ASEMAKAAVAN SELOSTUS (ehdotusvaihe)

Samankaltaiset tiedostot
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Beckhoff Automation Oy

ASEMAKAAVAN SELOSTUS (valmisteluvaihe)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hakakalliontie (Beckhoff Automation Oy)

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Hakakalliontie (Beckhoff Automation Oy), asemakaavan muutos

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkisuunnittelu. 110-tie NÄKINKATU SIJAINTIKARTTA 1: Salon kaupunki ja MML, 2017

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008

ASEMAKAAVAN SELOSTUS päivättyyn Oulun kaupungin Perävainion kaupunginosan korttelia 47, tonttia 1 koskevaan asemakaavaan (Idealinja 3)

Asemakaavan selostus

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaava ja asemakaavan muutos

HIU 19. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN PIHAKATUALUETTA JA LEIKKIKENTTÄÄ


OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pavinmäenkatu 11

ISO-SYÖTTEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaava ja asemakaavan muutos

NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa Kadun nimen muuttaminen Suosiolantie

VEIKKOLAN TEOLLISUUSALUE Asemakaavan muutos kortteli 125 tontti 2

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Teollisuusalueen asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Rykmentinmäki 50. kaupunginosa, Lintuvaara Osa korttelia ja katualueet (Muodostuu osa korttelia ) Asemakaavan muutos

kaavatunnus AM2024 Dnro 2830/2008 Projektinro Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Kaava tullut voimaan

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

KAAVASELOSTUS UTAJÄRVI KORTTELI 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Tekninen lautakunta hyväksynyt asemakaavan Kaava on tullut voimaan

Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 10. kaupunginosan korttelin 30 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu 10. kaupunginosan korttelin 30 osa.

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vuorelantie 24 33:005

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSA KORTTELIN 1006 TONTTI 5 Törmäpolku 1, Tohmo ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

IITTI KUUSIKALLION ALUE ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN KAUSALA. 118/ /2017 Khall Valtuusto Voimaantulo

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

SEPÄNKYLÄ Korttelin 401 asemakaavan muutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutos Helenenkatu 31 ja 33

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 5. kaupunginosa Korttelin 511 tontti 4 Lohiliete 3 KAAVASELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS päivättyyn Oulun kaupungin Oulunsuun kaupunginosan korttelin 54 tonttia nro 8 koskevaan asemakaavaan (Pietiläntie 33)

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Sorronniemen asemakaavan laajennus ja Sorronniemen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen, mt. 362 Kymentaantien liikennealue.

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli ja siihen liittyvä suojaviheralue

Ventelän kaupunginosan korttelien ja asemakaavan muutoksen selostus

Terminaalitie 1, 2538 ASEMAKAAVAN SELOSTUS. (ehdotus) kaupunginosa, Hattelmala, kortteli 54, tontit 4 ja 5 dnro YHLA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.

INARIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KITTILÄN RATSUTIE

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

Ak 5156 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaukasten palvelutalo

A Asemakaavan muutos. Sibeliuksenkadun levennys Keski-Lahti Lahti.fi

Asemakaavan muutos, joka koskee Oulun kaupungin Toppilan kaupunginosan korttelin 27 tonttia nro 18 sekä puisto- ja rautatiealuetta AM2078

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

TERÄSTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA BG - liikekiinteistöt Oy asemakaava ja asemakaavan muutos

LIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KORTTELIN 2023 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1.

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

Asemakaavan selostus Asemakaava nro A-2688, Laune, Eteläisen kehätien osa

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa kortteli 9055 tontti 8, Ylijukkolantie 1-3. Kuva: Blom Kartta Oy

KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus

PORNAINEN KAAVASELOSTUS KOTOJÄRVEN KARTANON VIHERKAISTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

Asemakaava/Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Asemakaavan muutos koskee Nokian kaupungin 10. kaupunginosan korttelin 28 osaa sekä erityisaluetta.

KURJENRAUMAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Martinlahden asemakaavan muutos korttelissa 7 Kaavaselostus / luonnos. Vaalan kunta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Yli-Anttilantie 27

Suunnittelualue. INSINÖÖRITOIMISTO ALPO LEINONEN OY Mäntypöllinkuja 6N MIKKELI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SELOSTUS Tanssijantien_muutos 1 LIETO ILMARINEN TANSSIJANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

A Asemakaavan muutos. Kurenojantie (Villähde) Lahti.fi

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

HANKO 7. kaupunginosa: Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee korttelin 703 tonttia 16.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAAVASELOSTUS / / /

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

Transkriptio:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS (ehdotusvaihe) Hakakalliontie (Beckhoff Automation Oy), asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan korttelin 2301 tontteja 10 ja 11 koskeva asemakaavamuutos (24:012) HYVINKÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 27.6.2018

ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 27.6.2018 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus Kaavan nimi: Beckhoff Automation Oy Kaavan tunnusnumero: 24:012 Diaarinro: TEKLA 1417/2013 Asemakaavamuutos koskee: 24. kaupunginosan korttelin 2301 osaa (tontit 10 ja 11) Asemakaavamuutoksella muodostuu: Kaavan laatija: Yhteyshenkilöt, valmistelijat 24. kaupunginosan korttelin 2301 osa Hyvinkään kaupunki Kaavoitus Kankurinkatu 4-6, PL 86 05801 Hyvinkää kaavasuunnittelija Veera Seppälä (30.11.2017 saakka) kaavasuunnittelija Mirka Karttunen (1.5.2018 alkaen) kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen kaava-avustaja Virpi Sotka etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi Asemakaavan muutoksella on tarkoitus tutkia mahdollisuus nykyistä hieman korkeampaan rakentamiseen ja kaksitasoiseen pysäköintiin toimitilarakennusten korttelialueella. Asemakaavan korttelialueille on laadittava erillinen sitova tonttijako. Maankäyttösopimuksen tarve varmistetaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Käsittelyvaiheet Vireilletulokuulutus ja 18.05.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) 19.05.2016 Asemakaavan valmisteluaineisto nähtävillä 15.12.2017 19.01.2018 (MRL 62 ja MRA 30 ) Kaupunginhallitus 02.07.2018 181 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävillä 03.08. 03.09.2018 (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunginhallitus hyväksynyt xxxx 2

