Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013

Transkriptio

1 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Petri Parkko

2 1. Taustoja Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyysi päivittämään tietoja Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan merkittävien luontokohteiden nykytilasta, sillä kaavaa varten tehtyjen luontoselvitysten maastotyöt oli tehty vuosina (Parkko 2005, Nironen & Vauhkonen 2007) ja osa kohteista oli saattanut merkittävästi muuttua. 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto Kaavaa varten tutkittiin lähinnä metsäisiä kohteita, mutta lisäksi Hurukselan Vuorenjoella tarkistettiin uudessa uhanalaismietinnössä erittäin uhanalaiseksi (EN) arvioidun juurtokaislan Scirpus radicans kasvuston nykytila. Maastossa käytiin tarkistamassa kaikki uhanalaisen (VU) ja EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV (a) nisäkäslajin liito-oravan Pteromys volans luontoselvityksissä (Parkko 2005, Nironen & Vauhkonen 2007) löytyneet elinalueet sekä sopiviksi lajin elinympäristöiksi arvioidut metsät. Liitooravakohteilta etsittiin ulostepapanoita suurten kuusten tyviltä, joissa keväiset papanat säilyvät kauimmin, mutta ajankohta oli selvästi huono niiden löytämiseen. Erittäin uhanalaisen (EN) valkoselkätikan Dendrocopos leucotos pesimä- ja ruokailualueiden nykytilanne käytiin tarkistamassa maastossa kiertämällä kohteet kokonaan ympäri ja tekemällä tarvittaessa tarkistuspistoja kohteiden sisään. Suurin osa metsäisistä arvokkaista elinympäristöistä, kallioalueista, lehtolaikuista ja metsäisistä soista käytiin myös tutkimassa maastossa; muutama kohde pystyttiin toteamaan jo ilmakuvista tuhoutuneiksi. Tarkistuksen maastotyöt tehtiin kolmen maastopäivän aikana 6., 7. ja Luontokartoittaja (eat) Petri Parkko teki luontoselvityksen maastotyöt ja raportoinnin. Eliölajien uhanalaisuus raportissa perustuu uusimpaan uhanalaismietintöön (Rassi Ym. 2010). Maastotyöt ja raportointi tehtiin MA-arkkitehtien päivätyn Luonnon arvot -teemakartan pohjalta. Kohdekarttojen peruskarttapohjat ovat Maanmittauslaitoksen Maastotietokannasta 05/2013: 2

3 Raportissa käsitellään vain muuttuneiksi todettuja kohteita, joista annetaan kohteen luokitus, muutoksen syy, suositukset ja kaavamerkintäsuositus. Joistakin kohteista annetaan omalla kartallaan uusi rajaussuositus. Raportissa käytettyjä lyhenteitä: EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, Dir II = EU:n luontodirektiivin II-liitteen laji, Dir IV = EU:n luontodirektiivin IV-liitteen laji, L-dir = EU:n lintudirektiivin I-liitteen laji. Kartta 1. Kaava-alueen muuttuneiden kohteiden 1 8 sijainnit. 3

4 3. Muuttuneet kohteet KOHDE 1 (kartat 1 ja 2) teemakartassa numero 46 Kohteen luokka: Muu arvokas elinympäristö, jäkäläkallio. Muutoksen syy: Kallioalueen eteläistä osaa on käytetty varastoalueena ja sen kasvillisuus on hyvin voimakkaasti kulunut. Suositus: Kallioalueen eteläisin osa rajataan pois kartan 2 rajauksen mukaisesti. Kaavamerkintäsuositus: luo Kartta 2 (vas). Muutoskohteen 1 uusi rajausehdotus. Kartta 3 (oik). Vuorenjoen juurtokaislaesiintymän rajausehdotus. KOHDE 2 (kartat 1 ja 3) teemakartassa numerot 7 ja 43 Kohteen luokka: Uhanalaisen (EN) putkilokasvilajin esiintymä, juurtokaislan Scirpus radicans kasvupaikka. Muutoksen syy: Laji on levittäytynyt viime vuosina koko Vuorenjoen alueelle ja luhdalla on parinsadan metrin lähes yhtenäinen kasvusto (kuva 1). Vuonna 2005 tehdyssä juurtokaislaselvityksessä (Parkko 2005) kasvupaikat olivat selvästi erillisiä. Luhdalla oli kartoituspäivänä laajoja mutapaljastumia ja satoja juurehtivia juurtokaisloja (kuva 2), joista monet olivat jo alkaneet kasvattaa uusia versoja. Kyseessä lienee tällä hetkellä yksi maamme suurimmista lajin esiintymistä. Laji oli edellisessä uhanalaisarvioinnissa arvioitu uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi (VU). 4

