaiheessa voitu huomioida.

16 4. KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa jakautuu hallintokuntien ja vastuuryhmien tavoitekortteihin ja tulossopimuksiin (kohta 4.1.) ja toimintakatteen määräytymiseen hallintokunnittain ja vastuuryhmittäin (kohta 4.2.). Tavoitekorteissa kuvataan kunkin vastuuryhmän strategiset tavoitteet sekä toimenpiteet niiden toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella. Tulossopimuksessa määritellään hallintokuntien ja vastuuryhmien toiminnan suoritteet ja niille asetetut määrälliset ja hintatavoitteet. Toimintakatteen muodostuminen vastuuryhmittäin ja hallintokunnittain osoittaa kullekin vastuuryhmälle/hallintokunnalle myönnetyn nettomäärärahan. Sitovuustaso valtuustoon nähden määräytyy hallintokunnittain poikkeuksena kaupunginhallituksen alaiset yksiköt, joissa sitovuustaso on vastuuryhmä. Hallintokuntien tulee tilinpäätökseen sisällyttää arvio siitä, miten tavoitekortteihin kirjatut strategiset tavoitteet ovat toteutuneet. Lisäksi tilinpäätökseen tulee sisällyttää tulossopimusten toteutuma siten, että toiminnan toteutuneet suoritteet sekä niiden hinnoittelu ja vertailu talousarvion mukaisiin suoritteisiin ilmenee tilinpäätöksestä. Talousarvion valmistelu pohjautui kaupunginhallituksen hallintokunnille kesäkuussa 2015 asettamaan talousarviokehykseen. Talousarviokehykseen sisällytettiin talouden tasapainottamistyöryhmän vuoden 2013 työskentelyn perusteella määrittelemät yksilöidyt säästötoimenpiteet sekä syksyllä 2013 toteutetussa YT-menettelyssä päätetyt henkilöstösäästöt, vuodelle 2016 554 t. 4.1. Tavoitekortit ja tulossopimukset 4.1.1. Hallintokuntien ja vastuuryhmien yleiset tavoitteet Hallintokuntien tavoitekortteihin ja tulossopimuksiin kirjaamien tavoitteiden ja suoritteiden lisäksi hallintokunnille ja vastuuryhmille asetetaan talousarviokaudelle 2016 seuraavat strategiset/toiminnalliset tavoitteet: Tavoite Budjettivaraus Kehittäminen ja hallinto Mobiili- ja valokuituverkon käsittävän laajakaistaverkon rakentaminen kaupungin alueelle Kehittäminen ja hallinto, varattu budjetissa 50 t Kustannusarvio: Kaupungin avustus 0,8 milj., takaus 1,6 milj., konkreettinen vaihtoehtolaskelma 31.5.2016 mennessä Kiinteistöt ja maankäyttö Asuntostrategian toimeenpano Ei erillistä varausta Omarahoitusosuudet Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten hallitseminen ja saattaminen kunnan maksukykyä vastaavaksi Sisältyy omarahoitusosuuteen 2016 budjetissa, TS 2017 550 t Tukipalvelut Sivistyslautakunta Kulttuurilautakunta Kaupungin omistamien tilojen tilankäytön tehostaminen, erityisesti virastotalon tilasuunnittelu ja tyhjien vuokratilojen minimointi Varhaiskasvatus: Hallituksen päättämän subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoitusten sekä päivähoitohoitotaksoja koskevien päätösten toimeenpano kuntatasolla Perusopetus: maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen toteuttaminen Kulttuuristrategian vahvistaminen ja toimeenpano ja, yksittäisten kulttuurikohtei- Virastotalon Saarikalta vapautuvien 512 m2 saaminen hyötykäyttöön 31.12.2016 mennessä, ei TA-luvuissa Talousarvioon ei sisällytetty euromääräistä tavoitetta: varhaiskasvatuksen tehtävä konkreettinen vaihtoehtolaskelma 1.4.2016 mennessä Kulttuurikohteisiin siirretty tekniseltä lautakunnalta määrä-