1.2 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus... 2 1.2 Sisällysluettelo... 3 1.3 Liitteet... 4 1.4 Selvitykset ja tausta-aineistot... 4 1.5 Kaava-alueen sijainti ja rajaus... 5 1.6 Tiivistelmä... 5 2 OSALLISET, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ... 6 3 LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE... 8 3.1 Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset... 8 3.2 Selvitys suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä... 8 3.2.1 Alueen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva... 8 3.2.2 Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja hulevedet... 9 3.2.3 Rakennettu ympäristö, asuminen, palvelut ja liikenne kulttuuriympäristö... 10 3.2.4 Kaavatilanne... 12 3.2.5 Maanomistustilanne... 14 3.2.6 Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot... 14 4 SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 Aloitusvaihe... 15 4.2 Valmisteluvaihe... 15 4.2.1 Suunnittelun vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu... 15 4.2.2 Suunnitteluratkaisun valinta, kuvaus ja perustelut... 16 4.3 Ehdotusvaihe... 16 4.3.1 Hallinnollinen käsittely... 17 4.4 Hyväksymisvaihe (tarkentuu myöhemmin)... 17 4.4.1 Hallinnollinen käsittely... 17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset... 17 5.2 Mitoitus ja nimistö... 18 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 18 6.1 Rakennettuun ympäristöön... 18 6.1.1 Yhdyskuntarakenne, kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö... 18 6.1.2 Väestöön, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen... 18 3

6.1.3 Asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja talouteen... 18 6.1.4 Liikenteeseen... 18 6.2 Luontoon ja luonnonympäristöön... 18 6.2.1 Maisema... 18 6.2.2 Luonnonolot... 19 6.3 Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 19 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 7.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat... 19 7.2 Toteutuksen ajoitus ja seuranta... 21 1.3 Liitteet Liite 1 Asemakaavan muutosluonnos, pienennös Liite 2 Asemakaavan muutosehdotus, pienennös Liite 3 Tiivistelmä luonnoksesta saaduista lausunnoista sekä kaupungin antamat vastineet Liite 4 Asemakaavan seurantalomake 1.4 Selvitykset ja tausta-aineistot Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (KV17.6.2013) Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestys (KV 27.2.2017) Hyvinkään kaupungin kaavoituskatsaus 2017 (KV tiedoksisaanti 11.9.2017) Hyvinkään kaupungin kaavoitusohjelma 2017-2019 (KV 27.2.2017) Hyvinkään kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma 2016-2025 Hyvinkään kaupungin pelikirja, Kaupunkistrategia vuosille 2017-2027 Hyvinkään kaupungin viheralueohjelma 2011-2020 (TEKLA 14.12.2010) Hyvinkään kaupungin hulevesiohjelma kaudelle 2013-2020 (KH18.11.2013) Hyvinkään kaupungin Oili-tietopalvelusta: Meluselvitys 2003 ja 2012, Sadevedet, Hyvinkään kaupunki, ympäristöpalvelut 2009 Pohjavesialueet, SYKE:n OIVA-aineisto 2014 4

1.5 Kaava-alueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue sijaitsee Hakakallion kaupunginosassa noin 2,5 km etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään Hakakalliontien ja Kalevankadun muodostamassa kulmauksessa. Asemakaavan muutos koskee Hakakallion kaupunginosan korttelin 2301 tontteja 10 ja 11. Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa virkistysalue, etelässä korttelin 2301 tontit 5, 7 ja 8 sekä etelässä ja lännessä katualueet. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,4 ha. Suunnittelualueen sijainti. 1.6 Tiivistelmä Asemakaavan muutoksella on tarkoitus tutkia mahdollisuus nykyistä hieman korkeampaan rakentamiseen ja kaksitasoiseen pysäköintiin toimitilarakennusten korttelialueella. Asemakaavan laatiminen on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavoitus on tullut vireille kuulutuksella 18.5.2016, jonka yhteydessä julkaistiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnittelualueen rajausta on tarkennettu kaavateknisistä syistä asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheessa, ja suunnittelualueeseen sisällytettiin myös kaupungin omistama korttelin 2301 tontti 11. Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus asemakaavamuutosehdotuksen julkisen nähtävilläolon jälkeen. Kaava on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. 5

2 OSALLISET, VUOROVAIKUTUSMENETTELYT JA YHTEISTYÖ Kaava-alueen maanomistajat ja naapurit Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Viranomaiset o Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkään kaupungin toimialat o Tekninen keskus (viheralueet, suunnittelu, liikenne) o Ympäristökeskus (rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto) o Tonttipalvelut o Hyvinkään vesi Asiantuntija viranomaiset o Hyvinkään lämpövoima Oy o Caruna Oy o Fingrid Oyj o TeliaSonera Finland Oyj o Elisa Oyj o DNA Muut yhteisöt o Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys Muut tahot, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa. 6

Alla on esitetty kaavaprosessi alustavine aikatauluineen sekä milloin ja miten voi osallistua. Osallistumisesta on kerrottu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Toivomme sähköistä osallistumista osoitteeseen kirjaamo@hyvinkaa.fi Kaavan vaihe Suunnitteluprosessi Osallistumismahdollisuus Aloitusvaihe 5/2016 Kaupunginhallitus päättää kaavan valmistelun aloittamisesta ja kaava kuulutetaan vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin vireilletulon yhteydessä. Osallisilla mahdollisuus antaa palautetta suunnittelun lähtötiedoista (MRL 63 ) Valmisteluvaihe 12/2017 Kaavaluonnos (valmisteluaineisto) asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta (MRL 62 ja MRA 30 ) Ehdotusvaihe kesä 2018 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus kaavaehdotuksesta. Tarvittavat lausunnot pyydetään (MRL 65 ja MRA 27 ) Hyväksymisvaihe syksy 2018 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavan Valitusmahdollisuus on 30 pv kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen (MRL 188 ) Vuorovaikutuksen ja yhteistyön järjestämisestä on kerrottu tarkemmin jokaisen suunnitteluvaiheen yhteydessä. 7