5 Suositus: Koko luhta (kartta 3) rajataan juurtokaislan (EN) kasvupaikkana; teemakartassa luhdalle on merkitty erillisiä kasvupaikkoja. Juurtokaisla ei ole luonnonsuojeluasetuksessa erityisesti suojeltu laji, mutta erittäin uhanalaiseksi arvioidun lajin säilymisessä on Kotkalla ja Kouvolalla erityisvastuu. Yleensä juurtokaislakasvustot eivät ole kovin pysyviä, vaan tilanne saattaa muuttua tulvimisen ja vedenkorkeuden mukaan hyvinkin paljon. Vuorenjoella laji on kuitenkin säilynyt vuosien ajan samalla paikalla, joten kohteen suojeleminen olisi perusteltua. Luhdalla ei ole taloudellista merkitystä, mikä helpottaisi sen suojelemista. Kaavamerkintäsuositus: SL-1. Alueelle tulisi perustaa luonnonsuojelualue. Kuva 1 (vas). Vuorenjoen juurtokaislakasvusto erottuu kuvassa vaaleanvihreänä. Kuva 2 (oik). Juurehtivia juurtokaisloja mutapaljastuman reunassa. Huruksela, Vuorenjoki Petri Parkko KOHDE 4 (kartat 1 ja 4) teemakartassa numero 26 Kohteen luokka: Liito-oravalle (Dir II ja IV, VU) sopiva metsä Muutoksen syy: Kohteen rajausta suurennetaan metsän rakennepiirteiden perusteella. Suositus: Kohteen rajaus muutetaan kartan 4 mukaiseksi. Kaavamerkintäsuositus: luo KOHDE 5 (kartta 1) teemakartassa numero 26 Kohteen luokka: Potentiaalinen liito-oravahabitaatti Muutoksen syy: Kohde on hakattu (kuva 3). Suositus: Rajaus poistetaan teemakartalta. Kaavamerkintäsuositus: MM-merkintä voitaisiin muuttaa hakkuun takia M-merkinnäksi. 5

6 Kuva 3. Kohteen 5 entinen liito-oravalle sopiva metsä on nykyisin taimikkoa. Huruksela Petri Parkko KOHDE 6 (kartat 1 ja 4) teemakartassa numero 26 Kohteen luokka: Potentiaalinen liito-oravahabitaatti, Metsälain muu arvokas elinympäristö. Muutoksen syy: Kohteen rajaus on tehty luontoselvityksissä liian pieneksi. Koko metsäkuvio sopisi lahopuun määrän (selvästi yli 10 m³/ ha) perusteella METSOsuojeluohjelmaan. Kuva 4. Kuusilahopuuta muutoskohteella 6. Huruksela Petri Parkko 6

7 Suositus: Kohde rajataan teemakarttaan suuremmaksi kartan 3 mukaisesti. Kaavamerkintäsuositus: luo (kaavaehdotuksessa MM-merkintä); voitaisiin harkita myös merkintää SL-1 ja tiedottaa maanomistajille METSO-ohjelmasta. Kartta 4. Muutoskohteiden 4 ja 6 rajaussuositukset. KOHDE 7 (kartta 1) teemakartassa numero 42 Kohde ei ole osayleiskaava-alueen sisällä. Kohteen luokka: Metsälain muu arvokas elinympäristö, vanha sekametsikkö. Muutoksen syy: Kohde on hakattu. Suositus: Kohde poistetaan teemakartalta. KOHDE 8 (kartat 1 ja 6) teemakartassa numero 26 Kohteen luokka: Potentiaalinen liito-oravahabitaatti. Muutoksen syy: Kohde on rajattu luontoselvityksissä liian pieneksi. Kärjen metsä on monipuolista sekametsää, jossa kasvaa myös vähän metsälehmusta, ja se sopii lähes kokonaan liito-oravan elinympäristöksi. Liito-oravan esiintymisen todennäköisyyttä lähivuosina vähentävät ympäröivät laajat hakkuut. Suositus: Kohde rajataan teemakarttaan suuremmaksi kartan 6 mukaisesti. 7

