Kehittämisen omistajuus

Transkriptio

1 Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI)

2 Kehittämistyön tulisi: Tarpeita kehittämisen tuloksellisuuden lisäämiseksi olla ketterää ja mahdollistaa nopea kehittäminen reagoida joustavasti kehittämisen aikaisiin muutoksiin perustua strategisiin valintoihin, mutta sen pitäisi myös mahdollistaa asiakastarpeesta lähtevä käytännön parantaminen tavoitella jatkuvasti hyvää kehittämistulosta ja olla valmis suuntaamaan kehittämistä parhaan tuloksen suuntaan.

3 Omistajuuspilotin tutkimuskysymykset Mitä yhteistä tai miten kehittämisen tavoitteellinen johtaminen eroaa normaalista johtamisesta tai muutoksen johtamisesta? Miten omistajuus luodaan ja mistä sen valtuutus tulee? Miten omistajuus näkyy ja vaikuttaa kehittämistyöhön?

4 Kehittämisen päämäärä ja tavoitteeseen pääsemisen selkeys Menetelmät tavoitteeseen pääsemiseksi Kehittämisen tavoite Ei selkeä Selkeä Tiedossa Kokeilevan projektijohtamisen menetelmät Perinteinen projektitoiminta Ei selvillä Nopean projektijohtamisen menetelmät, muutoksen johtaminen

5 Kehittämistoiminnan omistajuus Projektin ja muutoksen johtaminen Kehittämisen hallinta organisaatiossa Kehittämistoiminnan omistajuus Kehittämisen tavoite, tulos ja vaikuttavuuden arviointi Kehittämisen vuorovaikutus- ja henkilösuhteet

6 Tutkimuksen menetelmät ja aineisto Kuntakehto I-vaiheen materiaalit: Focus group ryhmähaastattelut (26 kpl) sekä jonkin verran täydentäviä yksilöhaastatteluja 2011 Valtuustokysely sähköisesti (Digium) 12/2011 Haastatteluaineiston täydentäminen kehittäjien tarinoilla (narraatiot) II-vaiheessa 6 focus group -ryhmähaastettelua Kohderyhminä: verkostossa tuotettavia palveluja suunnittelevat keskijohdon ja asiakasrajapinnan toimijat Kehittäjät

7 Omistajuus ja kehittäjien sitoutuminen Mahdollisuus päästä vaikuttamaan kehittämisen sisältöön vaikuttaa positiivisesti sitoutumiseen Sitoutumista auttaa, mikäli omistajuus valtuutetaan kummastakin suunnasta Omistajuus voi osaltaan tukea vuorovaikutusta, yhdistää osallistujia ja vahvistaa ryhmän suorituskykyä Edellyttää yhteistä kieltä, vuorovaikutusta ja tavoitteita

8 Omistajuus voi vahvistaa johtamista ja luoda hallittavuutta, tuloksellisuutta ja ristiriitojen ratkaisumekanismin Johtopäätöksiä ja keskustelua Tehokkainta on, mikäli omistajuus valtuutetaan kummastakin suunnasta Omistajuus voi tarjota mahdollisuuden ratkoa verkostomaisen palvelutuotannon ongelmia, kuten organisaatioiden välisiä ristiriitoja sekä prosessien katvealueiden tunnistamista ja ratkomista Omistajuuden määrittely vastuuttaa omistajan viemään tuloksia käytäntöön sekä arvioimaan kehittämistä

9 Jari Stenvall & Jenni Tyvitalo: Tietoon perustuva kehittämistoiminta Kuntaliitto Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI)

10 Tutkimuksen toteutus Tavoitteena oli selvittää, miten asiakkaalta tai asiakkaasta kerättyä tietoa hyödynnetään asiakaslähtöisessä kehittämisessä Tutkimuskohteena Lahden ja Turun kaupungit, joissa Lahdessa tieto kerättiin kyselyllä, joka lähetettiin kehittämiseen osallistuville avaintoimijoille. Vastauksia saatiin 95. Turussa kysely lähetettiin sosiaali- ja terveystoimen esimiehille. Vastauksia saatiin 35. Vastausprosentti vajaa 40. Vastaajista 10% ylintä johtoa, 40% keskijohtoa, 40% lähijohtoa. Sosiaali- ja terveystoimen vastaajia noin 50%, Sivistys 30%

11 Millaista tietoa kerätään? Tietoa, joka edistää tarpeellisten palveluiden tuottamista Tietoa, miten asiakkaat kokevat palvelut Tietoa siitä, edesauttavatko palvelut strategisten tavoitteiden toteutumisessa Tietoa siitä,miten palvelut ovat asiakkaiden saavutettavissa Tietoa siitä,miten palvelut toimivat prosesseina Raportoitavaa tietoa kerätään, mutta vaikuttavuutta tai prosessien toimivuutta ei juuri seurata Tietoa ei kerätä Tietoa kerätään satunnaisesti En osaa sanoa Tietoa kerätään melko usein Tietoa kerätään usein Tietoa palveluiden vaikuttavuudesta asiakkaiden kannalta Tietoa siitä, miten palvelut täyttävätlainsäädännööliset kriteerit 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

12 Työntekijöiden rooli tiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä Työyhteisön asiakasmyönteinen kehittämiskulttuuri on vahvistunut Tietoa on vaikea hyödyntää, eikä se ole johtamisessa systemaattista ja siksi poimitaan usein omia näkemyksiä vastaavaa tietoa. Työntekijät tunnistavat entistä paremmin palveluita koskevat kehittämiskohteet Työntekijät ideoivat kehittämishankkeiden sisältöjä ei pidä ollenkaan paikkansa pitää osittain paikkansa en osaa sanoa pitää hyvin paikkansa pitää erittäin hyvin paikkansa Työntekijät seuraavat kehittämishankkeiden toteutumista 0 % 50 % 100 %

13 Johtopäätöksiä ja keskustelua Kehittämisen kannalta relevanttia tietoa seurataan ja sitä myös hyödynnetään jossain määrin kehittämisessä Indikaattoreista ei olla yksimielisiä, koska työntekijöiden mielestä ne eivät mittaa arkitodellisuutta (tyytyväisyys vs. vaikuttavuus) Vaikuttavuutta ja prosessien toimivuutta ei juurikaan seurata Kokonaisuudessaan tiedon hyödyntäminen on ennemminkin satunnaista kuin systemaattista