3 LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE 3.1 Suunnittelun tarve, tavoite, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Korttelin 2301 tontin 10 omistaja on hakenut asemakaavamuutosta 5.2.2016 päivätyllä hakemuksella. Hanke sisältyy kaupunginvaltuuston 27.2.2017 hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2017-2019 ja mainitaan vuosien 2017 ja 2018 kaavoituskatsauksissa. Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 2.5.2016 / 91 käynnistää asemakaavamuutostyön. Asemakaavamuutos on kuulutettu vireille 18.5.2016. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuudet sijoittaa tontille pysäköintiä kahdessa tasossa ja kasvattaa suurinta sallittua rakennusten enimmäiskorkeutta. Rakennusoikeutta ei ole tarpeen muuttaa. Hakijan tavoitteena on laajentaa olemassa olevaa rakennusta kerroksia korottamalla ja toteuttaa lisää pysäköintitilaa olemassa olevan toiminnan laajentuessa. Kaupungin tavoitteena on tukea olemassa olevaa yritystoimintaa ja mahdollistaa näyttävää rakentamista kaupungin sisääntuloväylän varteen. Hyvinkään kaupunkistrategian (Hyvinkään Pelikirja 2017-2027) ja elinkeino-ohjelman 2015-2017 toteuttaminen edellyttää yritysalueiden riittävästä ja monipuolisesta tonttitarjonnasta huolehtimista. Tavoitteena on korkeatasoinen rakentaminen alueen toimiessa porttina Hyvinkään kaupungille ja sisääntulona Metsäkaltevan alueelle. 3.2 Selvitys suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä 3.2.1 Alueen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Ilmakuva suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä (2017). 8

Suunnittelualue sijaitsee Hakakallion teollisuusalueella, Kalevankadun ja Hakakalliontien kulmauksessa noin 2,5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään. Alue sijoittuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään kaupungin pääväylien läheisyyteen. Lyhin etäisyys suunnittelualueelta lähimpään asutukseen, Hakalan pientaloalueeseen, on noin 80 metriä. Lähiympäristön rakentaminen on enimmäkseen teollisuusrakentamista. Suunnittelualueen ympäristöön on rakennettu katuverkkoa, puistoväyliä ja kunnallistekniikkaa. Suunnittelualueen eteläpuolisia Kravunarkunkadun varren paljon tilaa vaativan erikoiskaupan, toimistojen sekä teollisuus- ja varastorakennusten tontteja on esirakennettu. Hakakalliontien varrelle on rakennettu lisäksi teollisuus- ja varastorakennuksia sekä toimistoja. Suunnittelualueen lounaispuolella Metsämutilassa on teollisuus- ja varastorakennuksia sekä teknistä kauppaa ja toimistotiloja. Kalevankadun ja Valtatie 25:n kulmauksessa on lisäksi polttoaineen jakeluasema ja Hesburger. 3.2.2 Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja hulevedet Suunnittelualueella on runsaasti puustoa, etenkin pohjois- ja itäosissa, jotka ovat pääosin havu- ja sekametsää. Tontin 10 pohjoisosassa sijaitsee noin 20 metriä pitkä avokallio. Suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee metsäinen Hakapuisto ja Hiidenkiukaanpuisto. Puistovyöhyke yhdistyy pohjoisemmassa Hakalan pientaloalueeseen. Suunnittelualueen maaperä on suunnittelualueen länsiosissa kalliomaata ja itäosissa hiekkamoreenia (GTK maaperäkartta 1:20 000). Mahdolliset tarkemmat pohjatutkimukset rakentamista varten ovat tontinhaltijan vastuulla. Ote alueen maaperäkartasta. GTK:n Maankamara-tietokanta, 1:20 000, 2018. Punainen alue on kalliota ja ruskea alue hiekkamoreenia. Maaston korkeuserot ovat suunnittelualueen lähiympäristössä vaihtelevia. Kalevankadulta tarkasteltuna suunnittelualueen maanpinta sijaitsee noin kolme metriä tien pintaa korkeammalla. Suunnittelualueen ja tiestön välinen korkeusero tasoittuu siirryttäessä Hakakalliontietä pitkin itään. Suunnittelualue sijaitsee N2000 korkeusjärjestelmän mukaan alimmillaan Hakakalliontien puolella korkeuskäyrän +109 m tasolla. Suunnittelualue kohoaa pohjoiseen noin korkeuskäyrän +119 m tasolle ja suunnittelualueen ulkopuolella pohjoisessa puistossa rinne kohoaa korkeimmillaan tasoon +122 m eli paikoitellen jopa noin 12 metriä suunnittelualueen maanpintaa korkeammalle. Suunnittelualue sijaitsee sadeveden valuma-alueella. Hulevedet on käsiteltävä pääosin tontilla ja johdettava tarkoituksenmukaisesti hulevesijärjestelmään. 9

3.2.3 Rakennettu ympäristö, asuminen, palvelut ja liikenne kulttuuriympäristö Suunnittelualueella sijaitseva toimistorakennus etelästä kuvattuna. Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 2014 valmistunut noin 1924 k-m 2 suuruinen kaksikerroksinen toimistorakennus, jonka julkisivut ovat pääasiallisesti kiviainesta. Hakijan antamien tietojen mukaan nykyinen rakennus on suunniteltu kestämään lisäkuormitusta. Rakennuksen ympärillä on pysäköintialuetta noin 50 autopaikan verran. Suunnittelualueella ei ole muita rakennuksia. Suunnittelualue ei sisälly kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan eikä alueella ole muita suojeltavia kohteita. Suunnittelualue on liitetty kunnallistekniseen verkostoon. Suunnittelualueen eteläreunassa kulkee maanalaisia kaapeleita ja putkia. Suunnittelualue on osa Hakakallion yritysaluetta ja lähiympäristössä sijaitsee teollisuus-, varasto- ja toimistorakennuksia. Suunnittelualueen lähiympäristön palvelut ovat pääosin teknistä ja autokauppaa tai niitä palvelevia yrityksiä. Suunnittelualuetta lähin asutus sijaitsee noin 80 metrin etäisyydellä suunnittelualueelta pohjoiseen ja alueita erottaa puistovyöhyke. Suunnittelualueen länsipuolella oleva Kalevankatu on yksi kaupungin pääväylistä, jolla autoliikenteen on ennustettu kasvavan. Kalevankadun autoliikenteen arvioitu kasvu johtuu erityisesti suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Metsäkaltevan maankäytön kehittymisestä. 10

