Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä ja avoimempaa vuorovaikutusta

Transkriptio

1 1 Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä ja avoimempaa vuorovaikutusta Taustaa OKM:n asettama valmisteluryhmä jätti raporttinsa opetuksen toimialan tietoyhteiskunta-asioiden kehittämiseksi marraskuussa Raportissa kuvataan tietoyhteiskuntakehittämisen nykytila, kehittämisen visio ja keskeisimmät toimenpiteet ja hankkeet vision saavuttamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön lähettämän lausuntopyynnön mukaisesti toimitamme AMKE ry:n Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen raporttiin liittyvän lausunnon, jonka on koonnut projektipäällikkö Lasse Tolvanen ja jonka työstämiseen ovat osallistuneet toiminnanjohtaja Johan Hahkala, kehittämispäällikkö Tellervo Tarko, projektipäällikkö Pauliina Venho sekä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta koulutusjohtaja Eeva-Kaisa Mäkinen, kouluttaja Henna-Riikka Ahvenjärvi ja tietopalvelupäällikkö Jouko Mäkelä. Yleistä OKM:n raportti on monipuolinen ja hyvin jäsennelty. Se on kattava ja selkokielinen selvitys koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisestä, sen ongelmakohdista ja toimenpide-ehdotuksista. Lausunnossamme haluamme korostaa ja kiinnittää huomiota tiettyihin seikkoihin toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen näkökulmasta. Kärkihankkeet Raportissa on kuvatut kärkihankkeet ja kehittämisen osa-alueet seuraavan jaottelun mukaisesti 1. Osaamisen varmistaminen 2. Oppimisessa, opiskelussa ja hallinnossa tarvittavien oppimisympäristöjen, oppimateriaalien ja sähköisten palvelujen saatavuuden varmistaminen 3. Pitkäikäisen, ekotehokkaan ja yhteen toimivan infrastruktuurin kehittäminen 4. Tietoon perustuva päätöksenteko ja aktiivinen johtaminen

2 2 Lausunto Kehitystyön organisoinnissa on huomioitava seuraavat mielestämme oleelliset asiat: hankekokonaisuuden koordinointi on varmistettava kokonaisvaltainen tuloksista tiedottaminen ja niiden levittäminen on varmistettava; verkostoihin pohjautuva yhteisöllisen kehittämisen toiminta- ja levittämismalli suositeltava koulutuksen järjestäjät huomioitava keskeisiä toimijoita valittaessa kokonaisarkkitehtuuriosaaminen varmistettava koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden kaikilla organisaatiotasoilla (johto, pedagoginen johto, opettajat ja ohjaajat) toimintakulttuurin muutoksen edistäminen siten, että tieto- ja viestintätekniikasta, niiden osaamisesta ja tiedon hyödyntämisestä tulee jokaisen asia ja pysyvä tapa toimia Eri kehittämishankekokonaisuuksien tehokkaaseen läpimenoon panostettava; hankekoordinaatio, tulosten (hyvien ja huonojen) tunnistaminen sekä levittäminen ja jatkokehittäminen varmistettava Seuraavassa poimitaan kultakin osa-alueelta ammatillisen koulutuksen kannalta oleellisia asioita ja nostetaan esiin muutamia ehdotetuista toimenpiteistä, joiden toteuttamisessa ja edistämisessä AMKE ry ja sen jäsenorganisaatiot voivat olla luontevasti mukana. Osaamisen varmistaminen Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa ja oppimisessa edellyttää uutta ajattelua pedagogisissa toimintatavoissa. Johdon, tietohallinnon ja opettajien suhtautuminen ja osaaminen ovat avainasemassa. Erityisesti ammatillisessa aikuiskoulutuksessa myös opiskelijoiden perusvalmiudet ja tietotekniset valmiudet vaihtelevat suuresti. Tietoteknisten välineiden ja palvelujen nopea kehittyminen saattaa johtaa entistä enemmän väestön jakautumiseen osaajiin ja syrjäytyjiin. Tässä kohtaa on myös syytä erikseen ottaa huomioon maahanmuuttajien asema. Uudenlaisen pedagogisen toimintamallin kehittäminen ja pedagogisten tavoitteiden jalkauttaminen ydinprosesseihin vaatii uudenlaista pedagogista johtamista, pedagogisen johtamisen uusien haasteiden tunnistamista ja pedagogisen johtamisjärjestelmän kehittämistä ja vahvistamista. Operatiivinen johto on avainasemassa toimintakulttuurin muutoksen mahdollistajana. Näiden johtajien osaamisen ja näkemyksen kehittäminen sekä tavoitteiden jalkauttamiseen tarvittavat taidot on varmistettava.

