Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Transkriptio

1 Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi

2 Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava Koulutuksen kehittämistä on jatkettava Tavoitellaan uudenlaista pedagogista ajattelua, vahvistetaan johtamista ja uudistetaan toimintakulttuuria Onnistuminen edellyttää visiota ja tahtoa muutokseen, yhteistyötä ja sitoutumista

3 Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutuksen järjestämisessä kohtaamme sekä valtakunnallisia että paikallisia haasteita Erilaiset tekijät, kuten taloustilanne sekä muutokset kuntarakenteessa ja koulutuksen järjestäjäkentässä pakottavat pohtimaan koulutusta uudella tavalla Haasteista huolimatta meidän täytyy jatkaa koulutuksen pitkäjänteistä ja määrätietoista kehittämistä.

4 Haasteista yhteinen visio Valtakunnallista koulutuspolitiikkaa linjataan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa Valtakunnallisella tasolla pohdittavaksi ovat nousseet esimerkiksi oppimistulosten lasku opetuksen järjestäjien taloudellinen tilanne koulujen ja oppilaitosten eriytymiskehitys Kunnat määrittelevät omat kehittämiskohteensa huomioiden sekä valtakunnalliset että paikalliset haasteet

5 Paikallinen koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma, KuntaKesu KuntaKesu on Opetushallituksen laatima malli opetuksen ja koulutuksen järjestäjien strategisen suunnittelun tueksi Se yhdistää kunnan omat kehittämistarpeet valtakunnallisiin kehittämislinjauksiin muodostaen tavoitteellisen kokonaisuuden Kunnat voivat halutessaan ottaa mallin käyttöön uutena koulutuksen strategisen suunnittelun tapana Päätöksen tekee paikallinen koulutuksen järjestäjä Mallia voidaan käyttää sellaisenaan tai sitä voidaan muokata omiin tarpeisiin sopivaksi Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma toimii myös paikallisen koulutuspoliittisen keskustelun tukena ja käynnistäjänä.

6 Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman tavoitteet Linjata valtakunnalliset painopistealueet Nostaa koulutus keskiöön ja keskusteluun kunnallisessa päätöksenteossa Auttaa paikallista opetuksen järjestäjää löytämään ne konkreettiset kehittämiskohteet, joihin paikallisesti tartutaan Auttaa opetuksen järjestäjää sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa

7 Kehittämissuunnitelman rakenne Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma koostuu seuraavista osista: 1. Kehittämissuunnitelmamalli 2. Työkalu apukysymyksineen, jonka avulla paikallinen suunnittelu voidaan käynnistää laatimalla tilannekatsaus ja asettamalla tavoitteet 3. Kehittämissuunnitelmalomake 4. Hyvät käytännöt -sivusto paikallisten suunnitelmien jakamiseen

8 Teemat Koulutuksen paikallisessa kehittämissuunnitelmassa on nostettu esiin neljä keskeistä teemaa, joiden kehittämiseen panostetaan kuluvan hallituskauden ja paikallisen valtuustokauden aikana. oppilaiden oppiminen henkilöstön osaaminen kestävä hyvinvointi johtaminen Kukin teema on jaettu pienempiin kokonaisuuksiin, joille on asetettu erilliset tarkemmat kehittämiskohteensa.

9 Yleissivistävä koulutus

10

11

12

13

14

15

16

17 A. OPPIMINEN Oppiminen on elinikäistä ja edellisen tiedon pohjalle rakentuvaa. Se voidaan nähdä sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta. Myös oppimisen kokonaisuus voidaan jäsentää osatekijöihin. Nämä osatekijät ovat osa oppimisprosessia. Tässä opetuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmassa oppiminen painottuu oppilaan osaamisen kehittämiseen painopiste: Oppimistulosten parantaminen

18 Oppiminen, nykytilan kuvaus Kuvatkaa oppijan oppimisen, erityisesti oppijan oppimistulosten kehittämisen, nykytilanne kolmesta näkökulmasta; rakenteet ja resurssit, henkilöstö ja osaaminen sekä toimeenpano ja seuranta. Voitte hyödyntää pohdinnassanne seuraavia apukysymyksiä. Oppimistulosten arviointi Mihin oppimistulosten arviointeihin olette osallistuneet? Miten muuten olette seuranneet oppimistuloksia? Millaisia tuloksia arvioinneissa on saavutettu? Kuinka tuloksia on käsitelty kouluyhteisöissä? Kuinka tuloksia on käsitelty huoltajien ja oppilaiden kanssa? Oppimistulosten arvioinnin vaikutukset Mitä toimenpiteitä tuloksista on seurannut? Miten koulujen välisiä oppimistulosten eroja on pyritty pienentämään? Miten oppimisympäristöjä on kehitetty tukemaan oppimista? Oppimistulosten kehittäminen Miten pedagogisia käytänteitä on kehitetty oppimistulosten parantamiseksi? Miten olemassa olevat resurssit on kohdennettu opetuksen parantamiseksi? Millaisia tavoitteita oppimistulosten kehittymiselle on asetettu?