Näkymä suunnittelualueelle Hakakalliontien ja Kalevankadun risteyksestä. Suunnittelualueelle kantautuu melua pääosin Kalevankadulta ja Valtatie 25:lta. Suunnittelualueen länsiosaan osuu 55 db melukäyrä. Raideliikenteestä johtuva päivämelu (LAeq) on suunnittelualueella alle 45 db. Valtioneuvoston melutason ohjearvoja koskevan päätöksen 993/1992 mukaan on ohjeena, että opetus- ja kokoontumistiloissa ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db sekä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvon 45 db. Melukäyrät 55 db (tummempi) ja 45 db (vaaleampi) 11

3.2.4 Kaavatilanne 3.2.4.1 Maakuntakaavatilanne Ote Uudenmaan vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyröitynä. Suunnittelualue sijaitsee hyväksytyissä maakuntakaavoissa taajamatoimintojen alueella. Aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. 3.2.4.2 Yleiskaavatilanne Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 16.4.2012 hyväksymä ja 26.11.2014 voimaan tullut keskustaajaman osayleiskaava 2030. Asemakaavan muutos on yleiskaavan periaatteiden mukainen. Suunnittelualue on pääosin yleiskaavan mukaista työpaikka-aluetta (TP), joka varataan toimistoja, palveluja ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta sekä siihen liittyvää myymälätilaa ja varastointia varten. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,3-0,5. Suunnittelualueen itäreuna on osayleiskaavassa teollisuusaluetta (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alue varataan ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia varten. Alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitukseen liittyviä toimisto- ja myymälätiloja. Tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,3-0,5. 12

Ote keskustaajaman osayleiskaavasta, jossa suunnittelualue rajattu punaisella. 3.2.4.3 Ajantasa-asemakaava Alueen asemakaava 24:010 on tullut voimaan 10.8.2011, jossa suunnittelualue on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-8). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä liikunta- ja urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja tai niihin rinnastettavia toimitiloja, sekä lisäksi näihin liittyviä huolto-, myymälä- ja kahvilapalveluja. Tontin pääasialliseen toimintaan liittyvän myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 100 k-m2. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten. Tonttitehokkuus on e=0,40 ja suurin sallittu rakennuksen korkeus on 10 m. Rakennusten etäisyys tontin rajasta on oltava vähintään 4 m. Korttelialueilla on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen pysäköintipaikkoina, on istutettava. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalin sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Kaava-alueen rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. 13

Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista tai melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä (22-07) 45 db(a). Korttelialueelle saadaan sijoittaa sähkönjakeluun liittyvä muuntamo. Kaavan kortteleiden tonttijako tulee laatia sitovana. Autopaikkoja on varattava 1 autopaikka / 100 m2 kerrosalaa. Kaavamerkinnöin on osoitettu istutettava alueenosa ja puin ja pensain istutettava alueen osa sekä katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Ote ajantasa-asemakaavasta, jossa suunnittelualue rajattu punaisella 3.2.5 Maanomistustilanne Suunnittelualue muodostuu korttelin 2301 yksityisessä omistuksessa olevasta tontista 10 sekä kaupungin omistamista tontista 11. 3.2.6 Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot Pohjakartasta ja sen tuottamisesta vastaa Hyvinkään kaupungin tonttipalvelut. Suunnittelualueella on 19.12.2013 voimaan tullut sitova tonttijako. Hyvinkään kaupungissa noudatetaan kaupungin valtuuston 27.2.2017 hyväksymää rakennusjärjestystä. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. 14

4 SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuudet sijoittaa tontille pysäköintiä kahdessa tasossa ja kasvattaa suurinta sallittua rakennusten enimmäiskorkeutta noin 10-15 metriä voimassaolevan asemakaavan määräyksistä. Rakennusoikeutta ei ole tarpeen muuttaa asemakaavamuutoksen yhteydessä. Hakijan tavoitteena on laajentaa olemassa olevaa rakennusta kerroksia korottamalla. Lisätilaa tarvitaan olemassa olevan toiminnan laajentuessa. Toiminnan luonteen vuoksi myös pysäköintitarve kasvaa ja tavoitteena on järjestää pysäköintiä tehokkaasti kaksikerroksisessa rinteeseen sijoitetussa pysäköintihallissa. Tavoitteena on lisäksi säilyttää tontin pohjoisosassa sijaitseva kallio. Kaupungin tavoitteena on tukea olemassa olevaa yritystoimintaa. Toteutuessaan asemakaava vahvistaa ja monipuolistaa yritysaluetta. Hyvinkään kaupunkistrategian (Hyvinkään Pelikirja 2017-2027) ja elinkeino-ohjelman 2015-2017 toteuttaminen edellyttää yritysalueiden riittävästä ja monipuolisesta tonttitarjonnasta huolehtimista. Asemakaavamuutoksella voidaan mahdollistaa näyttävä rakentaminen kaupungin sisääntuloväylän varteen. Yritysalueen sijainnin vuoksi rakentaminen myös suojaa mm. läheisiä asuinalueita valtatieltä kantautuvalta melulta. Tavoitteena on korkeatasoinen rakentaminen alueen toimiessa porttina Hyvinkään kaupungille ja sisääntulona myös Metsäkaltevan alueelle. Kompakti kaksitasoinen pysäköinti mahdollistaa kasvaneeseen pysäköintitarpeeseen vastaamisen maapinta-alaa säästäen. Kaavoitus on tullut kuulutuksella vireille 18.5.2016 (MRL 63 ). Vireilletulosta on tiedotettu suunnittelualueen lähinaapureita ja osallisia kirjeitse tai sähköpostitse. Kaavan vireilletulon yhteydessä julkaistiin osallistumisja arviointisuunnitelma, josta on voinut antaa palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 18.5.2016-17.6.2016 kaavoitusyksikössä ja kaupungin internetsivuilla, jossa se on saatavilla koko kaavoitusprosessin ajan. 4.2 Valmisteluvaihe 4.2.1 Suunnittelun vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu Hakija on kuvannut näkemystään mahdollisesta tulevasta tontin käytöstä mm. oheisella tontinkäyttösuunnitelmalla. 15

