Kannuksen kaupunki Talouden tasapainottaminen 2013 2017
Talouden tasapainottaminen 2013 2017 2 Sisältö 1. Lähtökohdat... 3 1.1 Tilinpäätökset 2011 ja 2012... 4 1.2 Talouden kehitysnäkymät ja valtionosuusrahoituksen leikkaukset 6 1.3 Alijäämän kattamisvelvoite. 7 2. Talouden tasapainottamisen linjaukset... 8 2.1 Vuosi 2013... 9 2.2 Vuodet 2014-2017... 10 2.3 Henkilöstöpoliittiset toimenpiteet... 11
Talouden tasapainottaminen 2013 2017 3 1. Lähtökohdat Kannuksen kaupungin taloustilanne on ollut koko 2000 -luvun varsin hyvä ja vakaa. Vuosina 2001 2010 kaikki tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, lukuun ottamatta vuotta 2005, joka oli 113 000 euroa alijäämäinen antolainatappiosta johtuen. Taulukko 1: Yli-/alijäämän ja kertyneen ylijäämän kehitys vuosina 2001 2012 (1 000 ) 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Yli-/alijäämä Kertynyt ylijäämä 0-1 000-2 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yli-/alijäämä -698 1 000 893 650 700-113 2 832 1 218 864 483-687 -1 024 Kertynyt ylijäämä -539 462 1 355 2 005 2 855 2 742 2 744 3 576 4 794 5 657 6 140 5 453 4 429 Kaupungin tuloveroprosentti oli 19,50 % vuodesta 2001 vuoteen 2013, jolloin se korotettiin 20,50 %:iin. Kiinteistöveroja korotettiin vuodelle 2012 ja tämän vaikutuksesta kiinteistöverotaso kohosi ensin hieman valtakunnan keskitason yläpuolelle, mutta jäi jo vuonna 2013 uudelleen alle alueen ja valtakunnan keskitason. Taulukko 2: Tulo- ja kiinteistöveroprosenttien vertailu 2012 2013 Kannus Keski-Pohjanmaa Koko Suomi Tulovero 2012 19,50 19,91 19,25 Kiinteistövero 2012: - yleinen 0,92 1,00 0,90 - vakituinen asunto 0,42 0,45 0,40 - vapaa-ajan asunto 0,92 0,93 1,00 Tulovero 2013 20,50 20,58 19,40 Kiinteistövero 2013: - yleinen 0,92 1,08 0,93 - vakituinen asunto 0,42 0,49 0,40 - vapaa-ajan asunto 0,92 0,99 1,03
Talouden tasapainottaminen 2013 2017 4 1.1 Tilinpäätökset 2011 ja 2012 Kaupungin tilinpäätökset vuosilta 2011 ja 2012 ovat olleet yhteensä 1 711 153 euroa alijäämäiset ja vuosikatteet 479 423 euroa miinuksella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kahden vuoden aikana kaupunki on joutunut ottamaan ns. syömävelkaa eli lainaa pelkästään siitä syystä, että verotulot ja valtionosuudet eivät ole riittäneet rahoittamaan kaikkia toiminnan nettokustannuksia. Kaupungin kokonaislainamäärä 31.12.2012 asukasta kohden oli 1 633 euroa. Lainamäärä lisääntyi vuosien 2011 2012 aikana 813 euroa, josta 84 euroa on ns. syömävelkaa ja 729 euroa investointien ja lainanlyhennysten vuoksi otettua velkaa. Taulukko 3: Tuloslaskelma 2010 2012 TILINPÄÄTÖS 1 000 2012 2011 2010 Toimintatuotot 6 360 5 843 5 503 Toimintakulut -36 126-34 458-32 161 = TOIMINTAKATE -29 766-28 615-26 658 Verotulot 15 958 15 648 15 285 Valtionosuudet 13 456 12 888 12 475 Rahoitusmenot netto -20-28 -15 = VUOSIKATE -372-107 1 088 Poistot -769-666 -689 Tuloksenkäsittelyerät 117 86 84 = ALI-/YLIJÄÄMÄ -1 024-687 483 Taulukko 4: Toimintakatteen jakautuminen 2010-2012 TOIMINTAKATE 2012 2011 2010 1 000 ulkoiset ja sisäiset JYTA = sosiaali- ja perusterveydenhuolto 11 326 10 731 9 748 Erikoissairaanhoito 6 610 6 237 5 496 Sivistystoimi 9 877 9 517 9 328 Tekninen toimi 659 820 806 Muu = yleishallinto 1 294 1 309 1 280 YHTEENSÄ 29 766 28 615 26 658 Tilinpäätös 2011 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2011 painui 687 406 euroa tappiolliseksi ja tämä johtui siis pääosin sosiaali- ja terveysmenojen rajusta kasvusta. Myös kaupungin vuosikate painui n. 107 000 euroa miinukselle.