17 Kaikki hallintokunnat Kaikki hallintokunnat Kaupunginhallitus ja sivistyslautakunta den hoidosta vastaaminen (siirretty tekniseltä lautakunnalta, budjettivaraus 2000 ) Henkilöstökustannusten vähentäminen vapaaehtoisin säästövapain siten, että niistä saatava kokonaissäästö on 100.000 2016. Toimenpiteet väestön nettomuuton kääntämiseksi positiiviseksi Varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen ja lukion palveluverkon valmistelu ja päivitys kaupunginvaltuuston päätöksentekoa varten rahavaraus 2000 Sisällytetty Kehittämisen ja hallinnon TA-esitykseen, jaetaan vuoden aikana hallintokunnille Kukin hallintokunta yksilöi tomenpiteet omalta osaltaan 1.4.2016 mennessä, ei erillistä määrärahavarausta Ei huomioitu käyttötaloudessa, vaikutukset huomioidaan talousarviossa 2017. 4.1.2. Kaupunginvaltuusto MENESTYS- TEKIJÄT KESTÄVÄ TA- LOUS TOIMIVAT YDINPALVE- LUT TOIMEN- PITEET Talous tasapainotetaan siten, että vuosikate riittää poistoihin Kaupunkiin muuttavien määrän tulee olla kuin ulosmuuttavien määrä Palvelurakenne sovitetaan käytettävissä oleviin resursseihin, palvelustrategiaa päivitetään Kaupungin henkilöstömäärä sopeutetaan palvelurakenteeseen ja käytettävissä oleviin resursseihin Mittarit TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 asukasluku 10091 10095 9950 9950 9950 vuosikate 372 280 360 403 410 /asukas Vuosikate poistoista Lainakanta/ asukas Tilikauden yli/alijäämä 87 % 70 % 88 % 101 % 107 % 2770 3347 3265 kasvaa kasvaa -574-1488 -417 +18 +282 nettomuutto -30-0 0 0 Toimintakate/ asukas ( ) Henkilöstömenot/ asukas ( ) -5525-5591 -5684-5631 -5701-1851 -1833-1749 -1850-1859

18 YRITYSTEN, TYÖLLISYY- DEN JA OSAA- MISEN KEHIT- TÄMINEN Yritysten määrän kasvu Maatilojen määrä SSYP Kehitys Oy toimii aktiivisesti uusien yritysten tukena Yritysten määrän nettomuutos Määrä/liikevaihto Kehitysyhtiön aktiivisten toimenpiteiden osuus yritysten perustamisessa +27 +30 +30 +30 +30 289 määrä ennallaan/liikevaihto kasvaa 60 % 70 % 80 % 80 % 80 % Kaupungin yritysilmapiiriä parannetaan Saarijärven matkailuelinkeino kehittyy ja liikevaihto kasvaa Saarijärven koulutustarjonta kasvaa ja houkuttelevuus opiskelupaikkana lisääntyy Saarijärven työpaikkaomavaraisuus kasvaa Yritysilmapiirimittaus Saarijärven osuus Pohjoiseen Keski- Suomeen myönnetystä rahoituksesta Saarijärven osuus ELYkeskuksen myöntämästä Pohjoisen Keski-Suomen yritysrahoituksesta kasvaa Työttömyysaste alittaa koko Keski-Suomen työttömyysasteen Työttömyysprosentti/maakunnan työttömyysprosentti Matkailun yöpymisvuorokaudet, kauppaliikkeiden liikevaihdon kasvu, tapahtumien kävijämäärän nousu Toteutunut 2. ja 3. asteen koulutuksen opiskelijamäärä vertailutiedot saatavilla vuoteen 2012 Alueen työpaikkojen määrä suhteessa työikäisten määrään (>18 v) kasvaa 6,2 vastaa maakunnan keskiarvoa ylittää maakunnan keskiarvon ylittää maakunnan keskiarvon vastaa maakunnan keskiarvoa 9 % 20 % 25 % 25 % 25 % 18,5% 16,3% vastaa maakunnan keskiarvoa vastaa maakunnan keskiarvoa vastaa maakunnan keskiarvoa vastaa maakunnan keskiarvoa 131000 kasvaa kasvaa kasvaa kasvaa (387) (390) 565 565 565 2012 2013 2014 2015 2016 57,5 % ei vertailutietoa ei vertailutietoa kasvu edelliseen vuoteen kasvu edelliseen vuoteen