19 B. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN Osaamisen vahvistaminen on elinikäisen oppimisen kivijalka. Se voidaan jakaa yksilön ja yhteisön osaamisen kehittämiseen. Yksilön osaamisen kehittäminen on ammatillisuuden lisäämistä ja yhteisön osaamisen kehittäminen on yhteisöllistä oppimista. Osaamisen kokonaisuus voidaan jäsentää viiteen osatekijään. Jokaiselle osatekijälle voidaan määritellä tavoitteet ja toimintatavat. Tässä opetuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmassa osaaminen painottuu henkilöstön osaamisen kehittämiseen painopiste: Henkilöstön uusien pedagogisten taitojen vahvistaminen, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen käytön osalta.

20 Nykytilan kuvaus, henkilöstön osaaminen Kuvatkaa henkilöstön osaamisen nykytila erityisesti tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen taitojen osalta kolmesta näkökulmasta; rakenteet ja resurssit, henkilöstö ja osaaminen sekä toimeenpano ja seuranta. Voitte hyödyntää pohdinnassanne seuraavia apukysymyksiä. Osaamisen kehittäminen Miten henkilöstön osaaminen on kartoitettu? Miten on huolehdittu koko henkilöstön osaamisen kehittämisestä? Tieto- ja viestintäteknologian käyttö Miten tieto- ja viestintäteknologian käytön osaamisesta huolehditaan? Millaista tieto- ja viestintäteknologian käytön pedagogista tukea on tarjolla? Miten tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen käyttö näkyy opetuksessa? Millaiset resurssit teillä on teknisten laitteiden suhteen? Kuinka pidetään huolta siitä, että teknologia on ajan tasalla? Toimintakulttuuri ja oppiva yhteisö Mitkä rakenteet ja resurssit mahdollistavat yhteisöllisen oppimisen? Kuinka osaamista jaetaan myös muille? Kuinka informaalin ja formaalin oppimisen sisäistäminen näkyy henkilöstön pedagogisissa taidoissa? Kehittyminen ja innovatiivisuus Millaisia innovatiivisia pedagogisia toimintatapoja henkilöstöllä on? Kuinka osaaminen näkyy päivittäisessä työskentelyssä? Mitä tulisi tehdä, että henkilöstö suuntautuisi tulevaisuuteen ja muuttaisi pedagogista toimintaansa?

21 C. KESTÄVÄ HYVINVOINTI Hyvinvointi on osaamisen ja oppimisen perusta. Se voidaan nähdä sekä yksilön että yhteisön hyvinvointina. Hyvinvointi voidaan jäsentää kolmeen osa-alueeseen. Nämä osa-alueet muodostavat yhdessä vahvan pohjan kestävälle hyvinvoinnille painopiste: Koulujen ja oppilaitosten turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön toimintakulttuurin vahvistaminen

22 Nykytilan kuvaus, kestävä hyvinvointi Kuvatkaa kestävän hyvinvoinnin, erityisesti sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämisen, nykytilanne kolmesta näkökulmasta; rakenteet ja resurssit, henkilöstö ja osaaminen sekä toimeenpano ja seuranta. Voitte hyödyntää pohdinnassanne seuraavia apukysymyksiä. Ihmisenä kasvaminen Millä rakenteilla ja toimintatavoilla opetustoimen yhteinen arvopohja muutetaan toiminnaksi? Millaisilla toimenpiteillä opetukselle asetettua ihmiseksi ja kansalaiseksi kasvamisen tavoitetta edistetään? Toimintakulttuuri Millaisia kyselyitä tai muita arviointeja turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön liittyen on tehty? Mihin toimenpiteisiin ne ovat johtaneet? Millaisia ohjelmia tai strategioita on käytössä turvallisen ympäristön tukemiseksi? Miten resurssit kohdennetaan turvallisen oppimisympäristön mahdollistamiseksi? Kuinka yhteiset toimintaperiaatteet toteutuvat? Vuorovaikutus Miten yhteisistä toimintaperiaatteista on sovittu? Mitkä konkreettiset toimenpiteet auttavat yhteisiin toimintaperiaatteisiin sitoutumista? Kuinka yhteisistä toimintaperiaatteista viestitään? Miten oppijat osallistetaan työrauhan kehittämiseen? Miten työrauhaa kehitetään yhdessä kotien kanssa? Työrauha Mikä on paikallisesti suurin haaste? Mitä on tehty työrauhan edistämiseksi? Kuinka toimintakulttuuri tukee työrauhaa? Millaisia malleja kouluissa on työrauhan ylläpitämiseksi