8 Kaavamerkintäsuositus: Rajataan luo-merkinnällä tai merkitään V/luo. Kartta 5. Kaava-alueen muuttuneiden kohteiden 9 12 sijainnit. KOHDE 9 (kartat 5 ja 6) teemakartassa numero 4 Kohteen luokka: Erityisesti suojeltavan lintulajin esiintymisalue, valkoselkätikan Dendrocopos leucotos II-alue. Muutoksen syy: Kohde on kokonaan perustettua luonnonsuojelualuetta. Kaavamerkintäsuositus: SL 8

9 Kartta 6. Muutoskohteen 8 uusi rajausehdotus ja kohteiden 9 11 ja 18 perustetut luonnonsuojelualueet. KOHDE 10 (kartat 5 ja 6) - teemakartassa numero 4 Kohteen luokka: Erityisesti suojeltavan lintulajin esiintymisalue, valkoselkätikan Dendrocopos leucotos II-alue. Muutoksen syy: Kohde on kokonaan perustettua luonnonsuojelualuetta. Kaavamerkintäsuositus: SL KOHDE 11 (kartat 5 ja 6) teemakartassa numerot 4 ja 26 Kohteen luokka: Erityisesti suojeltavan lintulajin esiintymisalue, valkoselkätikan Dendrocopos leucotos II-alue, jonka sisällä on potentiaalisia liito-oravahabitaatteja. Muutoksen syy: Kohde on kokonaan perustettua luonnonsuojelualuetta. Suositukset: Teemakarttaan merkitään luonnonsuojelualueen rajaus ja poistetaan sen sisältä liito-oravarajaukset. 9

10 Kaavamerkintäsuositus: SL Kuva 5. Kultaanmaan koivuvaltaista valkoselkätikkametsää Petri Parkko KOHDE 18 (kartat 5 ja 6) teemakartassa numero 4 Kohteen luokka: Erityisesti suojeltavan lintulajin esiintymisalue, valkoselkätikan Dendrocopos leucotos II-alue. Muutoksen syy: Saareen on perustettu luonnonsuojelualue. Suositukset: Teemakarttaan merkitään luonnonsuojelualueen rajaus ja pidetään valkoselkätikkarajaus (numero 4) ennallaan. Kaavamerkintäsuositus: SL ja SL-1 KOHDE 12 (kartat 5 ja 7) teemakartassa numerot 4 ja 26 Kohteen luokka: Erityisesti suojeltavan lintulajin esiintymisalue, valkoselkätikan Dendrocopos leucotos II-alue, jonka sisällä on potentiaalinen liito-oravahabitaatti. Muutoksen syyt: Teemakarttaan rajatulle valkoselkätikan (EN, L-dir) ruokailualueelle on perustettu kolme luonnonsuojelualuetta. Rajatulle alueelle on tullut kaksi pienialaista hakkuuta, minkä lisäksi pieni osa alueesta ei ole vielä pitkään aikaan valkoselkätikalle sopivaa ruokailualuetta; metsää hoidetaan tavanomaisena talousmetsänä. Suositukset: Perustetut luonnonsuojelualueet rajataan teemakarttaan ja valkoselkätikan ruokailualueen rajausta pienennetään hakkuun osalta. Koilliskulman rajausta pienennetään metsän ikärakenteen perusteella, sillä tavanomaisena talousmetsänä hoidettuna alueelle ei pääse muodostumaan missään vaiheessa lahopuuta. Metsää on harvennettu, eikä poistettavaksi ehdotetulta alueelta löydy juurikaan kuollutta puuta. 10

