OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

Transkriptio

1 OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous

2 Opetushallituksen tutkimusstrategia Lähtökohdat: Tiedolla ohjaamisen ja tietopohjaisen päätöksenteon merkitys on kasvanut Opetushallituksen tehtäviin kuuluu seurantatiedon tuottaminen Opetushallitus tarvitsee itse tutkimustietoa koulutuksen kehittämisen tueksi.

3 Tutkimuksellisen otteen vahvistaminen kehittämistoiminnassa Yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja Suomen Akatemian kanssa tiivistetään Muodostetaan Koulutustutkimusfoorumi Julkaistaan säännöllisesti raportteja, jotka käsittelevät koulutusjärjestelmän tai sen osan tilannetta. Tutkimustietoa levitetään tehokkaasti Opetushallituksessa Tutkimus ja tieto osaksi kehittämishankeprosessia

4 Tutkimukselliset painopistealueet 1) Koulutuksen tuloksellisuus 2) Opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteet: merkitys ja vaikuttavuus 3) Oppimisympäristöt ja koulun toimintakulttuuri 4) Siirtymät ja nivelvaiheet 5) Tulevaisuuden tiedot ja taidot

5 Tutkimukselliset painopistealueet: 1) Koulutuksen tuloksellisuus koulutuksen laatu ja vaikuttavuus, ml. kansallisten ja kansainvälisten arviointitulosten sekä vertailututkimusten jatkoanalyysit koulutuksen järjestäjät koulutuspolitiikan toimijoina mikro- ja makrotason innovaatiot koulutuksen kehittämisen tukena kansainväliseen tutkimustietoon perustuvat meta-analyysit koulutuksen hyvistä käytännöistä sekä niiden vaikuttavuudesta ja hyödyistä

6 Tutkimukselliset painopistealueet: 2) Opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteet: merkitys ja vaikuttavuus opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toteutuminen, toimivuus ja vaikuttavuus opetusmenetelmät ja oppimisen pedagogiikka opetussuunnitelmien perusteiden toteuttamisen tukena erilaiset oppijat opetussuunnitelmien kehittämisen kannalta

7 Tutkimukselliset painopistealueet: 3) Oppimisympäristöt ja koulun toimintakulttuuri oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien muuttuva luonne sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja merkitys oppimiselle koulun toimintakulttuuri ja johtajuus koulumotivaatio ja -hyvinvointi sekä koulun ja kodin välinen yhteistyö koulun toimintaan ja oppimiseen vaikuttavina tekijöinä työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen oppilaiden, opiskelijoiden ja yhteiskunnan monikielisyys ja - kulttuurisuus sekä sen vaikutukset opetukseen ja oppimiseen

8 Tutkimukselliset painopistealueet: 4) Siirtymät ja nivelvaiheet yhtenäinen perusopetus ja opinto-ohjaus siirtymävaiheiden sekä opiskelun ja oppimisen tukena koulutukseen hakeutuminen ja valikoituminen sekä työelämään siirtyminen koulutuksen läpäisyn tehostamisen näkökulmasta syrjäytymisen ja koulutuksen keskeyttämisen ehkäisy ja varhainen puuttuminen ongelmiin

9 Tutkimukselliset painopistealueet: 5) Tulevaisuuden tiedot ja taidot osaamis- ja oppimistarpeet tulevaisuudessa opettajan työn sisällön muutokset ja osaaminen osaamistarpeiden ennakoinnin kehittäminen vapaa sivistystyö elämänlaadun edistäjänä koulutuksen ja työelämän yhteydet sekä niiden kytkentä muuttuviin työelämän tarpeisiin ja opetushenkilöstön työelämäosaamiseen

10 Käynnissä ja vireillä olevat OPH:n tilannekatsaukset ja analyysit ( meta-analyysit ) Tavoitteena tuottaa tilannekatsauksia ja analyyseja, jotka tarkastelevat ajankohtaisia koulutukseen liittyviä teemoja. Toteutetaan pääsääntöisesti tiedeyhteisöjen asiantuntijaverkostojen avulla. Luonteeltaan tiiviitä review-katsauksia, osittain myös primaariaineistojen analyysia. Raportin lisäksi laaditaan yleiskielinen tiivistelmä.

11 Tilannekatsausten ja analyysien teemat 2011 Koulukseen liittyvä kognitiotieteellinen ja neurotieteellinen tutkimus Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa Arvioinnin kriteerit ja menetelmät Opetuksen ja koulun työtapojen opetussuunnitelmallinen ohjaus Kouluverkko ja ohjaus 2020 Hyvät koulun johtamisen keinot ja välineet

12 Koulutukseen liittyvä kognitiotieteellinen ja neurotieteellinen tutkimus Tavoitteena selvittää, mitä neurotieteellinen ja kognitiotieteellinen tutkimus sanoo oppimisesta. Kirjallisuuskatsauksessa on tarkoitus nostaa esille sellaisia teemoja, joihin koulutuspoliittisin ratkaisuin on mahdollista vaikuttaa. Tämäntyyppisiä teemoja voivat olla esimerkiksi kielten oppiminen, oppimiselle otolliset ikäkaudet, opetuksen jaksottaminen sekä eritysryhmät.

13 Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää toteutuviin kielivalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelun kohteena on muun muassa kielivalinnat ja kielten opiskelu EU- ja Pohjoismaissa, henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet ja motivaatiotekijät kielivalintojen kannalta sekä vanhempien, vertaisryhmien sekä mediaja populaarikulttuurin vaikutukset kielivalintoihin.

14 Arvioinnin kriteerit ja menetelmät Selvityksessä avataan oppilaan arvioinnin formatiivista ja summatiivista luonnetta teoreettisesti, historiallisesti ja käytännön näkökulmista. Tavoitteena on rakentaa näkemystä holistisen oppilaan arvioinnin edellytyksistä sekä oppilaan arvioinnin koherenssin lisäämisestä, eli opetuksen tavoitteiden, sisältöjen, menetelmien ja arvioinnin kriteereiden johdonmukaisesta järjestämisestä opetussuunnitelmassa.

15 Opetuksen ja koulun työtapojen opetussuunnitelmallinen ohjaus Tavoitteena on selvittää opetuksen ja koulun työtapojen ohjauksen ilmenemistä ja muotoja opetussuunnitelmissa. Selvitys kohdistuu opetusmenetelmiin, oppimisympäristöihin, tieto- ja viestintäteknologiaan, työtapoihin ja muihin opetuksen ohjaukseen liittyviin kysymyksiin, joita opetussuunnitelman avulla pyritään ohjaamaan. Aineistona käytetään sekä kansallisia että kansainvälisiä opetussuunnitelmia.

16 Kouluverkko ja ohjaus 2020 Tilastotietoihin ja dokumentteihin perustuva analyysi suomalaisen koulu- ja oppilaitosverkoston kehityksestä viime vuosien aikana sekä ennakoitavasta kehityksestä lähitulevaisuudessa. Lisäksi tarkastellaan ennakoidun kehityksen aiheuttamia muutospaineita koulutuksen ohjausjärjestelmiin ja eri ohjausmuotoihin.

17 Hyvät koulun johtamisen keinot ja välineet Tavoitteena on koota yhteen 1) tuloksellisiksi osoittautuneita ja arvioituja koulun ja oppilaitoksen pedagogisen, hallinnollisen ja toiminnallisen johtamisen käytäntöjä, 2) johtamisessa tarvittavan osaamisen kuvauksia sekä 3) ylläpitäjien ja sidosryhmien tuen sekä muiden ympäristötekijöiden vaikutuksia johtamisessa onnistumiseen.

18 Yhteydenotot Ylijohtaja Petri Pohjonen, , Opetusneuvos Kari Nyyssölä, ,