23 D. JOHTAMINEN Johtaminen on onnistumisen organisointia. Se on sitä sekä yhteisön että yksilön näkökulmasta. Johtamisen kokonaisuus voidaan jäsenellä viiteen osa-alueeseen. Kullekin osa-alueelle voidaan määritellä tavoitteet ja toimintatavat painopiste: Opetuksen järjestäjän strategisen johtamisen vahvistaminen

24 Nykytilan kuvaus, johtaminen Kuvatkaa johtamisen, erityisesti strategisen johtamisen, nykytilanne kolmesta näkökulmasta; rakenteet ja resurssit, henkilöstö ja osaaminen sekä toimeenpano ja seuranta. Voitte hyödyntää pohdinnassanne seuraavia apukysymyksiä. Strategia Millainen on opetustoimea linjaava strategiarakenteenne? Miten strategia näkyy toiminnassa ja sen rakenteissa? Miten varmistetaan, että henkilöstö tuntee strategian? Miten resurssit tukevat strategian toimeenpanoa? Kuinka strategia näkyy toimintakulttuurissa? Miten strategian toteutumista seurataan? Johtaminen Millainen on johtamisjärjestelmänne? Miten edistetään osallistavaa ja yhteisöllistä johtajuutta? Miten johtamisjärjestelmä tukee strategisia linjauksia? Miten resurssit tukevat johtamisjärjestelmäänne? Osaaminen Millaista strategiajohtamisen osaamista tarvitaan? Millaisia tarpeita strategiasta nousee henkilöstön osaamisen kehittämiselle? Miten varmistamme strategisen johtamisen vaikutuksen oppimistuloksiin?

25 Ammatillinen koulutus

26 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisen kehittämissuunnitelman tavoitteet Nostaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisen tarkastelun pohjalta nousseet tavoitteet ja painopistealueet aiempaa vahvemmin koulutuspoliittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon Sopia alueellisella tasolla yhteisistä keskeisistä koulutuspoliittisista tavoitteista ja kehittämistarpeista. Tukea koulutuksen järjestäjiä valtakunnallisten tavoitteiden, alueellisten kehittämistarpeiden sekä opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin tarpeiden yhteen sovittamisessa

27 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellisen kehittämissuunnitelman tavoitteet Edistää kaikkien alueella toimivien koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja työnjakoa koulutuksen suuntaamisessa ja toteutuksessa Sopia keskeisistä kehittämiskohteista huomioiden resurssit ja eri rahoituslähteet Hakea valtionavustusrahoitusta koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelman toimeenpanoon valtakunnalliset ja alueelliset tavoitteet huomioiden Tuottaa seurantatietoa koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta ja toteutumisesta sekä alueellisella että koulutuksen järjestäjän tasolla

28

29 Painopisteet JOHTAMINEN Hyvä johtaminen ja alueellinen yhteistyö ammatillisen osaamisen kehittämisessä takaavat kehittämissuunnitelman toteutumisen. OPPIMINEN Oppiminen on elinikäistä ja aikaisemman tiedon, taidon ja kokemuksen pohjalle rakentuvaa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmassa oppimista tarkastellaan yhteiskunnan, työelämän ja yksilöiden osaamistarpeiden kehittämisen näkökulmasta.

30 Painopisteet OSAAMINEN Elinikäinen oppiminen on perusta osaamisen vahvistamiselle. Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmassa painottuu alueellisen ja paikallisen ammatillisen osaamisen ja koulutuksen järjestäjän henkilöstön osaamisen kehittäminen. KESTÄVÄ HYVINVOINTI Kestävä hyvinvointi on osaamisen ja oppimisen perusta, joka voidaan nähdä sekä opiskelijan että yhteisön hyvinvointina. Kehittämissuunnitelmassa painottuu paikallinen ammatillisen koulutuksen näkökulma, joka tukee alueellista kestävää hyvinvointia.

31 Tulossa syksyllä 2013 Hyvät käytännöt sivusto avataan mahdollistamaan paikallisten kehittämissuunnitelmien jakaminen Kehittämissuunnitelmien toteutumisen tueksi ja valtakunnallisen yhteistyön varmistamiseksi sekä koordinoimiseksi Opetushallitus perustaa koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman ohjausryhmän Teemaan liittyviä koulutuksia järjestetään eri puolilla Suomea

32 Kiitos mielenkiinnostanne!