Talouden tasapainottaminen 2013 2017 5 Taloustilanne heikkeni yllättäen vasta tilinpäätöksen 2011 valmistelun aikana. Vielä tammikuun 2012 alkupuolella vaikutti siltä, että vuoden 2011 tilinpäätös tulee olemaan hieman ylijäämäinen. Tammikuun lopussa tullut erikoissairaanhoidon 280 000 euron lisälasku joulukuulta oli ennätyksellisen iso johtuen siitä, että sairaanhoitopiirin ulkopuolisia palveluja oli käytetty merkittävästi aikaisempia kuukausia enemmän. Tämä lisämeno heikensi tilinpäätöstä ennakoitua enemmän. Kaiken lisäksi vasta helmikuun alussa tuli tieto myös siitä, että sosiaali- ja perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaavan kuntayhtymän liikelaitos JYTA tarvitsee lisärahoitusta vuoden 2011 kustannuksiin n. 470 000 euroa. Kustannusten ylittyminen aiheutui tehtyihin päätöksiin perustuvista toiminnallisista lisäyksistä, joiden kustannusvaikutusta ei talousarvioon perustuvissa maksuosuusennakoissa oltu riittävästi huomioitu. Liikelaitoksen toimittamat talouden seurantaraportit eivät antaneet oikeaa kuvaa todellisesta tilanteesta ja sen vuoksi iso lisälasku tuli täydellisenä yllätyksenä. Vielä marraskuun lopussa näytti siltä, että maksetut ennakot kattavat syntyneet kustannukset. Tilinpäätös 2012 Vuoden 2011 tilinpäätöksestä johtuen vuodelle 2012 laadittu talousarvio osoittautui heti alkuvuodesta riittämättömäksi niin erikoissairaanhoidon kuin Jytan määrärahojenkin osalta. Kustannusten kasvun rahoittamiseen ei myöskään oltu voitu varautua esim. tuloveroprosentin nostolla, koska vuoden 2012 veroprosenteista oli tehty päätös jo marraskuussa 2011, jolloin heikentynyt taloustilanne ei ollut vielä tiedossa. Jo alkuvuonna oli siis selvää, että vuodesta 2012 on myös tulossa alijäämäinen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.6.2012 talouden tasapainottamisohjelman, jonka sisältämien toimenpiteiden tavoitteena oli saada kaupungin taloustilanne takaisin tasapainoon vuoteen 2015 mennessä. Tasapainottamisohjelman tavoitteena vuodelle 2012 oli, että alijäämä jäisi samalle tasolle kuin vuonna 2011, eli n. 680 000 euroon. Tähän arvioitiin päästävän siten, että kaupungin oman toiminnan, eli sivistys- ja teknisen toimen sekä yleishallinnon talousarviosta karsitaan 300 000 euroa ja erikoissairaanhoidon ja Jytan menoille asetetaan raami, jonka mukaan ne saavat kasvaa vain yhteensä 200 000 euroa vuoden 2011 tilinpäätöstasosta. Asetettu tavoite ei toteutunut, sillä toimintakate oli 461 000 euroa asetettua 29 305 000 euron tasoa korkeampi ja tämän vuoksi myös tilikauden alijäämä painui 337 000 euroa edellisvuotta huonommaksi. Kaupungin oma toiminta toteutti toimintakatetavoitteensa esimerkillisesti, sillä asetettu 300 000 euron tavoite ylitettiin 290 000 eurolla. Alkuperäisestä talousarviosta siis säästettiin yhteensä n. 590 000 euroa. Sen sijaan Jytalle ja erikoissairaanhoidolle asetettu raami ei toteutunut. Kustannukset ylittivät tavoitteen 751 000 euroa ja kasvoivat vuoden 2011 tasosta n. 950 000 euroa.