19 4.1.3. Kehittäminen ja hallinto KEHITTÄMINEN JA HALLINTO, STRATEGISET TAVOITTEET/TAVOITEKORTTI 2016 MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Palvelut sovitetaan tehokkaasti ja kustannustietoisesti olemassa oleviin resursseihin Yritystoiminnan, työllistämisen ja osaamisen kehittämiseen kohdennetaan voimavaroja Kuntalaisten omaehtoisuuden ja ennaltaehkäisevän toiminnan kannustaminen Työhyvinvoinnin edistäminen Palvelurakenne ja palvelustrategia uudistetaan resurssien mukaiseksi Hallinto on avointa ja luotettavaa Työllistämisresurssit kohdennetaan mahdollisimman tuottavalla tavalla Kehittämisen määrärahojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen Järjestöavustukset kohdennetaan omaehtoisuutta ja ennaltaehkäisyä tukevasti Työntekijöitä motivoidaan omaehtoiseen työhyvinvoinnin ylläpitämiseen Työntekijöiltä kerätään aloitteita tuottavuuden parantamiseen Esimiestyötä tuetaan Kehittämisen ja hallinnon kokonaiskustannukset/asukas Luottamuselinten kustannukset/asukas Ulkoisen tiedottamisen toteutus työllisyyden määrärahat/ työmarkkinatuen kuntaosuus + Saarikkalisä kehittämisen määrärahat/ yhteisöverotulon kertymä Avustusten euromäärä/soten terveyden ja sairaanhoidon kustannukset Työnantajan toteuttamien työhyvinvointitoimenpiteiden kustannukset/osallistujamäärä Sairauspoissaolojen määrä/ työntekijä Aloitteiden määrä ja käsittely Työhyvinvointi- ja johtamiskyselyiden tulokset TULOSSOPIMUKSET KEHITTÄMINEN JA HALLINTO TYÖLLISYYS HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ /suorite /työllistäminen htv Työllistämisen hallinto -77200 1,5-77 200 /tukityöpaikka tukityöpaikat htv yht. Palkkatukityöllistäminen kaupungille -10262 8,6-88 250 /kesätyöntekijä kesätyöntekijät yht. Omat kesätyöntekijät -1111 22-24 442 /kesätyöntekijä kesätyöntekijät yht.

20 Yhteisöjen kesätyötuet -250 54-13 500 /kk, kuntalisää saava kuntalisät, kpl Työllistämisen kuntalisä yrityksille -300 67-20 000 velvoitetyöllistetyt, /henkilötyövuosi htv Velvoitetyöllistäminen -13686 6-82 118 /vuosi Pajapojat-projekti, kuntarahaosuus -30 000-30 000 /vaikuttavuushtv vaikuttavuushtv Työvalmennuspalvelut työpajalla -5400 16,7-90 000 /toimintapäivä toimintapäivät yht. Kuntouttava työtoiminta, ryhmätoiminta -38 700-20 1935 /vuosi 3D-Työpaja, projekti (2016-2018), -18 461 kuntarahaosuus -18 461 /henkilötyövuosi tukityöpaikat htv yht. Elevaattori/työllistäminen -13 145 4,0-52 581 /kk, oppisopimus oppisopimustuet, kpl Oppisopimusavustus -170 59-10 000-545 252 TYÖLLISYYDEN KOKONAISTAVOITE Lähtö Tavoite Toteuma Työmarkkinatuen kuntaosuus 780 000 720 000 Työmarkkinatukea yli 300 pv saavien 179 155 lukumäärä Nuorten työttömien määrä, alle 25 v. 92 80 Pitkäaikaistyöttömien määrä 277 270 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA / KEHITTÄMINEN asukas Elinkeinopalvelut Maaseudun kehittäminen Sidosryhmäyhteistyö ja elinkeinoelämän edunvalvonta Yritysten määrä toimenpiteissä YHTEENSÄ yritysneuvonta, kehittäminen -38 550-345 000 maaseudun kehittämispalvelut -3 85-30 000 Sidosryhmäyhteistyö, tapahtumat ja elinkeinoelämän edunvalvonta -35 000 Muut menot, eläkemenoperustaiset -4 321 Elinkeinopalvelut yhteensä -414 321 Maaseudun kehittäminen / VIISARI -5,4-54 000 Seudullinen yhteistyö -0,8-8 000 Kehityshankkeet ja kaupungin markkinointi -3-30 000 Kehittäminen yhteensä -506 321