3 3 Lausunto Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisessä tärkeää, että eri ammattiryhmien yhteistyötä ja asian kehittämisessä vahvistetaan. Kokonaisuus ei ole ainoastaan esim. infrastruktuurin kehittämisestä vastaavien asia. Tulosten saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien ymmärrystä ja sitoutumista. Olemme mielellämme mukana edistämässä ja painotamme erityisesti seuraavien raportissa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista. 2) Opetushallitus kehittää yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa (ml. kunnat) täydennys-koulutusohjelman tieto- ja viestintätekniikka koulun johtamisessa. Opinnoissa huomioidaan koulun tai oppilaitoksen toimintakulttuurin muutoksessa tarvittava osaaminen, yhteisön pedagogisessa uudistamisessa tarvittavat valmiudet sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen liittyvä osaaminen. Koulutusohjelma suunnataan oppilaitosjohdolle ja se toteutetaan mm. valtion rahoituksella. Tarvittavaa osaamista kehitetään myös muussa opetustoimen henkilöstökoulutuksessa. 3) Lisätään tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksessa ja oppilasarvioinnissa suuntaamalla rahoitusta innovatiiviseen kehittämistoimintaan ja sitä tukevaan osaamiseen. Kehittämishankkeisiin pyritään yhdistämään myös tutkimusta. Erityisesti toisella asteella hankkeissa painotetaan etä- ja verkko-opetuksen menetelmien kehittämistä sekä joustavien oppimispolkujen rakentamista. Tavoitteena on löytää uusia joustavia toimintamalleja. 4) Osana opetushallinnon SADe -hankkeen Oppijan verkkopalvelukokonaisuutta luodaan opintojen ohjaukseen valtakunnallinen, alueellisiin, paikallisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaava sähköinen palvelu. Palvelu vastaa laajasti opintojen ohjauksen tarpeisiin. 11) Sosiaalisen median eettinen ja vastuullinen käyttö edellyttää, että sen käyttöä linjataan ja siitä sovitaan paikallisesti kaikissa oppilaitoksissa. Opetushallitus laatii vuoden 2011 aikana sosiaalisen median käyttötapoihin, tietoturvaan, tietosuojaan ja eettisiin kysymyksiin liittyvät suositukset paikallisen työn tueksi.

4 4 Lausunto Oppimisympäristöjen, oppimateriaalien ja sähköisten palvelujen saatavuuden varmistaminen sekä infrastruktuurin kehittäminen Oppimisympäristöihin liittyen on käynnissä lukuisia hankkeita ja projekteja. Niissä hankittua kokemusta on pyrittävä tehokkaasti levittämään eri koulutuksen järjestäjien tietoon. Myös työelämästä löytyy runsaasti oppimisympäristöjä ja materiaaleja, joita pitäisi pystyä hyödyntämään paremmin ammatillisessa koulutuksessa. Oppimisympäristöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä on erittäin tärkeää didaktinen ja pedagoginen suunnittelu. Tässä korostuu oppimisen ja opetuksen tukeminen ja kehittäminen. Ohjauksen merkitys siis nousee esiin tälläkin osa-alueella. Panostukset on laitettava pedagogisen ajattelumallin uudistamiseen, toiminta-kulttuurin muuttamiseen ja koko henkilöstön sitouttamiseen. Avoimuus on selvästi tulevaisuudessa tärkeä oppimisympäristön kriteeri. Aikuiskoulutuksen näkökulmasta opintojen aikana luodaan myös yhteistyö- ja kontaktiverkostoa, johon olisi hyvä pystyä pitämään yhteyttä esimerkiksi jonkin avoimen ympäristön kautta. Tämä on myös osa verkostoitumiseen ohjausta ja verkostoitumisen merkityksen opetusta. Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetus ja -ohjaus ovat keskeisessä asemassa, mikä on huomioitava etä- ja verkko-opetusta kehitettäessä. SADe/ Oppijan verkkopalvelut hankkeessa kehitetään opetustoimeen kuuluvia sähköisiä palveluja, jotka toimiakseen edellyttävät integraatioita koulutuksen järjestäjien järjestelmiin. Opintohallintojärjestelmien toimittajien sitoutumista Oppijan verkkopalvelujen edellyttämiin rajapintojen määrittelyyn ja toteuttamiseen on mahdollisuuksien mukaan edistettävä. Uusi tietohallintolaki edellyttää julkisen hallinnon organisaatioilta tietotason yhteentoimivuutta ja tarvittavien kuvausten ja muutosten toteuttamista omiin järjestelmiinsä. Suunnittelun pohjaksi käytännössä tarvittava kokonaisarkkitehtuuri-osaaminen on uusi asia ja sen osaajia on rajallisesti. Onkin tarpeellista organisoida koulutusohjelmia ja hankekokonaisuuksia, joilla tarvittavaa osaamista voidaan kehittää koulutuksen järjestäjäorganisaatioissa. Painotamme tältä osin seuraavia toimenpide-ehdotuksia, joiden toteuttamista ammatillisen koulutuksen kenttä ja sen edustajana AMKE voivat edistää yhteisvoimin. 18) Opetushallitus jatkaa kansallista oppimisympäristöjen kehittämistä ja kehitystyön ohjausta. Se jakaa valtakunnallisesti vaikuttaville kehittämishankkeille valtionavustusta. Jatketaan hankkeissa kehitettyjen mallien levittämistä ja vakiinnuttamista kattavasti koulutuksen käyttöön.