Talouden tasapainottaminen 2013 2017 6 Taulukko 5. Tasapainottamisohjelman vuoden 2012 tavoitteen toteutuminen Ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot 1 000 Tasapainottamisohjelman tavoite Toteutuma TP 2012 Tavoite alittui Tavoite ylittyi TOIMINTAKATE: Jyta 10 842 11 326 483 Erikoissairaanhoito 6 342 6 610 268 Sivistystoimi 9 918 9 877 41 Tekninen toimi 818 659 159 Yleishallinto 1 385 1 294 90 YHTEENSÄ 29 305 29 766 751 290 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2012 painui 1 023 747 euroa alijäämäiseksi. Myös kaupungin vuosikate oli 372 158 euroa miinuksella. 1.2 Talouden kehitysnäkymät ja valtionosuusrahoituksen leikkaukset Vuoden 2012 tilinpäätöksen ja vuosien 2013 2018 talouden kehitysnäkymien vuoksi kaupunginvaltuuston 14.6.2012 hyväksymää tasapainottamisohjelmaa on tarpeen päivittää. Alkuperäisessä tasapainottamisohjelmassa asetettuun tavoitteeseen vuoden 2012 tilinpäätöksen osalta ei päästy. Myös tulevien vuosien kehitystä ja tavoitteita on tarkasteltava uudelleen lähinnä valtionosuusrahoituksessa tapahtuvan muutoksen vuoksi. Talouskehitysnäkymien ja etenkin valtionosuusleikkausten vuoksi tasapainotusohjelmasta on laadittu tämä uusi versio, joka sisältää linjaukset kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2017 saakka. Valtionosuusrahoituksen osuus vähenee vuosien 2012 2017 aikana merkittävästi. Muutos johtuu sekä valtion kehysriihissä päättämistä valtionosuusleikkauksista että valtionosuuden perusteena olevasta esi- ja perusopetusikäisten määrän vähentymisestä. Taulukko 6: Valtionosuusleikkaukset vuosina 2012 2017 1 000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vaikutus valtionosuuteen 677 809 1 182 1 382 1 423 1 480
Talouden tasapainottaminen 2013 2017 7 Taulukko 7: Valtionosuuden perusteena oleva esi- ja perusopetusikäisten määrän muutos ja muutoksen vaikutus valtionosuuksiin 2001 2013 2017 Muutos 2001-2013 Muutos 2013-2017 Muutos 2001-2017 6 15 vuotiaita 998 775 708-223 -67-290 Valtionosuuden vähentyminen 1 000 1 630 490 2 120 Taulukko 8: Valtionosuuden kehitys 2012-2017 17 000 16 500 16 000 16 400 16 700 16 000 15 656 15 632 15 800 15 500 15 000 14 500 14 000 13 500 13 000 13 456 13 232 Valtionosuudet ilman leikkauksia ja 6-15 -vuotiaiden määrän vähentymistä Valtionosuudet 12 800 12 700 12 900 13 100 12 500 12 000 TP 2012 TA 2013 2014 2015 2016 2017 1.3 Alijäämän kattamisvelvoite Taloustilanne ei kuitenkaan ole vielä niin huono, että kaupungilla olisi kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvoite. Kattamisvelvoite syntyy, kun tasearvio on alijäämäinen, eli jos tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Kannuksen kaupungin tasearvio 31.12.2013 on 4 529 000 euroa ylijäämäinen. Taloustilanne ei vielä ole myöskään niin huono, että kuntalain mukainen toimenpideohjelma olisi pakko laatia. Kuntalaissa sanotaan, että toimenpideohjelma on laadittava, mikäli taseessa on erityisen paljon kertynyttä alijäämää ja sitä ei saada katettua kolmen vuoden mittaisella taloussuunnitelmakaudella. Taulukko 9: Tasearvio 31.12.2013 1 000 Tasearvio 31.12.2013 Edellisten tilikausien ylijäämät 5 452 Tilikauden 2012 alijäämä -1 024 Vuoden 2013 ennakoitu alijäämä 0 = Kertyneet ylijäämät 4 428