21 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO KESKUSHALLINTO JA OMISTAJAOHJAUS HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ Luottamuselinhallinto ilman valmistelua /päätös asiat yhteensä valtuuston käsittelemät asiat -863 60-51 800 kaupunginhallituksen käsittelemät asiat -359 280-100 400 omistajaohjauksen käsittelemät asiat -116 80-9 250 toimikuntien käsittelemät asiat Toimikunnat -8 200 Palvelustrategia, laajakaistasuunnittelu -50 000 Luottamushenkilöhallinto yhteensä -219 650 Valmistelut, johtaminen, kehittäminen, hallinto, henkilöstöhallinto, talous- ja hankintajohtaminen -354576 Viranhaltijajohto yhteensä -354576 euroa/henkilö henkilöstömäärä Työsuojelu -436 450-196250 Työmarkkinasopimusmenettely -36229 Järjestelyvaraerät -92 500 Henkilöstön terveydenhuolto /kpl käyntimäärät -18 4200-73 970 Henkilöstöpalvelut ja koulutus -123 450-55 500 Virkistys -3 000 Henkilöstöhallinto yhteensä -457 449 Kansainvälinen toiminta -8 000 Edustus -3 500 Vakuutukset -12 500 Osuudet, jäsenmaksut kannatusilmoitukset, -150 000 yleiset toiminta-avustukset -80 000 Harkinnanvaraiset avustukset -3 000 Sotaveteraanien tuki -8 000 Muu yleishallinto -25 319 Varataan säästökeinovapaisiin 100 000 Muu hallinto yhteensä -290 319 Kunnallisverotus -231 045 Oikeusapu -6 965 Keskushallinto yhteensä -1 450 004 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ VAALIT /vaalitoimitus vaalien määrä Vaalit 0 0 KAIKKI YHTEENSÄ 0

22 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO TARKASTUS HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ /kokous kokoukset yht. tarkastuslautakunnan kokous -565 10-5650 /tarkastuskäynti tarkastuskäynnit yht. tarkastuskäynti -927 22-20400 KAIKKI YHTEENSÄ -26050 4.1.4. Kiinteistöt ja maankäyttö TAVOITEKORTTI, STRATEGISET TAVOITTEET MENESTYSTEKIJÄT TOIMENPITEET MITTARIT Kaupungin vetovoimaisuus Ajantasainen kaavoitus (yleis- ja asemakaavat) Hyväksytyt yleis- ja asemakaavat, kaavoitusohjelman seuranta (toteuma %) Tyytyväinen kuntalainen Toimiva asiakaspalvelu Asiakaspalvelua hoitavan henkilöstön määrä Monipuoliset asumisen työnteon ja yrittämisen mahdollisuudet Monipuolinen tonttitarjonta keskustassa ja kehittyvillä kyläalueilla Mahdollisuus eri asumismuotoihin. Myytävänä olevat asuinrakennustontit tai asuinrakennuspaikat kpl Myytävänä olevat liike- ja teollisuustontit, kpl Kestävä talous Ylimääräisten kiinteistöjen myynti. Kiinteistöjen myynnit kpl Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö on toimivaa Kaupungin kiinteistö- ja maaomaisuuden rekisterien ja sopimusten hallinta ja ajantasallapito. Kaavan pohjakartan pitäminen ajantasalla. Yleisten alueitten muodostamistoimitukset. Vuokrasopimustietokanta. Käyttöoikeussopimusten tietokanta. Ajantasainen pohjakartta-alue ha

23 TULOSSOPIMUKSET KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ metsät HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ /m 3 m 3 Raakapuun myyntitoimeksiannot MHY -0,5 8000-4000 /ha ha Metsäarviot MHY -16 60-960 /ha ha Hoitotyöt: mätästys, istutus, viljely MHY -1200 25-15000 /ha Hoitotyöt: taimikonhoito ym. MHY -275 75-20000 /km km Teiden perusparannus MHY -1000-6000 2-7000 /km Yksityistiemaksut -3000 /ha ha Metsäsuunnitelman teko. MHY -11 700-8000 /tunti tuntia Puistometsien ja työmaiden raivaustyö -35 140-4900 MHY ha km / tunti tuntia Metsien virkistys- ja hyötykäyttöön liittyvä asiakaspalvelu -56 40-2240 / tunti tuntia Talous- ja puistometsien hallinto -56 100-5600 KAIKKI YHTEENSÄ -70 700 TUOTTO YHTEENSÄ 320 800 NETTO 250 100 KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ muut kiinteistöt Kiinteistötoimitukset, lainhuudot jne. (maksut MML) Alueiden kunnossapitomaksut (tiemaksut, rakentamispalvelut yms.) HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ / kpl -120-2000 10-6 000-50 - 500 10-2 000 Painatukset ja ilmoitukset -100-500 15-2 000 Vuokramaksu -500 2-1 000 MENOT YHTEENSÄ -11 000 TUOTTO YHTEENSÄ (tavoite) 320 000 NETTOTUOTTO YHTEENSÄ (tavoite) 309 000

