OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutos Helenenkatu 31 ja 33

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutos Helenenkatu 31 ja 33 Hyvinkään kaupungin 6. kaupunginosan, Viertolan, asemakaavamuutos osaa korttelista 522 ( ja -8) HYVINKÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS

2 Sisällys 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavan nimi, tunnistetiedot ja yhteystiedot Suunnittelualueen sijainti VUOROVAIKUTUS JA ASEMAKAAVAPROSESSI Alustava asemakaavaprosessin aikataulu Osalliset Osallisten tiedottaminen... 6 Aloitusvaihe ja valmisteluvaihe... 6 Ehdotusvaihe... 7 Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun tarve, tavoitteet ja perusteet Alueen nykytilanteen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Rakennettu ympäristö, palvelut ja liikenne Luonnonympäristö, maaperä ja virkistys Kaavatilanteet nykyisin... 9 Maakuntakaava... 9 Yleiskaava... 9 Asemakaava Maanomistus Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot Lähtökohtien antamat tavoitteet SELVITYSTARPEET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

3 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tästä maankäyttö- ja rakennuslain (myöhemmin MRL) 63 mukaisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa asemakaavamuutoksen suunnitteluun Kaavan nimi, tunnistetiedot ja yhteystiedot Kaavan nimi: Helenenkatu 31 ja 33 Kaavan tunnusnumero: 06:108 Diaari nro: KH 1142/2017 Asemakaavamuutos koskee: 6. kaupunginosan korttelin 522 osaa Asemakaavamuutoksella muodostuu: 6. kaupunginosan korttelin 522 osa Kaavan laatija: Hyvinkään kaupunki Kaavoitus Suutarinkatu 2 D, PL HYVINKÄÄ Yhteyshenkilöt: Kaavasuunnittelija Elina Joutsen p Kaava-avustaja Marja-Leena Suodenjoki p Kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen p etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi 3

4 1.2. Suunnittelualueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee aivan keskustan tuntumassa 6. eli Viertolan kaupunginosassa Helenenkadulla. Muutosalue on noin 3200 m² kokoinen. Suunnittelualueen toisella tontilla on rakennus, joka on tarkoituksena purkaa. Rakennettu tontti (Helenenkatu 33) on kooltaan noin 1762 m². Tyhjä tontti (Helenenkatu 31) on kooltaan noin 1453 m² Suunnittelualueen likimääräinen sijainti mustalla ympyröitynä 4

5 2. VUOROVAIKUTUS JA ASEMAKAAVAPROSESSI 2.1. Alustava asemakaavaprosessin aikataulu Alla on esitetty kaavaprosessi alustavine aikatauluineen sekä milloin ja miten voi osallistua. Toivomme sähköistä osallistumista osoitteeseen Kaavan vaihe Suunnitteluprosessi Osallistumismahdollisuus Aloitusvaihe 03/2017 Kaupunginhallitus päättää kaavan valmistelun aloittamisesta ja kaava kuulutetaan vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistaan vireilletulon yhteydessä. Osallisilla mahdollisuus antaa palautetta suunnittelun lähtötiedoista (MRL 63 ) Valmisteluvaihe 4-5/2018 Kaavaluonnos asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta (MRL 62 ja MRA 30 ) Ehdotusvaihe 9-10/2018 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus kaavaehdotuksesta. Tarvittavat lausunnot pyydetään (MRL 65 ja MRA 27 ) Hyväksymisvaihe 10-11/2018 Kaupunginhallitus esittää että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan Valitusmahdollisuus on 30 pv kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen (MRL 188 ) 5

6 2.2. Osalliset Kaava-alueen maanomistajat ja naapurit, lähialueen asukkaat Viranomaiset o Uudenmaan ELY-keskus o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Hyvinkään kaupungin viranomaiset o Rakennusvalvonta o Kuntatekniikka suunnittelu o Tonttipalvelut o Hyvinkään Vesi Asiantuntija viranomaiset o Hyvinkään lämpövoima OY o Caruna OY o Telia-Sonera Finland OYJ, o Elisa OYJ Muut yhteisöt ja tahot, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa. Halukkuudestaan osallistua tai olla osallistumatta kaavamuutokseen tässä kaavamuutoksessa, voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti Osallisten tiedottaminen Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. (MRL 6 ) Osallistua voi jokaisessa kaavaprosessin vaiheessa joko suullisesti tai kirjallisesti. Toivomme sähköistä osallistumista osoitteeseen: kirjaamo@hyvinkaa.fi Asiakirjat ovat nähtävillä jokaisessa kuulemisvaiheessa kaavoitusyksikön ilmoitustaululla (Suutarinkatu 2 D, 3. krs.) sekä kaupungin verkkosivuilla Aloitusvaihe ja valmisteluvaihe Kaupunginhallitus tekee kaavoituspäätöksen asemakaavamuutoksen laatimisen aloittamisesta. Asemakaavamuutoksen aluksi laaditaan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma), josta osallisilla on mahdollisuus saada tietoa osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 63 ). Kaavamuutos tulee vireille kuulutuksella ja samalla julkaistaan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vireilletulosta tiedotetaan: - Kaupungin virallisella ilmoitustaululla - Kaupungin internet-sivuilla 6