Asemakaavamuutoksen laadintaa varten on tutkittu rakentamisen vaihtoehtoja. Vaihtoehto A: Asemakaavaa ei muuteta Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää ratkaisua, jossa asemakaavaa ei muuteta. Tällöin rakennusoikeuden hyödyntäminen tarkoittaa rakentamisen levittäytymistä maapinta-alan suhteen. Myöskään kaksitasoista pysäköintiä ei ole mahdollista järjestää kaava-alueella, mikä johtaa sekä rakennetun pinta-alan kasvuun, että tehottomampaan pysäköintiratkaisuun alueella. Vaihtoehto B: Enimmäiskorkeuden kasvattaminen tai kaksikerroksinen pysäköinti, ei molempia Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää ratkaisua, jossa sallitaan rakennuksen enimmäiskorkeuden kasvattaminen tai kaksikerroksinen pysäköinti, mutta ei molempia samanaikaisesti. Tällöin maapinta-alaa joudutaan käyttämään enemmän rakentamiseen tai pysäköintipaikkoihin, kuin jos rakennusoikeus voitaisiin käyttää nykyisiä määräyksiä korkeampaan rakentamiseen tai järjestää pysäköinti kahdessa tasossa. Ratkaisu johtaa rakennetun pinta-alan määrän kasvuun, joka lisää esimerkiksi tulvariskiä ja on maankäytöllisesti rakennuksen korottamista ja kaksitasoista pysäköintiä tehottomampi vaihtoehto. Vaihtoehto C: Enimmäiskorkeuden kasvattaminen ja kaksikerroksinen pysäköinti Vaihtoehto, joka mahdollistaa sekä rakennuksen korottamisen että kaksitasoisen pysäköinnin, on maankäytöllisesti tehokkain. Näin ratkaisu vastaa hakijan kannalta tarpeelliseen rakennuksen laajentamiseen ja kasvaneeseen autopaikkojen tarpeeseen luoden samalla mahdollisuudet säilyttää suunnittelualueella myös olemassa olevaa puustoa. Rakennuksen enimmäiskorkeuden muutosta voidaan mahdollistaa karkeasti joko osalle suunnittelualuetta tai koko suunnittelualueen osalta: I. Rakennuksen enimmäiskorkeus voitaisiin sallia nykyistä korkeammaksi vain osassa suunnittelualuetta. Tämä mahdollistaa pistemäisen korkeamman kohteen Hakakallion teollisuusalueelle. II. Rakennuksen enimmäiskorkeuden porrastaminen Hakakalliontien suuntaisesti mahdollistaa näyttävän rakentamisen kaupungin sisääntuloväylän varteen ja samalla sen rytmittymisen ympäröivään rakentamiseen muodostaen risteysalueen tuntumaan alueen maamerkin. 4.2.2 Suunnitteluratkaisun valinta, kuvaus ja perustelut Asemakaavaluonnoksen pohjaksi valittiin vaihtoehto, joka mahdollistaa sekä nykyistä korkeamman rakentamisen että pysäköinnin järjestämisen kahdessa tasossa. Lisäksi suunnittelualueen rajausta laajennettiin kaavateknisistä syistä koskemaan myös kaupungin omistamaa korttelin 2301 tonttia 11. Tämän yhteydessä osalliset tarkistettiin eikä se johtanut toimenpiteisiin. Caruna Oy:ltä pyydettiin valmisteluvaiheessa tietoa mahdollisesti sallittavasta muuntamopaikasta, joka oli mainittu alueella voimassaolevassa kaavassa. Kaavaan lisättiin maininta muuntamosta. Asemakaavamuutosluonnos on esitetty liitteessä 1. Luonnoksessa esitetyllä tavalla mahdollistetaan tehokas tontin käyttö ja alueen toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen rakentaminen. Toisaalta ratkaisu mahdollistaa myös esimerkiksi puuston ja alueen pohjoisosien kallion säilyttämisen rakentamattomana. Lisäksi se vastaa hakijan tulevaisuudessa kasvavaan pysäköintitarpeeseen. Valittu suunnitteluratkaisu tukee kaupungin tavoitetta vahvistaa yritysaluetta. Kaavalliset rakennusten enimmäiskorkeudet on esitetty porrastettuna jäsentämään kaupunkikuvaa. Korkein rakentaminen mahdollistetaan risteysalueen tuntumaan, jossa sen voidaan arvioida vaikuttavan vähiten naapurirakennuksiin kuten niitä varjostaen. Alue sopii myös maamerkiksi risteysalueen näkymien vuoksi. Rakentamisella voidaan myös suojata lähialueita liikenteen melulta. 4.3 Ehdotusvaihe Asemakaavamuutosluonnos oli nähtävillä 15.12.2017 19.1.2018. Osallisilla oli mahdollista jättää mielipide kaavaluonnoksesta nähtävillä olon aikana. Luonnoksesta pyydettiin tarvittavat lausunnot. 16