2. Talouden tasapainottamisen linjaukset Talouden tasapainottaminen 2013 2017 8 Uuden kaupunginvaltuuston strategiaseminaari järjestettiin 15. 16.4.2013. Myös uusi kaupunginvaltuusto linjasi vahvan kuntatalouden merkittävimmäksi menestystekijäksi, jonka avulla voidaan turvata Kannuksen itsenäisyyden säilyminen. Seminaarin ryhmätyön tuloksina vahvan kuntatalouden päämäärinä ja tavoitteina kirjattiin mm. seuraavia asioita: Menestystekijä vahva kuntatalous Päämäärät 2015 Terve ja hallittu kuntatalous Kustannustehokkaat ja tarkoituksenmukaiset palvelut Palvelurakenteen vaatimat uudistukset ja välttämättömät investoinnit tehdään ajallaan Tavoitteet 2013 2015 Vuosikate kattaa poistot Nopea reagointi toimintaympäristön muutoksiin Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentti tasolla, jolla turvataan talouden tasapaino Tulo- ja kiinteistöveroprosentit tukevat tervettä ja hallittua kuntataloutta Kassavirta on tunnettava, tiedostettava ja siihen on reagoitava Lainakanta korkeintaan valtakunnan keskitasoa Tavoitteita toteuttavat strategiset hankkeet Talouden tasapainottamisohjelman päivittäminen ja toteuttaminen Koko valtuustokauden kattava investointiohjelma Palvelutuotannon sopeuttaminen taloudellisiin resursseihin Hankerahoituksen hyödyntäminen ja tehostaminen Seminaarissa linjatun, päivitetyn strategian kaupunginvaltuusto hyväksyy lopullisesti vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Seminaarissa käytiin läpi myös kaupungin talouden synkistyneitä kehitysnäkymiä, jotka aiheutuvat pääosin valtionosuusrahoituksen leikkauksista ja vähentymisestä. Alkuperäisen tasapainottamisohjelman tavoitteesta saada kaupungin vuosikate nousemaan 1 000 000 euron tasolle vuoteen 2015 mennessä joudutaan luopumaan. Tämänhetkisten tietojen valossa valtionosuusrahoitus tulee vähenemään niin merkittävästi, että taloustilanne saadaan kääntymään ylijäämäiseksi ja vuosikate n. 800 000 euron tasolle vasta vuonna 2017. Tämäkin edellyttää, että palvelurakenteen vaatimat muutokset toteutetaan, toimintakatteen kehitys pysyy vuosittain hyvin maltillisessa 2 %:n kasvutahdissa ja että verotulojen kehitys on n. 3 4 %:n luokkaa.
Talouden tasapainottaminen 2013 2017 9 Taulukko 10: Vuosikatteen kehitys 2011 2012 ja ennuste vuosille 2013-2017 1 000 800 600 400 200 0-200 -400-600 Vuosikatteen kehitys 2011-2017 (1 000 ) 838 674 444 550 600 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017-107 -372 Taulukko 11: Ylijäämän kehitys 2011 2012 ja ennuste vuosille 2013-2017 200 0-200 -400-600 -800-1 000-1 200 Ylijäämän kehitys 2011-2017 (1 000 ) 2011 2012 9 2013 2014 2015 2016 73 2017-271 -215-165 -687-1 024 2.1 Vuosi 2013 Tuloveroprosenttia korotettiin 20,50 %:iin vuodelle 2013 ja sen verotuloja kasvattava vaikutus huomioitiin vuoden 2013 talousarviota laadittaessa. Verotuloja odotetaan kertyvän n. 1 400 000 euroa viime vuotta enemmän. Vuoden 2013 talousarvio laadittiin 14.6.2012 hyväksytyn tasapainottamisohjelman mukaisesti ns. nollatulokseen. Huhtikuun osavuosikatsauksen ja uusimpien verotuloennusteiden perusteella näyttää siltä, että tämän vuoden tilinpäätös tulee toteutumaan laaditun talousarvion mukaisesti. Kaikkia jo päätettyjä tasapainottamistoimenpiteitä luonnollisesti jatketaan ja jokainen hallinnonala sitoutuu noudattamaan tiukkaa budjettikuria eli huolehtimaan tarvittavien toimenpiteiden avulla siitä, että vuoden 2013 talousarviossa pysytään.