5 5 Lausunto ) Elinikäisen opiskelun tukemiseksi kannustetaan yrityksiä kehittämään myös henkilökohtaiseen käyttöön suunniteltuja (sähköisiä) opiskeluympäristöjä. Niitä tulee voida liittää ja yhdistää koulutuksen käytössä oleviin oppimisympäristöihin. Henkilökohtaisen ympäristön etuna on sinne tallennettujen aineistojen ja tietojen siirrettävyys ja hyödyntäminen myös koulutuksen jälkeen ja eri koulutusten välillä. 28) Vuoden 2011 loppuun mennessä määritellään koulutuksessa tarvittavan infran tavoitetaso koulutuksen ylläpitäjien kehittämistyön tueksi. Palvelujen yhteentoimivuutta edistetään SADe -hankkeessa kehitettävällä tietoarkkitehtuurilla ja käsitemäärittelyllä. Tietoon perustuva päätöksenteko ja aktiivinen johtaminen Koulutuksen järjestäjillä on käytössään lukuisia toimintaa ohjaavia ja tukevia järjestelmiä. Toiminnan tehokas johtaminen edellyttää ajantasaista ja tehokasta raportointia. Useimmiten käytössä olevat järjestelmät täyttävät vain osittain liiketoiminnan, opetushallinnon ja lainsäädännön asettamat raportointivaatimukset. Tarvittavan tiedon hankkiminen on usein työlästä, puutteellista ja sitoo sekä henkilöresursseja että aikaa. Oman toiminnan tuloksellisuuden arviointi edellyttää yhteisiä ja yksikäsitteisesti ymmärrettyjä käsitteitä, vertailutiedon saatavuutta ja ajantasaisuutta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäkenttä näkee tarpeelliseksi koko toimintaa ohjaavien käsitteiden ja yhteisten mittareiden määrittelyn sekä tiedon raportointiin tarvittavan osaamisen lisäämisen ja yhteiskäyttöisten ja/tai yhteisesti kehitettävien ratkaisujen kehittämisen. On varmistettava, että eri puolilla tuotettava tieto on myös koulutuksen järjestäjien käytettävissä. Vain tällöin tietoon perustuva aktiivinen johtaminen on mahdollista. 38) Opetus- ja kulttuuriministeriö uudistaa yhteistyössä Tilastokeskuksen, Suomen Kuntaliiton ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön seurannassa tarvittavat indikaattorit. Kehitettävien indikaattoreiden tulisi huomioida ainakin koulutuksen yleiset toimintaedellytykset, tieto- ja viestintätekniikan tosiasiallinen käyttö ja käytön esteet, oppimistulokset ja vaikuttavuus, koulutuksen saavutettavuus, tekninen infrastruktuuri, kustannustiedot sekä sisältöjen tuotantoa, levitystä ja käyttöä koskevat tiedot. Tilastokeskuksen kanssa tehtäviä kyselyjä kehitetään siten, että niistä saatava tieto tukee ajantasaisesti opetuksen, tietojärjestelmien ja sähköisten palvelujen kehittämistä sekä kustannusvaikutusten seuraamista paikallisesti ja kansallisesti.

6 6 Lausunto ) Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ylläpitävät ja kehittävät ohjauksessa ja muussa työssä tarvittavan tiedon tietovarastoa ja -palvelua yhteistyössä. Osana KTPOtietovaranto hanketta selvitetään myös koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisessä tarvittavat tietotarpeet. Tietojen käytettävyydessä huomioidaan sekä kansainvälisesti ja kansallisesti että kuntien koulutoimen johtamisessa ja koulutuksen kehittämisessä tarvittavat tietovarannot.. tähdentää koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisen tärkeyttä. Yhdymme raportin näkemykseen, että vanhojen toimintatapojen uudistaminen on mitä keskeisin asia tehostettaessa koulutuspalvelujen tuotantoa ja parannettaessa tuloksia ja vaikuttavuutta. Investointi osaamiseen, tietoon, oppimateriaaleihin ja infrastruktuuriin on sijoitus ja panostus tulevaan. Tässä työssä ammatillisen koulutuksen järjestäjäkenttä haluaa olla osaltaan mukana. Johan Hahkala toiminnanjohtaja