24 KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ tontti- ja karttapalvelut HINTA määrä:lukumäärä/ toimenpiteet/ päätökset/ sopimukset /selvitykset/ palvelut YHTEENSÄ /kiinteistönluovutusilmoitus Etuosto-oikeusasiat -20 200-4 000 /tontti myynti ja vuokraus/valmistelu -1300 20-26 000 /kauppa (tontti) Kiinteistönmuodostus, maasto-työt, lainhuudot, kiinnitykset yms. -400 50-20 000 /tapaus Yleinen asiakaspalvelu -60 500-30 000 /h Hallinto: laskutus, laskujen tiliöinti, hyväksyminen, seuranta, raportointi -50 200-10 000 /päätös Maan arvomäärittelyt, kaavalaskenta -500 12-6 000 /palvelutoimenpide Osoitepalvelut -90 60-5 400 /selvitys Emätilaselvitykset, erityisselvitykset -500 12-6 000 /sopimus Maankäyttösopimukset -1400 5-7 000 /sopimus Käyttöoikeussopimukset -500 11-5 500 /selvitys Kiinteistötekniset tehtävät -110 60-6 600 / selvitys erityisselvitykset ja neuvottelut -200 10-2 000 / tunti Rakennusvalvonnan aputyöt -60 50-3 000 /mittaustoimenpide Rakennusten sijainnin merkitseminen -300 60-18 000 Mittaus- ja paikkatietopalveluiden myynti Pohjakartan ja johtokartan ylläpitoon liittyvät mittaustehtävät MENOT YHTEENSÄ /tunti /mittaustoimenpide -60 100-6 000-90 250-22 500-178 000 TUOTTO YHTEENSÄ 6 000 NETTOMENOT -172 000 HINTA MÄÄRÄ Yhteensä

25 KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ kaavoitus- ja aluearkkitehtipalvelut Yleishallinto, tulostus- ja skannaustyöt, tiedot verottajalle, internet-sivujen ylläpito, laskujen käsittelyt, arkistointi (tuntimäärä) -35,51 350-12429 Kaavakohteiden kaavahallintotyöt (ei sisällä kaavojen laadintaa), vain Saarijärven kohteet, esittelyaineistot. Kaavakohdemäärä. -4450,00 8-35600 Kaavanlaadinta (kartat, selostus), maankäyttösopimusmenettelyt, kaavojen omana työnä laadittavat selvitykset. Laadintamäärä. -8000,00 7-56000 Kaavahankkeisiin liittyvät ostopalvelut (biologi, liikennesuunnittelija, rakennettavuus, kaava-aineistot).kokonaissumma talousarviossa. -38250,00 1-38250 Poikkeamiskäsittelyt ja poikkeamislausunnot, poikkeamishakemusten laadinnan opastus asiakkaille (työaikakustannus). -400,00 15-6000 Kaavaotteet, rakennusoikeustietojen antaminen, maankäytön asiakaspalvelu 3-6 hlö /päivä, rakennuslupalausunnot -18,00 1100-19800 Kehittämishankevalmistelu, yritysten hankeasiat, kaupungin edustaminen maankäytön asioissa, asiantuntijaryhmät (KS liitto, ym), kaavoituksen koulutukset (päivähinta) -250,00 45-11250 myyntihinta tuntia/ vuosi Asiantuntijapalvelujen toimintakulut (myynti naapurikuntiin), kaavahankkeiden hallintotyöt ja osin kaavalaadintaa 57800 1 57800 Poikkeamiskäsittely- ja kopiotulot (talousarvion mukainen) 3000 1 3000 Myyntitulot ( aluearkkitehtipalvelut). Laskutus kerran vuodessa! Tuntiseurannan mukainen toteuma. 51,736 1350 69844 NETTOMENOT -164285 KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ HINTA MÄÄRÄ YHTEENSÄ ASUNTOTOIMI /suorite /uusi vuokrasopimus vuokrasopimuksia hallinnollinen isännöinti /vuokram2 m2 Isännöinti ja toimistopalvelut -0,42 30675-153 778 Vika- ja kunnossapitokorjaukset (sis. Osakkeet) -0,63 30675-233 552 Osakkeiden vastikkeet -4,93 3047,5-180 166 Energia (vesi, lämmitys, sähkö) -1,89 27627-626 093 Kiinteistönhoitokulut ja siivous -0,87 27627-288 242 Jätehuolto -0,23 27627-77 320 Muut kulut (KTV, vakuutus, pankkikulut yms.) -0,38 27627-126 341 hallinnollinen isännöinti yhteensä -1 685 492 Vuokratuotot (sis. Osakkeet) 8,30 30675 3 053 461 Käyttökorvaukset 0,43 30675 157 969 Muut toimintatuotot (myyntivoitot) 0,27 30675 100 000 Tuotot yhteensä 3 311 430 YHTEENSÄ 1 625 938