Taulukko 12: Vuoden 2013 tilinpäätösennuste TA 2013 TP ennuste 2013 TOIMINTAKATE -29 832-29 832 Verotulot 17 380 17 300 Valtionosuudet 13 143 13 232 Rahoitusnettomenot -26-26 VUOSIKATE 664 674 Poistot -799-799 Tuloksenkäsittelyerät 135 135 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 9 Talouden tasapainottaminen 2013 2017 10 2.2 Vuodet 2014-2017 Talouden tasapainottamista jatketaan vuoteen 2017 saakka toteuttamalla kaikkia aikaisemmin päätettyjä tasapainottamistoimia ja laatimalla talousarviot siten, että vuosikate on vähintään 450 000 euroa positiivinen ja että vuodesta 2017 alkaen syntyy myös ylijäämää. Tämä on mahdollista toteutua mittavista valtionosuusmenetyksistä huolimatta ilman tuloveroprosentin tai kiinteistöveroprosentin nostoa, mikäli: 1. toimintakatteen kasvu, myös sotemenojen osalta, saadaan pidettyä korkeintaan 2 % kasvussa vuosittain 2. kouluverkkoa karsitaan sivistyspalveluiden lautakunnan esityksen mukaisesti perusopetusta saavien määrän vähentymisestä johtuen 3. verotulojen kasvu on 3 4 % vuosittain Tulo- ja/tai kiinteistöveroprosentteja nostetaan, mikäli joku em. seikoista jää toteutumatta ja talousnäkymät heikentyvät sen vuoksi edelleen. Toimintakatteen maltillisen kasvun varmistamiseksi nykyistä palvelurakennetta ja -tarpeita tarkastellaan kaikilta osin jatkuvasti ja tarvittaviin toimenpiteisiin/karsintoihin ryhdytään aikailematta. Yksilöidyt toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi esitetään vuosittain talousarviossa. Taulukko 13: Talouskehityksen raamit vuoteen 2017 saakka TP 2012 TP Tavoite TA 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 2013 TOIMINTAKATE -29 767-29 832-30 160-30 578-31 189-31 813 Rahoitusnettomenot -19-26 -26-26 -26-26 Verotulot 15 958 17 300 17 830 18 454 18 915 19 577 Valtionosuudet 13 456 13 232 12 800 12 700 12 900 13 100 VUOSIKATE -372 674 444 550 600 838 Poistot -769-799 -850-900 -900-900 Tuloksenkäsittelyerät 117 134 135 135 135 135 ALI-/YLIJÄÄMÄ -1 024 9-271 -215-165 73
2.3 Henkilöstöpoliittiset toimenpiteet Talouden tasapainottaminen 2013 2017 11 Henkilöstökulujen osuus kaupungin oman toiminnan, eli sivistys- ja teknisen toimen sekä yleishallinnon, kuluista on 54 %. Henkilöstöpoliittinen ohjaus on tärkeää, jotta henkilöstömenot voitaisiin sopeuttaa vaadittaviin talouden tasapainotustoimenpiteisiin. Näitä ohjauskeinoja tulee soveltaa myös kaupunkikonserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä. Kaupungin henkilöstö 31.12. 2012 2011 2010 2009 2008 2007 Vakinaiset 171 178 179 187 294 298 Määräaikaiset 96 96 85 84 152 150 Yhteensä 267 274 264 271 446 448 Määräaikaisten suuri määrä johtuu siitä, että tilastointihetkellä mukana ovat esim. kansalaisopiston tuntiopettajat. Henkilöstömenojen sopeuttamiseksi käytetään seuraavia keinoja: - vakinaisten virkojen ja toimien täyttölupa kaupunginhallitukselta - tarveharkinta ja tehtävän uudelleenjärjestelyn tarkastelu tehdään aina ennen kuin poislähtevän työntekijän tilalle palkataan uusi - sijaisten palkkaaminen ja palkkausperusteet määritellään uudelleen työehtosopimuksiin pohjautuen - tarveharkinta määräaikaisten työsuhteiden osalta - työaikajärjestelmien tehokas käyttö - lomautuksien käyttäminen töiden tilapäisesti vähentyessä - eläköitymissuunnitelman laadinta ennen työntekijän eläkeiän täyttymistä työtehtävien järjestelyn vuoksi - työkyvyn heikentyessä työaika- ja tehtäväjärjestelyjen avulla pyritään välttämään ennenaikaista eläköitymistä.