Asemakaavanmuutosluonnoksesta pyydettiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Uudenmaanliitolta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Hyvinkään Lämpövoima Oy:ltä, Caruna Oy:ltä, Telia Sonera Oy:ltä, DNA Palvelut Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä, Fingrid Oy:ltä, Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistykseltä sekä Hyvinkään kaupungin toimialoilta (kuntatekniikka, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto, tonttipalvelut ja Hyvinkään vesi). Luonnoksen nähtävilläoloaikana siitä saatiin lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Caruna Oy:ltä, Fingrid Oy:ltä ja puistoyksiköltä. Lisäksi Uudenmaanliitto ilmoitti, ettei anna asemakaavasta lausuntoa. Uudenmaan ELY-keskus totesi lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa kaavasta mutta ilmoitti tiedoksi, että valtatie 25 välillä Hyvinkää Nurmijärvi on käynnistynyt aluevaraussuunnitelman laatiminen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos totesi, ettei sillä ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Caruna Oy totesi, että kaava-alueella on sähkönjakeluverkkoa. Kaavamuutoksella on vaikutusta sähkönjakeluun ja alueella tarvitaan mahdollisesti uusia maakaapelointeja. Kaavassa on huomioitu puistomuuntamon sijoittaminen alueelle. Lisäksi toivotaan mahdollisuutta antaa lausunto myös ehdotusvaiheessa. Lausunto merkitään tiedoksi ja Caruna Oy:ltä pyydetään lausunto myös ehdotusvaiheessa. Fingrid Oyj toteaa, ettei sillä sijaitse voimajohtoja kaava-alueella, eikä sillä näin ollen ole tarvetta ottaa kantaa kaavan sisältöön. Hyvinkään kaupungin puistoyksikkö toteaa, ettei kaavassa ole otettu kantaa hulevesiin ja niiden käsittelyyn. Puistoyksikkö huomauttaa myös, että toisen tontin kohdalle rakennettu kivimuuri sijaitsee pääosin kaupungin puolella ja vaikeuttaa lumien auraamista. Muuri tulisi siirtää tontin puolelle. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty määräykset hulevesien käsittelystä sekä viherkattojen sallimisesta kaikissa rakennuksissa. Tiivistelmä saaduista lausunnoista ja kaupungin vastine niihin on selostuksen liitteenä (liite 3). 4.3.1 Hallinnollinen käsittely Asemakaavamuutosehdotus on valmisteltu kaupunginhallituksen käsittelyyn. Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus nähtävilläolon aikana. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. 4.4 Hyväksymisvaihe (tarkentuu myöhemmin) 4.4.1 Hallinnollinen käsittely Asemakaavamuutosehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavamuutos saatetaan kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyyn arviolta syksyllä 2018. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset Alue on asemakaavassa määritelty toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-8). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä liikunta ja urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja tai niihin rinnastettavia toimitiloja sekä lisäksi näihin liittyviä huolto-, myymälä- ja kahvilapalveluja. Tontin pääasialliseen toimintaan liittyvän myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 100 k-m 2. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten. Rakennuksille on osoitettu enimmäiskorkeus metreinä (15 m ja 25 m). Autojen kaksitasoista säilytystä varten on osoitettu autojen säilytyspaikan rakennusala, jolle saa sijoittaa pysäköintitiloja kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintitasoja tai niiden osia voidaan sijoittaa myös maan alle ja rakentaa niille tarvittavat ajo- ja kulkuyhteydet. Roomalaiselle luvulla II on ilmoitettu päällekkäisten pysäköintitasojen yhteenlaskettu enimmäismäärä. Lisäksi em. rakennusalalle on osoitettu rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. 17

Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Pysäköintirakennuksen julkisivujen materiaalien tulee olla korkealaatuisia ja ympäristöön sopivia. Kortteliin on osoitettu istutettavat alueet, maanalaista johtoa varten varatut alueet sekä katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Korttelialueelle saadaan sijoittaa sähkönjakeluun liittyvä muuntamo. Ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutason ei saa sisällä ylittää opetus- ja kokoontumistiloissa päiväohjearvoa (klo 7-22) 35 db eikä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db. 5.2 Mitoitus ja nimistö Rakennusoikeus ei muutu asemakaavamuutoksen yhteydessä, ja on e=0,40. Autopaikkoja on varattava 1 autopaikka / 100 m 2 kerrosalaa. Alueen nimistö ei muutu asemakaavamuutoksen yhteydessä. 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksen vaikutuksia on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin pääasiassa kaupungin omana työnä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin ja aluetta koskeviin selvityksiin. Vaikutuksia on selvitetty myös yleiskaavatyön yhteydessä. 6.1 Rakennettuun ympäristöön 6.1.1 Yhdyskuntarakenne, kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö Asemakaavan muutosalue sijaitsee olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä, sitä eheyttäen ja täydentäen. Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan arvioidaan olevan vähäisiä. Vaikutukset keskittyvät pääosin kaava-alueen lähiympäristöön. 6.1.2 Väestöön, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen Asemakaavan vaikutukset väestöön, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen arvioidaan olevan vähäisiä. Asemakaavalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Kaava-alueen sijaitessa risteysalueen tuntumassa ja viheralueen rajatessa sitä lähimpään asutukseen, voidaan vaikutusten arvioida kohdistuvan lähinnä alueella työskenteleviin. 6.1.3 Asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja talouteen Asemakaavalla tuetaan alueen työpaikkatarjontaa ja taloutta. Vaikutukset asumiseen ja palveluihin voidaan arvioida olevan vähäisiä. 6.1.4 Liikenteeseen Asemakaavan vaikutukset liikenteeseen koostuvat pääosin alueelle suuntautuvasta työmatkaliikenteestä. Toiminnan luonteen vuoksi alueelle suuntautuva liikenne saattaa muodostaa ajoittaista liikennemäärän kasvua, mutta vaikutusten liikenteeseen ei arvioida kuitenkaan olevan erityisen merkittäviä. 6.2 Luontoon ja luonnonympäristöön 6.2.1 Maisema 18

Vaikutukset maisemaan rajoittuvat suunnittelualueen lähialueille. Korkean rakentaminen muuttaa maisemaa naapuritonteilta, läheiseltä virkistysalueelta, Hakakalliontieltä, Kalevankadulta ja Kravunarkunkaarelta tarkasteltuna. Maisemalliset vaikutukset lähimmältä asutukselta voidaan arvioida erittäin vähäisiksi. 6.2.2 Luonnonolot Asemakaavan vaikutukset luontoon, luonnonoloihin tai ympäristöön eivät ole merkittäviä. 6.3 Ympäristön häiriötekijät ja laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla ei ole merkittäviä ympäristöön haitallisesti vaikuttavia tekijöitä. Ympäristön laatua koskevia tavoitteita on pyritty edistämään määräyksellä, jonka mukaan korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista ja melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä 45 db(a). Laatua koskevia tavoitteita on pyritty edistämään rakennusten julkisivua ja materiaaleja koskevilla määräyksillä. Kaavassa on annettu määräys hulevesien käsittelystä ja noin kolmasosa alueen pintamateriaaleista tulee olla vettäläpäiseviä. Lisäksi kaavamääräyksissä sallitaan viherkaton käyttäminen kaikkien rakennusten kattomateriaalina. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Hakija on kuvannut mahdollista olemassa olevan rakennuksen korottamista ja kaksikerroksisen pysäköinnin järjestämistä alla olevin leikkaus- ja havainnekuvin. 19

Havainnekuvat mahdollisesta kaavan toteuttamisesta (Ark.tsto Petteri Patolinna) 20

Leikkauskuva mahdollisesta pysäköintihallin toteutuksesta (Ark.tsto. Petteri Patolinna) 7.2 Toteutuksen ajoitus ja seuranta Asemakaavamuutoksen toteutus on mahdollista, kun kaikki tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on tehty, asemakaava saa lainvoiman ja kuulutetaan voimaan tulevaksi. Hyvinkäällä 27.6.2018 Anitta Ojanen kaavoituspäällikkö Mirka Karttunen kaavasuunnittelija (1.5.2018 alkaen) 21