7 - Paikallisessa sanomalehdessä, Aamupostissa -Kirjeitse kaava-alueen maanomistajille ja naapureille vireilletulosta Vireilletulon jälkeen valmistellaan kaavaluonnosaineisto, joka laitetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaluonnosta koskevia mielipiteitä joko kirjallisesti tai suullisesti kuulutuksessa mainittuun päivämäärään mennessä. Mielipiteet tutkitaan kaavoitusyksikössä ja huomioidaan tavoitteiden puitteissa mahdollisuuksien mukaan. Mahdollisia ennakkolausuntoja voidaan pyytää. Ehdotusvaihe Valmistelusta tiedotetaan: - Kaupungin virallisella ilmoitustaululla - Kaupungin internet-sivuilla - Paikallisessa sanomalehdessä, Aamupostissa - Kirjeitse kaava-alueen maanomistajille ja naapureille valmistelusta. Valmisteluvaiheen suunnitelmaluonnos muokataan asemakaavamuutosehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta muistutus joko kirjallisesti tai suullisesti kuulutuksessa mainittuun päivämäärään mennessä. Lausunnot pyydetään. Julkisesta nähtävillä olosta tiedotetaan: - Kaupungin virallisella ilmoitustaululla - Kaupungin internet-sivuilla - Paikallisessa sanomalehdessä, Aamupostissa Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavaehdotus saatetaan hyväksymiskäsittelyyn kaupunginhallitukselle, joka hyväksyy myös lausuntoihin ja muistutuksiin annetut vastineet. Kaupunginhallitus esittää eteenpäin kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan, kuten alla on kerrottu. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa tiedoksisaantiajan jälkeen 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Hyväksymisestä tiedotetaan: - kirjeitse vain, jos sitä on kirjallisesti pyytänyt ehdotusvaiheessa ja ilmoittanut osoitteensa (MRA 94 ). - Päätöksestä tiedotetaan Kaupungin virallisella ilmoitustaululla Voimaantulosta tiedotetaan: - Kaupungin virallisella ilmoitustaululla - Paikallisessa sanomalehdessä, Aamupostissa 7

8 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Suunnittelun tarve, tavoitteet ja perusteet Asemakaavanmuutoshakemus on kirjattu saapuneeksi Kaavoitustarve on noussut esille hakijan toimesta. Hakija hakee kaavan käyttötarkoituksen muutosta asuinrakennusten korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä kerrosluvun nostoa VI kerrokseen nykyisestä II kerroksesta. Asemakaavamuutos on mainittu vuoden 2018 kaavoitusohjelmassa. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia tehokasta ja tarkoituksenmukaista täydennysrakentamismahdollisuutta. Samalla tutkitaan mahdollisuutta nostaa rakennusoikeutta siten, että tonttitehokkuus olisi ympäristön kerrostalovaltaiselle alueelle sopivampi. Kaavamuutoksen tarkoitus on mahdollistaa tarkoituksenmukainen tontin käyttö. Asemakaavamuutos tullaan laatimaan kaupungin omana työnä. Maankäyttösopimuksen tarve tutkitaan kaavaprosessin yhteydessä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti vaalennettuna ilmakuvassa 8