11 Kaavamerkintäsuositukset: SL-1 Kartta 7. Kaksi valkoselkätikan ruokailualueesta poistettavaksi ehdotettavaa aluetta on rajattu karttaan punaisella. KOHDE 13 (kartta 8) teemakartassa numero 4 Kohteen luokka: Erityisesti suojeltavan lintulajin esiintymisalue, valkoselkätikan Dendrocopos leucotos II-alue. Muutoksen syy: Kohde on lähes kokonaan perustettu luonnonsuojelualue. Suositukset: Luonnonsuojelualueen rajaus merkitään teemakarttaan ja jätetään ulkopuoliselle osalle valkoselkätikkarajaus (numero 4). Kaavamerkintäsuositus: SL ja kärkiosassa SL-1 KOHDE 14 (kartta 8) teemakartassa numero 26 Kohteen luokka: Luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajin esiintymisalue, potentiaalinen liito-oravahabitaatti. Muutoksen syy: Kohde on hakattu. 11

12 Suositus: Rajaus poistetaan teemakartalta. KOHDE 15 (kartta 8) teemakartassa numero 26 Kohteen luokka: Luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslajin esiintymisalue, potentiaalinen liito-oravahabitaatti. Muutoksen syy: Kohde on hakattu. Suositus: Rajaus poistetaan teemakartalta. Kartta 8. Kaava-alueen muuttuneiden kohteiden sijainnit. KOHDE 16 (kartat 8 ja 9) teemakartassa numerot 24 ja 13 Kohteen luokka: Muu valkoselkätikalle soveltuva ruokailualue. Metsälain erityisen tärkeä elinympäristö, rehevä lehtolaikku Muutoksen syy: Osa kohteesta on hakattu. Uusi rajaussuositus kartassa 9. Kaavamerkintäsuositus: luo 12

13 Kartta 9. Kaava-alueen muutoskohteen 16 uusi rajausehdotus. KOHDE 17 (kartta 7) teemakartassa numero 6 Kohteen luokka: Virtaluteen Aphelocheirus aestivalis (NT) esiintymispaikka. Muutoksen syy: Paikalla, jossa on teemakartassa merkintä virtaluteen esiintymispaikat, ei ole lajille sopivaa elinympäristöä: virtalude elää virtavesien pohjakivikoissa (Rintala & Rinne 2010). Virtaludetta (kuva 6) tavataan monella Kymijoen vesistöön kuuluvalla koskella, mutta lajin kanta Suomessa on voimakkaasti pirstoutunut (Rintala & Rinne 2010). Laji elää kaava-alueella Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusten (Anttila- Huhtinen ym. 2009) mukaan Pernoonkoskilla. Teemakartassa oleva rajaus koskee 2004 rajattua (Parkko 2004) uhanalaisten perhoslajien esiintymisaluetta, jolla on tavattu Savelan (2004) mukaan vihermittari Thalera 13

14 fimbrialis EN, vaaleaharmoyökkönen Xestia sincera (VU), ruso-olkiyökkönen Mythimna pudorina (VU) ja haavantuhooja Lamellocossus terebra (VU). Savelan viite oli www-sivu, eikä luontoselvitykseen (Parkko 2005) kerättyjä tietoja löydy enää kyseisiltä sivuilta. Todennäköisesti kyseessä on perhosharrastaja Markku Suoknuutin keruupaikka, jossa on vuosia ollut valo- ja syöttirysiä. Pyydykset keräävät perhosia laajalta alueelta, mikä vaikeuttaa uhanalaisrajauksen tekemistä. Suositukset: Virtaluderajaus tulisi merkitä Pernoonkoskille ja korjata teemakartan rajaus koskemaan uhanalaisia perhoslajeja. Kuva 6. Virtalude on harvinainen Kymijoen koskien kivikoissa elävä laji. Kouvola, Sonnanjoki Petri Parkko 14

15 4. Lähteet Anttila-Huhtinen, M., Mattila J. & Raunio, J. 2009: Kymijoen Pernoonkoskien koskikunnostussuunnitelman Natura-vaikutusten arviointi: biologiset tutkimukset syksyllä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 116/2009. Nironen, M. & Vauhonen, M. 2007: Kymijoen osayleiskaavan luontoselvitykset Kotkan kaupunki. Parkko, P. 2005: Kymijoen osayleiskaavan luontoselvitys 2004 Kotkan kaupunki. Parkko, P. 2005: Hurukselan Vuorenjoen sudenkorento- ja juurtokaislaselvitys Raporttiluonnos Kotkan kaupunki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Suomen ympäristö 8/ s. Rintala, T. & Rinne, V. 2010: Suomen luteet. Hyönteistarvike TIBIALE Oy, Helsinki. 15