Ras.alue Ras.alue 106 109 109 110 110 111 111 111 112 113 113 114 114 115 115 116 116 117 118 118 118 119 120 120 121 121 109 110 111 II I kt kt var var yr yr kt kt k Hakakalliontie idenkiukaantie 11 10 7 2 3 4 1766 1746 24-9903 2301 1275 110.0 118.9 107.9 112.9 111.9 106.0 105.6 107.9 109.0 109.4 108.8 107.4 108.9 108.2 108.2 111.2 106.6 108.3 116.3 122.4 109.4 110.0 110.7 112.3 111.6 111.1 110.0 112.3 108.8 113.7 110.0 18 101 27 40 24 11 22 23 12 25 10 18 20 21 19 723 400 3477 3889 3820 3479 3478 23 20 28 3 5 27 25 6 7 29 30 28 31 32 34 33 35 21 9 12 5 6 13 15 16 18 4 26 17 14 100 30 40 0 10 20 50 e =0.4 e =0.40 10m 10m e =0.25 I pp II e =0.35 e =0.40 15m 10 11 25m a II +111 6 25492730 6721850 2301 24 HAKAKALLIO KL-12 T-8 VL AO T-2 KTY-8 LUONNOS

ASEMAKAAVAN MUUTOS 24:012 HAKAKALLIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 24. kaupunginosan, Hakakallio, korttelin 2301 osaa (tontit 10 ja 11). ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 24. kaupunginosan, Hakakallio, korttelin 2301 osa. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KTY-8 TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä liikunta- ja urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja tai niihin rinnastettavia toimitiloja sekä lisäksi näihin liittyviä huolto-, myymälä- ja kahvilapalveluja. Tontin pääasialliseen toimintaan liittyvän myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 100 k-m2. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. 24 HAK 2301 11 Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. e =0.40 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. 15m a II +111 Rakennuksen enimmäiskorkeus metreinä. Autojen säilytyspaikan rakennusala, jolle saa sijoittaa pysäköintitiloja kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintitasoja tai niiden osia voidaan sijoittaa myös maan alle ja rakentaa niille tarvittavat ajo- ja kulkuyhteydet. Roomalainen luku ilmoittaa päällekkäisten pysäköintitasojen yhteenlasketun enimmäismäärän. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Rakennusala. Istutettava alueen osa. Puin ja pensain istutettava alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava ainakin puolet rakennuksen korkeudesta, kuitenkin vähintään 4 metriä. Korttelialueella on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen pysäköintipaikkoina, on istutettava. Korttelialueella kunkin tontin pinta-alasta tulee noin kolmasosan olla pintamateriaaliltaan vettä läpäisevää. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Kaikkien rakennusten kattomateriaalina voidaan käyttää viherkattoa. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista tai melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä (22-07) 45 db(a). Ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä ei saa ylittää opetus- ja kokoontumistiloissa päiväohjearvoa (07-22) 35 db(a) eikä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db(a). Korttelialueelle saadaan sijoittaa sähkönjakeluun liittyvä muuntamo. Autopaikkoja on varattava seuraavasti: -1 autopaikka / 100 m2 kerrosalaa Pysäköintirakennuksen julkisivujen materiaalien tulee olla korkealaatuisia ja ympäristöön soveltuvia. Kaavan korttelialueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako.

Ras.alue Ras.alue Ras.alue 8m 106 10 10 109 109 110 110 111 111 111 112 113 113 114 114 115 115 116 116 117 118 118 118 119 120 120 121 121 109 110 111 II I kt kt var var yr yr kt kt k Hakakalliontie Moreenipolku Hiidenkiukaantie 11 10 8 7 5 5 2 3 4 1766 1746 24-9903 2301 23 2303 1275 110.0 109 108.7 118.9 107.9 112.9 111.9 107.4 106.0 105.6 107.9 109.0 109.4 108.8 107.4 108.9 107. 109.5 108.5 108.2 108.2 108.2 111.2 106.6 108.3 116.3 122.4 109.4 110.0 110.7 112.3 111.6 111.1 110.0 112.3 108.8 113.7 110.0 18 101 27 240 9 24 11 22 23 12 25 19 10 18 20 21 19 723 409 400 3477 3889 3820 3479 3478 10 11 23 20 28 26 3 5 27 26 25 16 15 6 7 8 29 30 28 31 32 34 33 35 21 9 12 5 6 13 15 16 18 2 4 26 17 3 14 100 30 40 0 10 20 50 e =0.40 e =0.40 10m 10m e =0.25 I pp pp II e =0.35 e =0.40 15m 10 11 25m a II +111 6721880 25492730 6721850 25492460 2301 24 HAKAKALLIO KL-12 T-8 VL AO T-2 KTY-8

ASEMAKAAVAN MUUTOS 24:012 HAKAKALLIONTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 24. kaupunginosan, Hakakallio, korttelin 2301 osaa (tontit 10 ja 11). ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: 24. kaupunginosan, Hakakallio, korttelin 2301 osa. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KTY-8 TOIMITILARAKENNUSTEN KORTTELIALUE. Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä liikunta- ja urheilutoimintaan liittyviä urheilu- ja palloiluhalleja tai niihin rinnastettavia toimitiloja sekä lisäksi näihin liittyviä huolto-, myymälä- ja kahvilapalveluja. Tontin pääasialliseen toimintaan liittyvän myymälätilan huoneistoala saa olla enintään 100 k-m2. Myymälätiloja ei saa rakentaa elintarvikkeiden myyntiä varten. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. 24 HAK 2301 11 Ohjeellinen tontin raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin numero. e =0.40 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. 15m a II +111 Rakennuksen enimmäiskorkeus metreinä. Autojen säilytyspaikan rakennusala, jolle saa sijoittaa pysäköintitiloja kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Pysäköintitasoja tai niiden osia voidaan sijoittaa myös maan alle ja rakentaa niille tarvittavat ajo- ja kulkuyhteydet. Roomalainen luku ilmoittaa päällekkäisten pysäköintitasojen yhteenlasketun enimmäismäärän. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Rakennusala. Istutettava alueen osa. Puin ja pensain istutettava alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava ainakin puolet rakennuksen korkeudesta, kuitenkin vähintään 4 metriä. Korttelialueella on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä ja rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen pysäköintipaikkoina, on istutettava. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä käytäntöä noudattaen. Pysäköintirakennuksen julkisivujen materiaalien tulee olla korkealaatuisia ja ympäristöön soveltuvia. Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöön tärinää, ilman pilaantumista tai melua, joka asumiseen varatun korttelialueen rajalla ylittää päivällä 55 db(a) ja yöllä (22-07) 45 db(a). Ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä ei saa ylittää opetus- ja kokoontumistiloissa päiväohjearvoa (07-22) 35 db(a) eikä liike- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 db(a). Korttelialueelle saadaan sijoittaa sähkönjakeluun liittyvä muuntamo. Autopaikkoja on varattava seuraavasti: -1 autopaikka / 100 m2 kerrosalaa Kaavan korttelialueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako.