9 3.2. Alueen nykytilanteen yleiskuvaus, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualueen lähiympäristö on rakentunut pääsääntöisesti kerrostalovaltaisena. Suunnittelualue käsittää kaksi tonttia. Toisella tonteista on tällä hetkellä matala omakotirakennus, joka on tarkoitus purkaa ja toinen suunnittelualueen tonteista on tyhjä tontti. Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat asuinkäytössä ja lähellä keskusta-aluetta. Helenenkadun katukuva on kerrostalomaisesti rytmittynyt Rakennettu ympäristö, palvelut ja liikenne Suunnittelualueen ympäristön rakennukset, kadut ja kunnallistekniikka ovat rakentuneet. Alueen lähiympäristössä on kerrostalovaltaista asumista. Lähiympäristön kerrostalot ovat III - V kerroksisia. Alueen ympäristön rakennukset, kadut ja kunnallistekniikka ovat rakentuneet. Alue on lähellä keskustaa ja soveltuu hyvin kerrostalorakentamiseen. Helenenkadun toisella puolella on käynnissä kaavamuutos, jossa tutkitaan kerrostalovaltaisen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelun tulee tukea siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Ilmastonmuutoksen ja siitä johtuvien sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen tulevaisuudessa kasvattavat helposti minkä tahansa pinnoitetun alueen hulevesiä. Hulevedellä tarkoitetaan kovilta pinnoilta muodostuvia sade- ja sulamisvesiä. Hulevesien mahdollista kuormittavuutta pyritään estämään kaavamääräyksin. Joukkoliikenneyhteydet ovat Uudenmaankadulta saavutettavissa. Alueen välittömässä läheisyydessä kulkevien teiden melu huomioidaan asemakaavamuutoksen valmistelussa. Suunnittelualue sijaitsee noin 0,5-1 km päässä keskustan palveluista Luonnonympäristö ja maaperä Suunnittelualueen ollessa rakentunut, ei sillä ole sellaisia luontoarvoja, jotka tulisi vielä selvittää. Tyhjillään olevaa tonttia käytetään maastopohjan kulumisen perusteella muuhun tarkoitukseen kuin tonttina, joten tältä osin ei tulla tekemään erillisiä selvityksiä. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella ja sen muodostumisalueella. Maaperä on hiekkavaltaista reunamuodostuma-aluetta. Suunnittelualue on N2000 korkeusjärjestelmän mukaan korkeuskäyrien metrin välillä koordinaattijärjestelmässä ETRS89-GK-25FIN Kaavatilanteet nykyisin Maakuntakaava Suunnittelualue on Uudenmaan maankuntakaavayhdistelmässä tiivistettävää taajaman- ja keskustatoimintojen aluetta, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Suunnittelualue sijaitsee myös pohjavesialueella, jolla ei saa heikentää tai vähentää pysyvästi pohjaveden määrää tai laatua. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Keskustaajaman osayleiskaava (KV ). Alue on merkitty asuinkerrostalojen alueeksi (AK). Alueen kerrosalasta pääosa varataan asuntokäyttöön kerrostaloissa. Alueelle saa sijoittaa myös palveluja ja toimitiloja, joiden käyttö ei aiheuta häiriötä asuinympäristölle. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,4-0,6. Alueella on pohjavettä. 9

10 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella rajattuna yleiskaavassa Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty asemakaava 06:097. Suunnittelualue on merkitty enintään II kerroksisten asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Rakennusoikeutta on kiinteistöllä asuinrakentamiseen 700 k-m² + ahy 40 k-m² ja kiinteistöllä asuinrakentamiseen 500 k-m² + ahy 100 k-m². ahy tarkoittaa lasten päivähoitotilaksi, kerhohuoneistoksi tai asukkaiden yhteiseen käyttöön varattavien tilojen kerrosalaneliömetrimäärää. Lisäksi tontille 8 on merkitty leikkialue. Tonttialueen reunoille on merkitty istutettavaa aluetta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella rajattuna asemakaavassa 10

11 3.6. Maanomistus Suunnittelualueen tontit ovat yksityisessä maanomistuksessa. Maankäyttösopimuksen tarve tutkitaan kaavaprosessin yhteydessä Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot Pohjakartasta ja sen tuottamisesta vastaa Hyvinkään kaupungin tonttipalvelut. Molemmille kiinteistölle on tehty tonttimittaus vuonna Hyvinkään kaupungissa noudatetaan voimaan tullutta kaupungin rakennusjärjestystä. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja Lähtökohtien antamat tavoitteet Suunnittelualueen kaavamääräys tutkitaan muutettavaksi asuinrakentamisen korttelialueesta asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku tutkitaan ympäristöön soveltuvaksi. Tonttitehokkuus tarkastellaan kerrostaloille soveltuvaksi. 4. SELVITYSTARPEET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Kaavan suunnittelun aikana käytetään jo olemassa olevia perusselvityksiä. Selvitykset antavat riittävän tietopohjan kaavasuunnittelun lähtökohdiksi. Lisäselvityksiä voidaan tarpeen vaatiessa tehdä kaavasuunnittelun edetessä. Käytetyt selvitykset tullaan luettelemaan kaavaselostuksessa. Asemakaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä mm. ihmisen elinoloihin, maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kulttuuriin, yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen suunnittelua-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Kaavan tarkoituksena on tutkia tehokkaampaa rakentamista alueelle. Yhdyskuntarakenne ei merkittävästi muutu, koska alue on asumiskäytössä jo nykyisellään. Ympäristö muuttuu mahdollisen korkeamman rakentamisen myötä jonkin verran paremmin ympäristöön soveltuvaksi, sillä alueen ympäristössä on kerrostaloja. Vaikutuksia arvioidaan asiantuntija-arvioin pääasiassa kaupungin omana työnä koko kaavaprosessin ajan ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu suunnittelualueelta ja sen läheisyydestä käytössä oleviin perustietoihin, yhteistyötahojen kanssa käytyihin neuvotteluihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. Hyvinkäällä