26 4.1.5. Omarahoitusosuudet TAVOITEKORTTI Palveluiden sovittaminen tehokkasti ja kustannustietoisesti olemassa oleviin resursseihin Palveluiden nettokustannuksia ei nosteta Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset /asukas Palo- ja pelastutoimen nettokustannukset /asukas Ympäristöterveydenhuollon nettokustannukset /asukas Kuntalaisten omaehtoisuuden ja ennaltaehkäisevän toiminnan kannustaminen Toiminnallista yhteistyötä työttömyyden hoidossa kaupungin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajan kanssa lisätään Kuntouttavan ja ennaltaehkäisevän toiminnan suhteellinen osuus kaupungin maksettaviksi tulevista kokonaiskustannuksista kasvaa Vanhusten ja vammaisten laitosmaisesta asumisesta luovutaan ja tuetaan kotona asumista sekä ympärivuorokautisen hoivan toteuttamista kodinomaisissan asumismuodoissa. Työmarkkinatuki ja Saarikkalisä /asukas Toteutetut eläkeselvittelyt ja myönnetyt eläkkeet Nuorten ja lapsiperheiden parissa tehtävien avotoimenpiteiden kustannukset /sijaishuollon ja jälkihoidon kustannukset Ehkäisevän toimeentulotuen osuus toimeentulotukimenoista Kuntouttavan työtoiminnan kustannukset/asukas Varhaisen tuen palvelujen kustannukset />65-vuotiaat Laitoshoidossa yli 75- vuotiaista %

27 TULOSSOPIMUS TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 HINTA YHT. HINTA YHT. /asukas (1000 ) /asukas (1000 ) /asukas (1000 ) /asukas (1000 ) /asukas (1000 ) Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset -3746-38 055-3812 -38 484-3836 -38 173-3781 -37 623-3781 -37 623 Palo- ja pelastutoimen nettokustannukset -83,5-848 -83,3-841 -84,5-841 -84,5-841 -84,5-841 Ympäristöterveydenhuollon nettokustannukset -31,7-322 -31,2-315 -31,2-310 -31,2-310 -31,2-310 Työmarkkinatuki ja Saarikkalisä -50,4-512 -46,4-468,29-78,6-782 -70,7-703,8-63,7-633,4 KPL KPL KPL KPL KPL Toteutetut eläkeselvittelyt 25 25 25 25 Nuorten ja lapsiperheiden parissa tehtävien avotoimenpiteiden osuus lapsiperheiden sosiaalipalveluista % Kuntouttavan työtoiminnan kustannukset /asukas Ehkäisevän toimeentulotuki suhteessa toimeentulotukimenoihin Varhaisen tuen palveluiden kustannukset />65-vuotiaat HINTA YHT. HINTA / / / / 43 32 40 45-0,2-0,2-4,0-4,0 1,3 2,91 3,6 4,0-37,8-32,2-48,6-50 YHT. HINTA / 50-4,0 5-50 YHT. Laitoshoidossa yli 75-vuotiaista % 3,6 3 0 0 0