Asemakaavan muuttaminen osassa Hyvinkään kaupungin 24. kaupunginosan, Hakakallio, korttelia 2301 (tontit 10 ja 11), Hakakalliontie (Beckhoff Automation Oy) Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto, kaavaluonnos ja selostus ovat olleet nähtävillä 15.12.2017-19.1.2018 MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti valmisteluvaiheen kuulemista varten. Mielipiteitä ei ole saatu. Aineistosta on pyydetty lausuntoja 31.1.2018 mennessä seuraavilta tahoilta (saadut lausunnot tummennettuna): Uudenmaan liitto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkään Lämpövoima Oy Caruna Oy Telia Sonera Oy DNA Palvelut Oy Elisa Oyj Fingrid Oy Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys Hyvinkään kaupungin toimialat: o tekniikka ja ympäristö: kuntatekniikka, kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto o konsernipalvelu ja hallinto: tonttipalvelut o Hyvinkään vesi Tiivistelmä lausunnoista ja mielipiteistä sekä annetut vastineet Uudenmaan liitto Uudenmaan liitto ilmoittaa, ettei anna lausuntoa. Vastine Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ei huomautettavaa. Tiedoksi, että valtatielle 25 välillä Hyvinkää Nurmijärvi on käynnistynyt aluevaraussuunnitelman laatiminen. Työ valmistuu kevään 2018 aikana. Valtatien 25 ja Kalevankadun liittymä on tunnistettu ongelmalliseksi ja liittymän vaiheittain parantamista pohditaan työn yhteydessä. Aluevaraussuunnitelmassa varaudutaan mahdollisesti ko. liittymän muuttamiseksi eritasoliittymäksi. Aluevaraussuunnitelman rajaukset saadaan kevään 2018 aikana. Vastine Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. 1/2

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ei huomautettavaa. Vastine Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. Caruna Oy Lausunnon sisältämän karttaliitteen mukaisesti kaava-alueella on sähkönjakeluverkkoa. Vaikutukset sähkönjakeluun; kaavamuutoksen myötä tarvitaan mahdollisesti uusia maakaapelointeja. Muuntamovaraukset; kaavamääräyksissä on huomioitu puistomuuntamon sijoittamisen salliminen alueella. Siirtokustannusten jako; tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Toivotaan mahdollisuutta antaa lausunto myös kaavaehdotusvaiheessa. Ei muuta huomautettavaa. Vastine Merkitään tiedoksi. Caruna Oy:ltä pyydetään lausunto myös kaavaehdotusvaiheessa. Fingrid Oyj Kaava-alueella ei ole Fingrid Oyj:n voimajohtoja eikä Fingrid Oyj:llä ole tarvetta ottaa kantaa asemakaavan sisältöön. Merkitään tiedoksi, ei aiheuta toimenpiteitä. Hyvinkään kaupungin puistoyksikkö Asemakaavan muutosluonnoksessa ei ole otettu kantaa hulevesiin ja niiden käsittelyyn. Kaupungin omistaman tontin 11 toteutuessa kaavan mukaisesti toimitilarakennusten korttelialueena, tontilta on kaadettava puita, mikä tulee lisäämään hulevesien käsittelyn tarvetta. Tällä hetkellä metsäinen kasvillisuus vähentää sekä viivyttää hulevesiä tontilla. Myös tonttien suuret korkeuserot lisäävät hulevesien käsittelyn suunnittelun tarvetta. Kaava-alueesta olisi suotavaa laatia hulevesiselvitys ainakin tontin 11 osalta, ja viherkattovaatimus tulisi arvioida. Metsänpohjan voisi nostaa toimitilarakennusten katolle viivyttämään ja haihduttamaan hulevesiä. Tontin 10 omistaja on rakentanut kivimuurin/-aidan pääosin kaupungin puolelle, mikä haittaa oleellisesti lumien aurausta talviaikaan, kun lumitilaa ei ole. Kivimuuri/-aita on hieno, ja se luo tyylikästä yleiskuvaa yritysrakentamisesta Hyvinkäällä. Asemakaavamuutos tulisi hyväksyä sillä ehdolla, että tontin omistaja siirtää kivimuurin omalle puolelleen kunnossapidon onnistumisen takaamiseksi. Vastine Asemakaavan muutosehdotukseen on tarkennettu hulevesimääräyksiä ja otettu kantaa viherkattoihin. Korttelialueella kunkin tontin pinta-alasta tulee noin kolmasosa olla pintamateriaaliltaan vettä läpäisevää. Kaikkien rakennusten kattomateriaalina voidaan käyttää viherkattoa. 2/2

Kivimuurin/-aidan nykyinen sijainti kaupungin puoleisella katualueella ei liity asemakaavamuutokseen, mutta asia saatetaan tiedoksi tontin omistajalle ja rakennusvalvonnalle. 3/2

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 106 Hyvinkää Täyttämispvm 27.02.2018 Kaavan nimi Hakakalliontie 2 asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 17.05.2016 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 10624:012 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,4063 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,4063 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,4063 100,0 9625 0,40 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2,4063 100,0 9625 0,40 0,0000 0 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,4063 100,0 9625 0,40 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2,4063 100,0 9625 0,40 0,0000 0 KTY 2,4063 100,0 9625 0,40 0,0000 0 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä