Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Transkriptio

1 Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka Helsinki

2 Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle lähetekeskustelussa : Tietoyhteiskuntakehityksellä merkittävä rooli koko Suomen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja tuottavuuden parantamisessa: Kyse on kansalaisten yhdenvertaisuudesta. Suomella parannettavaa tietoyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Luonteva osa opetusta peruskoulutuksesta lähtien. Työelämä edellyttää kaikilta tietoyhteiskunta- ja mediataitoja. Nuorten tapa oppia on osin erilainen kuin vanhemmilla ikäluokilla (visuaalisuus, monimedialisuus, jakamisen kulttuuri jne). Koulujen eriarvoisuus uhkaa heikentää hyviä oppimistuloksia.

3 Vielä äskettäin sanottua... Mitä olemme oppineet?

4 Keskustelunavauksia on paljon "Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020: Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä ja avoimempaa vuorovaikutusta" julkistettiin (OKM 12/2010) "Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma", laadittu Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnalle, julkistettiin Muita mm. Lukion kehittämistyöryhmän ehdotukset marraskuu 2010 Tuntijakouudistus ja sitä seuraava opetussuunnitelmauudistus -> Seuraavalle hallitukselle hyvä pohja päätöksentekoon!

5 Opettajien käytössä oleva tietokone (Alustavia tuloksia Tilastokeskus 2010) Perusopetus Omassa käytössä Yhteiskäyttö ei ole Rehtori 90 % ja 18 % 0 % Lehtori 35 % 74 % 0,2 % Luokanopettaja 45 % 69 % 0,1 % päätoimiset tuntiopettajat 26 % 80 % 0,3 % sivutoimiset tuntiopettajat 11 % 83 % 3,1 % Lukiokoulutus Rehtori 96 % ja 14 % 0 % Lehtori 38 % 72 % 0,1 % päätoimiset tuntiopettajat 29 % 81 % 0,2 % sivutoimiset tuntiopettajat 16 % 79 % 1,9 % Ammatillinen toinen aste rehtori, johtaja 95 % ja 0,6 % 0 % Lehtori 80 % 21 % 1 % päätoiminen tuntiopettaja 81 % 24 % 0,8 % erityisopettaja 85 % 15 % 1 % opinto-ohjaaja 92 % 4 % 3,1 %

6 Keskeisiä viestejä (OKM:n työryhmä) Lähtökohdat kehittämiselle ovat hyvät, Suomessa perusopetus on edelleen laadukasta. Tietoyhteiskuntakehitys jatkuu voimakkaana ja saa jatkuvasti uusia ennakoimattomiakin muotoja. Sujuvat tieto- ja viestintätekniikan taidot korostuvat tulevaisuuden yhteiskunnassa. Koulutuksella on tärkeä rooli varmistaa tarvittavat perustaidot ja osaaminen sekä velvollisuus hyödyntää uusia mahdollisuuksia. Oppilailla ja opettajilla on merkittävää osaamista. Jo hankittua osaamista voidaan hyödyntää paremmin opiskelussa ja koulutuksessa.

7 Keskeisiä viestejä Oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien digitalisoituminen johtaa oppimisen ja vakiintuneiden toimintatapojen merkittävään muuttumiseen. Talouskehitys jatkuu haastavana, mutta investoinnit tietoja viestintätekniikkaan ovat silti välttämättömiä. Vahvempi ohjaus luo edellytyksiä yhteen toimivan infrastruktuurin kehittämiselle ja tehokkaammalle tuelle: Ne edistävät tuottavuuden lisääntymistä kaikessa toiminnassa. Laadukkaan oppimisen mahdollistaminen on jatkossakin kaiken keskiössä.

8 Työryhmän ehdotuksia mm.... Perusopetuksen opetussuunnitelmia uudistettaessa työkirjat ja opettajan oppaat uudistetaan vuorovaikutteisiksi e-oppimateriaaleiksi. Ylioppilaskirjoituksessa jokainen kokelas suorittaa osan kokeesta TVT:aa hyödyntäen. Opetushenkilöstöllä on oltava käytössä opetuksen suunnittelussa ja opetuksessa tarvittavat välineet ja palvelut. Tarvitaan monivuotinen tutkimusohjelma tietoyhteiskuntakehityksen ja siihen liittyvän oppimisen muutoksen ennakoinnin tueksi (Suomen Akatemia).

9 Toimenpide-ehdotukset konkretisoituvat... Opettajankoulutuslaitosten, ainelaitosten ja harjoittelukoulujen tietoteknisen varustelun toteuttaminen selvitysvaiheessa. (>OKM) Lukioiden tietoteknologisen infrastruktuurin kehittämistä tuetaan. Haku alkaa keväällä (>Opetushallitus) Oppimisympäristöjen hyvien käytänteiden levittämistä jatketaan ja hankkeita keskitetään vaikuttavuuden parantamiseksi. (>Opetushallitus) Opettajankoulutuslaitosten, ainelaitosten ja harjoittelukoulujen henkilöstön osaamiseen panostetaan osana Osaava-ohjelmaa. Em. osapuolet sopivat keskinäisestä työnjaosta. (>AVI ja toimijat itse) e-oppimateriaalin kehittäminen. Yhteistyö aloitettu oppikirjakustantajien kanssa. (>Opetushallitus)

10 Toimenpide-ehdotukset konkretisoituvat... Tietoyhteiskuntakehityksen seurannassa tarvittavat indikaattorit ja mittarit uudistetaan (>OKM, Opetushallitus, Tilastokeskus) Sosiaalisen median käyttöön on koottu yhteisiä pelisääntöjä ja ohjeita paikallisesti tehtävän työn tueksi. (>Opetushallitus) Paperiton koulu pilottihankkeen esiselvitys laaditaan vuoden 2011 aikana. Pilotti toteutetaan yhteistyössä julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden kanssa. (>OKM ja Opetushallitus?) Vuoden 2011 aikana laaditaan suunnitelman oppilaitosten nopeiden verkkoyhteyksien varmistamiseksi. (>Opetushallitus, LVM?) SADe -hankkeen osana laaditaan Oppijan palvelut kokonaisuus (>OKM, Opetushallitus) Raportista lausuntopyyntö lähtenyt ( mennessä)

11 Työryhmän 46 toimenpide-ehdotuksesta eniten keskustelua aiheutti "Paperiton koulu pilotti"...

12 Opettaja 2020 Valtakunnallisessa opettajankoulutuksen konferenssissa sanottua lokakuussa 2010 (Kokkola): "Opetustyö muuttuu koko ajan haastavammaksi" "Opettajaa ei tulevaisuudessa arvosteta sen perusteella mitä hän tietää, vaan sen perusteella, miten hän toimii ja millaiseen vuorovaikutukseen hän kykenee" "Opettajan tehtävänä on tarjota uusia horisontteja avaavia oppimiskokemuksia"

13 Visio 2020 Suomalaiset koulut ja oppilaitokset käyttävät kansainvälisesti vertaillen edistyksellisesti tieto- ja viestintätekniikkaa toiminnassaan. Ammattitaitoinen opetus- ja muu henkilöstö sekä motivoituneet oppilaat ja opiskelijat hyödyntävät opinnoissaan ajanmukaista ja ekologisesti tehokasta tieto- ja viestintätekniikkaa eri ympäristöissä. Oppijan ja yhteisöjen tueksi on luotu joustavia palveluita, jotka edistävät elinikäistä oppimista. Vuorovaikutus ja muu yhteistyö koulutuksen ja muun yhteiskunnan ja työelämän välillä on rikasta ja avointa. Koulutuspalvelut, sitä tukeva hallinto ja päätöksenteko on järjestetty tehokkaasti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.